EU - onko järkee vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
En usko mihinkään foliohattuihin, mutta...:unsure::unsure::eek:
Petteri Orpo: Turvapaikkajärjestelmien näpertelyn sijaan EU:n tuettava massiivisesti Afrikkaa - ”Suomen kannettava kortensa kekoon”
Tänään klo 15:32

Valtiovarainministeri Petteri Orpo katsoo, että Afrikka tarvitsee EU:lta miljardiluokan tukea.


Valtiovarainministeri Petteri Orpon(kok) mukaan Euroopan kohtalonkysymys on se, miten Afrikka pärjää.
- Sillä, että me näperrellään joidenkin turvapaikkajärjestelmien kanssa, ei ole mitään tekemistä varsinaisen ison kysymyksen kanssa. Jos Afrikan väkiluku tuplaantuu, puhutaan satojen miljoonien ihmisten väestökasvusta lähitulevaisuudessa. Aito ratkaisu on, että luomme puitteita. Avun Afrikalle pitäisi olla massiivista, se olisi Euroopan järki. Mutta siinä muodossa, että he pystyvät itse rakentamaan oman tulevaisuutensa, Orpo sanoi Porin Suomi-areenassa.

Orpo kertoo Iltalehdelle, että massiivisella tuella hän tarkoittaa miljardisummia.
- Jos puhumme nimenomaan EU:n satsauksista Afrikan tukemiseen, kyllä me silloin puhumme miljardien kokonaisuudesta, jotta noin isolle maalle sillä olisi merkitystä. Suomi on liian pieni maa yksinään toimimaan, meidän täytyy kantaa oma kortemme kekoon, mutta EU kokonaisuudessaan on se, jolla näen olevan loistavat mahdollisuudet.

Lainoittamalla tukemista
Ministerin mukaan esimerkiksi Euroopan investointipankin kautta pystytään tukemaan projekteja Afrikassa, millä voitaisiin luoda kestävää kasvua ja työpaikkoja.
- Minun mielestäni tämä olisi hoidettavissa hyvin pitkälti sitä kautta, että Euroopan investointipankin kautta lainoitetaan ja taataan lainoja Afrikan maille ja mahdollisesti yrityksille, jotka investoivat Afrikkaan, että ei ole suoraan rahan antamista, Orpo toteaa.

ddedc8f24f1a88a2869d4bd1fc5f2864bc124de203c36a71ce8295f2f5edcb31.jpg

ddedc8f24f1a88a2869d4bd1fc5f2864bc124de203c36a71ce8295f2f5edcb31.jpg

Valtiovarainministeri Petteri Orpo näkee Afrikan kehityksen olevan Euroopan kohtalonkysymys. JENNI GÄSTGIVAR

EU:n tulevien vuosien budjettia ollaan parhaillaan rakentamassa, ja Orpon mukaan Afrikan osuus olisi siinä huomioitava.

- Me hallituksen edustajat olemme eurooppalaisilla foorumeilla käyttäneet lukuisia puheenvuoroja, joissa tätä on vaadittu.

Vakavat seuraukset uhkaavat
Mikäli Afrikan tukemisessa ei onnistuta riittävän hyvin, seuraukset voivat olla Orpon mukaan vakavat.
- Ensimmäinen uhka on se, jos Afrikan maiden nopean väestönkasvun ja kehityksen ja vielä ilmastonmuutoksen paineessa ei pystytä riittävästi tukemaan, se voi luoda edelleen enemmän epävarmuutta ja epävakautta, toisaalta köyhyyttä ja silloin se johtaa siihen, että ihmiset lähtevät liikkeelle, jos omassa kotimaassaan ei voi yksinkertaisesti nähdä tulevaisuutta. Silloin muuttoliike voi olla kokonaisuudessaan jotain aivan muuta kuin mitä me nähtiin 2015.

Pääministeri Juha Sipiläkin (kesk)toi Suomi-areenassa esiin huolensa Afrikan tilanteesta. Hän totesi, ettei ole kenenkään etu, mikäli miljoonat lähtevät liikkeelle.
- Kyllä ne karmeita ihmiskohtaloita ovat siellä. Meidän pitäisi vakavasti miettiä, mikä on Afrikka-ohjelmamme ja mitä me voimme tehdä juurisyiden poistamiselle, Sipilä sanoi.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/201807182201080044_pi.shtml

How to Save Europe
Commentary
George Soros
29th May, 2018
ECFR Margot L'Hermite - ©
Keynote speech at ECFR's Annual Council Meeting in Paris 29 May. 2018. Check against delivery.

