EU - onko järkee vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
baikal kirjoitti:
Riippuu mistä tulevat. Jos tulevat idästä, niin mikä jottei. Mutta entäs jos tulevat länneltä.....luehan tuo oivallinen pikalaki tarkoin.

Vuonna -90 varauduttiin kyllä jollain tasolla pakolaistulvaan. Oliko objektina tosiaan ns. kolmansien maiden pakolaiset tilanteessa, jossa neukku huokui viimeisiä vetojaan.....mittee lottootte? Hukkapilkan äärellä oli kaikenlaista.
Klikkaa laajentaaksesi...

90-luvulla taisi suurin pakolaistulvan uhka olla eräästä romahtaneesta valtiosta tuossa naapurissa... parissa KH:ssa oli tuo aihe esillä vielä 90-luvun loppupuolella...
 
Eeuussa vaihteeksi pohdittu yhteisiä asioita.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/artikkeli-1.231925
Useiden uusien autojen moottoreita ei voi enää lämmittää kovallakaan pakkasella: "Tuntuu aika hassulta"
Klikkaa laajentaaksesi...
Koneet & autot22:00Matti Tuominen
Rajoituksella on vaikutuksia autokauppaan ainakin pohjoisessa Suomessa, Autoliiton Napapiirin osaston puheenjohtaja ennakoi.

PETTERI KIVIMÄKI

Suurimmassa osassa uusimmista Euro 6 -päästönormit täyttävistä autoista on eräs suomalaisen käyttäjän näkökulmasta hyvin ikävä puute. Auton moottorin esilämmitys ei ole näissä autoissa enää mahdollista sen enempää sähköisillä kuin polttoainetoimisillakaan lisälämmittimillä.
Kauppalehti kertoo, että tämä puute koskee ainakin Mercedeksen, BMW:n ja Volkswagen-konsernin uusimpia moottoreita.
Ikävää tämä kehitys on erityisesti siksi, että autoilijoille on pitkään sanottu, että moottorin esilämmittämisellä voi pienentää polttoaineen kulutusta ja vähentää käynnistyksen jälkeen syntyviä kylmäpäästöjä.
Autoilijoita on toisaalta myös peloteltu sillä, että esilämmittämättömän moottorin käynnistäminen kovalla pakkasella rasittaa sitä saman verran kuin satojen kilometrien ajo.

Autoliiton Napapiirin osaston puheenjohtaja Ensio Simonen ei täysin ymmärrä uusia päästönormeja pohjoisen ihmisen näkökulmasta.
"Se tuntuu aika hassulta minun mielestäni. Täällä kumminkin saattaa olla yli 30 astetta pakkasen puolella, niin eihän jotain vuorokauden seissyttä dieselautoa ole edes mahdollista käynnistää", hän sanoo.
Simonen pohtii asiaa käytännön näkökulmasta.
"Näillä leveysasteilla päästöt ovat toissijainen asia siinä mielessä, jos pitää lähteä liikkeelle", puheenjohtaja sanoo.
Itse vuoden 2014 pakettiautolla ajava Simonen huomauttaa, että suuri osa etenkin pohjoisen Suomen autoista on dieseleitä lähinnä pitkien välimatkojen takia.
"En ymmärrä, että tämmöinen esilämmitys kielletään", hän toteaa.
Puheenjohtajan mukaan ainakaan pohjoisessa Suomessa tuskin rynnätään hakemaan autokaupasta Euro 6 -normin autoja juuri esilämmitysrajoitteen takia.
"Ei tietenkään", hän ennustaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Syyttää voi ainoastaan täältä pohjoisesta olevia Brysselin poliitikkoja ja virkamiehiä siitä etteivät tarpeeksi tehokkaasti lobbaa täällä olevia ilmasto-olosuhteita. Eihän saksalainen ja ranskalaisnen sitä itse tajua. Niille pitää kertoa!
 
Tuo moottorin lämpeämättömyys Weba/Eberi lämmittimillä ei ole ihan uusi juttu, meillä vaimolla Lexus rx450h -12 ja siihen jo kerrottiin ettei polttoainekäyttöinen lämmitin lämmitä kuin koppia.
 
PekkaSavo kirjoitti:
Autojen "Euro 666" -päästönormi. Onko tuo uutinen totta vaiko väärä tulkinta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ehtaa klikkijournalismia!

