Noniin,perustetaan armeija valmista on noin 30 vuoden päästä ja EU`n pomot pättävät tehokkaasti aikaa ja tupakkien kuluen ja tulos on kompromissien kompromissi jos sitäkään ja lopuksi Venäläiset ovat soluttaneet kaikki merkittävät EU`järjestelmät joten sota Venäjää vastaan on Ukraina kakkonen "sotilaat pyytävät lupaa ampua ja Brysselistä alkaa muuttoliike Venäjälle,vasta senjälkeen aletaan ampua takaisin.
EU:n puolustusyhteistyö herätetään ”Ruususen unesta” – 23 jäsenmaata heti mukaan
EU-maat sopivat puolustusyhteistyön merkittävästä syventämisestä. ”Tänään on tehty historiaa”, sanoi ulkoministeri Timo Soini Brysselin seremoniasta.
Päivän lehti 14.11.2017
EU:n puolustusyhteistyö herätetään ”Ruususen unesta” – 23 jäsenmaata heti mukaan
Ulkoministeri Timo Soini (sin) Viron television haastattelussa Brysselissä maanantaina tehdyn EU:n puolustussitoumuksen jälkeen. (KUVA: Pekka Mykkänen HS)
Pekka Mykkänen HS
Julkaistu: 14.11. 2:00
14.11. 2:00
Euroopan unionin puolustus- ja ulkoministerit allekirjoittivat maanantaina Brysselissä sopimuksen pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (PRY), jolla yritetään lisätä merkittävästi EU-maiden puolustusyhteistyötä. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoitti ulkoministeri
Timo Soinihttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+soini (sin).
Sotilasliitto Natoon kuulumaton Suomi on hankkeen innokkaimpia puuhamiehiä. Suomi on ilmaissut, että se haluaa osallistua useisiin PRY-projekteihin: satelliittiyhteistyöhön, kyberpuolustukseen, meripuolustukseen ja hankkeeseen vähentää EU-maiden välisten sotilaskuljetusten logistisia ja juridisia pullonkauloja.
”Tänään on tehty historiaa. Tämä on sikäli Suomelle tärkeä hetki, sillä kun aikanaan Euroopan unioniin liityttiin, turvallisuus oli tärkein syy suomalaisille äänestää EU-jäsenyyden puolesta. Nyt on tässä päästy eteenpäin”, Soini sanoi.
Yhteensä 28 jäsenmaasta 23 allekirjoitti sopimuksen heti ja muut voivat tulla mukaan myöhemmin, EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja
Federica Mogherinii kertoi. Ulkopuolelle jäivät Britannia, Tanska, Irlanti, Malta ja Portugali.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY
Hankkeen puitteissa on listattu jo noin 50 erilaista yhteistyöhanketta, joista toivotaan piristystä puolustusteollisuudelle ja myös suomalaisille alan pk-yrityksille.
Komission puheenjohtaja
Jean-Claude JunckerPRY:tä ”Prinsessa Ruususeksi”, sillä yhteistyö on kirjattu jo vuonna 2009 voimaan tulleeseen Lissabonin sopimukseen. Se vain on ollut nukuksissa, kuten EU:n puolustusyhteistyö muutenkin vuosikymmenien ajan ennen kuin asiaan alettiin panna kunnolla vauhtia noin vuosi sitten.
Omana lisäerikoisuutena yhteistyöhön liittyy se, että Suomi vaati ja sai PRY:n perustamisasiakirjaan viittauksen Lissabonin sopimuksen
artiklaan 42.7 jossa todetaan, että muiden jäsenmaiden tulee ”antaa apua kaikin käytettävissään olevin keinoin” hyökkäyksen kohteeksi joutuvalle jäsenmaalle.
Artikla 42.7 on eräänlainen perussopimuksen Prinsessa Ruusunen kakkonen, jonka unta on häiritty vain kerran. Ranska pyysi muilta mailta apua Pariisin marraskuun 2015 terrori-iskujen jälkeen.
