EU - onko järkee vai ei?

[ILoveEU]

Kreikan osalta pistän tähän erään brittiherran ajatelman eurojärjestelmästä. (Ilmoille heitetty joskus 1992).

“If a country or region has no power to devalue, and if it is not the beneficiary of a system of fiscal equalisation, then there is nothing to stop it suffering a process of cumulative and terminal decline leading, in the end, to emigration as the only alternative to poverty or starvation.” -Wynne Godley



"Kreikkaa uhkaa historiallinen maastamuutto

Kreikkaa uhkaa laajin maastamuutto sitten toisen maailmansodan. Talouskriisiä pakenevat erityisesti koulutetut nuoret, joiden tulevaisuutta varjostavat synkät työttömyysluvut." -HS, 2011

 

[jurppi]

Onko Ruotsissa ja Tanskassa asumisen tuki olennaisesti erilainen?

Niin, tai onkohan Amerikassa tai Kiinassa erilainen asumistuki? Mitä se meihin vaikuttaa oli siellä niin tai näin..
Joka maassa on omat järjestelmänsä ja hyvä niin..

Sosialistisissa maissa on tyypillistä että yhteiskunta kompensoi kaikenlaisia palveluita...

 

[Mustaruuti]

Jos korjaan ainakin nämä, kun auttavat ymmärtämään asiaa.

Koko "sisäisen devalvaation" käsite on yo. linkin esityksessä käsitetty väärällä tavalla, suorastaa yksinkertaisen typerästi.
- sinällään kyseinen termi/nimike "sisäinen devalvatio" ei tarkoita pelkästään palkkatason laskua...sellainen on jo lähtökohtaisesti erittäin naivi ja yksinkertainen olettama.
- palkkojen alentaminen on vain yksi (1) teoreettinen tapa toteuttaa ns. "sisäistä devalvaatiota". Kaiken lisäksi tämä olisi käytännössä mahdotonta Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa. Monestakin syystä (verotus, kulutuskysyntä jne.)

Se sisäisen devalvaation käsite oli käsitelty linkissä juuri oikein.

Sisäinen devalvaatio = palkkojen alennus.

Kansantalouden tuotannon kilpailukykyä voidaan parantaa useilla eri tavoilla, jos kilpailukyky on menetetty.

1. Ulkoinen devalvaatio, eli valuuttakurssin alennus
2. Sisäinen devalvaatio, eli palkkojen alennus
3. Työn tuottavuuden ja tuotannon lisäarvon kehittäminen samalla, kun palkkataso pidetään paikallaan.

Suomessa valittiin tämä viimeinen. Se vain vie pitkän aikaa. Suomessa 10 vuotta.

Sisäinen devalvaatio toteutuu (ja sen tulee toteutua) monen erilaisen (kansan)talouteen vaikuttavan toimenpiteen yhteisvaikutuksena:
- verotuksen alentaminen on sisäistä devalvaatiota (ns. fiskaalinen devalvaatio)..se lisää samalla myös kansalaisten ostovoimaa EI OLE, jollei julkinen sektori samalla alenna voimakkaasti julkisia palkkoja ja irtisano julkista henkilökuntaa. Jos vastaavasti alennetaan veroja, ja otetaan velkaa, niin se on velka-elvytystä veroja alentamalla. Se kyllä douppaa talouteen elinvoimaa, mutta ei auta kustannuskilpailukyvyn parantamisessa.
- työn tuottavuuden kasvattaminen (erittäin monilla keinoilla) on myös sisäistä devalvaatiota. EI OLE
- myös nykyinen äärimmäisen matala korkotaso voidaan nähdä osittaisena sisäisenä devalvaationa. EI OLE
- oikeastaan kaikki yhteiskunnan kilpailukykyä parantavat ratkaisut ovat "sisäistä devalvaatiota". EIVÄT OLE

Käytännössä yksittäisenä toimenpiteenä *palkkojen lasku* ei toteuta sisäistä devalvaatiota muuta kuin teoriassa. Palkkatason yleinen ja yhtäkkinen lasku johtaisi Suomen kaltaisen teollisen/palveluyhteiskunnan taloudellisesti hallitsemattomaan kaaokseen. Tällaisesta nähtiin pienimuotoinen versio 1990-luvulla..Vastaava *sisäinen devalvaatio - palkkoja laskemalla* olisi jo paljon. paljon suurempi yhteiskunnallinen onnettomuus.

JUURI NÄIN Siksi esim. minä ja fulcrum kritisoimmekin sisäistä devalvaatiota, joka siis tarkoittaa palkkojen laskua.