Eu ei kiellä esilämmitystä. Joku raja pitäisi olla uutisoinnissa ja lukijoiden pitäisi erottaa valemedia oikeasta.

Oikeasti taustalla on autotehtaiden lobbarit, jotka nyt toitottavat, ettei uusinta tekniikaa sisältävät dieselit tykkää siitä, että moottorin anturit ilmoittavat moottorin olevan lämmin, vaikka sen pitäisi olla kylmä. Näinhän asian laita on kun moottoria on jollakin Defalla lämmitetty. Menee sekaisin tietokoneet.

Mikään ei estä auton valmistajaa koodaamasta moottorinohjausta niin, että se tunnistaa lämmittimen käytön, eikä sen jälkeen mikään anturi hälytä "vääristä" arvoista. En millään jaksa uskoa, etteikö esmes Volvo hoitaisi tätäkin asiaa kuntoon. Se voi kyllä olla, että lämmittimen pitää olla alkuperäinen merkkituote eikä mikään pärnäsen pajalla asennettu vastuskierukka.
 
Viimeksi muokattu:
EU:n tavoitteeksi ”isänmaiden Eurooppa”

Tänään klo 21:30

Macronilla pää pilvissä, Merkelillä jalat maassa.
a4273b4f35887058be4947668d50c061dc48903dd7f841573dd729bd80ab491d.jpg

ZUMAWIRE / MVPHOTOS
Ranskan ja Saksan tyylierot tulivat esiin niiden johtajien tapaamisessa Preussin kuninkaanlinnan kopiossa.Emmanuel Macron maalaili "Euroopan uudelleen perustamisesta", Angela Merkel luetteli esillä olleet asiat.Konkreettiset ehdotukset valmistellaan maiden huipputapaamiseen 19.6.mennessä.
Äkkinäinen saattoi jopa kuvitella vieraan hämääntyneen emäntänsä - saksaksi liittokanslerittaren -äidillisyydestä. Todellisuudessa Brigitte Macron on toista vuotta Merkeliä vanhempi.
Macron on tarjoillut lennokkaita ehdotuksia. Pariisissa lienee jo tuskastuttu Saksan reaktion verkkaisuuteen; vasta nyt Berliinissä on edes hallitus.Ranskan suosimat pitkät loikat ovat kuitenkin toisinaan katkenneet. Siirtyminen suoriin europarlamentin vaaleihin ei luonut eurooppalaista yhteishenkeä eikä euro johtanut itsestään yhteiseen talouspolitiikkaan.
Macronia on jo sanottu Aurinkokuninkaaksi. Ranskan koulukirjoissa 1600-luku onkin "suuri vuosisata", mutta todellisuudessa Ludvig XIV syöksi maansa kohti taloudellista katastrofia ja muuan John Churchill voitti ratkaisutaistelun.Hänen jälkeläisensä sai pelastaa Ranskan 1940-luvulla.
EU tarvitsee Berliinissä kuulutettua elvytystä. Sen konkretiasta on kuitenkin keskusteltava. Suomen ei pidä tyytyä jankuttamaan "ei", saati liittoutua Visegrad-maiden kanssa, mutta pienen maan edut on turvattava.
Niinpä Macronin ehdotus yleiseurooppalaisista listoista eurovaaleissa vahvistaisi suurten maiden asemaa, sillä vaikea olisi suomalaisen tulla tunnetuksi koko maanosassa. EU:n demokratiavajetta ei vähennetä korostamalla europarlamenttia, jossa pienellä maalla on vähän edustajia, kun ministerineuvostoissa jäsenet ovat muodollisesti samanarvoisia.Pienen maan on toki valittava asiat, joissa korottaa äänensä.
Paavo Lipponen ja Erkki Liikanen eivät olleet välttämättä oikeassa siinä, että EU:n komissio on pienen maan paras ystävä. On jopa ehdotettu, ettei kaikilla jäsenillä olisi enää "omaa"komissaaria. Kannattaa pikemmin painottaa "isänmaiden Eurooppaa". Yhdysvaltain senaatissakin niin Kalifornialla kuin Helsingin kokoisella Vermontilla on kaksi paikkaa.
Moni saksalainen pelkää Macronin korostaman "solidaarisuuden" tarkoittavan sitä, että he maksavat laskun.Kohtuulliseen yhteisvastuuseen on edettävä - mutta moraalikato torjuen. EU:n laajentumisessa kannattaa pitää hengähdystauko.Ja jos jäsen ei halua noudattaa EU:n perusarvoja, siitä voi erota.Tuet olisi ainakin poistettava.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://m.iltalehti.fi/paakirjoitus/201804202200893391_pk.shtml
 
skärdis kirjoitti:
Kerää tuplaklikkaukset.

