EU - onko järkee vai ei?
- Viestiketjun aloittaja vlad
- Aloitus PVM
Shadowmon
Kenraali
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005665349.html
Politico: Suomi sanoi Macronille ei – kieltäytyi osallistumasta yhteisiin sotilasjoukkoihin
Politico: Suomi sanoi Macronille ei – kieltäytyi osallistumasta yhteisiin sotilasjoukkoihin
Joo tuskin ei.Virkamiehiltä sitä pitääkin kysyä, ministeriön ja puolustusvoimien pitäisi torpata koko paska.
Koko himmeli on suunniteltu Ranskan nostamiseksi Euroopan johtoon Saksan toimiessa rahoittajana, Suomen osuus ja rooli on se mikä näissä pitkän feodaalisen ja siirtomaa historian omaavissa maissa osataan antaa.
Ja Saksan ilmavoimille koneet jotka toimivat, kohta saamme Suomeenkin näitä euroromuja , sillloin ollaan hyvällä eurooppalaisella tasolla, ei ainakaan synny tappioita ilmataisteluissa ja siitähän vasemmisto, vihreät ja Tuomioja on tyytyväinen ja saattaa Putinkin hykerrellä tyytyväisyyttä, tärkeitähän ei ole taistelukyky vaan tyytyväisyys.(kataista mukaillen)
EU:n armeija sai lihakset. Mistä? Puolalta, Suomelta? Vai Ranskan ydinpelotteesta?
Kun seurannut näitä "isojen" touhuja niin tässähän tuntuu että Suomi on sotilaallinen suurvalta. Yhdeltä loppuu pommit pienessä savimajapommituksessa, joku käyttää maalattuja luudanvarsia kk:n korvikkeena ja näköjään tuolla Saksanmaalla ei Eurofighteritkään ole oikein lentokunnossa. Puhumattakaan niistä kalustopienennyksistä kun ei sotaa ollut taaskaan näköpiirissä ja rumat tappovehkeet veivät rahaakin...
Kun seurannut näitä "isojen" touhuja niin tässähän tuntuu että Suomi on sotilaallinen suurvalta. Yhdeltä loppuu pommit pienessä savimajapommituksessa, joku käyttää maalattuja luudanvarsia kk:n korvikkeena ja näköjään tuolla Saksanmaalla ei Eurofighteritkään ole oikein lentokunnossa. Puhumattakaan niistä kalustopienennyksistä kun ei sotaa ollut taaskaan näköpiirissä ja rumat tappovehkeet veivät rahaakin...
Politico-lehden uutinen paljastui ankaksi: Suomi harkitsee osallistumista kymmenen EU-maan interventiojoukkoihin
Torstai 3.5.2018 klo 14.07
Ranskan presidentti ajaa 10 EU-maan yhteisiä interventiojoukkoja, ja Suomi harkitsee parhaillaan mukaan lähtemistä.
Kymmenen EU-maata on Ranskan johdolla lähdössä mukaan yhteiseen puolustushankkeeseen. Suomi harkitsee asiaa. Kuvituskuva Puolustusvoimien lippujuhlasta. (INKA SOVERI)
Kymmenen EU-maata on Ranskan johdolla lähdössä mukaan puolustushankkeeseen, jonka tavoitteena on EU:n ulkopuolella tapahtuva kriisinhallinta.
Euroopan interventiojoukkoihin mukaan ovat Ranskan lisäksi lähdössä Saksa, Britannia, Italia, Espanja, Hollanti, Belgia ja Portugali, sekä Itämeren maista Tanska ja Viro.
Asiasta uutisoineen Politico-lehden mukaan Suomi kieltäytyi ensivaiheessa lähtemästä mukaan Ranskan hankkeeseen, mutta puolustusministeriön ylijohtaja Janne Kuusela kiistää lehden väitteet, jotka eivät hänen mukaansa pidä tältä osin paikkaansa.
