EU - onko järkee vai ei?

[Nojatuolistrategi]

Edustusrouvan elämää ja Kustin mietteitä.

Kirjailija Tuomas Vimmahttps://www.hs.fi/haku/?query=tuomas+vimma, oikealta nimeltään Kusti Miettinen, istuu brysseliläisen olutbaarin pöydässä. On ensimmäisiä todella lämpimiä päiviä Brysselin keväässä, ja Miettisen edessä on lasi ”Belgian parasta olutta.” Olut on nimeltään le Fort eli vahva.

Ruoka on yksi syistä, minkä vuoksi Miettinen asuu puolisonsa, kokki Jenni Tuomisenhttps://www.hs.fi/haku/?query=jenni+tuomisen kanssa jälleen Keski-Euroopassa. Pariskunta muutti pari vuotta sitten Pariisiin, jotta Tuominen voisi opiskella huippuluokan kokkikoulussa. Porvooseen paluun jälkeen tuli jälleen muutto: Tuomisesta tuli Suomen EU-lähetystön chef de cuisine eli keittiömestari.

Nyt mennään vaimon työn ehdoilla, Miettinen sanoo. Kirjailijana se on helppoa. ”Porvarikirjailijalla kaikki on hyvin”, hän ironisoi.

”Jos kysyt, että olenko edustusrouva, niin olen”, hän sanoo.

Miettisen päiväohjelma Brysselissä on seuraava: Aamulla kahvit ja lehden lukua. Kaupunkiin hän tutustuu koiransa Natashan kanssa ja veljensä autolla. ”Ratikoissa en ole käynyt." Iltapäivällä Miettinen kirjoittaa pari-kolme tuntia, kunnes vaimo ilmoittaa, monelta tulee kotiin ja tuoko kenties vieraita. Kiinnostavaa on ollut, että illallispöytään on Brysselissä ehtinyt jo monenlaisia päättäjiä ja asiantuntijoita.

”Nato-sotilaita ja saksalainen energia-asiantuntija, joka pohtii kaasuputkea.”

”Hienoa seurata vierestä, kun isoja asioita päätetään”, Miettinen sanoo.

Koiralenkkiä säestää usein helikopteri, joka vahtaa Brysselissä asioivia arvovieraita. Miettinen kirjoittaa parhaillaan vuoden päästä keväällä julkaistavaa fiktiokirjaa. Tyylilajiksi hän kuvaa ”eroottisen räiskinnän”. Päähenkilö on suomalainen naissotilas.

Bryssel tuntuu Pariisin jälkeen maanläheiseltä, kylien yhteenliittymältä suurkaupungin sijaan. Varsinkin asuminen on edullista, ”ihan vitsi Pariisin jälkeen”, hän kuvaa. Pariskunta asuu yli 120 neliöisessä ullakkoasunnossa sillä hinnalla, jolla Pariisissa olisi saanut pienen kaksion. Kun Pariisissa katsotaan alaviistoon viinilasin takaa, Brysselissä ihmisiä on helpompi lähestyä.

”Kukaan ei kertonut, että brysseliläiset ovat mukavia.” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006044554.html

 

[Talvela]

 

[Mustaruuti]

Kiinnostaa.

Oma uskoni on, että jos monissa maissa alettaisiin noudattaa kaikkia EU-sääntöjä kirjaimellisesti, EU-vastaisuus kasvaisi merkittävästi. Syy siihen miksi suuressa osassa Eurooppaa EU ei ole kovin merkittävä keskustelunaihe on juuri tuo "kansallinen jousto". Ei Saksakaan noita sääntöjä noudata kun ne ovat sen etua vastaan. Itse kukin tehköön sitten itse johtopäätöksensä sellaisen "unionin" tai "liittovaltion" tulevaisuudesta joka perustuu osin kykyyn jättää huomiotta itselle ikävät säännöt.

Mitä sääntöjä Saksa on jättänyt noudattamatta?

Minkä lisäksi näen kyllä selkeää eroa Brysselin suhtautumisessa "uusiin" ja "vanhoihin" jäseniin ja ennen kaikkea big fiven etuoikeuksiin. Ei ole mikään sattuma että lisättäessä määräenemmistöpäätöksiä isot maat jättävät äänestysrajat sellaisiksi että niillä on tosiasiallinen veto-oikeus tehtyihin päätöksiin. Tai että Unkaria ja Puolaa kyllä uhkaillan kaikenlaisilla sanktioilla demokratian vastaisuudesta kun taas Espanjan touhutessa Baskialueilla ja pistäessä vankilaan vääriä lippuja heiluttavia niin EU katsoo tiukasti toiseen suuntaan.