Olikohan tuon aviisin päätoimittaja huutamassa vastuullisen median perään?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tupla klikkaukset tosiaan. Toisaalta nopeasti aiheesta tuli lisätietoa ja hurjimpia huhuja toppuuteltua, mikäli ei 17. päivä ollut vielä koko juonesta perillä. Aikalailla +-0 tilastoihin siis.
 
Komission esitys 1 135 miljardin EU-menoista seitsemälle vuodelle käynnistää suuren budjettisodan – yhden suomalaisen maksu unionin kassaan kasvanee noin sataan euroon
Maatalouteen käytettiin vuonna 1985 lähes 75 prosenttia EU-budjetista, jatkossa osuus putoaa alle kolmanneksen. Riitely EU-rahoista kestänee vuoden 2020 loppupuolelle asti, jolloin Suomessa on jo uudet kansanedustajat.


EU:n budjettineuvotteluissa käsitellään muun muassa maataloutta ja pakolaistilannetta. (KUVA: PASCAL ROSSIGNOL / REUTERS, YVES HERMAN / REUTERS JA ZOHRA BENSEMRA / REUTERS)

Pekka Mykkänen HS
Julkaistu: 2.5. 11:44 , Päivitetty: 2.5. 18:29

BRYSSEL

EUROOPAN komissio on julkaissut esityksensä Euroopan unionin seuraavaksi budjetiksi vuosille 2021–2027. Komissio ehdottaa seitsemän vuoden budjettikehykseksi 1 135 miljardia euroa, mikä on noin 1,11 prosenttia verrattuna EU-maiden bruttokansantuloon.

Esitystä on odotettu sekä innolla että pelolla jäsenmaissa, jotka odottavat joko omien maksujensa kasvua tai saamistensa vähenemistä lähitulevaisuudessa. Ehdotukseen sisältyy myös uusi uhkaus jäsenmaille, jotka vaarantavat oikeusvaltiokehityksensä: ne voivat menettää tukensa.

Suomi ja muut nettomaksajamaat joutunevat maksamaan jonkin verran enemmän unionin yhteiseen kassaan, kun suuri nettomaksaja Britannia lähtee EU:sta. Britannia on maksanut runsaat kymmenen miljardia nettomääräistä euroa unionin yhteiseen budjettiin vuosittain.

Komissiolla ei ole vielä maakohtaisia laskelmia, mutta Suomen maksut saattavat nousta noin kymmenellä prosentilla. Asiaan vaikuttaa kuitenkin moni tekijä, kuten se, minkä verran suomalaisyritykset onnistuvat saamaan EU:n tukirahoja, virkamieslähteistä kerrotaan.

Viime vuosina Suomi on maksanut keskimäärin noin 500 miljoonaa euroa enemmän unionin kassaan kuin mitä Suomeen maksetaan EU:sta, eli noin 90 euroa kansalaista kohti vuosittain.

Jos EU-budjetti kasvaisi jatkossa noin kymmenellä prosentilla ja Suomen osuus säilyisi ennallaan, se tarkoittaisi, että EU maksaa jatkossa noin sata euroa per suomalainen vuosittain.

Nykyään EU-budjetin bktl-osuus on noin yhden prosentin tasolla, tänä vuonna noin 160 miljardia euroa. EU-budjetti vastaa keskimäärin noin kahta prosenttia EU-maiden julkisista menoista.

KOMISSIO ehdottaa noin viiden prosenttiyksikön leikkauksia maatalouden tukiin ja seitsemän prosenttiyksikön laskua köyhien alueiden tukiin. Maatalouden osuus EU-budjetissa painuisi jatkossa alle kolmanneksen.

Suomen saamista suorista maataloustuista lähtenee muutama prosentti, mikä tarkoittaisi seitsemän vuoden aikavälillä noin 20–25 miljoonan euron katoamista. Suorista tuista leikataan kokonaisuudessaan neljä prosenttia, budjettikomissaari Günther Oettinger kertoi.

Tarkemmat arviot selviävät kuitenkin vasta myöhemmin toukokuussa, samoin kuin erillisten maaseudun kehittämistukien kohtalo.

