EU - onko järkee vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Kyllä siinä Saksa on syytä pitää fölissä. Eikä tuolla verukkeella olla eroamassa EU:sta, vaan EU:n sisällä olisi hyvä pitää yhtä.

Jos tai kun EU hajoaa, niin tuon porukan (+Saksan) uuteen liittoon on syytä lähteä mukaan. Muutoin tsuhnat jäävät taas Moskovan etupiiriin, ymmärtävätpä sitä itse tai eivät.

Saksaa tuossa pidetään kurissa porukalla, siinä on toinen valtio jonka ei saa antaa dominoida.
 
En seuraa kaikkia Arkadianmäen ja Brysselin käänteitä kovin suurella mielenkiinnolla, mutta muistaakseni nykyinen hallitus on suhtautunut Sipilän hallitusta vähäisemmällä innolla Hansa-ryhmän toimintaan. Harmi tietysti, koska kyllä pienten pohjoisten EU-maiden kannattaa pitää yhtä, ettei Ranska eteläisten kumppaniensa kanssa ja Saksan avulla määrää. Brittien lähtö oli tältä osin vähän harmi suomalaisten kannalta, koska Britit ovat yleensä tuoneet tasapainoa Välimeren maiden hullutuksiin. Sitä suuremmalla syyllä pohjoisten EU-maiden pitää pitää yhtä.
 
En seuraa kaikkia Arkadianmäen ja Brysselin käänteitä kovin suurella mielenkiinnolla, mutta muistaakseni nykyinen hallitus on suhtautunut Sipilän hallitusta vähäisemmällä innolla Hansa-ryhmän toimintaan. Harmi tietysti, koska kyllä pienten pohjoisten EU-maiden kannattaa pitää yhtä, ettei Ranska eteläisten kumppaniensa kanssa ja Saksan avulla määrää. Brittien lähtö oli tältä osin vähän harmi suomalaisten kannalta, koska Britit ovat yleensä tuoneet tasapainoa Välimeren maiden hullutuksiin. Sitä suuremmalla syyllä pohjoisten EU-maiden pitää pitää yhtä.

Sitä suuremmalla syyllä Suomen ja muiden pitää erota Britannian perässä mahdollismman pian.
Tämä blokkihan on perustettu integraatio mielessä mutta se tulisi muuttaa hallituksi eroksi EU:sta näiden maiden yhteisellä julistuksella.
 
Euro on typeryyden, sokean idealismin ja itsekeskeisen ahneuden avioliitto. Joka matemaattisella varmuudella kaatuu, kuten tuollaiset avioliitot aina, joko jumalattomaan avioriitaan tai hautaan.

Raha on vallan väline – ja reservivaluutta yksinvallan.

Jos euroalueesta olisi alun perin haluttu muodostaa optimaalinen valuutta-alue, perustajavaltioiksi olisi epäilemättä valikoitunut selvästi suppeampi maajoukko kuin se sekalainen seurakunta (11 + 1 valtiota), joka todellisuudessa otti euron viralliseksi valuutakseen.

Saksa, Itävalta, Benelux-maat ja mahdollisesti muutamat muut D-markkaan valuuttansa sitoneet tai muuten Saksan talouteen kiinteästi integroituneet maat olisivat saattaneet muodostaa optimaalisemman valuutta-alueen. Valtapoliittisista syistä euron etujoukko laajeni liian laveaksi, kun mukaan otettiin sysiä ja seppiä, jotka eivät liittymiskriteereitä edes täyttäneet.

Epätäydellisessä maailmassa harvat asiat ovat optimaalisia. Yhdysvaltojen valuutta-alue ulottuu Alaskaan ja Havaijiin. Neuvostoliiton ”optimaalisesta” rupla-alueesta irtautui 15 osavaltiota omiksi valuutta-alueikseen. Kiinakin varmaan pohtii, mitä rahaa Hongkongissa, Macaossa ja Taiwanissa pitäisi käyttää virallisena valuuttana.

Alkuinnostuksen jälkeen euroalue on laajentunut hitaammin. EU:ssa Ruotsi ja Tanska pitävät kiinni kruunuistaan, mutta Bulgaria ja Kroatia vaihtavat valuuttansa euroon. Toisaalta euro on levinnyt euroalueen ulkopuolellekin. Kääpiövaltioilla ja mikkihiirivaluutoilla on omat ongelmansa.
 
Raha on vallan väline – ja reservivaluutta yksinvallan.