Suomen valitsema "kolmas tie" merkitsi pitkää kihnutusta, alentuvaa työllisyyttä (verrattuna esim. Ruotsiin) ja voimakasta valtion velkaantumista.

 

[jurppi]

Jos korjaan ainakin nämä, kun auttavat ymmärtämään asiaa.

JUURI NÄIN Siksi esim. minä ja fulcrum kritisoimmekin sisäistä devalvaatiota, joka siis tarkoittaa palkkojen laskua.

Suomen valitsema "kolmas tie" merkitsi pitkää kihnutusta, alentuvaa työllisyyttä (verrattuna esim. Ruotsiin) ja voimakasta valtion velkaantumista.

Puhutaan jo samoista asioista mutta eri nimellä..

Kyllä se "kolmas tie" ja "kihnutus" on samaa sisäistä devalvaatiota jonka tarkoituksena on parantaa kilpailukykyä..palkkaverotuksen keventäminen kuuluu samaan joukkoon. Mutta palkkojen lasku on pelkkää palkkojen laskua..sen kuvaamiseen ei kannata tuhlata hienoa sivistyssanaa.

Palkkojen alentaminen ei ole meillä edes mahdollista. Tarkoitan tällä myös sitä että palkkoja alentamalla/laskemalla Suomi ei ikinä tavoita Ruotsia työllisten määrässä vs. tulonsiirtojen varassa eläminen. Jos oikein paljon lasketaan palkkoja niin yhä suurempi osa kansalaisista siirtyy tienaamaan tulonsiirroilla.

Kun nimellispalkkatasossa Suomen ja Ruotsin välillä ei ole kovin suurta eroa, niin kilpailukykymme korjaamiseen riittää mainiosti se että käytämme kaikkia niitä "sisäisen devalvaation" keinoja joilla kansallista kilpailukykyämme on mahdollista parantaa.. Meillä pitäisi toteuttaa myös samoja työmarkkinapoliittisia ja sosiaalipoliittisia uudistuksia jotka toteutettiin Ruotsissa ja Tanskassa jo kymmenen vuotta sitten. Niitä kannattaa Kysellä Vartiaiselta ja Borg'ilta..
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...lujen-noustava-hitaammin-kuin-muualla/691734/

 

[Mustaruuti]

Puhutaan jo samoista asioista mutta eri nimellä..

Kyllä se "kolmas tie" ja "kihnutus" on samaa sisäistä devalvaatiota jonka tarkoituksena on parantaa kilpailukykyä..palkkaverotuksen keventäminen kuuluu samaan joukkoon. Mutta palkkojen lasku on pelkkää palkkojen laskua..sen kuvaamiseen ei kannata tuhlata hienoa sivistyssanaa.

Palkkojen alentaminen ei ole meillä edes mahdollista. Tarkoitan tällä myös sitä että palkkoja alentamalla/laskemalla Suomi ei ikinä tavoita Ruotsia työllisten määrässä vs. tulonsiirtojen varassa eläminen. Jos oikein paljon lasketaan palkkoja niin yhä suurempi osa kansalaisista siirtyy tienaamaan tulonsiirroilla.

Kun nimellispalkkatasossa Suomen ja Ruotsin välillä ei ole kovin suurta eroa, niin kilpailukykymme korjaamiseen riittää mainiosti se että käytämme kaikkia niitä "sisäisen devalvaation" keinoja joilla kansallista kilpailukykyämme on mahdollista parantaa.. Meillä pitäisi toteuttaa myös samoja työmarkkinapoliittisia ja sosiaalipoliittisia uudistuksia jotka toteutettiin Ruotsissa ja Tanskassa jo kymmenen vuotta sitten. Niitä kannattaa Kysellä Vartiaiselta ja Borg'ilta..
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotima...lujen-noustava-hitaammin-kuin-muualla/691734/

Jep, samaa mieltä noista.

Mutta kyllä sille sisäiselle devalvaatiolle on aika yksiselittinen määritelmä Eli palkkojen / työvoimakustannusten lasku. Ja silloin on yleisen ymmärrettävyyden vuoksi hyvä, että käytetään sitä.

Kerro toki, jos löydät jostain jonkin muun määritelmän. Palataan sitten asiaan.