Ranskan maatalousministeri Stéphane Travert ilmoitti heti vastustavansa jyrkästi komission esittämiä leikkauksia maatalouden tukiin, verkkolehti Politico.eu kertoi.

Komissiossa on palloteltu myös ajatusta jonkinlaisesta tukikatosta maatiloille, mutta ajatus saattaa kuolla ennen päivänvalon näkemistä, kuten on usein aiemminkin käynyt.

Komissio haluaa antaa lisää rahaa esimerkiksi tutkimukseen ja yhteiseen puolustukseen. Runsaan kolmen miljardin euron (vuonna 2021) puolustus- ja turvallisuusmenojen osuus budjetissa olisi lähes kaksi prosenttia EU:n yhteisbudjetista.

Se on suhteellisesti enemmän kuin mitä valtaosa EU-maista käyttää puolustukseen ja vastaa osuutta, johon sotilasliitto Naton jäsenmaat pyrkivät. Suuri osa rahasta ohjataan puolustusalan tutkimukseen.

Komissio haluaa EU:n kasvattavan menojaan myös pakolaisiin ja siirtolaisiin liittyvissä kuluissa. Rajaturvallisuuden varoja aiotaan myös kasvattaa tuntuvasti, mikä kertoo, että ”Euroopan pakolaiskriisi” vuosina 2015–2016 on heijastunut numeronikkareidenkin tuntemuksiin.

Komission toiveena on myös sitoa EU-tukien jakaminen jäsenmaiden oikeusvaltiokehitykseen. Etenkin Puola ja Unkari ovat ottaneet viime vuosina takapakkia, mitä tulee niiden demokratioiden tilaan.

Ehdotuksen mukaan unioni voisi keskeyttää, vähentää tai rajoittaa jäsenmaan saamia EU-tukia sen mukaan, miten vakavasti oikeusvaltioperiaatetta uhataan. Asiasta päättäisivät EU-maat komission ehdotuksesta.

Päätös tapahtuisi käänteisellä määräenemmistöllä, eli komission ehdotus hyväksyttäisiin, elleivät EU-maat hylkäisi sitä määräenemmistöllä. Tämä estäisi esimerkiksi tilanteen, jossa Unkari suojelee Puolaa tai päinvastoin.

Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi EU-parlamentille, ettei ehdotus kohdistu mihinkään yksittäiseen jäsenmaahan, mutta itäisissä jäsenmaissa ongelmat ovat ainakin tätä nykyä vakavimmat.

”Tämä ei ole puolalainen kysymys, vaan kaikkia koskeva kysymys”, Juncker sanoi myöhemmin tiedotustilaisuudessaan, jossa aihetta käsittelevän kysymyksen esitti puolalaistoimittaja.

Uuteen budjettikehykseen on tulossa sarake nimeltä ”koheesio ja arvot”. Tähän asti on ollut epäselvää ja tulkinnanvaraista, miten arvojen kehittymistä EU-maissa mitataan ja miten jäsenmaat saataisiin pysymään yhteisinä pidettyjen arvojen polulla.

ESITYS ei tietenkään tarkoita valmista. Komission budjettiehdotuksesta alkaa kiivas vääntö, jonka odotetaan olevan valmis vasta vuoden 2020 loppupuolella. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2019 loppupuoliskon.

Komission toiveena on saada budjettivääntö maaliin jo vuoden sisällä, mutta siihen ei usko kukaan. Tulevina viikkoina odotetaan tarkennuksia siihen, miten esimerkiksi maataloustukiaiset jatkossa jaettaisiin.

Suomen hallitus on lähtenyt siitä, että EU-budjetin pitää pienentyä, koska itse unionikin on pienenemässä Britannian EU-eron eli brexitin myötä. Eurooppaministeri Sampo Terho (sin) totesi viime viikolla, että ei olisi reilua, että suomalaiset joutuvat säästämään kotimaan menoissaan mutta lisäämään EU-maksujaan.

Terhon kommentti muistuttaa, että EU-budjetista käydään kovaa sisäpoliittista vääntöä kaikissa 27:ssä jäsenmaassa, jotka ovat unionissa Britannian lähdönkin jälkeen. Sanailua kovistaa Suomessa se, että keväällä 2019 pidetään sekä eduskuntavaalit että EU-parlamentin vaalit.