Missä on tietoa, että Baskeja on laitettu vankilaan lipun heiluttelusta?

 

[inscout]

Kiinnostaa.



Mitä sääntöjä Saksa on jättänyt noudattamatta?



Missä on tietoa, että Baskeja on laitettu vankilaan lipun heiluttelusta?

Älköön mieleesi jääkö kerettiläistä ajatusta että olen liikkeellä ilman materiaalia.

Saksa (Ranskan ohella) on jättänyt noudattamatta vakaussopimuksen sääntöjä liittyen vajeisiin ja budjettikuriin jne. Minkä lisäksi Saksa ei täyttänyt EMU-kriteereitä liittymisen yhteydessä. Nämä tulevat heti mieleen koska ovat kaikkein merkittävimpiä asioita varsinkin koska Saksa itse oli säätämässä vakaussopimusta hyvin tiukaksi.

Pari nopeaa linkkiä lippuun (ja jopa väriin) ja laintulkintaan liittyen.

Catalan independence flag banned from public square

Sant Cugat city council to challenge court decision

www.catalannews.com

Catalonia elections prompt crackdown on colour yellow

Yellow lights and even yellow fountains are not allowed as campaigning for Catalonia's election begins.

www.bbc.com

Etsin sinulle lisämateriaalia myöhemmin. Aihe kun on sinänsä kiinnostava.

 

[inscout]

Kiinnostaa.



Mitä sääntöjä Saksa on jättänyt noudattamatta?



Missä on tietoa, että Baskeja on laitettu vankilaan lipun heiluttelusta?

Tuossa nopeasti muutama artikkeli Saksaan liittyen: Tuo viimeinen on sitten aika laaja...

Germany now breaks more EU rules than any other country in the union

Angela Merkel's government worst offender in Europe

www.independent.co.uk

Subscribe to read

www.ft.com

The Ticking Euro Bomb: How the Euro Zone Ignored Its Own Rules

After they joined the euro zone, the countries of southern Europe suddenly discovered they could borrow money at German-style rates, and any hope of sorting out their dodgy finances vanished. But it was France and Germany who set the worst example, when they broke the euro-zone rules they had...

www.spiegel.de

https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/09644000500268845?src=recsys&journalCode=fgrp20

 

[Mustaruuti]

Älköön mieleesi jääkö kerettiläistä ajatusta että olen liikkeellä ilman materiaalia.

Saksa (Ranskan ohella) on jättänyt noudattamatta vakaussopimuksen sääntöjä liittyen vajeisiin ja budjettikuriin jne. Minkä lisäksi Saksa ei täyttänyt EMU-kriteereitä liittymisen yhteydessä. Nämä tulevat heti mieleen koska ovat kaikkein merkittävimpiä asioita varsinkin koska Saksa itse oli säätämässä vakaussopimusta hyvin tiukaksi.

Pari nopeaa linkkiä lippuun (ja jopa väriin) ja laintulkintaan liittyen.

Catalan independence flag banned from public square

Sant Cugat city council to challenge court decision

www.catalannews.com

Catalonia elections prompt crackdown on colour yellow

Yellow lights and even yellow fountains are not allowed as campaigning for Catalonia's election begins.

www.bbc.com

Etsin sinulle lisämateriaalia myöhemmin. Aihe kun on sinänsä kiinnostava.

Kiitos.

Huom.

EURO ja EMU eivät ole sama asia kuin EU.


Huom 2.

Tuossa sekoitettiin nyt kaksi eri aluetta Iberian niemimaalla.

 

[fulcrum]

Kiitos.

Huom.

EURO ja EMU eivät ole sama asia kuin EU.

Ööö...no kyllä ne nyt ovat. EMU on EU:n alainen rakennelma eikä millään muotoa siitä irrallinen tai rinnakkainen. EMUun ei voi kuulua kuulumatta EU:hun. Kaikkien EU-jäsenten edellytetään ottavan euro käyttöön, pl. Britannia ja Tanska joilla on omat erikoissääntönsä tämän suhteen. Ainiin tässä muuten uusi sääntörikkoja eli Ruotsi, joka ei ole suostunut korvaamaan kruunua eurolla.