- Suomi ei edes kuulunut niiden yhdeksän maan joukkoon, joita Ranska aluksi pyysi hankkeeseen.
- Suomi, Ruotsi ja Norja saivat pyynnön osallistua Euroopan interventiojoukkoihin vasta tänä keväänä, Kuusela sanoo.
Mitä hyötyä?
Puolustusvoimat tekee parhaillaan sotilaallista arviota, siitä mitä hankkeeseen osallistuminen Suomelle tarkoittaisi, mikä siinä olisi mahdollisesti vaikeaa ja mitä hankkeeseen osallistuminen maksaisi.
- Tämä on normaali prosessi, jonka jälkeen tehdään poliittinen arviointi, joka lopulta ratkaisee sen, lähdetäänkö toimintaan mukaan vai ei.
Kuuselan mukaan myös Ruotsi pidetään tietoisena hankkeen etenemisestä Suomessa.
- Keskustelemme asiasta ja pidämme varmasti toisemme tietoisina.
Lopputulos ratkaisee
Ranska haluaa koota halukkaista eurooppalaisista maista erillisen ryhmän, joka tarpeen vaatiessa olisi valmis tekemään vaativiakin sotilaallisia interventioita.
Ryhmän maat pitäisivät tiivistä yhteyttä toisiinsa ja vaihtaisivat tietoa operaatioista.
Kuuselan mukaan päätöksenteossa pitää katsoa Suomen kannalta yhteistyön sisältöä ja relevanssia, eli mitä kaikkea Ranskan aloite pitää lopulta sisällään.
- Suomi on jo nyt mukana kansainvälisessä kriisinhallinnassa yhteistoiminnassa Naton, EU:n ja YK:n kanssa sekä Irakissa monikansallisen koalition mukana, Kuusela sanoo.
Ranskan apurit
Ranskan yhtenä tavoitteena on sanottu olevan se, että entinen siirtomaaisäntä etsii liittolaisia toimimaan esimerkiksi Afrikassa entisten Ranskan alusmaiden konflikteissa, samalla Ranska haluaa sitoa myös EU:sta eroavan Britannian eurooppalaiseen yhteistyöhön myös Naton ulkopuolella.
- On vaikea vielä sanoa, miten tämä hanke lopulta konkretisoituu, Ranska saattaa jatkossa haluta toimia kriisinhallinnassa EU-ympäristössä ja haluaa sen vuoksi koota yhteistyöhön halukkaita maita ympärilleen, Kuusela sanoo.
Vaikeutuuko yhteistyö?
EU-politiikkaa johtava pääministeri Juha Sipilä (kesk) on aiemmin ajanut yhdessä Ranskan kanssa EU:n syvenevää puolustusyhteistyötä, ja Suomen linjana on edelleen jatkaa aktiivista linjaa EU:n pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön toimeenpanossa sekä tulevien toimien suunnittelussa.
Kuuselan mukaan Ranskan interventiojoukot eivät kuitenkaan vaikuta PRY-yhteistyöhön.
- Tämä ei vaikuta Suomen toimiin PRY:ssä, koska kyse on Ranskan erillisestä aloitteesta, esimeriksi Britannia ei pian kuulu koko EU:hun, eikä Tanskakaan kuulu PRY-maihin, Kuusela sanoo.
Puolustusministeriön ylijohtaja ei vielä osaa sanoa, milloin Suomen mahdollinen osallistuminen Ranskan ajamiin interventiojoukkoihin siirtyy selvitysvaiheesta poliittiseen päätöksentekoon.
Torstai 3.5.2018 klo 14.07
Ranskan presidentti ajaa 10 EU-maan yhteisiä interventiojoukkoja, ja Suomi harkitsee parhaillaan mukaan lähtemistä.
- Ranskan presidentti Emmanuel Macron ajaa EU:n sisälle eräänlaista kriisinhallinnan ydinryhmää, joka puuttuisi EU:n ulkopuolisiin kriiseihin.