It is good to be here. Thank you. I think this is the right place to discuss how to save Europe.

The European Union is in an existential crisis. Everything that could go wrong has gone wrong. First I will briefly explain how this happened and then I will explore what can be done to reverse the trend.



In my youth, a small band of visionaries led by Jean Monnet transformed the European Coal and Steel Community into the European Common Market and then the European Union.People of my generation were enthusiastic supporters of the process.

I personally regarded the European Union as the embodiment of the idea of the Open Society. It was a voluntary association of equal states that banded together and sacrificed part of their sovereignty for the common good. The idea of Europe as an open society continues to inspire me.

But since the financial crisis of 2008 theEuropean Union seems to have lost its way. It adopted a program of fiscal retrenchment which led to the euro crisis. This transformed the Eurozone into a relationship between creditors and debtors where the creditors set the conditions that the debtors had to meet. The debtors couldn’t meet those conditions and that created a relationship that is neither voluntary nor equal.

As a result, many young people today regard the European Union as an enemy that has deprived them of jobs and a secure and promising future. Populist politicians exploited the resentments and formed anti-European parties and movements.

Then came the refugee crisis of 2015. At first most people sympathized with the plight of refugees fleeing from political repression or civil war, but they didn’t want their everyday lives disrupted by a breakdown of social services. They were also disappointed by the failure of the authorities to cope with the crisis.

When that happened in Germany, the AfD was empowered and it has grown into the largest opposition party. Italy has suffered from a similar experience recently and the political repercussions have been even more disastrous: the anti-European parties almost took over the government. Italy is now facing elections in the midst of political chaos.

Indeed the whole of Europe has been disrupted by the refugee crisis. Unscrupulous leaders have exploited it even in countries that have accepted hardly any refugees. In Hungary, Victor Orban based his reelection campaign on falsely accusing me of planning to flood Europe, Hungary included, with Muslim refugees.

He is now posing as the defender of his version of a Christian Europe that is challenging the values on which the European Union was founded. He is trying to take over the leadership of the Christian Democratic parties, which form the majority in the European Parliament.

In recent weeks not just Europe but the whole world has been shocked by President Trump’s actions. He has unilaterally withdrawn from a nuclear arms treaty with Iran thereby effectively destroying the transatlantic alliance. This development will put additional pressure of unpredictable force on an already beleaguered Europe. It is no longer a figure of speech to say that Europe is in existential danger; it is the harsh reality.

What can be done to save Europe?
Europe faces three pressing problems: the refugee crisis; territorial disintegrations as exemplified by Brexit; and the austerity policy that has hindered Europe’s economic development. Bringing the refugee crisis under control may be the best place to start.

I have always advocated that the allocation of refugees within Europe should be entirely voluntary. Member states should not be forced to accept refugees they don’t want and refugees should not be forced to settle in countries where they don’t want to go.

The voluntary principle ought to guide Europe’s migration policy. Europe must also urgently reform or repeal the so-called Dublin Regulations which have put an unfair burden on Italy and other Mediterranean countries with disastrous political consequences.

The EU must protect its external borders but keep them open for lawful migrants. Member states in turn must not close their internal borders. The idea of a “fortress Europe” closed to political refugees and economic migrants alike violates both European and international law and in any case it is totally unrealistic.

Europe wants to extend a helping hand towards Africa (and other parts of the developing world) by offering substantial assistance to democratically inclined regimes. This would enable them to provide education and employment to their citizens. They would be less likely to leave and those who did would not qualify as refugees. At the same time, European countries could welcome migrants from these and other countries to meet their economic needsthrough an orderly process. In this way migration would be voluntary both on the part of the migrants and the receiving states. Such a “Marshall Plan” would also help to reduce the number of political refugees by strengthening democratic regimes in the developing world.

Present day reality falls substantially short of this ideal. First and most importantly, the European Union still doesn’t have a unified migration policy. Each member state has its own policy, which is often at odds with the interests of other states.

Second, the main objective of most European countries is not to foster democratic development but to stem the flow of migrants. This diverts a large part of the available funds to dirty deals with dictators, bribing them to prevent migrants from passing through their territory or to use repressive measures to prevent their citizens from leaving. In the long-run this will generate more political refugees.