Pyynnön seurauksena Suomi joutui muuttamaan – tai sai oivan tilaisuuden muuttaa – lainsäädäntöään, jotta maa voi antaa ja ottaa vastaan kansainvälistä sotilaallista apua.
Suomi auttoi Ranskaa muun muassa lähettämällä Libanoniin 160 rauhanturvaajaa, mikä vapautti Ranskan sotilaita vastaavista tehtävistä.
Jotkut jäsenmaat tukivat Ranskaa pyyntönsä jälkeen pommittamalla terroristijärjestö Isisin kohteita Lähi-idässä. Saksa lähetti fregattinsa suojelemaan ranskalaista lentotukialusta Syyrian edustalle.
Pääministeri
Juha Sipilä (kesk)
sanoi lokakuun EU-huippukokouksessaettä Suomi halusi PRY-sopimuksen lisäkirjauksella ”muistuttaa tässäkin yhteydessä, ettei tästä tule pelkästään puolustusteollinen hanke, vaan että tässä puhutaan kokonaisuudesta.”
<img
Kokonaisuus on sitä, että Suomen valtiovalta uskoo ja myös edellyttää, että EU-maat tulevat jollain tavoin avuksi, jos jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.
Näin, vaikka EU:lla ei ole armeijaa, se ei ole sotilasliitto eikä sillä ole komentorakennetta eikä mitään ennakkolupauksia ole ainakaan julkisesti annettu.
Muuta ei ole kuin Ranskan asettama – jossain määrin symbolinen – ennakkotapaus, ja silloin kyseessä oli terrori-isku. On siten mysteeri, mitä avunantovelvoite tarkoittaisi, jos esimerkiksi Suomi joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi.
Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti
Tommi Koivulaa kertoi, että Ranska ei loppuvuodesta 2015 oikeastaan edes ollut suuren avun tarpeessa.
Maa kuitenkin sai ”hienolla ja taitavalla tavalla” aktivoitua keskustelun EU-maiden sitoutumisen asteesta. Nyt Suomi yrittää pitää huolen, että keskustelu pysyy jatkossakin elossa.
”Tositilanne ratkaisee, että minkä verran niitä velvoitteita oikeasti noteerataan”, Koivula sanoi ja korosti, että kukin jäsenmaa päättää tahollaan, miten se apua antaa.
Koivulan mukaan PRY-hankkeeseen sisältyy ainakin periaatteellisella tasolla suurta lupausta puolustusyhteistyön syvenemisestä aiempaan ”teknisen tason puuhasteluun ja näpertelyyn” verrattuna.
EU-komissio toivoo, että yhteistyö muun muassa karsii tehottomuutta ja päällekkäisyyttä puolustushankinnoissa.
Erään virkamiehen mukaan Suomen aktiivisuus PRY:ssä perustuukin siihen, että nyt halutaan painottaa huolta eurooppalaisesta puolustuksesta, eikä vain puhua kriisinhallinnasta kaukaisilla mailla tai teknisestä sotilasyhteistyöstä.
Saksalainen fregatti FGS Augsburg saattoi ranskalaista Charles de Gaulle -lentotukialusta operaatiossa Välimerellä joulukuussa 2015. (KUVA: Piz Marine / BUNDESWEHR / DPA)
Puolustusministeri
Jussi Niinistö (sin) ei ainakaan julkisesti halua olla liian innoissaan artiklan kirjaamisesta, vaikka pitää sitä tärkeänä. Hän kertoi viime viikolla Brysselissä ymmärtävänsä artiklan sisällön näin:
”Se velvoittaa avun antamiseen. Se ei ole välttämättä sotilaallista apua. Se voi olla kaikkea maan ja taivaan väliltä, mutta parempi sekin kuin ei mitään. Sen varaan ei tosiaan kannata laskea, mistään turvatakuusta ei ole kyse, eikä tällaista Suomi ole missään vaiheessa olettanutkaan”, hän totesi.
Niinistön mukaan artikla 42.7:ään keskityttäessä ollaan kuitenkin ”asian ytimessä”, mitä tulee puolustusyhteistyön tiivistämiseen.