Jos euroalueesta olisi alun perin haluttu muodostaa optimaalinen valuutta-alue, perustajavaltioiksi olisi epäilemättä valikoitunut selvästi suppeampi maajoukko kuin se sekalainen seurakunta (11 + 1 valtiota), joka todellisuudessa otti euron viralliseksi valuutakseen.

Saksa, Itävalta, Benelux-maat ja mahdollisesti muutamat muut D-markkaan valuuttansa sitoneet tai muuten Saksan talouteen kiinteästi integroituneet maat olisivat saattaneet muodostaa optimaalisemman valuutta-alueen. Valtapoliittisista syistä euron etujoukko laajeni liian laveaksi, kun mukaan otettiin sysiä ja seppiä, jotka eivät liittymiskriteereitä edes täyttäneet.

Epätäydellisessä maailmassa harvat asiat ovat optimaalisia. Yhdysvaltojen valuutta-alue ulottuu Alaskaan ja Havaijiin. Neuvostoliiton ”optimaalisesta” rupla-alueesta irtautui 15 osavaltiota omiksi valuutta-alueikseen. Kiinakin varmaan pohtii, mitä rahaa Hongkongissa, Macaossa ja Taiwanissa pitäisi käyttää virallisena valuuttana.

Alkuinnostuksen jälkeen euroalue on laajentunut hitaammin. EU:ssa Ruotsi ja Tanska pitävät kiinni kruunuistaan, mutta Bulgaria ja Kroatia vaihtavat valuuttansa euroon. Toisaalta euro on levinnyt euroalueen ulkopuolellekin. Kääpiövaltioilla ja mikkihiirivaluutoilla on omat ongelmansa.

Manner Kiina ei tietenkään päätä Taiwanin valuuttaa mutta tämä oli varmaan lipsahdus.

Hong Kongin dollarin tilanne on huolestuttava se ollessa valtavan paineen alla USD kytköksensä puolesta ja on jopa esitetty skenaarioita että tilanne voi jopa lopulta johtaa talousromahdukseen mantereen puolella.
 
Raha on vallan väline – ja reservivaluutta yksinvallan.

Jos euroalueesta olisi alun perin haluttu muodostaa optimaalinen valuutta-alue, perustajavaltioiksi olisi epäilemättä valikoitunut selvästi suppeampi maajoukko kuin se sekalainen seurakunta (11 + 1 valtiota), joka todellisuudessa otti euron viralliseksi valuutakseen.

Saksa, Itävalta, Benelux-maat ja mahdollisesti muutamat muut D-markkaan valuuttansa sitoneet tai muuten Saksan talouteen kiinteästi integroituneet maat olisivat saattaneet muodostaa optimaalisemman valuutta-alueen. Valtapoliittisista syistä euron etujoukko laajeni liian laveaksi, kun mukaan otettiin sysiä ja seppiä, jotka eivät liittymiskriteereitä edes täyttäneet.

Epätäydellisessä maailmassa harvat asiat ovat optimaalisia. Yhdysvaltojen valuutta-alue ulottuu Alaskaan ja Havaijiin. Neuvostoliiton ”optimaalisesta” rupla-alueesta irtautui 15 osavaltiota omiksi valuutta-alueikseen. Kiinakin varmaan pohtii, mitä rahaa Hongkongissa, Macaossa ja Taiwanissa pitäisi käyttää virallisena valuuttana.

Alkuinnostuksen jälkeen euroalue on laajentunut hitaammin. EU:ssa Ruotsi ja Tanska pitävät kiinni kruunuistaan, mutta Bulgaria ja Kroatia vaihtavat valuuttansa euroon. Toisaalta euro on levinnyt euroalueen ulkopuolellekin. Kääpiövaltioilla ja mikkihiirivaluutoilla on omat ongelmansa.

Toki näinkin.

Mutta euron ongelma on juuri siinä, että se on rakentunut toisaalta poliittisen intohimon (liittovaltio) seurauksena ja toisaalta kahden vastakkaisen taloudellisen intressin ajamana.

Euroa halusivat toisaalta etelän maat, koska se mahdollisti niille velkaantumisen paljon suuremmassa laajuudessa kuin muuten olisi ollut mahdollista. Ottolainauskorkojen putoaminen euron synnyn yhteydessä heijasti juurikin markkinoiden uskoa yhteisvastuusta. Taas Saksa halusi euroon myös laajasti heikompia maita koska D-markka oli muodostunut liian vahvaksi ja se heikensi Saksan vientivetoisen talouden kehitystä. Saksan taloudelliset ongelmat 90-luvulla johtuivat juurikin liian suuren kauppataseen ylijäämän aiheuttamasta luonnollisesta valuutan vahvistumisesta.