Third, there is a woeful shortage of financial resources. We estimate that a meaningful Marshall Plan for Africa would require at least 30 billion euros a year for a number of years. Member states could contribute only a small fraction of this amount even if they were ready to do so.

How might such a plan be financed then? It’s important to recognize that the refugee crisis is a European problem and it needs a European solution. The European Union has a high credit rating and its borrowing capacity is largely unused. When should that capacity be put to use if not in an existential crisis? Throughout history, the national debt always grew at times of war. Admittedly, adding to the national debt runs counter to the prevailing addiction to austerity; but the austerity policy is itself a contributing factor to the crisis in which Europe finds itself.

Until recently it could have been argued that the austerity is working and we must persevere with it because the European economy is slowly improving. But looking ahead we are now facing the termination of the nuclear arms deal with Iran and the destruction of the transatlantic alliance. This is bound to have a negative effect on the European economy and cause other dislocations. The strength of the dollar is already precipitating a flight from emerging marketcurrencies. We may be heading for another major financial crisis. The economic stimulus of a Marshall Plan should kick in just at the right time.

That is what has led me to put forward an out-of-the-box proposal for financing it. I won’tgo into the details, but I want to point out that the proposal contains an ingenious device that would enable the European Union to borrow from the market at a very advantageous rate without incurring a direct obligation for itself or for its member states. This also offers considerable accounting benefits. Moreover, although it is anout-of-the-box proposal, it has already been successfully used in other contexts, mainly ingeneral revenue municipal bonds in the US and also in surge funding for infectious diseases.

But my main point is that an existential crisis is no longer a figure of speech but the harsh reality. Europe needs to do something drastic to escape it. It needs to reinvent itself.

That is what President Macron sought to initiate by proposing what he calls Citizens’ Consultations. This initiative needs to be a genuinely grassroots effort. The transformation of the Coal and Steel Community into the European Union was a top-down effort and it worked wonders. But times have changed. Ordinary people feel excluded and ignored. Now we need a collaborative effort that combines the top-down approach of the European institutions with the bottom-up initiatives that are necessary to engage the electorate.

I mentioned three pressing problems. I have addressed two of them: migration and austerity. That leaves territorial disintegration exemplified by Brexit. I don’t have time to deal with other examples, especially in the Balkans. I will do so in a separate article to be published next week.

Brexit is an immensely damaging process, harmful to both sides. Most of the damage is felt right now when the European Union is in an existential crisis, but its attention is diverted to negotiating a separation agreement with Britain. That’s a lose-lose proposition, but it could be converted into a win-win situation.

Divorce will be a long process, probably taking more than five years. Five years is aneternity in politics, especially in revolutionary times like the present. Ultimately, it’s up to the British people to decide what they want to do. It would be better however if they came to adecision sooner rather than later. That’s the goal of an initiative called the “Best for Britain,”which I support.

Best for Britain fought for, and helped to win, a meaningful parliamentary vote which includes the option of not leaving at all.

This would be good for Britain but would also render Europe a great service by rescinding Brexit and not creating a hard-to-fill hole in the European budget. But the British public must express its support by a convincing margin in order to be taken seriously by Europe. That’s what the Best for Britain is aiming for by engaging the electorate. It will publish its manifesto in the next few days.

The economic case for remaining a member of the EU is strong, but it will take time for it to sink in. During that time the EU needs to transform itself into an association that countries like Britain would want to join, in order to strengthen the political case.

Such a Europe would differ from the current arrangements in two key respects. First, it would clearly distinguish between the European Union and the Eurozone. Second, it would recognize that the euro has many unresolved problems and they must not be allowed to destroy the European Union.

The EU is governed by outdated treaties that assert that all member states are expected to join the euro if and when they qualify. This has created an absurd situation where countries like Sweden, Poland and the Czech Republic have made it clear that they have no intention to join, yet they are still described and treated as “pre-ins”.

The effect is not purely cosmetic. It has converted the EU into an organization in which the Eurozone constitutes the inner-core and the other members are relegated to an inferior position. There is a hidden assumption at work here, namely that various member states may be moving at different speeds but they are allheading to the same destination. This has given rise to the claim of “an ever-closer union” that has been explicitly rejected by a number of countries.

