Pohjois-Saksa on ollut vuosisatojen ajan Suomen ulkomaankaupan keskeinen kumppani. Saksalaisia porvareita muutti Suomen kaupunkeihin, erityisesti
Viipuriin, niin paljon, että kaupunkeja hallittiin saksan kielellä. Keskiajalla
Hansaliitto ja
Saksalainen ritarikunta vaikuttivat suuresti Itämeren alueen kehitykseen. Kauppa-alueista esimerkiksi hansakaupunki
Lyypekki ja myöhemmin Preussiin liitetty
Ruotsin Pommeri olivat Suomelle tärkeitä.
Ruotsi lähti 1500-luvulla mukaan
Martti Lutherin aloittamaan
uskonpuhdistukseen. Kirkollisessa elämässä Suomi otti monien vuosisatojen ajan virikkeitä preussilaisesta uskonnollisuudesta (
pietismi). Saksan kieli nousi suomalaisille entistä tärkeämmäksi 1700-luvulla ja se oli hallintokieli Venäjään liitetyissä
Viipurin ja
Käkisalmen lääneissä. Saksalainen humanismi nousi kukoistukseen 1770-luvulla, ja se vaikutti Turun ja Viipurin kulttuuripiireissä kirjallisuusharrastuksena ja lisäsi kiinnostusta Preussia kohtaan.
[7]
Königsbergin Albertus-yliopisto oli tärkeä paikka sekä tieteen että protestanttisuuden leviämiselle Suomeen. Luterilaiselle uskolle tärkeä
Wittenberg kuului Preussin alueeseen vuodesta 1815. Suomi pyrki samalla tavalla omaksumaan
teollistumisen,
tekniikan ja arkkitehtuurin uusia virtauksia (esimerkiksi
Bauhaus-tyyli). Berliinin maine luonnontieteellisen tutkimuksen keskuksena syntyi 1800-luvun lopulla. Vuosina 1901–1933 sai 19 Berliinissä työskennellyttä luonnontieteilijää Nobelin palkinnon.
[8] Tuolloin Berliinissä opiskelleita tieteilijöitä olivat muiden muassa lääkäri
Arvo Ylppö, eläinlääkäri
Agnes Sjöberg, geofyysikko
Veikko Heiskanen, fyysikko
Gunnar Nordström, kemisti
Gustav Komppa sekä historiantutkijat
Väinö Voionmaa ja
Gunnar Suolahti[9]. Voionmaa on toi Saksasta mukanaan myös
sosialistisia aatteita, joita yleisestikin omaksuttiin juuri Saksasta (esimerkiksi
Erfurtin ohjelman käyttäminen Suomessa SDP:n
Forssan ohjelman pohjana).
Suomessa vuonna 1914 käynnistynyt
jääkäriliike pyrki hankkimaan sotilastaitoja ja sotilaallista tukea Preussilta Venäjää vastaan. Sotilaskoulutuksen saaneet jääkärit levittivät sittemmin osaamistaan Suomeen. Preussin vaikutuksen huipentumana voi pitää vuoden 1918
Suomen kuningaskuntahanketta, jossa yritettiin tehdä Hohenzollern-suvusta Suomen kuningassukua. Vaikka yritys epäonnistui, oli Saksalla edelleen suuri vaikutus Suomen tieteen, uskonnon ja kulttuurin alalla toisen maailmansodan loppuun asti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Preussi