Tässä esim. Suomen pankista pohdintaa.

https://www.eurojatalous.fi/fi/2015/artikkelit/fiskaalisen-devalvaation-dynaamisista-vaikutuksista/

Sisäinen devalvaatio
Kiinteiden valuuttakurssien oloissa suhteellista hintakilpailukykyä voidaan yrittää parantaa myös sisäisellä devalvaatiolla. Sisäisellä devalvaatiolla viitataan tyypillisesti toimenpiteeseen, jossa vientiteollisuuden kannattavuutta pyritään parantamaan työvoima- ja muita kustannuksia alentamalla. Sisäisellä devalvaatiolla voidaan myös tarkoittaa toimenpidettä, jossa nimellistuloja alennetaan sopimusteitse. Myös työaikojen pidentäminen ilman palkkakompensaatiota voidaan periaatteessa ajatella sisäiseksi devalvaatioksi, alennetaanhan sillä työntekijää kohden laskettuja työvoimakustannuksia (vrt. Kortelainen-Vanhala-Viertola 2015).

 

[fulcrum]

Kreikan osalta pistän tähän erään brittiherran ajatelman eurojärjestelmästä. (Ilmoille heitetty joskus 1992).

“If a country or region has no power to devalue, and if it is not the beneficiary of a system of fiscal equalisation, then there is nothing to stop it suffering a process of cumulative and terminal decline leading, in the end, to emigration as the only alternative to poverty or starvation.” -Wynne Godley

"Kreikkaa uhkaa historiallinen maastamuutto

Kreikkaa uhkaa laajin maastamuutto sitten toisen maailmansodan. Talouskriisiä pakenevat erityisesti koulutetut nuoret, joiden tulevaisuutta varjostavat synkät työttömyysluvut." -HS, 2011

^Bingo! Tähän olin seuraavaksi tulossa Kreikan osalta. Kun työn huonoa tuottavuutta yritetään nostaa alentamalla palkkaa/&lisäämällä työaikaa, niin mitä tekevät ne harvalukuiset korkean tuottavuuden työntekijät? No, he menevät johonkin muuhun maahan missä he saavat osaamisestaan paremman korvauksen. Maahan ei jää muuta kuin ns. tyhmän työn tekijöitä huonolla palkalla.

 

[jurppi]

Jep, samaa mieltä noista.
Sisäinen devalvaatio
Kiinteiden valuuttakurssien oloissa suhteellista hintakilpailukykyä voidaan yrittää parantaa myös sisäisellä devalvaatiolla. Sisäisellä devalvaatiolla viitataan tyypillisesti toimenpiteeseen, jossa vientiteollisuuden kannattavuutta pyritään parantamaan työvoima- ja muita kustannuksia alentamalla. Sisäisellä devalvaatiolla voidaan myös tarkoittaa toimenpidettä, jossa nimellistuloja alennetaan sopimusteitse. Myös työaikojen pidentäminen ilman palkkakompensaatiota voidaan periaatteessa ajatella sisäiseksi devalvaatioksi, alennetaanhan sillä työntekijää kohden laskettuja työvoimakustannuksia (vrt. Kortelainen-Vanhala-Viertola 2015).

Ei tässä nyt kovin suurista erimielisyyksistä ole kysymys...

Minun kokemuksen on että devalvaatio aiheuttaa/tarkoittaa paljon muutakin kuin pelkästään palkkakustannuksien suhteellinen aleneminen. Kaiken lisäksi vaikutukset ovat käytännössä lyhytaikaisia.. yleensä enintään vuodenparin mittaisia.

Samalla tavalla myös ns. "sisäinen devalvaatio" tarkoittaa (kuten tuossa lainauksessa todetaan) työvoima- ja muiden kustannusten alentamista.
Palkat itsessään ovat vain yksi osa työvoimakustannuksista.

Kummassakin devalvaatiotapauksessa palkkojen ts. nimellistulojen alentamisesta aiheutuu myös (kansan)taloudelle kielteisiä vaikutuksia. Ne kompensoivat/heikentävät kotimaan taloutta pitkässä juoksussa jopa enemmän kuin vientiteollisuuden hetkellinen (pakkasella housuihinsa kusemisen aiheuttama) lämpiäminen.

Kun koko valuutta-alueella nimellispalkkoja alennetaan se tarkoittaa yhteiskunnalle myös palkkaverotuottojen suhteellista alentumista. Palkkojen reaaliarvon lasku vähentää myös kulutuskysyntää..mikä tietysti vähentää tuotantoa. Tuotannon vähennyksen johtavat työvoiman vähennyksiin..mikä puolestaan aiheuttaa yhteiskunnalle työttömyyskustannusten nousua jne. Kulutuskysynnän väheneminen aiheuttaa myös arvonlisäverotuottojen vähenemistä jne.