EU-parlamentin sosialistiryhmä S&D:n puheenjohtaja Udo Bullmann kyseenalaisti, onko komission ehdotuksella yhtymäkohtaa suuriin visioihin, joita EU:n kehittämisestä on viime aikoina esitetty. ”Suhtaudun siihen epäileväisesti”, hän sanoi.

Maatalouden osuus EU-budjetista oli vuonna 1985 lähes 75 prosenttia, mutta nykyään siihen käytetään noin 37 prosenttia budjettivaroista. Komission esityksessä maatalouden osuus putoaisi noin 32 prosenttiin vuodesta 2021 alkaen.

KOMISSION esitys sisältää myös ajatuksen uusista omista varoista. EU-budjettiin kerättäisiin jatkossa rahaa esimerkiksi päästökaupasta sekä yhteisestä yhteisöverosta.

Komissio haluaa myös patistaa jäsenmaita muovijätteiden kierrätykseen. Maiden tulisi jatkossa maksaa unionin kassaan 80 eurosenttiä jokaisesta muovikilosta, jota ei ole kierrätetty.

Komissio arvioi, että uusien rahoitusvarojen osuus olisi noin kaksitoista prosenttia tulevista budjeteista. Niiden tuotoista käytettäisiin vuosittain enimmillään 22 miljardia euroa uusien EU-hankkeiden rahoittamiseen.

Oikaisu 2.5. 2018 kello 11.55: Suomen maksut ovat kasvamassa noin sataseen per henkilö. Ei satasella, kuten jutun otsikossa alun perin kirjoitettiin.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005664157.html
 
"Komissio esittää brexitin jättämän rahoitusaukon täyttämistä jäljelle jäävien nettomaksajien kuten Suomen, Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan maksuosuuksia nostamalla.

Sipilä kiittää esitystä ja kehuu, että Suomen kantoja on otettu hyvin huomioon.

Itävallan liittokansleri Kurz totesi tuoreeltaan, että esitystä ei voida hyväksyä.

Ruotsin valtiovarainministeri Andersson sanoi, että Ruotsi ei aio hyväksyä esitystä.

Tanskan pääministeri Lökke Rasmussen tviittasi, että esitystä ei voida hyväksyä, ja että pienempi EU tarvitsee pienemmän budjetin.

Alankomaiden pääministeri Rutte ilmoitti, että esitystä ei voi hyväksyä.

Sipilän mielestä Suomen kannat on otettu hyvin huomioon.

Mikä hallitusta vaivaa? Missä kohdassa sitä kuuluisaa ja hartaudella kartutettua "luottamuspääomaa" aiotaan käyttää? Onko rahan kippaaminen niin ihanaa, että Suomi tekee sitä vaikka yksin? Luuleeko hallitus, että Kataisesta tulee komission puheenjohtaja, jos oikein maksetaan?"

JUSSI HALLA-AHON Facebook-päivitys.
 
Merkava kirjoitti:
"Komissio esittää brexitin jättämän rahoitusaukon täyttämistä jäljelle jäävien nettomaksajien kuten Suomen, Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan maksuosuuksia nostamalla.

Sipilä kiittää esitystä ja kehuu, että Suomen kantoja on otettu hyvin huomioon.

Itävallan liittokansleri Kurz totesi tuoreeltaan, että esitystä ei voida hyväksyä.

Ruotsin valtiovarainministeri Andersson sanoi, että Ruotsi ei aio hyväksyä esitystä.

Tanskan pääministeri Lökke Rasmussen tviittasi, että esitystä ei voida hyväksyä, ja että pienempi EU tarvitsee pienemmän budjetin.

Alankomaiden pääministeri Rutte ilmoitti, että esitystä ei voi hyväksyä.

Sipilän mielestä Suomen kannat on otettu hyvin huomioon.

Mikä hallitusta vaivaa? Missä kohdassa sitä kuuluisaa ja hartaudella kartutettua "luottamuspääomaa" aiotaan käyttää? Onko rahan kippaaminen niin ihanaa, että Suomi tekee sitä vaikka yksin? Luuleeko hallitus, että Kataisesta tulee komission puheenjohtaja, jos oikein maksetaan?"

JUSSI HALLA-AHON Facebook-päivitys.
Klikkaa laajentaaksesi...


Suomen hallitus on ostettu, se ajaa kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden agendaa.
 
Merkava kirjoitti:
"Komissio esittää brexitin jättämän rahoitusaukon täyttämistä jäljelle jäävien nettomaksajien kuten Suomen, Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan maksuosuuksia nostamalla.