- Suomi sai keväällä pyynnön osallistua mukaan joukkoihin ja harkitsee parhaillaan, lähteekö mukaan.
- Suomen mahdollisesta osallistumisesta päättää myöhemmin tasavallan presidentti ja valtioneuvosto.
Kymmenen EU-maata on Ranskan johdolla lähdössä mukaan yhteiseen puolustushankkeeseen. Suomi harkitsee asiaa. Kuvituskuva Puolustusvoimien lippujuhlasta. (INKA SOVERI)
Kymmenen EU-maata on Ranskan johdolla lähdössä mukaan puolustushankkeeseen, jonka tavoitteena on EU:n ulkopuolella tapahtuva kriisinhallinta.
Euroopan interventiojoukkoihin mukaan ovat Ranskan lisäksi lähdössä Saksa, Britannia, Italia, Espanja, Hollanti, Belgia ja Portugali, sekä Itämeren maista Tanska ja Viro.
Asiasta uutisoineen Politico-lehden mukaan Suomi kieltäytyi ensivaiheessa lähtemästä mukaan Ranskan hankkeeseen, mutta puolustusministeriön ylijohtaja Janne Kuusela kiistää lehden väitteet, jotka eivät hänen mukaansa pidä tältä osin paikkaansa.
- Suomi ei edes kuulunut niiden yhdeksän maan joukkoon, joita Ranska aluksi pyysi hankkeeseen.
- Suomi, Ruotsi ja Norja saivat pyynnön osallistua Euroopan interventiojoukkoihin vasta tänä keväänä, Kuusela sanoo.
Mitä hyötyä?
Puolustusvoimat tekee parhaillaan sotilaallista arviota, siitä mitä hankkeeseen osallistuminen Suomelle tarkoittaisi, mikä siinä olisi mahdollisesti vaikeaa ja mitä hankkeeseen osallistuminen maksaisi.
- Tämä on normaali prosessi, jonka jälkeen tehdään poliittinen arviointi, joka lopulta ratkaisee sen, lähdetäänkö toimintaan mukaan vai ei.
Kuuselan mukaan myös Ruotsi pidetään tietoisena hankkeen etenemisestä Suomessa.
- Keskustelemme asiasta ja pidämme varmasti toisemme tietoisina.
Lopputulos ratkaisee
Ranska haluaa koota halukkaista eurooppalaisista maista erillisen ryhmän, joka tarpeen vaatiessa olisi valmis tekemään vaativiakin sotilaallisia interventioita.
Ryhmän maat pitäisivät tiivistä yhteyttä toisiinsa ja vaihtaisivat tietoa operaatioista.
Kuuselan mukaan päätöksenteossa pitää katsoa Suomen kannalta yhteistyön sisältöä ja relevanssia, eli mitä kaikkea Ranskan aloite pitää lopulta sisällään.
- Suomi on jo nyt mukana kansainvälisessä kriisinhallinnassa yhteistoiminnassa Naton, EU:n ja YK:n kanssa sekä Irakissa monikansallisen koalition mukana, Kuusela sanoo.
Ranskan apurit
Ranskan yhtenä tavoitteena on sanottu olevan se, että entinen siirtomaaisäntä etsii liittolaisia toimimaan esimerkiksi Afrikassa entisten Ranskan alusmaiden konflikteissa, samalla Ranska haluaa sitoa myös EU:sta eroavan Britannian eurooppalaiseen yhteistyöhön myös Naton ulkopuolella.
- On vaikea vielä sanoa, miten tämä hanke lopulta konkretisoituu, Ranska saattaa jatkossa haluta toimia kriisinhallinnassa EU-ympäristössä ja haluaa sen vuoksi koota yhteistyöhön halukkaita maita ympärilleen, Kuusela sanoo.