Toisekseen Suomen (teollisen)tuotannon kilpailukyvyn parantamisessa säästöt ovat vain yksi osa kokonaisuutta.

Paljon suurempi merkitys kilpailukyvyn kasvattamisessa on (teollisen)tuotannon tehostamisella (koneet, laitteet, automaatio, uudet menetelmät jne.) sekä jalostusasteen nostamisella. Näillä ns. positiivisilla toimenpiteillä, syntyy parempaa ja pidempikestoista kilpailukykyä kaikille aloille. Sekä kotimarkkinoille ja palveluihin, eikä - kuten devalvoimalla tapahtuu väliaikaisesti - pelkästään vientiteollisuuteen.

Koko yhteiskunnan kannalta kilpailukykyä lisäävät tuotantotekijöiden ohella myös:
- mahdollisimman korkea työllistymisaste
- palkkaverojen alentaminen
- alhaiset korkomarkkinat
- hallittu, pieni inflaatio
- vakaat, luotettavat ja ennustettavat rahoitus-/valuuttamarkkinat
- logistiikan ja liikenteen kustannustehokkuuden parantaminen
- hyvät tietoliikenneyhteydet
- kansalaisten hyvä koulutustaso
- hyvät terveys- ja sosiaalipalvelut
- yrittäjyyden ja yrittämisen edellytysten kehittäminen
- jne. jne.

Devalvaatio on aina kepulikonsti..siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

 

[jurppi]

^Bingo! Tähän olin seuraavaksi tulossa Kreikan osalta. Kun työn huonoa tuottavuutta yritetään nostaa alentamalla palkkaa/&lisäämällä työaikaa, niin mitä tekevät ne harvalukuiset korkean tuottavuuden työntekijät? No, he menevät johonkin muuhun maahan missä he saavat osaamisestaan paremman korvauksen. Maahan ei jää muuta kuin ns. tyhmän työn tekijöitä huonolla palkalla.

Näin tapahtuu..

 

[Mustaruuti]

Ei tässä nyt kovin suurista erimielisyyksistä ole kysymys...

Minun kokemuksen on että devalvaatio aiheuttaa/tarkoittaa paljon muutakin kuin pelkästään palkkakustannuksien suhteellinen aleneminen. Kaiken lisäksi vaikutukset ovat käytännössä lyhytaikaisia.. yleensä enintään vuodenparin mittaisia.

Samalla tavalla myös ns. "sisäinen devalvaatio" tarkoittaa (kuten tuossa lainauksessa todetaan) työvoima- ja muiden kustannusten alentamista.
Palkat itsessään ovat vain yksi osa työvoimakustannuksista.

Kummassakin devalvaatiotapauksessa palkkojen ts. nimellistulojen alentamisesta aiheutuu myös (kansan)taloudelle kielteisiä vaikutuksia. Ne kompensoivat/heikentävät kotimaan taloutta pitkässä juoksussa jopa enemmän kuin vientiteollisuuden hetkellinen (pakkasella housuihinsa kusemisen aiheuttama) lämpiäminen.

Kun koko valuutta-alueella nimellispalkkoja alennetaan se tarkoittaa yhteiskunnalle myös palkkaverotuottojen suhteellista alentumista. Palkkojen reaaliarvon lasku vähentää myös kulutuskysyntää..mikä tietysti vähentää tuotantoa. Tuotannon vähennyksen johtavat työvoiman vähennyksiin..mikä puolestaan aiheuttaa yhteiskunnalle työttömyyskustannusten nousua jne. Kulutuskysynnän väheneminen aiheuttaa myös arvonlisäverotuottojen vähenemistä jne.

Toisekseen Suomen (teollisen)tuotannon kilpailukyvyn parantamisessa säästöt ovat vain yksi osa kokonaisuutta.

Paljon suurempi merkitys kilpailukyvyn kasvattamisessa on (teollisen)tuotannon tehostamisella (koneet, laitteet, automaatio, uudet menetelmät jne.) sekä jalostusasteen nostamisella. Näillä ns. positiivisilla toimenpiteillä, syntyy parempaa ja pidempikestoista kilpailukykyä kaikille aloille. Sekä kotimarkkinoille ja palveluihin, eikä - kuten devalvoimalla tapahtuu väliaikaisesti - pelkästään vientiteollisuuteen.