”Artikla 42.7 tunnutaan koko lailla eri tavalla ymmärrettävän eri puolilla EU:n jäsenmaita. Joten tässä on vielä jumppaamisen tarvetta, että meille syntyisi jonkinlainen yhteisempi käsitys siitä, mitä se kriisin hetkellä merkitsee.”
Ja näin näki asian Soini: ”Se on merkittävä tahdonilmaus, että maat tällä tavalla sitoutuvat toisiaan auttamaan. Mitään EU-armeijaa se ei merkitse, eikä ole rinnasteinen Naton viidenteen artiklaan.”
Joidenkin lähteiden mukaan ainoastaan Suomi on innoissaan artiklan 42.7 lyhyestä maininnasta PRY-sopimuksessa, eikä olisi saanut asiassa juurikaan tukea. Samassa maanantaina allekirjoitetussa paperissa mainitaan erikseen, kuten myös Lissabonin perussopimuksessa, että sotilasliitto Nato on valtaosalle jäsenmaista puolustuksen kivijalka.
EU:n 28:sta jäsenmaasta 22 kuuluu Natoon.
Virkamieslähteen mukaan Suomi sai kuitenkin Ranskalta vahvaa tukea artiklan kirjaamisessa. Lisäksi lähes kaikki maat olivat ainakin kohteliaan myötämielisiä suomalaisten toiveelle. Selvän skeptisesti kirjaukseen suhtautuivat vain Natoon kuuluva Tšekki sekä Itävalta, jolla puolueettomuus on kirjattu perustuslakiin, virkamies kertoi.
Suomelle EU-yhteistyö on lisäväylä Naton kylkeen
Suomen puolustuksen kivijalka on uskottava kansallinen puolustus. Sen lisäksi poliittisella ja sotilaallisella johdolla on käynnissä lukuisia hankkeita, joilla turvaa haetaan kansainvälisestä yhteistyöstä ja viime aikoina erityisen tarmokkaasti Euroopan unionista.
Suomi on vuosikausia pyrkinyt pääsemään niin lähelle Natoa kuin se on ilman sotilasliittoon liittymistä mahdollista. Samanaikaisesti yhteistyötä on lujitettu kahdenvälisesti erityisesti Ruotsin kanssa.
Maanantaina allekirjoitetun pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) ohella EU:ssa on tekeillä rahasto, jolla pönkitettäisiin puolustusteollisuutta ensi kerran suoraan EU:n budjettivaroista.
Lisäksi työn alla on luoda Suomen innokkaasti tukema puolustuksen säännöllinen arviointi, joka korjaisi sodankäyntikykyjen puutteita ja lisäisi EU:n ja Naton koordinaatiota.
Viime aikoina on käynyt ilmeiseksi, että EU-puolustusyhteistyö kytkeytyy entistä tiiviimmin Natoon. Suomelle EU on näin ollen yhä tärkeämpi väylä kasvattaa Nato-kytköstään.
Esimerkiksi viime viikolla Nato ilmoitti kahden uuden esikunnan perustamisesta. Toinen niistä keskittyy Euroopan valmiuksiin siirtää joukkoja ja kalustoa nykyistä tehokkaammin rintamalle, mikäli se olisi tarpeen.
EU-komissio ilmoitti heti perään, että se pyrkii ensi maaliskuussa esittelemään toimenpideohjelman, jolla raivataan fyysisiä, juridisia ja byrokraattisia esteitä niin sanotulta ”sotilaalliselta Schengeniltä” eli sotakaluston vapaalta liikkumiselta.
Naton pääsihteeri
Jens Stoltenberg totesi viime viikolla, että ”sotilaallisesta liikkuvuudesta voi tulla Naton ja EU:n yhteistyön todellinen lippulaiva”. Hollanti on tehnyt asiasta erillisen aloitteen maanantaina käynnistyneen PRY-hankkeen puitteissa ja Suomi on antanut hankkeelle heti voimakkaan tukensa.