This claim must be abandoned. Instead of a multi-speed Europe we should aim at a “multi-track Europe” that would allow member states a wider variety of choices. This would have a far-reaching beneficial effect. Right now, attitudes towards cooperation are negative: member states want to reassert their sovereignty rather than surrender more of it. But if cooperation produced positive results, attitudes may improve and some objectives, like defense, that are currently best pursued by coalitions of the willing may qualify for universal participation.

Harsh reality may force member states to set aside their national interests in the interest of preserving the European Union. That’s what President Macron was urging in his Aachen speech and he was cautiously endorsed by Chancellor Merkel who is painfully aware of the opposition she faces at home.

If Macron and Merkel succeeded in spite of all the obstacles, they would follow in the footsteps of Jean Monnet and his small band of visionaries. As I said before, that small band needs to be replaced by a large upsurge of grass-roots pro-European initiatives. I and my network of Open Society Foundations will do everything in our power to help support those initiatives.

Thank you.

https://www.ecfr.eu/article/commentary_how_to_save_europe
 
En usko mihinkään foliohattuihin, mutta...:unsure::unsure::eek:

Riippumatta, että uskooko kapitalismiin tahi sosialismiin niin samaa shaißea molemmista tuubista tulee eli Afrikka täytyy pelastaa siltä itseltään, EU on tuhon oma myös ja se pelastuu mamuvyöryn avulla, ja maailma on myös tuhon partaalla joten maailmanväki täytyy saada pienemmäksi rahoittamalla väestönkasvua.

"The EU must protect its external borders but keep them open for lawful migrants. Member states in turn must not close their internal borders. "

Ja jollekin on vielä epäselvää, että ovatko EU-maat suvereenejä valtioita, kun joku kääpä kivespussi-silmänalusilla ja isolla rahasäkillä varustettuna selittää diktatoivaan tyyliin, että rajat pitää ottaa pois käytöstä ja nämä neuvot oikeasti on selkeetä kauraa Drunckerille ja Tuskille. Vähän veikkaan, että tälläiset kommarit olisi pistetty most wanted-listoille ympäri maailman jokunen vuosikymmen takaperin, mutta ei tänäpäivänä.

Ihan kuin tämä maahanmuutto olisi jonkin luonnonvoima, jota ei voi pysäyttää. Soroksen NGO-puljuille syytteet ihmissalakuljetuksesta ja rahahana kiinni Afrikkaan niin johan alkaa taittumaan matuilu. Jos tulee nälänhätä Afrikassa niin se on ihan OK. Jopa uskon miehille Vatikaanissa pitäisi kelvata syyksi, että Jumala on korjaamassa tilannetta.
 
No varsinkin niille kelpaa. Katolinen kirkko tehny hidasta luciferiaanista rituaalia, jossa kasvatetaan ehkäisyä rajoittamalla väestönkokoa aivan hulvattomasti. Riittää siinä massaa uhrattavaksi pimeydelle.
 
On se jännä, että Ranska voi kuskata tulijat takaisin ilman soraääniä..
EU-komissio otti voimakeinot käyttöön: haastoi Unkarin oikeuteen turvapaikanhakijoiden kohtelun takia
Komission mukaan Unkari on loukannut useita EU-lakeja ja Euroopan ihmisoikeussopimusta estäessään siirtolaisia hakemasta turvapaikkaa.
Unkari
19.7.2018 klo 17:58
13-3-9901466.jpg

Niko Mannonen / Yle
17-6372357f4a79a13ed3.png

Anna Saraste

Ahmed H. sai maaliskuussa seitsemän vuoden vankeustuomion Unkarissa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International raportoi(siirryt toiseen palveluun), kuinka H. oli yrittänyt tuoda Syyriasta paenneita sukulaisiaan Eurooppaan. Unkarin rajalla hänet pidätettiin yhteenotoissa poliisin kanssa.

Ahmed H. tuomittiin terroritekoon osallistumisesta, koska Unkarin siirtolaisia ja pakolaisia koskevien lakien mukaan se on mahdollista.

Tämä ja useat muut tapaukset tulevat nyt Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi.

EU-komissio nosti torstaina syytteet Unkarin hallitusta vastaan. Se syyttää Unkaria turvapaikanhakijoiden sopimustenvastaisesta kohtelusta.

Syytteiden nostaminen on viimeinen ja voimakkain keino, jota komissio voi käyttää, jos se haluaa puuttua jonkin EU-jäsenmaan toimintaan.