Koko yhteiskunnan kannalta kilpailukykyä lisäävät tuotantotekijöiden ohella myös:
- mahdollisimman korkea työllistymisaste
- palkkaverojen alentaminen
- alhaiset korkomarkkinat
- hallittu, pieni inflaatio
- vakaat, luotettavat ja ennustettavat rahoitus-/valuuttamarkkinat
- logistiikan ja liikenteen kustannustehokkuuden parantaminen
- hyvät tietoliikenneyhteydet
- kansalaisten hyvä koulutustaso
- hyvät terveys- ja sosiaalipalvelut
- yrittäjyyden ja yrittämisen edellytysten kehittäminen
- jne. jne.

Devalvaatio on aina kepulikonsti..siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Aivan! Ulkoinen devalvaatio on huono idea ja sisäinen devalvaatio katasrofaalisen huono.

Miksi niitä sitten välillä käytetään? Ne ovat keino päästä pois vielä suuremmista ongelmista, jos kansantalous on ajautunut kiinteiden valuuttakurssien maailmassa kilpailukyvyttömään tilanteeseen ja uhkaa joutua maksukyvyttömäksi ja ajautua pitkään taantumaan.

Tällaisia caseja on ollut meillä kaksi, suhteellisen lyhyen historiallisen ajan sisään.

1. 80-luvulla kiinteän markan aikaan pääomakontrollit vapautettiin ja Suomeen syntyi laaja ulkomaanvelalla rahoitettu velkakupla. Velka puhkesi samalla ja kun idänkauppa romahti. Suomi oli hetkessä muuttunut kalliiksi taloudeksi, jolla ei enää ollut vientiä. Markan päästäminen kellumaan, eli devalvaatio oli ainoa ratkaisu palauttaa talous terveeseen tilaan.
2. 2000-luvulla kiinteän euron aikaan Suomen talous kasvoi moikkaasti mm. Nokian vetämänä ja globaalin velkakuplan siivittämänä. Vaikka Suomessa ei ollutkaan isoa velkakuplaa, johti Nokian romahdus, metsäteollisuuden romahdus ja yleinen metalliteollisuuden investointituotteiden kysyntälama Suomen viennin romahtamiseen ja talouden taantumaan. Tätä vielä pahensi Eurokriisi ja euroalueen vyönkiristys. Suomi ei voinut helposti erota Eurosta, joten palkat on jäädytetty, työtunteja lisätty ja toivottu, että joskus nousu tulee. Samalla kun työllisyys on kärsinyt ja valtio on velkaantunut merkittävästi.

Mikä siis on syynä näihin molempiin ongelmiin? Kiinteä valuuttakurssi.

Kelluva valuuttakurssi on makrotalouden paras vakauttaja. Jos taloudella menee hyvin, valuuttakurssi kohoaa ja hillitsee talouskasvua. Jos talous heikkenee, esim. viennin kärsiessä, valuuttakurssi laskee ja tukee talouden heti uuteen nousuun.

Esimerkkejä voi katsoa esim. Ruotsista ja Islannista. Kelluvasta valuutasta oli niille valtava etu.

Suomikin pärjäisi paremmin kelluvassa valuutassa. Emme joutuisi enää koskaan ongelmiin, joissa pitää miettiä sisäistä tai ulkoista devalvaatiota.

Islannin romahdus oli suurempi kuin Kreikan. Mutta Islanti toipui siitä hyvin nopeasti. Islannilla on mennyt paremmin kuin Suomella! Kaikki vain valuutan takia.

Äh, kuva ei toimi, löytyy tuolta. https://seekingalpha.com/article/4073047-tiny-iceland-can-teach-greece-big-lesson

 

[jurppi]

Devalvaatio, valuutan nimi tai sen kelluminen suuntaan tai toiseen ei ole ratkaisuna kaikkiin yhteiskunnan ongelmiin. Tuo julkisyhteisön vinoutunut kustannusrakenne ei ole johtunut oman valuutan puutteesta. Se on seurausta siitä että yhteiskunta tuhlaa enemmän kuin tienaa. Siihen pitää löytää omat ratkaisunsa. Mitkä eivät suinkaan ole samoja millä esimerkiksi vientiteollisuuden mahdollisia ongelmia korjataan.

Toisekseen euro on nimenomaan kelluva valuutta.

Suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukyky on ollut säilynyt kohtalaisen hyvänä koko ajan. Pois lukien vaikkapa Nokia ja sen alihankkijoiden romahdus josta valuutan suhteellista arvoa ei voine syyttää. Nyt ollaan jo jättämässä Nokian notkahdukset taakse. Vientiteollisuudella menee varsin hyvin. Alkaa olla jonkin verran pulaa työntekijöistä mutta onneksi sentään Itä-Euroopasta on saatu sen verran tekijöitä jotta saadaan risteilijöitä rakennettua..

