EU - onko järkee vai ei?

EU-politiikasta käydään ainutkertainen väittely, kun toisensa kohtaavat Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb (kok.), europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ja europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.

www.iltalehti.fi

Alexander Stubb kohtaa väittelyssä Jussi Halla-ahon - IL-TV seuraa livenä kello 13 alkaen

EU-politiikasta käydään ainutkertainen väittely, kun toisensa kohtaavat Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb (kok.), europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ja europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
 
Olipas laimea väittely...kaikki olivat suunnilleen samaa mieltä suunnilleen kaikesta :ROFLMAO:

Jussi oli väsähtäneen oloinen ja naama punainen kuin paviaanin takamus...ei ole helppoa puoluejohtajan elämä, kun mennään vaaleista vaaleihin.
 
EU-jäsenyyden suosio on noussut Suomessa ennätyksellisen korkeaksi, käy ilmiElinkeinoelämän valtuuskunnan Evan arvo- ja asennetutkimuksesta(siirryt toiseen palveluun).

Tutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista suhtautuu EU-jäsenyyteen myönteisesti ja ainoastaan 13 prosenttia kielteisesti. Neutraalisti jäsenyyteen suhtautuu 29 prosenttia.

Eva on mitannut suomalaisten suhtautumista EU-jäsenyyteen säännöllisesti vuodesta 1988. Myönteisesti suhtautuvia on nyt enemmän ja kielteisesti suhtautuvia vähemmän kuin kertaakaan aiemmin.

Myös suomalaisten erohalukkuus EU:sta on alimmillaan sitten jäsenyyden alkamisen vuonna 1995. Suomalaisista vain 14 prosentin mielestä Suomen pitäisi erota EU:sta.
Klikkaa laajentaaksesi...
yle.fi

EU-jäsenyyden suosio nousi Suomessa ennätyskorkeaksi

Myös suomalaisten erohalukkuus EU:sta on kaikkien aikojen alimmalla tasollaan.
yle.fi yle.fi
 
Päteekö sama kansan enemmistön mielipiteeseen perustuva ajattelutapa myös Nato jäsenyyteen?

80-luvun puolivälissä 85 % suomalaisista suhtautui positiivisesti YYA-sopimukseen.

Propagandaa on ilmeisesti tehostettava.
 
Viisivuotissuunnitelma.

EU-johtajien odotetaan hyväksyvän Sibiussa unionille kymmenkohtaisen tulevaisuusjulistuksen, jossa EU-maiden luvataan muun muassa vahvistavan yhtenäistä ääntään ja sitoutuvan keskinäiseen solidaarisuuteen. Lisäksi aloitetaan keskustelu EU:n strategisista painopisteistä tuleviksi viideksi vuodeksi. Suomesta kokoukseen osallistuu pääministeri Juha Sipilähttps://www.hs.fi/haku/?query=juha+sipila (kesk).

Keskustelun pohjalta tehdään viisivuotissuunnitelma viitoittamaan uuden EU-komission työtä. Eurooppa-neuvosto puheenjohtaja Donald Tuskinhttps://www.hs.fi/haku/?query=donald+tuskin painottaa avauksessaan kansalaisten turvallisuutta, EU:n talousmallin ja sisämarkkinoiden puolustamista, vihreitä valintoja sekä EU:n paikkaa maailmassa.​
​
Suomesta saattaa tulla pitkästä aikaa EU-puheenjohtajana ensimmäinen, jonka kaudella ryhdytään uusiin EU-jäsenyysneuvotteluihin. Albania on ollut jäsenyysprosessissa jo vuosia, ja jäsenyydestä haaveilee myös nimikiistansa ratkaissut Pohjois-Makedoniahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006095096.html.​
​
Maahanmuutto ponnahti EU-kansalaisten huolten joukkoon kriisivuonna 2015, eikä se ole sieltä sen jälkeen kadonnut, vaikka maahanpyrkijöiden määrä on monin paikoin romahtanut.​
​
Euroopan unioni on jo lisännyt merkittävästi rahoitustaan puolustusyhteistyöhön ja vahvistanut siteitään esimerkiksi sotilasliitto Natoon. Kiinan suhteen uusi suunta on se, ettei Kiinaa nähdä enää vain strategisena kumppaninahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006062631.html tai kehitysapukohteena vaan myös kilpailijana.​