Unkarin pääministeri Viktor Orbàn on syyttänyt EU:ta sekaantumisesta maan sisäisiin asioihin. EU ja Unkarin hallitus ovat toistuvasti ottaneet yhteen maahanmuuttoon ja lehdistönvapauteen liittyvissä kysymyksissä.

Stop Soros -laki viimeinen pisara
Komissio mainitsi syytekirjelmässään erityisesti Unkarin uuden Stop Soros -lain, joka uhkaa siirtolaisia auttavia ihmisiä ja järjestöjä vankeustuomioilla.

Laki lainaa nimensä amerikkalais-unkarilaiselta suursijoittajalta George Sorosilta, jonka Viktor Orbàn on nostanut liberaalin ja maahanmuuttomyönteisen politiikan paholaiskuvaksi.

– Turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien auttamisen kriminalisointi rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan hakea turvapaikkaa ja ottaa yhteyttä kansallisiin ja kansainvälisiin tahoihin, komissio kirjoitti.

Komissio ilmaisi ensimmäistä kertaa huolensa Unkarin hallituksen toimista jo 2015. Tuolloin Eurooppaan saapui suuri määrä siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita, joista monet kulkivat Unkarin kautta kohti Keski-Eurooppaa.

Kansalaisjärjestöjen toiminnan muuttaminen laittomaksi loppukeväästä 2018 oli EU-komissiolle liikaa.

Unkarin hallitus joutuu seuraavaksi vastaamaan syytteisiin Euroopan unionin tuomioistuimessa. Tuomioistuin voi määrätä EU:n jäsenmaalle sakkoja EU-lakien rikkomisesta.

Mureneeko demokratia Itä-Euroopassa?
Oikeustoimet Unkaria vastaan kertovat EU:ssa laajemmin vellovasta huolesta Itä-Euroopan maiden demokratian heikkenemisestä.

Unkarin ohella Puola, Slovakia ja Tšekin tasavalta ovat kaventaneet lehdistönvapautta ja murentaneet perusarvoja, joille Euroopan unioni on rakennettu, Euroopan komissio kertoi tiedotteessa.

– Unkarin rajoillaan aloittamat siirtolaisten pidätykset eivät noudata EU-lakeja, jotka sallivat korkeintaan henkilöiden pitämisen kauttakulkukeskuksissa korkeintaan neljän viikon ajan, komissio sanoi.

Komission mukaan Unkari on pidättänyt siirtolaisia pidemmän aikaa eikä ole huolehtinut heistä asiallisesti.

Paperittomia maahanmuuttajia kuljetetaan takaisin Unkarin rajalle, vaikka nämä haluaisivat hakea Unkarista turvapaikkaa.

Unkari vetäytyi keskiviikkonasuunnitteilla olevasta YK:n pakolaissopimuksesta(siirryt toiseen palveluun) ja kutsui sitä "uhkaksi maailmalle".
https://yle.fi/uutiset/3-10313751
https://yle.fi/uutiset/3-10313751
 
Suomeksi..
Lehti: Trumpin ex-strategi Steve Bannon aikoo perustaa Euroopan äärioikeistoa tukevan säätiön Brysseliin

Steve Bannon. (KUVA: Ron Sachs / Zuma Wire)
Julkaistu: 22.7. 0:32

Bannon toivoo, että The Movement -niminen säätiö johtaisi "oikeiston kapinaa" ensi kevään EU-vaaleista alkaen.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin entinen päästrategi Steve Bannon suunnittelee säätiötä, joka tukisi Euroopan äärioikeistoa, kertoo Daily Beast -lehti.

Bannon toivoo, että The Movement -niminen säätiö johtaisi "oikeiston kapinaa" ensi kevään EU-vaaleista alkaen. Monilta oikeistoliikkeiltä uupuvat varat ja ammattimainen poliittinen organisaatio, ja tähän kysyntään Bannon aikoo iskeä tarjoamalla apua esimerkiksi viestintäasioissa.

Bannon haluaa lehden mukaan pohjimmiltaan kilpailla amerikkalais-unkarilaisen suursijoittaja George Sorosinsäätiön Open Societyn kanssa. Sorosin säätiö on lahjoittanut 32 miljardia dollaria eli nykyrahassa noin 27 miljardia euroa liberaalien aatteiden hyväksi sitten perustamisvuotensa 1984.