Mihinkä suuntaan valuutan arvon pitäisi nyt muuttua vientiteollisuuden kannalta ajatellen?

Myös kotimaan yksityisellä sektorilla tuotanto pyörii hyvin. Juttelin eilen erään tutun rakennusyrittäjän kanssa. Oli joutunut kieltäytymään (samana päivänä) paristakin uudesta rakennuskohteesta..töitä on niin paljon ettei enää riitä resurssit. Jos löytyy osaavia työntekijöitä niin joskus vuodenvaihteen jälkeen on ehkä mahdollista sovittaa uusia projekteja aikatauluun..

Jos olisi mahdollista niin kuinka paljon pitäisi valuuttaa devalvoida kotimarkkinoiden tuotanto- ja kilpailukyvyn parantamiseksi?

Suomella on edelleenkin ongelmia julkishallinnon rakenteellisen alijäämän suhteen. Valtio ja kunnat tuhlaavat edelleenkin enemmän kuin saavat tuottoja veronmaksajilta. Tämäkin vuonna otetaan lisävelkaa ainakin 7 miljardia. Ehkä tarvitaan velkaa vielä jatkossakin..

Jos meillä olisi ihan ikioma Suomen valuutta niin kuinka paljon pitäisi devalvoida jotta tämä julkishallinnon rakenteellinen kustannusvaje saataisiin korjattua?
Ja, ennen kaikkea mihin suuntaan Suomen ikioma valuutta lähtisikään kellumaan, nykyisessä tilanteessa jossa vienti vetää jo likimain täydellä kapasiteetillaan?

Suomen työmarkkinoilla on se varsinainen kupla joka pitäisi saada purkautumaan. Suomalaisten työllisyysaste on liian alhainen. Sekä vientiteollisuuteen että kotimarkkinoille tarvitaan lisää työntekijöitä. Jos suomalaisia ei saada töihin nykyistä enempää niin jostain muualta pitää saada lisää tekijöitä ja veronmaksajia Suomeen.

 

[hansai]

Suomen työmarkkinoilla on se varsinainen kupla joka pitäisi saada purkautumaan. Suomalaisten työllisyysaste on liian alhainen. Sekä vientiteollisuuteen että kotimarkkinoille tarvitaan lisää työntekijöitä. Jos suomalaisia ei saada töihin nykyistä enempää niin jostain muualta pitää saada lisää tekijöitä ja veronmaksajia Suomeen.

Kauan puhuttu julkisensektorin tervehdyttäminen ei ilmeisesti enää kiinnosta ketään vaan tasapainotusta on etsittävä muualta?

 

[Soldierblue]

Jaahas.....sanavapaus suljetaan hiljaitain, uusi EU laki, elämme Orwells aikaa.... sorri ruotsiksi

Ny EU-lag ger myndigheter rätt att stänga ned webbplatser – kallas ”konsumentskydd”

På tisdagen röstade EU-parlamentet igenom en lag som ger myndigheter i de enskilda medlemsländerna långtgående befogenheter att blockera och släcka ned webbplatser under förevändning att detta sker för att skydda konsumenter mot skadliga produkter.


Befogenheterna utgör en del av ett Consumer Protection Cooperation-paket, men stora delar av det förstärkta konsumentskydd som från början var syftet med lagförslaget har under resans gång skalats bort. Eftersom myndigheter ges rätt att beordra nedstängning av webbplatser utan föregående juridisk prövning, öppnar lagen enligt kritiker för maktmissbruk och censur och utgör därmed ett hot mot medborgarnas demokratiska fri- och rättigheter.

Med hjälp av den nya lagen kan en myndighet i ett EU-land, under förevändning att det handlar om konsumentskydd, tvinga exempelvis en Internet-leverantör att blockera eller stänga en webbplats vars innehåll myndigheten eller regeringen ogillar. Vare sig leverantören eller webbplatsinnehavaren ges i lagen någon möjlighet att motsätta sig beslutet eller få det rättsligt prövat.

https://samnytt.se/ny-eu-lag-ger-myndigheter-ratt-att-stanga-ned-webbplatser-kallas-konsumentskydd/

 

[jurppi]

Kauan puhuttu julkisensektorin tervehdyttäminen ei ilmeisesti enää kiinnosta ketään vaan tasapainotusta on etsittävä muualta?

Tämä on sitä samaa julkisen sektorin remonttia..