Vaikeutuuko yhteistyö?
EU-politiikkaa johtava pääministeri Juha Sipilä (kesk) on aiemmin ajanut yhdessä Ranskan kanssa EU:n syvenevää puolustusyhteistyötä, ja Suomen linjana on edelleen jatkaa aktiivista linjaa EU:n pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön toimeenpanossa sekä tulevien toimien suunnittelussa.
Kuuselan mukaan Ranskan interventiojoukot eivät kuitenkaan vaikuta PRY-yhteistyöhön.
- Tämä ei vaikuta Suomen toimiin PRY:ssä, koska kyse on Ranskan erillisestä aloitteesta, esimeriksi Britannia ei pian kuulu koko EU:hun, eikä Tanskakaan kuulu PRY-maihin, Kuusela sanoo.
Puolustusministeriön ylijohtaja ei vielä osaa sanoa, milloin Suomen mahdollinen osallistuminen Ranskan ajamiin interventiojoukkoihin siirtyy selvitysvaiheesta poliittiseen päätöksentekoon.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Euroopan puolustusteollisuus ei tunnu pysyvän kehityksen terävimmässä kärjessä.
EU-maat käyttävät puolustukseen yli 200 miljardia euroa vuosittain. Rahalle pitäisi saada vastinetta.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Sähkö tulee töpselistä.
https://www.verkkouutiset.fi/neljannes-sahkosta-tuotettiin-eussa-ydinvoimalla/
https://www.verkkouutiset.fi/neljannes-sahkosta-tuotettiin-eussa-ydinvoimalla/
https://www.suomenuutiset.fi/nordea...melle-haitallinen-pankkiunioni-on-mata-omena/Nordean pääanalyytikko Ylelle: Euroa ei olisi pitänyt perustaa, eurojäsenyys on ollut Suomelle haitallinen, pankkiunioni on ”mätä omena”
YLE AREENA KUVAKAAPPAUS
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo, että euroa ei olisi pitänyt perustaa. Eurojäsenyyden nettohyöty Suomelle on negatiivinen. Gerich oli Ylen Brysselin Kone-ohjelmassa toimittaja Maija Elonheimon haastatteltavana. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Von Gerich ei ole tyytyväinen euroalueen tilaan.
– Useimmissa Euroopan maissa talouden rakenteet ovat pielessä. Saksalla on kilpailukykyinen talous, mutta kotimarkkinat eivät toimi tehokkaasti. Saksan talouden tuottamista ylijäämistä syntyvä hyöty on vaatimatonta, eivätkä saksalaiset hyödy siitä oikein edes itsekään. Saksan ylijäämäinen kauppa tarkoittaa, että Saksa rahoittaa muiden maiden kulutusta.
Tiukka ”ei” yhteisvastuille ennen sääntöjä
Pankkiunionin synnyttäminenkin takkuilee. Siinä sillä kriisimaiden pankkien kirjanpidossa on vielä paljon vanhoja ongelmaluottoja, joita ei pyrkimyksistä huolimatta ole saatu putsatuksi.
Pankkiunionin kolme keskeistä osaa, ”pilaria”, ovat yhteinen valvonta, yhteinen ongelmapankkien selvitysmenettely ja talletussuojarahasto. Ne ovat kaikki vaikeuksissa.
Von Gerichin mukaan valvontaa ei aiemmin ole tulkittu ja toteutettu samalla tavalla kaikissa jäsenmaissa. Riittävän valvonnan aikaansaaminen tuntuu vaikealta. Jo olemassa olevien ongelmaluottojen hoitaminen takkuaa pahasti. Edes siitä, miten jatkossa syntyviä ongelmaluottoja käsiteltäisiin, ei ole yhteisymmärrystä.
Kakkospilarin eli ongelmapankkien selvittämisen osalta on jo nähty repeäminen yhteisestä käsittelymekanismista, kun Italian valtio pääomitti maan pankkeja.