Kun sitten mukaan saatiin heikkoja maita, euron kurssi ei heijasta enää tosiasiallisesti yhdenkään maan todellista taloudellista tilannetta vaan on liian vahva joillekkin, liian heikko toisille. Tämä on myös syy, miksi saksa joutuu suostumaan yhteisvastuuseen jollain nimellä. Koska jos euro kaatuu, kaatuu saksan talous täsmälleen samalla hetkellä.

Monet vertaavat euroa dollariin ja sanovat ettei näitä ongelmia ole USA:ssa. Kyllä on. Heillä vain taala on ollut valuuttana jo niin kauan, että kukaan ei näe selkeästi tätä mekanismia. Jos esimerkiksi jokaisella USA:n osavaltiolla olisi oma dollari, niiden kurssit olisivat hyvin erilaiset ja hyötyjät ja kärsijät olisivat hyvin erilaisia kuin tänäpäivänä.

Euron ongelma on siinä, että se sementoi eri maiden välisiä rakenteellisia eroja ja johtaa yhä paheneviin epätasapainotiloihin. Toisaalta se tekee mahdotomaksi joillekin parantaa asemaansa ja toisaalta saa jotkut koko ajan enemmän panostamaan lyhyen tähtäimen vientivetoiseen talouspolitiikkaan. Politiikkaan, joka talouden perusteorian mukaan on väistämättä tuhoon tuomittu.
 
Euro kilpailee dollarin kanssa koko ajan.:uzi:

Niinhän tuo tekee. Ongelma vain on että esim. Suomi kilpailee Saksan kanssa, ja kummassakin on sama valuutta mutta eri hintataso. Ei siinä ole paljoa joustavuutta valuutassa taikka EKP:n päätöksissä...Italiat, Kreikat ja Portugalit sitten päälle...
 
Macron Reutersin linjoilla nyt: "EU needs capacity for common debt" ja "need real budget transfers, not just loans"

Merkel jo lupaa kasvattaa Saksan osuutta EU:n budjetista, seuraako Suomi?
 
Yhtäköyttäyhdistys on kokoontunut.

1587717026332.png

EU-johtajilla on pöydällä lukuisia ehdotuksia ja jakautuneet näkemykset siitä, kuka maksaa koronasta ja kuinka paljon. Päävaihtoehdot ovat erillinen elvytysrahasto tai koronaelvytyksellä maustettu EU-budjetti.

Pohjois-Euroopasta ei ole viime aikoina kuulunut ehdotuksia, miten EU:n yhteiset elvytystoimet pitää toteuttaa. Linja on ollut kielteinen yhteisvastuulle, ja Saksaa lukuun ottamatta näiden maiden ulostulot ovat olleet aika vähäisiä.

Suomen hallitus päättää virallisesta kannastaan torstaina aamulla. Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) hahmotteli Suomen linjaa keskiviikkona. Hän sanoi, että Suomi on avoin elvytysrahastolle, mutta rahaston pitää olla ”tarkkaan määritelty ja ajaltaan rajoitettu”.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eu-johtajien-ratkaisujen-paiva-agendalla-ehka-liikaa-ehdotuksia-yhdelle-kokoukselle-sopua-silti-halutaan/e14e9c04-c97b-4362-888c-7d813955ce42?_ga=2.207917716.783761016.1587716334-345331557.1467486041

Näyttää kuitenkin, ettei Tuppurainen halua Tappuraisen takuunaiseksi.
 
Sitä suuremmalla syyllä Suomen ja muiden pitää erota Britannian perässä mahdollismman pian.
Onhan se mielenkiintoista, että Euroopan parhaat maat, Norja, Iso-Britannia ja Sveitsi eivät ole EU-maita. Mutta en sentään EU-eroa kannata. Sen sijaan kaikenlainen hölmöily EU:ssa pitää pitää minimissä.
 
Onhan se mielenkiintoista, että Euroopan parhaat maat, Norja, Iso-Britannia ja Sveitsi eivät ole EU-maita. Mutta en sentään EU-eroa kannata. Sen sijaan kaikenlainen hölmöily EU:ssa pitää pitää minimissä.

Uskosi on kyllä kunnioitettavan vahva.

EU kuitenkin tulee hajoamaan, Suomen pitäisi aloittaa siihen valmistautuminen.
 