Kaikki mahdolliset työkykyiset pitäisi saada töihin..Heitä tarvitaan koska alkaa jo olla pulaa tekijöistä. Toisekseen jokainen työmarkkinoille siirtynyt tienaa paitsi käteen jäävän palkkansa myös vero-, eläke-, yms. tuottoja valtiolle. Vähentäen samalla yhteiskunnan maksamaa työttömyysturvaa omalta kohdaltaan. Siis jokainen töihin siirtynyt auttaa yhteiskuntaa ikäänkuin kahdelta suunnalta.

Ulkomailta tuleva työntekijä ei vaikuta samalla tavalla kokonaisuuteen mutta paikkaa tietenkin työvoiman puutetta..

Ne joita mafia ja terroristit kuljettavat maksua vastaan tulevat meille ikuisiksi yhteiskunnan eläteiksi. Tilastot kertovat että vielä 25 vuoden maassa olon (ja täyden ylöspidon jne.) jälkeen irakilaisista ja somaleista vain ani harvat ovat työllistyneet. Työllistymistä suurempi prosenttiosuus taitaa löytyä jo rikosrekisteristä. Ikävä kyllä.
http://www.kvartti.fi/fi/artikkelit...tymisessa-ja-yrittajyysaktiivisuudessa-maiden

 

[Nojatuolistrategi]

Kuka määrää kaapin paikan?

Juha Sipilä: EU kehittyy Suomen määrittelemällä linjalla
Sipilä määritteli Suomen keskitien linjan kuuden asiakokonaisuuden kautta. Sipilän mukaan Euroopan unionin yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on muotoutumassa Suomen ja Ranskan määrittelemän linjan perustalle.

– Tapasin kesällä 2016 Ranskan presidentti [François] Hollanden. Yhdessä annoimme lausuman siitä, miten EU:n puolustuspolitiikkaa on kehitettävä, Sipilä kertoi.

Hänen mukaansa EU:n puolustuspolitiikka on sen jälkeen edennyt nopeasti ”siltä pohjalta, jonka yhdessä Ranskan kanssa loimme”

https://www.verkkouutiset.fi/juha-sipila-eu-kehittyy-suomen-maarittelemalla-linjalla/
.

 

[Deleted member 1381]

Kuka määrää kaapin paikan?

Nuo yhdessä sovitut tuppaa unohtumaan heti, kun kriisi pukkaa päälle. Esimerkkeinä Kreikka ja pakolaiskriisi.

Aika näyttää mitä noista tulee.

 

[miheikki]

Tuli suorastaan hyvä fiilis siitä ettei Suomi saanut lääkevirastoa. Nautin siitä kun EU ottaa kourallisen poliittista pääomaamme ja hieroo sitä päättäjiemme poliittisen eliitin naamaan.

 

[Geronimo]

Ihan kuin olisi aika pysähtynyt, kehityskehittyy mutta EU on kuin koira joka jahtaa omaa häntäänsä

 

[Vonka]

Murska-arvio kriisin hoidosta: Kreikka on vajonnut kehitysmaaksi

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on arvioinut murskaavasti Komission tapaa hoitaa Kreikan kriisiä (KL 16.11.). Komission virheet näkyvät kyvyttömyydessä priorisoida eri toimia eikä sopeutusohjelmassa ole ollut laajempaa strategiaa Kreikan pelastamiseksi vaikka sopeutusohjelmien arvo on ollut 368 miljardia. Vaikka pientä kehitystä on näkyvissä, ei näkyvissä ole paluuta normaaliin tilaan. Kreikalla on velkaa yli 300 miljardia euroa, joita se tuskin pystyy maksamaan takaisin.

Aiemmin keväällä Aalto-yliopiston professori Haaparanta (HS 17.3.) totesi Kreikan vajonneen kehitysmaaksi, jossa voidaan jo sanoa menetetyn kokonaisen sukupolven. Kriisi jatkuu ja on jatkunut jo lähes 10 vuotta. Toimintakykyisistä nuorista työttöminä on 50%.

IMF:n Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa saatujen kokemusten perusteella paras tapa saada ylivelkaantunut kansantalous nousuun on leikata velkoja. Leikkausten jälkeen monien valtioiden talouskasvu on yleensä kiihtynyt nopeasti. Tyhmät sijoittajat/keinottelijat menettävät tässä rahaa mutta ongelma saadaan hoidettua.

Haaparanta painottaa, että myös tutkimuksissa on runsaasti näyttöä sen puolesta, että järkevin tapa ratkaista ylivelkaantuneiden valtioiden ongelmat on velkojen leikkaus.