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006098525.html

Kuin monissa maissa konsanaan. https://fi.wikipedia.org/wiki/Viisivuotissuunnitelma
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Euroopan unioni on jo lisännyt merkittävästi rahoitustaan puolustusyhteistyöhön ja vahvistanut siteitään esimerkiksi sotilasliitto Natoon. Kiinan suhteen uusi suunta on se, ettei Kiinaa nähdä enää vain strategisena kumppaninahttps://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006062631.html tai kehitysapukohteena vaan myös kilpailijana.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä sama dualistinen asetelma on jo Venäjän kanssa joka on vihollinen mutta samalla tärkeä kumppani mitä tulee kaupankäyntiin ja halvan energian hankintaan. Jahka Kiina saa viimeisetkin metrit asfaltoitua sen byggaamalta Silkkitieltä niin todnäk asetelma korostuu entisestään molemmista ääripäistä eli tavaraa liikkuu enemmän ja samalla esim kiinalaisten vakoilusta ollaan entistä huolestuneempia.
 
rööperi kirjoitti:
Tämä sama dualistinen asetelma on jo Venäjän kanssa joka vihollinen mutta samalla tärkeä kumppani mitä tulee kaupankäyntiin ja halvan energian hankintaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Venäjä on vihollinen vain briteille ja itä-euroopan täivaltioille.

Sen sijaan Ranska, Saksa ja Italia näkevät Venäjän ensisijaisesti stragisena kumppanina.

Saa nähdä miten eurostoliitto etenee, kun sen eteneminen idässä on keskeytetty. Laajentuminen uusille hyväksikäyttövyöhykkeille on imperiumien elinehto. Todennäköisesti katseet kohdistetaan Välimeren etelärannelle kunhan Balkanin paskavaltiot on saatu imettyä kuiviin alihankinnan ja halpatyöntekijöiden osalta.
 
Ingsoc kirjoitti:
Venäjä on vihollinen vain briteille ja itä-euroopan täivaltioille.

Sen sijaan Ranska, Saksa ja Italia näkevät Venäjän ensisijaisesti stragisena kumppanina.

Saa nähdä miten eurostoliitto etenee, kun sen eteneminen idässä on keskeytetty. Laajentuminen uusille hyväksikäyttövyöhykkeille on imperiumien elinehto. Todennäköisesti katseet kohdistetaan Välimeren etelärannelle kunhan Balkanin paskavaltiot on saatu imettyä kuiviin alihankinnan ja halpatyöntekijöiden osalta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Imperiumit luhistuu samanaikaisesti sisältäpäin kuin sekä talousalueen ulkorajoilta. DW raportoi jo että Merkkeli hoiti 2015:n matujen valloitusoperaation mallikkaasti ja nyt Saksassa oltaisiin valmiita seuraavaan tsunamiin.

www.dw.com

Germany passes refugee migration 'stress test': expert report | DW | 08.05.2019

A team of researchers concluded that Angela Merkel managed the 2015 refugee crisis "quite well," and Germany is better prepared for another one. But some experts had stinging words for the EU's disjointed asylum system.
www.dw.com www.dw.com

"One could ask whether Germany is prepared for another crisis," Hans Vorländer, political scientist at Dresden's Technical University, mused out loud at the end of the Q+A session. "I would say yes, the shock of '15 led to a stress test, and Germany actually withstood that stress test quite well, and would now be much better prepared for a crisis than it was in 2015."
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Töölössä vieras lippu salossa.

Asuintalo Helsingin Töölössä liputtaa tänään torstaina Eurooppa-päivän kunniaksi. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Matti Vainio sanoo, että hän ei tiedä yhtään toista taloa, joka toimisi samoin. Ylipäänsä Suomessa ei ole tapana käyttää EU-lippua.​
​
– Sikäli kuin tiedän, tämä on ensimmäinen kerta. Haluaisin toki tietää, onko jossain joku muu, joka liputtaa, Vainio sanoo.​
​
https://www.verkkouutiset.fi/poikkeus-suomessa-toololaistalo-veti-eu-lipun-salkoon/
 
rööperi kirjoitti:
Tämä sama dualistinen asetelma on jo Venäjän kanssa joka on vihollinen mutta samalla tärkeä kumppani mitä tulee kaupankäyntiin ja halvan energian hankintaan. Jahka Kiina saa viimeisetkin metrit asfaltoitua sen byggaamalta Silkkitieltä niin todnäk asetelma korostuu entisestään molemmista ääripäistä eli tavaraa liikkuu enemmän ja samalla esim kiinalaisten vakoilusta ollaan entistä huolestuneempia.
Klikkaa laajentaaksesi...

Sodan ja rauhan dilemma: kauppakumppani rauhan aikana, vihollinen sodassa.
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Sodan ja rauhan dilemma: kauppakumppani rauhan aikana, vihollinen sodassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

No ongelma vaan taitaa olla siinä, että esimerkiksi Ranska ja Saksa ei halua olla Venäjän vihollisia oikeastaan missään oloissa.