 

[Mustaruuti]

Ööö...no kyllä ne nyt ovat. EMU on EU:n alainen rakennelma eikä millään muotoa siitä irrallinen tai rinnakkainen. EMUun ei voi kuulua kuulumatta EU:hun. Kaikkien EU-jäsenten edellytetään ottavan euro käyttöön, pl. Britannia ja Tanska joilla on omat erikoissääntönsä tämän suhteen. Ainiin tässä muuten uusi sääntörikkoja eli Ruotsi, joka ei ole suostunut korvaamaan kruunua eurolla.

Kiitos kommentista. Nähdäkseni et ymmärtänyt koko asiaa, eivätkä nuokaan pidä isolta osin paikkaansa.

 

[fulcrum]

Aha...mikähän ylläolevassa oli sitten väärin? En kyllä keksi mitään.

 

[Mustaruuti]

Aha...mikähän ylläolevassa oli sitten väärin? En kyllä keksi mitään.

Se iso asia ensin. Euron vakaus ja kasvusopimus = sopimus budjettivajeesta ja velkaantumisesta on täysin eri asia kuin kaikki EU-kuviot. Eiköhän jokainen ymmärrä tämän?

Toisekseen Euro on käytössä myös maissa, jotka eivät kuulu EMUUn tai EU:hun. Vielä useampien maiden valuutta on sidottu Euroon.

Kolmannekseen, kukaan ei tule velvoittamaan ketään ottamaan Euroa käyttöön, jos sitä ei haluta.

 

[Bushmaster]

Juncker -Drunker.... "Light of tolerance, take this offering "

Juncker almost sets Rwandan First Lady on fire at ceremony

https://www.facebook.com/video.php?v=854736151531958

 

[fulcrum]

Se iso asia ensin. Euron vakaus ja kasvusopimus = sopimus budjettivajeesta ja velkaantumisesta on täysin eri asia kuin kaikki EU-kuviot. Eiköhän jokainen ymmärrä tämän?

"Vakaus- ja kasvusopimus on Euroopan unionin jäsenmaiden välinen finanssipoliittinen sopimus Euroopan raha- ja talousliiton EMU:n muodostamiseksi ja ylläpitämiseksi. "

Ei varmaan paljon voisi selkeämmin sanoa? Sopimusta ja sen toimeenpanoa valvovat Euroopan komissio ja Euroopan unionin neuvosto.

Toisekseen Euro on käytössä myös maissa, jotka eivät kuulu EMUUn tai EU:hun. Vielä useampien maiden valuutta on sidottu Euroon.

Mikä tahansa maa voi yksipuolisesti ottaa käyttöön vaikka Ranuan kalakaanin valuutakseen jos haluaa.
Andorra, Monaco jne käyttävät euroa EU:n kanssa neuvotellun rahasopimuksen kautta.

Ei ole olemassa mitään erillistä organisaatiota nimeltä EMU. EMU on informaalinen termi jolla kuvataan EU:n yhteistä rahaliittopolitiikkaa ja siihen kuuluvia sopimuksia. EKP taas on EU:n alainen instanssi.

Kolmannekseen, kukaan ei tule velvoittamaan ketään ottamaan Euroa käyttöön, jos sitä ei haluta.

Väärin. Maastrichtin sopimus edellyttää että kaikki ottavat käyttöön yhteisen valuutan. Poikkeuksena ovat Tanska ja Britannia, joilla on tämän suhteen varaukset.
"All new EU member states must commit to participate in the third stage in their treaties of accession. Only Denmark and the United Kingdom, whose EU membership predates the introduction of the euro, have legal opt outs from the EU Treaties granting them an exemption from this obligation. The remaining seven non-euro member states are obliged to enter the third stage once they comply with all convergence criteria. "

 

[Mustaruuti]

Mielestäsi EU ja EURO ovat synonyymeja? Mielestäni eivät ole. Voidaan todeta, että ollaan eri mieltä.

Eurosta ja Emusta ja eri maista tieto selkeästi laajeni. Hyvä.

Ruotsin osalta olemme eri mieltä. Ok.

 

[Kaarne]

Väärin. Maastrichtin sopimus edellyttää että kaikki ottavat käyttöön yhteisen valuutan. Poikkeuksena ovat Tanska ja Britannia, joilla on tämän suhteen varaukset.
"All new EU member states must commit to participate in the third stage in their treaties of accession. Only Denmark and the United Kingdom, whose EU membership predates the introduction of the euro, have legal opt outs from the EU Treaties granting them an exemption from this obligation. The remaining seven non-euro member states are obliged to enter the third stage once they comply with all convergence criteria. "

Mitä on ruotsiksi vanha sanonta "ei haukku haavaa tee"?