Vaikuttaa siltä, että Kreikan kohtelu, sen synneistä huolimatta, on ollut täysin asiatonta eikä kestä päivänvaloa. Euroopan keskuspankki kieltäytyi antamasta arviointiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen pyytämiä tietoja.

Komission ja EU:n toiminta Kreikan kriisin hoidossa tulisi tutkia perusteellisesti. Kenen etuja tässä on ajettu? Tämä koskee myös Suomen nykyistä hallitusta ja erityisesti herroja Katainen ja Stubb.

http://jukkakleppalahti.puheenvuoro...in-hoidosta-kreikka-on-vajonnut-kehitysmaaksi

 

[miheikki]

Kreikasta.

Juhani Huopainen
12 hrs ·
Ben puhuu ihan täyttä paskaa tässä.

Ben kertoo, että oli oma etumme olla pelastamassa Kreikkaa, ettei tule tartuntavaaraa. Kuitenkin sitten toteaa heti perään, että pankkiunioni on hyvä juttu, koska sen avulla muka päästään eroon "sietämättömästä tilanteesta, jossa pankkien voitot ovat yksityisiä mutta tappiot menevät veronmaksajien piikkiin".

Mitä muuta Kreikan pelastaminen oli kuin sitä, että pankkien voitot olivat yksityisiä, mutta tappiot menivät veronmaksajien piikkiin?

Toisekseen, ei Kreikan pelastaminen mitään tartuntavaaraa torjunut. Italia, Portugali ja Espanja ajautuivat tukiluukulle ja koko euroalue meinasi kaatua 2012, kunnes Euroopan Keskuspankki lupasi OMT-ohjelman, eli maan velan takaamisen kriisitilanteessa. Koko euroalue oli sen jälkeen painunut vielä deflaation puolelle 2015, kunnes Euroopan Keskuspankki lupasi velkakirjojen osto-ohjelman, mikä on yhteisvastuullistanut euroalueen valtioiden - ja yritystenkin - velat.

Kolmanneksi, eihän se pankkiunionin pankkiselvitysmekanismi ole estänyt mm. Italiassa valtiota pääomittamasta vaikeuksiin ajautuneita pankkeja - veronmaksajien rahoilla. Ja Italian valtion velanottokyky ja mm. nämä maksetut pankkituet onnistuivat juuri sen takia, että Italian valtionvelka on EKP:n kautta yhteisvastuullista.

Tämä on niin tätä.

Ben Zyskowiczin BenTV: Oli oma etumme olla pelastamassa Kreikkaa
VERKKOUUTISET | 24.11.2017 | 19:01- päivitetty 24.11.2017 | 21:58

’Keskeinen tarkoitus on, että päästään siitä sietämättömästä tilanteesta, jossa pankkien voitot ovat yksityisiä mutta tappiot menevät veronmaksajien piikkiin’.

”Me emme Suomessa ja kokoomuksessa hyväksy sellaista ajatusta, että jos jossain taas eletään yli varojen, niin on meidän kansalaistemme velvollisuutemme auttaa. Siksi emme halua yhteisvastuuta vaan markkinakuria.”

https://www.verkkouutiset.fi/ben-zyskowiczin-bentv-oli-meidan-oma-etumme-olla-pelastamassa-kreikkaa/

 

[Nojatuolistrategi]

Kreikan kriisin hoidossa Suomen valtio olisi heti alkuun voinut suoraselkäisesti kieltäytyä antamasta bilateraalista tukea (kuten Slovakia teki), vaikkapa vetoamalla EU:n No bailout-klausuuliin. Eli ilman vitkuttelua ja kiemurtelua "takuutuksista" yms.

Mutta EU tuskin olisi voinut jättää Kreikan 1. tukipakettia antamatta. Shokki olisi ollut moninkertaisesti vahingollisempi. Muutamaa vuotta aikaisemmin jo nähtiin, mitä tapahtui, kun USA päästi Lehman Brothersin vararikkoon. BKT vajosi USA:ssa, Suomessa ja kaikkialla maailmassa (tosin muistakin syistä).

Kreikan toinen, kolmas, neljäs... tukipaketti sen sijaan ovat olleet kyseenalaista ”tölkin potkimista” eteenpäin. Toivottavasti on edes jotakin opittu. Velka- ja finanssikriisit kun eivät ole kuolleet sukupuuttoon. Seuraavaa kuplaa puhalletaan jo täysin palkein.