Kolmospilari eli talletussuoja ei puolestaan etene, ennenkuin kaksi ensimmäistä pilaria ovat kunnossa. Jäsenmaat eivät halua olla takaamassa todennäköisimpien ongelmamaiden pankkijärjestelmiä ennenkuin ne pankit on laitettu kuntoon ja sääntökirjat ja sääntöjen noudattamisen valvonta ovat kunnossa.
Von Gerich luonnehtii pankkiunionia ”aika mädäksi omenaksi”, ja kysyy, että jos tulehtunutta osaa ei olla valmiita korjaamaan aikaisemmin, kannattaako sitä koko omenaa mennä Suomenkaan takaamaan.
Pankkiunionin von Gerich näkee kuitenkin Euroopan pitkän aikavälin tulevaisuuden kannalta tärkeänä juttuna, mutta vasta sitten, kun pankkien kunto ja niiden valvonta ovat riittävällä tasolla. Pohjoisen Euroopan harjoittama jarrutus ja kapuloiden rattaisiin lyöminen Etelä-Euroopan pyrkimyksille höllentää pankkiunionin sääntöpohjaisuutta saa von Gerichiltä kehuja.
Euroa ei olisi pitänyt perustaa, eurojäsenyyden nettohyöty Suomelle negatiivinen
Suoraan kysyttäessä olisiko euroa pitänyt perustaa, von Gerich sanoo ei. Euro perustettiin ilman välttämätöntä poliittista liittovaltiota ajatuksella, että liittovaltio perustettaisiin myöhemmin.
– Euro on tuonut Euroopassa hyviäkin ominaisuuksia osana EU:ta , vaikka se ei talousmielessä ole ollut mikään riemuvoitto.
Suomen taloudellisia menetyksiä eurojäsenyydestä von Gerich ei halua lähteä arvioimaan, mutta toteaa, että miinuksen puolelle mennään.
Seuraavan taantuman tullessa ”ollaan liemessä”
Von Gerich arvelee, että seuraava taantuma käynnistyy vuoden 2020 tietämillä Yhdysvalloissa, ja Euroopassa pian sen jälkeen. Euroopan keskuspankki ei ole kriisin käynnistyttyä ehtinyt nostaa korkoja ja tähän asti merkittävintä elvytystyökalua, velkakirjojen osto-ohjelmaa, ei ole mahdollista jatkaa.
Euroopan keskuspankki omistaa jo nyt lähes kolmanneksen Saksan valtion velkakirjoista. Koska EU:n perussopimus kieltää keskuspankkia rahoittamista valtioita, on päätetty, että keskuspankki ei saa omistaa yli kolmasosaa yksittäisen maan velkakirjoista. Tämä tarkoittaa, että seuraavassa taantumassa Euroopan keskuspankki on voimaton.
– Silloin ollaan liemessä. Tavallinenkin suhdanneluonteinen taantuma voi pitkittyä, kun rahapolitiikalla ei saada taloutta käyntiin. Se on ongelmallinen tilanne. Silloin nousevat pinnalle uudestaan pankkien ratkomattomat ongelmat esimerkiksi Italiassa ja kränä maiden välillä ehkä lisääntyy. Pitkään jatkuessaan siitä tulisi ehkä euronkin ongelma.
Hieman rauhallisempi kasvukausi on von Gerichin mielestä hyydyttänyt poliittisen päätöksenteon.
– Nyt ei ole kriisi päällä, niin ehkä tässä ei niin hirveästi tarvitse tehdä. Olen huolestunut siitä, että meillä ei löydy yhteistä visiota siitä, millainen Eurooppa halutaan saada aikaiseksi.
Samat on täällä lueteltu monet kerrat EU-uskovaisten pilkalla ja hybriksellä säestettynä.