SÄÄTIÖN PÄÄMAJAN on määrä tulla Belgian pääkaupunkiin Brysseliin. Lehden mukaan henkilöstöä aletaan palkata seuraavien kuukausien aikana.

Viimeisen vuoden aikana Bannon on tavannut Euroopassa äärioikeiston johtohahmoja, kuten Ranskan Kansallisen liittouman puheenjohtajan Marine Le Penin. Bannon aiheutti Ranskassa paheksuntaa maaliskuussa oltuaan Le Penin puolueen kokouksen pääpuhujana.

Bannon muistetaan myös aiemmin johtamastaan äärioikeistolaisesta Breitbart News -sivustosta.

Steve Bannon ja Ranskan Kansallinen rintama -äärioikeistopuolueen johtaja Marine Le Pen tapasivat 10. maaliskuuta.(KUVA: Pascal Rossignol / Reuters)
STT
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005765581.html
 
Sipilä sanoi tuolla ylempänä että pitää ruveta miettimään Afrikan ongelmien juurisyitä ja ratkaista ne. HE HE HE HE HE, HAH. Se on kohta Afrikkakin rikas kuin pohjola. Kuinkas se SOTE menikään? Mutta helpompi tietysti hoitaa ensin afrikan juurisyyt kuntoon. Sitten voitais pyörähtää vaikka siellä Marsissa kun siitäkin ollaan puhuttu.
 
Sipilä sanoi tuolla ylempänä että pitää ruveta miettimään Afrikan ongelmien juurisyitä ja ratkaista ne. HE HE HE HE HE, HAH. Se on kohta Afrikkakin rikas kuin pohjola. Kuinkas se SOTE menikään? Mutta helpompi tietysti hoitaa ensin afrikan juurisyyt kuntoon. Sitten voitais pyörähtää vaikka siellä Marsissa kun siitäkin ollaan puhuttu.
Oikeasti tuo Afrikan juurisyiden hoitaminen on helppoa, pakollinen sterilisaatio kahden lapsen isille ja kolmen lapsen äideille.
Tuolla ratkaistaan se juurisyy eli väestönkasvu.

Toteuttaminen on pikkaisen hakusessa...
 
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201807222201087849_ul.shtml

"Sveitsiläisen UBS-pankin 600 yritystä kattavan barometritutkimuksen mukaan 42 prosenttia Britanniassa toimivista eurooppalaisyrityksistä suunnittelee siirtävänsä merkittävän osan tuotannostaan euroalueelle brexitin myötä."

Briteissä BKT-kasvu Q1/2018 aikana oli 0,1 tai 0,2% lähteestä riippuen, kun se esimerkiksi Suomessa oli 1,2% samalla ajanjaksolla. Jo viime vuosi oli Britanniassa heikoin sitten vuoden 2012. Nyt kun Hard Brexit häämöttää, suunta lienee vain alaspäin.
 
Saattaa Irlantikin ottaa kipeää tästä englantilaisten sekoilusta.

https://www.bbc.com/news/uk-politics-44657460

The future of the border between Northern Ireland and the Republic of Ireland is proving to be a massive challenge in the Brexit negotiations, and talk of "no deal" is making a lot of people nervous.

But it's not just in the UK that this matters, because the Republic of Ireland depends on trade with the United Kingdom for its economic well-being.

There's been a lot of talk about north-south trade across the border with Northern Ireland, and the need to avoid any border checks.

But in purely economic terms, east-west trade across the Irish Sea between Ireland and Great Britain is far more important.

The vast majority of freight traffic leaving the Republic of Ireland is exported from Dublin, with the busiest routes to ports such as Liverpool and Holyhead.

Counting containers
How much trade are we talking about? One way of measuring it is to look at the data on roll-on roll-off freight containers, many of them carrying food and other retail items that people rely on every day.

Roll-on, roll-off (or Ro-Ro) refers to containers transported on lorries or trailers, while lift-on, lift-off (or Lo-Lo) refers to containers that are loaded on to ships by cranes. (And yes, Rolos are still made of chocolate.)

Ro-Ro transport is important for produce that needs to get to market quickly, or for just-in-time manufacturing processes that rely on hourly deliveries of components.

Ireland's Central Statistics Office released figures on 29 June , which show that in 2017 553,630 loaded Ro-Ro freight containers, on lorries or trailers, were shipped from Ireland to the rest of the world.