Uskosi on kyllä kunnioitettavan vahva.

EU kuitenkin tulee hajoamaan, Suomen pitäisi aloittaa siihen valmistautuminen.
Se on hyvin mahdollista, että EU ja varsinkin euroalue hajoaa tai menettää jäseniään. Ei kuitenkaan välttämättä ihan lähiaikoina. Todennäköisempänä lähiajan uhkana pidän kuitenkin sitä, että EU:ssa tullaan hölmöilemään.
 
Se on hyvin mahdollista, että EU ja varsinkin euroalue hajoaa tai menettää jäseniään. Ei kuitenkaan välttämättä ihan lähiaikoina. Todennäköisempänä lähiajan uhkana pidän kuitenkin sitä, että EU:ssa tullaan hölmöilemään.

Eikä ole hölmöä jatkaa hölmöilemistä hölmöläisten kanssa?
 

Tuohon karttakuvaan tarvitsee lisätä vain Preussi niin Itämerestä tulee ympärysvaltioiden sisämeri.

1587734690456.png

Pohjois-Saksa on ollut vuosisatojen ajan Suomen ulkomaankaupan keskeinen kumppani. Saksalaisia porvareita muutti Suomen kaupunkeihin, erityisesti Viipuriin, niin paljon, että kaupunkeja hallittiin saksan kielellä. Keskiajalla Hansaliitto ja Saksalainen ritarikunta vaikuttivat suuresti Itämeren alueen kehitykseen. Kauppa-alueista esimerkiksi hansakaupunki Lyypekki ja myöhemmin Preussiin liitetty Ruotsin Pommeri olivat Suomelle tärkeitä.

Ruotsi lähti 1500-luvulla mukaan Martti Lutherin aloittamaan uskonpuhdistukseen. Kirkollisessa elämässä Suomi otti monien vuosisatojen ajan virikkeitä preussilaisesta uskonnollisuudesta (pietismi). Saksan kieli nousi suomalaisille entistä tärkeämmäksi 1700-luvulla ja se oli hallintokieli Venäjään liitetyissä Viipurin ja Käkisalmen lääneissä. Saksalainen humanismi nousi kukoistukseen 1770-luvulla, ja se vaikutti Turun ja Viipurin kulttuuripiireissä kirjallisuusharrastuksena ja lisäsi kiinnostusta Preussia kohtaan.[7]

Königsbergin Albertus-yliopisto oli tärkeä paikka sekä tieteen että protestanttisuuden leviämiselle Suomeen. Luterilaiselle uskolle tärkeä Wittenberg kuului Preussin alueeseen vuodesta 1815. Suomi pyrki samalla tavalla omaksumaan teollistumisen, tekniikan ja arkkitehtuurin uusia virtauksia (esimerkiksi Bauhaus-tyyli). Berliinin maine luonnontieteellisen tutkimuksen keskuksena syntyi 1800-luvun lopulla. Vuosina 1901–1933 sai 19 Berliinissä työskennellyttä luonnontieteilijää Nobelin palkinnon.[8] Tuolloin Berliinissä opiskelleita tieteilijöitä olivat muiden muassa lääkäri Arvo Ylppö, eläinlääkäri Agnes Sjöberg, geofyysikko Veikko Heiskanen, fyysikko Gunnar Nordström, kemisti Gustav Komppa sekä historiantutkijat Väinö Voionmaa ja Gunnar Suolahti[9]. Voionmaa on toi Saksasta mukanaan myös sosialistisia aatteita, joita yleisestikin omaksuttiin juuri Saksasta (esimerkiksi Erfurtin ohjelman käyttäminen Suomessa SDP:n Forssan ohjelman pohjana).

Suomessa vuonna 1914 käynnistynyt jääkäriliike pyrki hankkimaan sotilastaitoja ja sotilaallista tukea Preussilta Venäjää vastaan. Sotilaskoulutuksen saaneet jääkärit levittivät sittemmin osaamistaan Suomeen. Preussin vaikutuksen huipentumana voi pitää vuoden 1918 Suomen kuningaskuntahanketta, jossa yritettiin tehdä Hohenzollern-suvusta Suomen kuningassukua. Vaikka yritys epäonnistui, oli Saksalla edelleen suuri vaikutus Suomen tieteen, uskonnon ja kulttuurin alalla toisen maailmansodan loppuun asti. https://fi.wikipedia.org/wiki/Preussi
 
Back
Top