Ranskallahan oli Venäjän kanssa suurta sotateollista yhteistyötä ja voimme kiittää heitää siitä, että Venäjän osaaminen sekä lämpökameroissa että ilmavoimien maalinosoituksessa on saatu länsimaiselle tasolle. Halu tehdä yhteistyötä esimerkiksi Baltian puolustuksen osalta on ollut nihkeää - joskaan sitä ei ole täysin voinut välttää Nato kuvioiden (ts. primus inter pareksen Yhdysvaltojen painostuksen takia).

Merkit ovat selvät, mihinkään Kylmä Sota II:n ei ole haluja näillä keski-euroopan mahtivaltioilla. Sen sijaan britit ovat aktiivisia sekä fennoskandinaviassa että baltiassa.

Suomalaisten nojatuoliteoreetikkojen ja monien poliitikkojen mielestä Eurostoliiton tulisi pystyttää jonkinlainen siviilisaatiojättipuolustus Venäjän rajalle, mutta sellaisesta haaveileminenkin on samanlaista typeryyttä kuin Suomen nojaaminen kansainliittoon 20- ja 30-luvuilla. Eurostoliitto haluaa välttää sodan idässä, koska se romuttaisi sen omat unelmat noususta globaalin kilpailun kärkeen - tämä on tosiseikka joka itäeuroopan pienissä valtioissa, myös Suomessa tulisi aina muistaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ingsoc kirjoitti:
No ongelma vaan taitaa olla siinä, että esimerkiksi Ranska ja Saksa ei halua olla Venäjän vihollisia oikeastaan missään oloissa.

Ranskallahan oli Venäjän kanssa suurta sotateollista yhteistyötä ja voimme kiittää heitää siitä, että Venäjän osaaminen sekä lämpökameroissa että ilmavoimien maalinosoituksessa on saatu länsimaiselle tasolle. Halu tehdä yhteistyötä esimerkiksi Baltian puolustuksen osalta on ollut nihkeää - joskaan sitä ei ole täysin voinut välttää Nato kuvioiden (ts. primus inter pareksen Yhdysvaltojen painostuksen takia).

Merkit ovat selvät, mihinkään Kylmä Sota II:n ei ole haluja näillä keski-euroopan mahtivaltioilla. Sen sijaan britit ovat aktiivisia sekä fennoskandinaviassa että baltiassa.

Suomalaisten nojatuoliteoreetikkojen ja monien poliitikkojen mielestä Eurostoliiton tulisi pystyttää jonkinlainen siviilisaatiojättipuolustus Venäjän rajalle, mutta sellaisesta haaveileminenkin on samanlaista typeryyttä kuin Suomen nojaaminen kansainliittoon 20- ja 30-luvuilla. Eurostoliitto haluaa välttää sodan idässä, koska se romuttaisi sen omat unelmat noususta globaalin kilpailun kärkeen - tämä on tosiseikka joka itäeuroopan pienissä valtioissa, myös Suomessa tulisi aina muistaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ranskan ja Saksan kollektiivisessa muistissa saattaa vielä itää syväjäässä Siperian viimojen opetukset idän sotaretkistä.

Baltian puolustuksen tukialueiksi on kai kaavailtu Puolaa, Ruotsia ja Suomea. Saattaapa olla niinkin, ettei Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ole edistynyt siitä syystä.

Brittien ”aktiivisuus” ydinaseettoman Ukrainan koskemattomuuden turvaamiseksi osoittautui yhtä vahvaksi kuin turvatakuut Puolalle 1939.
https://en.wikipedia.org/wiki/Budapest_Memorandum_on_Security_Assurances

Nojatuoliteoreetikot ovat pystyttäneet EU:lle pienen puolustusrahaston. Eihän se ole samanlainen 500 miljardin euron sotakassa kuin Kreikan kassakriisin aikana perustettu EVM, mutta jostain täytyy aloittaa.
 
Minä menen ensi viikon lauantaina Oodiin. (Naisystävän kanssa treffit Stadissa ja kirjastokäynti yksi ohjelmanumero.) Katsotaan mikä meno siellä on.
 
Herman30 kirjoitti:
Niin hän ei muutenkaan pidä siitä että kirjastoissa metelöidään, olkoon sitten kuka tahansa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eihän tuo varsinaisesti ole kirjasto vaan siinä on mukaan lukien kirjasto. Ja jos vielä pikkaisen haluaa saivarrella lisää niin eihän siellä ole edes kirjojakaan kun palatsi on Hesan keskustassa ja kirjoja lainattavaksi on vain nimellinen määrä.
 
Herman30 kirjoitti:
Minä menen ensi viikon lauantaina Oodiin. (Naisystävän kanssa treffit Stadissa ja kirjastokäynti yksi ohjelmanumero.) Katsotaan mikä meno siellä on.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ole varovainen.

Habituksesi on sellainen, että se voidaan katsoa rasistiseksi. Varsinkin jos käytät rodullistavaa tai arvottavaa katsetta.

Tarvittaessa sinut poistetaan vaikka voimakeinoin tiloista.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top