The vast majority were heading for other ports in the EU. Only a tiny number - 24 - went to ports elsewhere. About 85% of Ireland's total EU freight trade goes via British ports - 475,925 containers last year.

We can break that number down a bit further.

The Irish Freight Transport Association estimates that the final destination of roughly 60% of the 475,925 freight containers shipped to Britain is Britain itself.

That means the other 40% - roughly 190,000 per year - is destined for elsewhere in the EU, transiting across Britain via ports such as Dover or Hull, or via the Channel Tunnel.

No-one knows the exact number, although Ireland's Department of Transport has commissioned in-depth research that should be released shortly.

But one thing is clear: any kind of breakdown or problem posed by the failure to reach a Brexit agreement could have a huge impact, not just on Ireland's trade with the UK, but also on Ireland's trade with the rest of the EU.

Don't forget that in this article we've just looked at Irish exports. Ireland is equally dependent on trade with the UK for its imports.

New ferries
Ireland currently sends lots of its exports to other countries via Britain because it is quicker than doing the whole journey by sea.

Could Ireland try to cut out the so-called British land bridge and trade more directly with the rest of the EU?

Some steps are already being taken in that direction.

One Luxembourg-based shipping company, CLdN, has just introduced two huge new Ro-Ro freight ferries on the direct sea route from Dublin to the Dutch port of Rotterdam, and to Zeebrugge in Belgium.

The new ferries are the largest short-sea Ro-Ro vessels (ones that do not cross oceans) in the world, and can carry 650 cargo units on each voyage.

When one of them, the MV Celine, was christened in Dublin in April, the chief executive of Dublin Port Company, Eamonn O'Reilly, said: "The addition of new ships and sailings shows the shipping sector's resilience and ability to adapt to changing customer needs, particularly in response to Brexit."

"We expect MV Celine will mark the beginning of additional services to continental Europe from Dublin port over the coming years."

Extra freight capacity is already being phased in on ferry routes between Dublin and Cherbourg, in France, as well as between Cork and Santander, in Spain.

But to give some idea of the extent to which Ireland relies on the British land bridge, statistics from the Port of Dublin show that last year it sent 31,875 loaded Ro-Ro containers to Belgium and Holland, while it sent 188,902 containers to Holyhead alone.

So while some contingency plans are already being made, it's not nearly enough to replace the trade that currently goes to or through Britain.

And that is a reminder that Ireland needs a good Brexit deal almost as much as the UK does.
 
Tuossa on kyse kaupankäynnistä ja yritykset tekevät päätökset sen mukaan... kannattaa operoida siellä missä on isot markkinat ja saadaan parhaat hyödyt isosta taloudesta.

Lukemani perusteella finexitistä haaveilevat kuvittelevat yksin seisovan suomen kykenevän sanelemaan hyvät diilit kiinan kaltaisille jättiläisille, ja siitä kuinka täällä aletaan omavaraisesti tuottamaan autoja, kännyköitä, vaatteita yms tuotteita heti EU eron jälkeen. Tuollaisia talousneroja löytyy persujen leiristä vaikka kuinka paljon.

Kiihkonationalismin yksi huonoimmista puolista on se, että äärinationalisti (varsinkin pienessä valtiossa asuva) helposti yliarvioi oman "maailman parhaan maan" tärkeyden maailmassa, mikä taas johtaa kaikenlaiseen kummallisiin uskomuksiin taloudesta yms.
 
Jos eroaa liittosopimuksesta, niin sopimukset neuvotellaan uudestaan. Ei siinä mistään rangaistuksesta sinänsä ole kyse, vaan talouspolitiikasta.

Jos kuvitellaan, että voi "noukkia rusinat pullasta", niin erehtyy pahasti. Siinä tulee mukana "puolet petäjäistä". Ei tarvitse olla kummoinen talousnero sen ymmärtääkseen.

Norja ja Sveitsi ovat sinänsä ehkä viisaasti pitäytyneet vain taloussopimuksessa EU:n kanssa, mutta noiden maiden talous onkin lujalla pohjalla. Haittapuolena tietysti poliittisten vaikutusmahdollisuuksien menettäminen.
 
Kiihkonationalismin yksi huonoimmista puolista on se, että äärinationalisti (varsinkin pienessä valtiossa asuva) helposti yliarvioi oman "maailman parhaan maan" tärkeyden maailmassa, mikä taas johtaa kaikenlaiseen kummallisiin uskomuksiin taloudesta yms.