Kosovo ja Montenegro taitavat käyttää euroa ilman mitään sopimusta.

 

[inscout]

Kiitos.

Huom.

EURO ja EMU eivät ole sama asia kuin EU.


Huom 2.

Tuossa sekoitettiin nyt kaksi eri aluetta Iberian niemimaalla.

Katso liite: 29148

Totta. Piti siis puhumani Katalaanien tilasta. Toki Baskit ovat saaneet runtua aikanaan, mutta se on toki eri asia.

Saksan osalta tuskin tarvitsee jatkaa keskustelua?

 

[fulcrum]

Mitä on ruotsiksi vanha sanonta "ei haukku haavaa tee"?

Kosovo ja Montenegro taitavat käyttää euroa ilman mitään sopimusta.

Kyllä, samaten US dollaria jotkut maat käyttävät ihan omin päin laillisena valuuttana, esimerkiksi Zimbabwe. Kyllä Suomikin voisi päättää vaikka että rupla on täällä laillinen maksuväline eikä Venäjä voisi sitä estää (tuskin edes haluaisi).
Noilla eurooppalaisilla pikkumailla on oikeus painaa pieni määrä omia kolikoita, muttei seteleitä, eikä niillä muuten ole vaikutusmahdollisuuksia rahapolitiikkaan.

Ruotsi käyttää hyväksi porsaanreikää sopimuksissa. Tarkoitus on että sitten kun maiden talous on eurokunnossa, ne aloittavat ERM II-ohjelman jonka jälkeen ne ottavat euron käyttöön. Mutta, missään ei sanota koska ERM II:een pitäisi liittyä. Ruotsi katsoo että he 'liittyvät sitten kun aika on sopiva' joka ei tietenkään välttämättä koita koskaan.

 

[Nojatuolistrategi]

Pöytä on katettu.

Suomen puheenjohtajuuskausi EU:ssa alkaa 1. heinäkuuta. Se tulee olemaan ennennäkemättömän haasteellinen. Kaikki on pöydällä.

Puheenjohtajuuskauden alkaessa uusi EU-parlamentti järjestäytyy. Uuteen parlamenttiin tulee erilaisista populistipuolueista iso ja äänekäs joukko jäseniä. Komission kokoaminen voi olla vaikea harjoitus mutta tehtävä on. Brexit on pöydällä. Britanniassa puolueet ovat pirstoutuneet tavalla, että mitään linjauksia siellä tuskin syntyy. Kova Brexit tulee olemaan kova juttu Suomen puheenjohtajuuskaudella. Italian talous hyytyy. Järjen puhuminen Italian hallitukselle tuskin onnistuu mutta pitää yrittää. Rahoituskriisin riski on olemassa. Unkari ja Puola ovat myös esillä varmasti.

EU:n tulevan kauden politiikkalinjaukset ja rahoituskehykset ovat tottakai pöydällä. EU maksaa EU-kansalaiselle 90 senttiä päivässä. Budjetin koosta käydään keskustelua prosentin sadasosien tasolla vaikka yhteiset EU:n haasteet vaativat nyt panostusta. Tämä koskee monia rahoituskehysten painopistealuetta. https://www.verkkouutiset.fi/suomen-pj-kaudella-eussa-kaikki-poydalla/

Mutta Suomen toimintakykyinen hallitus hallitsee hallitusti tilanteen.

 

[Ingsoc]

Eurostoliitto saa oman rajavartiolaitokseen. Kuten puna-armeija YYA-aikana se ei saa tulla Suomeen huseeraamaan ilman meidän lupaamme. Tosin jos emme anna lupaa, niin tulee paskaa käteen!

EU saa oman eurooppalaisen raja- ja merivartioston

Joukot kootaan aiottua hitaammin – tavoiteltu 10 000 henkilöä on kasassa vuonna 2027.