Sipilä kiittää esitystä ja kehuu, että Suomen kantoja on otettu hyvin huomioon.

Itävallan liittokansleri Kurz totesi tuoreeltaan, että esitystä ei voida hyväksyä.

Ruotsin valtiovarainministeri Andersson sanoi, että Ruotsi ei aio hyväksyä esitystä.

Tanskan pääministeri Lökke Rasmussen tviittasi, että esitystä ei voida hyväksyä, ja että pienempi EU tarvitsee pienemmän budjetin.

Alankomaiden pääministeri Rutte ilmoitti, että esitystä ei voi hyväksyä.

Sipilän mielestä Suomen kannat on otettu hyvin huomioon.

Mikä hallitusta vaivaa? Missä kohdassa sitä kuuluisaa ja hartaudella kartutettua "luottamuspääomaa" aiotaan käyttää? Onko rahan kippaaminen niin ihanaa, että Suomi tekee sitä vaikka yksin? Luuleeko hallitus, että Kataisesta tulee komission puheenjohtaja, jos oikein maksetaan?"

JUSSI HALLA-AHON Facebook-päivitys.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sipilalla on kiire saada "luottamusvirka" EU komissiosta, kun kotimaassa on tehty tarpeeksi tuhoja ja suosio tippunut pohjamutiin. Vaihtoehdoksi jaa, toimi kuin jykaboy kateinen, hankkiudu juopon perseenlutkuttajaksi ja paaset hyvalle hillotolpalle...
 
Kuinka pitkä aika armeijan luomiseen menee, 20-30 vuotta taitaa olla minimi?
koska luulette olevan valmista?

HS-analyysi: EU:n yhteinen puolustus sai lihakset – ja nyt sen ovat huomanneet myös Euroopan aseteollisuutta kyräilevät amerikkalaiset
EU-valtiojohtajien päätökset ja odotukset rahoituksesta luovat uskoa Euroopan vaatimattomaan puolustusyhteistyöhön.

https://www.hs.fi/paivanlehti/03052018/art-2000005664948.html
 
pikkusimo kirjoitti:
Kuinka pitkä aika armeijan luomiseen menee, 20-30 vuotta taitaa olla minimi?
koska luulette olevan valmista?

HS-analyysi: EU:n yhteinen puolustus sai lihakset – ja nyt sen ovat huomanneet myös Euroopan aseteollisuutta kyräilevät amerikkalaiset
EU-valtiojohtajien päätökset ja odotukset rahoituksesta luovat uskoa Euroopan vaatimattomaan puolustusyhteistyöhön.

https://www.hs.fi/paivanlehti/03052018/art-2000005664948.html
Klikkaa laajentaaksesi...
Riippumatta milloin valmistuu, mutta kun pöhötautia sairastava EU luo armeijan, niin varmasti armeijasta tulee pari kriittistä kriteeriä täyttäväksi.
1. Kenraalit, marsalkat ja amiraalit ovat vain poliittisten kavereiden parhaita kavereita.
2. Juoppojen kokoontuma valvojiksi antaa juoppojen toimeksiannot toteutettaviksi.
Eli perceestä.
 
pikkusimo kirjoitti:
Kuinka pitkä aika armeijan luomiseen menee, 20-30 vuotta taitaa olla minimi?
koska luulette olevan valmista?

HS-analyysi: EU:n yhteinen puolustus sai lihakset – ja nyt sen ovat huomanneet myös Euroopan aseteollisuutta kyräilevät amerikkalaiset
EU-valtiojohtajien päätökset ja odotukset rahoituksesta luovat uskoa Euroopan vaatimattomaan puolustusyhteistyöhön.

https://www.hs.fi/paivanlehti/03052018/art-2000005664948.html
Klikkaa laajentaaksesi...

Armeijoita on jo melkein 28. Ilmavoimia ja laivastoja vähemmän.

Miehiä riittää. Mutta mistä miehille saataisiin aseet?
 
Vastaan otsikon kysymykseen:
- Ei tässä oikeen tunnu järkeä olevan. Lisäksi vielä sapettaa se jos Sipilä kampeaa itsenä jollekin EU vakanssille tosiaan sen jälkeen kun meidän muiden kustannuksella on oman uransa pedannut.
Sipilä on tullut kaikin tavoin Suomelle todella kalliiksi ja hänen tulisi siirtyä sivuun kotimaassa vähentämään Suomelle aiheutuvia vauroita.

.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top