Raiskaajien kanssa flirttailevat paljastuivat? Poliittinen show tuo on mutta kertoo paljon mikä on Suomalaisten politiikkojen arvomailma, ja lehti tietysti mainostaa Hautalaa kun on vihreä kuten hekin, raisksauksista hänkään paljoa välitä on kiinnostunut vain julkisuudesta.
http://www.iltalehti.fi/politiikka/...?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=kl
”Susilauma-joukkoraiskaus” kuohuttaa Euroopassa - osa suomalaismepeistä ei halunnut keskustella koko teemasta EU- parlamentissa
http://www.iltalehti.fi/politiikka/...?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=kl
”Susilauma-joukkoraiskaus” kuohuttaa Euroopassa - osa suomalaismepeistä ei halunnut keskustella koko teemasta EU- parlamentissa
Viimeksi muokattu:
sotajätkä
Majuri
Jep. Sitä voi argumentoida, että laissez-faire kapitalismi johtaa korporatismiin, mikä nykymaailmassa näyttää sinänsä olevan hyväksytty ajatus kun tuollaista kapitalismia ei (enää) missään harjoiteta, mutta se rotanmyrkky mitä Marx tarjosi lääkkeeksi johtaa vääjäämättä kestämättömään yhteiskuntajärjestelmään. Ordoliberalismi on paljon parempi lääke korporatismiä vastaan.
EU on marxilaisten vetämä projekti ollut alusta asti, heillä on epäpyhä allianssi pankkiirien ja suuryritysten kanssa, heille riittää kun he pääsevät muokkaamaan massoista uutta ihmistä ja toiset keräävät voitot.
Ruotsalaisetkin nykii..
https://m.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/jMiF6ha8Ruotsin hallitus ei aio niellä tuntuvaa EU-maksujen korotusta - "Otimme suhteettoman suuren vastuun pakolaiskriisistä"
5.5.2018 17.00
Ruotsin pääministeri Stefan Löfven EU-huippukokouksessa Brysselissä. KUVA:JULIEN WARNAND / POOL
EU-komission uusi budjettiesitys on herättänyt suurta närää Ruotsin hallituksessa.
EU-komission tuore budjettiesitys tarkoittaisi Ruotsin kohdalla sitä, että maan EU-maksut voisivat nousta 35 prosenttia eli lähes 1,5 miljardilla eurolla.
Esitys herättikin lähinnä tyrmistystä länsinaapurin poliitikoissa.
"Se on kohtuuton esitys. Emme voi hyväksyä sitä", kommentoi Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Anderssonuutisyhtiö TT:lle.
Pääministeri Stefan Löfvenvaroittaa, että korotus EU-maksuihin olisi nipistys Ruotsin hyvinvoinnista.
"Minun viestini EU:n suuntaan ja komissiolle on, että Ruotsi on ottanut suhteettoman suuren vastuun pakolaiskysymyksessä", Löfven sanoo.
”Kun keskustelen ruotsalaisten kanssa, niin sanon, että tulemme hoitamaan hyvinvoinnin, mutta se vaatii suuria investointeja. Silloin EU ei voi vain nostaa maksua ja luulla että me maksamme."
”Niin ei tule tapahtumaan. Edessä on hyvin vaikeat neuvottelut", sanoo Löfven.
Myös Magdalena Andersson nostaa esiin Ruotsin osallistumisen pakolaiskriisin hoitoon.
"Ruotsi on maa, joka on osallistunut paljon. Olemme nettomaksajia jo nyt ja otimme suhteettoman suuren vastuun pakolaiskriisistä vuonna 2015. Olemme myös yksi EU:n suurimmista avustusten antajista", sanoo Andersson.
Anderssonkin povaa neuvotteluista vaikeita.
"Osa luulee, että neuvotteluista tulee nopea ratkaisu, mutta itse en näe sellaista edessäni."
Ruotsin EU-maksut ovat liikkuneet viime vuosina 2,5-3,5 miljardin euron luokassa.