17.4.2019 klo 19:08päivitetty 17.4.2019 klo 19:58

Euroopan parlamentti on viime töinään hyväksynyt eurooppalaisen raja- ja merivartioston perustamisen. Parlamentin istuntokausi päättyy torstaina.
Rajavartioston kasvattaminen on poliittinen piste päättyvälle viisivuotiskaudelle, joka tullaan muistamaan poikkeuksellisesta maahanmuuttokriisistä. Eurooppaan saapui vuonna 2015 yli miljoona ihmistä pakolaisina tai paremman elämän toivossa.
– Yksikään maa ei pysty hoitamaan näitä haasteita yksin. Siksi eurooppalainen rajavartiosto on perustettu, sanoi maahanmuuttoasiosita vastaava komissaari Dimitris Avramopoulos parlamentin äänestyksen alla.
EU:lta on myös odotettu aktiivisuutta maahanmuuton hallinnassa. Vuonna 2016 tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä jopa 74 prosenttia vastanneista halusi EU:n osallistuvan vahvemmin nimenomaan siirtolaisuuden hoitoon.
EU:lle ensi kertaa omat rajavartijat
Eurooppaan perustetaan uusi pysyvä raja- ja merivartioiden joukko, joka antaa EU-maille tukea rajojen vartioinnissa, torjuu järjestäytynyttä rikollisuutta ja auttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisessa.
Vartiostoon tulee lopulta töihin 10 000 henkilöä, vaikka muun muassa Suomi piti kokoluokkaa liioiteltuna.
Kompromissina EU-maat ja parlamentti ovat sopineet, että pysyvät rajajoukot kerätään hitaammin kuin oli tarkoitus. Pysyvä rajavartiosto aloittaisi tehtävänsä 5 000 rajavartijan vahvuudella vuonna 2021 ja kasvaisi 10 000 henkilöön vuonna 2027. Päätöstä vielä myös arvioitaisiin matkan varrella.
Lopullisesta vahvuudesta 7 000 olisi jatkossakin jäsenmaiden palkkalistoilla, ja loput 3 000 EU:n omia työntekijöitä. Suomen osuus rajavartioston henkilöstöstä olisi alkuvaiheessa 80 ja vuonna 2027 yhteensä 140 rajavartijaa.
EU-maat ovat jo tähän saakka saaneet teknistä ja asiantuntija-apua Frontexilta, joka on Euroopan raja- ja merivartiovirasto. Frontexilla ei aiemmin ole ollut omia rajavartijoita.
Schengenistä erottaminen uhkana
Ulkorajojen valvonta kuuluu jäsenmaiden itsensä hoidettavaksi, ja maat pitävät periaatteesta tiukasti kiinni. Vastuu Suomen ja Venäjän välisen rajan valvonnasta kuuluu siis Suomelle, ei EU:lle.
Jos rajan yli alkaisi tulla paljon turvapaikanhakijoita, Suomi saisi apua eurooppalaisesta rajavartiostosta eli Frontexista.
Yksikönpäällikkö Matti Pitkäniitty Rajavartiolaitoksen esikunnasta kertoo, että jäsenmaalla olisi paine ottaa apua vastaan, koska muut maat voisivat muutoin irrottaa sen Schengen-alueesta. Käytännössä se tarkoittaisi tilapäisiä rajatarkastuksia Suomen ja muiden EU-maiden välille.
– Jäsenvaltio voi suvereenisti päättää, ottaako se avun vastaan vai ei. Unioni ei pysty edes kriisitilanteessa tulemaan suoraan ulkorajoille ilman meidän hyväksyntäämme, Pitkäniitty sanoo.
Euroopan parlamentti hyväksyi rajajoukkojen perustamisen keskiviikkona äänin 403-162. Lopullinen sinetti päätökselle annetaan ensi kaudella.

EU saa oman eurooppalaisen raja- ja merivartioston

Joukot kootaan aiottua hitaammin – tavoiteltu 10 000 henkilöä on kasassa vuonna 2027.

yle.fi

Toki ei noista ole Suomea miehittämään, mutta avainkohteita voivat ottaa haltuun. Jos eurostoliiton rajavartijat, santarmit ja pienet vihreät miehet ei riitä, niin ainahan voidaan sopia yhteistyöstä Venäjän kanssa. Uutta Tilsitin sopimusta odotellessa.

 

[Nojatuolistrategi]

Eurostoliitto saa oman rajavartiolaitokseen. Kuten puna-armeija YYA-aikana se ei saa tulla Suomeen huseeraamaan ilman meidän lupaamme. Tosin jos emme anna lupaa, niin tulee paskaa käteen!



Toki ei noista ole Suomea miehittämään, mutta avainkohteita voivat ottaa haltuun. Jos eurostoliiton rajavartijat, santarmit ja pienet vihreät miehet ei riitä, niin ainahan voidaan sopia yhteistyöstä Venäjän kanssa. Uutta Tilsitin sopimusta odotellessa.