Äärinationalismi voi olla monella tavalla, esim. voi olla joko jatkuvassa kilpailussa muiden valtioiden kanssa taloudessa, urheilussa, jne, ja sitten voi olla olla vain välittämättä muiden valtioiden asioista koska ne eivät missään ulottuvuudessa kuulu hänelle. Kansainvälinen suhmurointi ainoastaan petaa niiden pussiin, joilla on investointeja kansainvälistymisessä. Tavallisella härmäläisellä ei ole mitään hengellistä tahi maallista intressiä EU:ssa tahi muussakaan kansainvälisissä petipuuhissa olkoon kyseessä kaupankäynti tai sota. Sotakin on eräs kaupankäynnin olomuoto, jossa myydään kulutusmateriaalia nollia ja ykkösiä vastaan. Harmi, että täällä puhutaan paljon EU:sta kuin uskonnosta eli sama kuin puhuisi "refugees welcome"-porukan kanssa EU:n hyödyllisyydestä kun taistellaan ainoastaan mielikuvissa ja sitten kun halutaan konkretiaa taustalle niin otetaan numerot, jotka tukevat sikarikerhon jäseniä eikä ole mitään muuta mikä auttaisi koko kansakuntaa.
 
Juu, opiksi vain EU vastaisille, jos koetat lähteä niin EU tekee pahimpansa rankaistakseen lähtijöitä.
Mun käsityksen mukaan tilanne on hieman erilainen. Britit ei koita lähteä, vaan lähtee. Ja nyt sielä ollaan kusi sukassa kun on tajuttu että pitää solmia uudet kauppasuhteet kun ovat itse irtisanoneet vanhat. Ongelma on se, että Britit kiistelee keskenään millä ehdoilla kauppaa voidaan jatkossa tehdä. Tästä syystä EU:n on ollut mahdotonta solmia mitään sopimuksia kun Brititi ei edes itse saa konsensusta aikaiseksi. Ja nimenomaan tähän Brittien keskinäiseen riitelyyn yritykset on kyllästyneet. Ei isoilla firmoilla ole mahdollisuutta jäädä odottamaan päätöksiä siitä millaiset pelisäännöt on tulevaisuudessa. Tuleeko tulleja, veroja tai jotain muuta?
Ei EU:ta tarvitse rakastaa, sielä on paljon typeriä sääntöjä ja tasapäistämistä. Kaikesta huolimatta uskon että ainakin meillä täälä pienissä maissa ei ole paljoa vaihtoehtoja..
 
Kaikesta huolimatta uskon että ainakin meillä täälä pienissä maissa ei ole paljoa vaihtoehtoja..

Selvyyden vuoksi, vaihtoehtoina on joko siis EU (mistä Suomi on taloudellisesti riippuvainen, koska kotimarkkinat eivät vedä eli, maallikon termein, suomalaiset ovat persaukista väkeä) tai sitten Suomi joutuu valmistamaan itse tuotteet ja palvelut jotka muutoin tulisi ulkomailta. Tätä jälkimmäistä vaihtoehtoa Pipilä ei voi sulattaa juuri edelliseen syyhyn vedoten eli tällöin tuotteiden hinnat nousisivat paljon ja suomalaiset eivät pystyisi ostamaan tuotteita, vaikka halua olisi tukea kotimaista työtä. Täten, Pipilän ja hänen seuraajansa ainoana vaihtoehtoa on pysyä Titanicin kyydissä ja toivoa, että jokin taikavoiman avulla köli tyhjenee merivedestä ja ollaan takaisin matkalla onneen. Se on aivan sama mitä äänestää niin kansainvälistyminen jatkuu ja tämän takia on erittäin ennustettavaa miten tulee seuraavaksi käymään. Suomen kilpailuvalttina on enää erittäin halpa ja erittäin koulutettu väestö, joka pikku hiljaa alkaa sulautua yhteen kaiken muun maailman kanssa eli koska virkakieli alkaa olla englanti useimmissa työpaikoissa niin suomalainen koodari saa taistella bangladeshiläisten kanssa samoista työpaikoista Suomessa, ja toinen on luonnonvarat esim. kobalttivarannot joihin isketään kiinni pitkin hampain ja ympäristörikoksia tullaan tehtailemaan vasemmalta ja oikealta ja suomalainen veronmaksaja saa maksaa nämä rikokset.
 
Back
Top