Välimerivartiostohan olisi tarvittu jo vuonna 2015.

• Euroopan parlamentti on viime töinään hyväksynyt eurooppalaisen raja- ja merivartioston perustamisen.
• Eurooppaan saapui vuonna 2015 yli miljoona ihmistä pakolaisina tai paremman elämän toivossa.
• Yksikään maa ei pysty hoitamaan näitä haasteita yksin.
• Vuonna 2016 tehdyssä Eurobarometri-kyselyssä jopa 74 prosenttia vastanneista halusi EU:n osallistuvan vahvemmin nimenomaan siirtolaisuuden hoitoon.
• Lopullisesta vahvuudesta 7 000 olisi jatkossakin jäsenmaiden palkkalistoilla, ja loput 3 000 EU:n omia työntekijöitä.
• Suomen osuus rajavartioston henkilöstöstä olisi alkuvaiheessa 80 ja vuonna 2027 yhteensä 140 rajavartijaa.
• Jäsenvaltio voi suvereenisti päättää, ottaako se avun vastaan vai ei.
• muut maat voisivat muutoin irrottaa sen Schengen-alueesta.

Ei tarvitse enää suomalaisten rajavartijoiden odotella Torniossa pakolaisia. Ja Kreikka voidaan irrottaa Schengen-alueesta, jos raja vuotaa ja pakolaisia päästetään syvemmälle Eurooppaan.

 

[Nojatuolistrategi]

T&K –rahoitus.

Aikoinaan Euroopan unionissa asetettiin päämääräksi olla vuonna 2020 maailman kilpailukykyisin alue. Tavoitteeseen päätettiin pyrkiä koulutustasoa ja osaamista vahvistamalla, sekä investoimalla lisää tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Finanssikriisi latisti suunnitelman. Moni maa joutui budjettipaineessa leikkaamaan sekä koulutuksesta että tutkimuksesta. T&K-investoinneissa Euroopan unioni ei ole saavuttanut asetettua 3 prosentin BKT-tasoa, kaukana siitä. Aiemmin kärkimaana komeillut Suomikin hiukan notkahti uralta, vaikka viimeiset kaksi vuotta tutkimusrahoituksemme on taas ollut myönteisesti kasvussa.

Kokoomus on asettanut tavoitteeksi nostaa Suomessa T&K-investointien tason takaisin 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tasolle, jossa se innovaatioiden kärkimaassa parhaimmillaan jo oli ennen talouskriisiä. Näin pitääkin. Tästä työstä valtaosa tehdään yksityissektorilla, suurissa ja pienissä yrityksissä, mutta myös julkisen rahoituksen osuutta täytyy vahvistaa.

Myös koko Euroopan tasolla tulevaisuusinvestointeihin on syytä laittaa vauhtia. Jo pitkään Yhdysvallat, Japani ja Korea ovat investoineet bruttokansantuotteestaan EU-aluetta enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nyt jopa Kiina on ohittanut Euroopan. Tämän viimeistään pitäisi herättää päättäjät.

Satsauksia tarvitaan sekä jäsenmaissa että Euroopan unionin tasolla. Keskiviikkona EU-parlamentti äänesti tulevasta EU:n tutkimusohjelma Horizon Europesta, jolla rahoitetaan tutkimusta ja innovaatioita vuosina 2021-27. Parlamentti esittää, että tutkimusohjelman budjettia kasvatetaan 50 prosenttia nykyisestä eli 120 miljardiin euroon.

Jotta tärkeä tavoite EU-tutkimusohjelman kasvattamisesta saadaan vietyä maaliin, se vaatii jatkoneuvotteluissa jäsenmaiden tuen. Suomi on ollut yksi niitä jäsenmaita, joka on nostanut T&K-investoinnit yhdeksi tulevan EU-budjetin pääprioriteetiksi. Tämä on erinomainen asia. Toivottavasti linja pitää myös budjettineuvotteluiden viimeiseen vääntöön saakka. Näitä neuvotteluita Suomen tuleva Eurooppa-ministeri pääsee syksyllä vetämään, kun Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa.

EU-puheenjohtajuus on Suomelle myös loistava tilaisuus nostaa osaaminen koko puheenjohtajakauden kärkiteemaksi. Koska osaamisestahan koko Euroopan tulevaisuus on kiinni.

https://www.verkkouutiset.fi/takaisin-innovaation-karkeen/