EU - onko järkee vai ei?

[rty19]

Ylikansallisissa yrityksissä ja instituutioissa kansallisten etujen ajaminen ei ole ensisijainen tavoite

Aika monta tapausta olen huomannut missä EU:n vahvimmat maat muistavat kyllä oman edun kun yhteisiä etuja ajetaan. Mm. kun Saksa järjesti lainakierroksen Kreikalle, Kreikka osti kiitoksena saksalaisia aseita muistaakseni ainakin miljardilla eurolla melkein heti kun lainapäätös oli varmistunut. Nyt kun Italialle pitäisi saada Koronan vuoksi tukea asiaan saattaa vaikuttaa että joillain mailla on saatavia sieltä suunnalta melkoisesti enemmän kuin muilla. Kun sijoitukset menevät hyvin voitot omaan taskuun, kun meinaa mennä tappiolle tarvitaankin muitakin vastuunkantajia.

https://twitter.com/x/status/1251416925319712768

 

[Nojatuolistrategi]

Aika monta tapausta olen huomannut missä EU:n vahvimmat maat muistavat kyllä oman edun kun yhteisiä etuja ajetaan. Mm. kun Saksa järjesti lainakierroksen Kreikalle, Kreikka osti kiitoksena saksalaisia aseita muistaakseni ainakin miljardilla eurolla melkein heti kun lainapäätös oli varmistunut. Nyt kun Italialle pitäisi saada Koronan vuoksi tukea asiaan saattaa vaikuttaa että joillain mailla on saatavia sieltä suunnalta melkoisesti enemmän kuin muilla. Kun sijoitukset menevät hyvin voitot omaan taskuun, kun meinaa mennä tappiolle tarvitaankin muitakin vastuunkantajia.

https://twitter.com/x/status/1251416925319712768

Tämän takia on tärkeää erottaa, kuka tekee mitä – jäsenmaat vai EU-instituutiot?

Kreikan kriisissä jäsenmaat maksoivat Kreikan viulut eli eri tukipaketit. Viro ja Slovakia taisivat suoraselkäisesti kieltäytyä kunniasta, koska ne olivat sopimusten vastaisia (No bailout clause).
Kreikan kriisin jälkeen perustettiin uusia EU-instituutioita, jotka tulevissa talousvaikeuksissa huolehtivat kriisinhoidosta, jotta muiden jäsenmaiden ei tarvitse sopimusten vastaisesti pelastaa vaikeuksiin ajautunutta jäsenmaata. Nuo instituutiot lainaavat tarvitsemansa varat markkinoilta.

Espanja ja Ranska ovat toki esittäneet omia ideoitaan, miten koronakriisiä pitäisi hoitaa. Aloiteoikeus on kuitenkin EU-komissiolla, joka lähiaikoina esittää virallisen ehdotuksensa.

Spoiler

EU leaders have tasked the European Commission with drafting a trillion-euro recovery fund to restart the economy after the coronavirus crisis. Commission President Ursula von der Leyen has since pledged to put the green and digital transitions at the heart of the EU recovery fund, which will be part of a revised EU budget proposal for the next seven years (2021-2027).

But questions remain over the size of the new fund and the policy areas that will be financed under the plan. There are also mounting concerns over the trillions of euros in state aid that are being disbursed to prevent companies going bankrupt, with some EU countries placing green conditions to financial assistance.

 

[Talvela]

Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä – "Huolestuttaa", sanoo eurooppaoikeuden professori

Eduskunnan perustuslakivaliokunta aikoo selvittää, onko euroryhmän viime viikon päätös EVM-kriisirahasto käyttöönotosta Suomen perustuslain mukainen.

Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä – "Huolestuttaa", sanoo eurooppaoikeuden professori

Eduskunnan perustuslakivaliokunta aikoo selvittää, onko euroryhmän viime viikon päätös EVM-kriisirahaston käyttöönotosta Suomen perustuslain mukainen.

yle.fi

 

[Nojatuolistrategi]

Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä – "Huolestuttaa", sanoo eurooppaoikeuden professori

Eduskunnan perustuslakivaliokunta aikoo selvittää, onko euroryhmän viime viikon päätös EVM-kriisirahasto käyttöönotosta Suomen perustuslain mukainen.

Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä – "Huolestuttaa", sanoo eurooppaoikeuden professori

Eduskunnan perustuslakivaliokunta aikoo selvittää, onko euroryhmän viime viikon päätös EVM-kriisirahaston käyttöönotosta Suomen perustuslain mukainen.

yle.fi

Artikkelissa on hyvin kuvattu, mitä EU-vastuita on ja milloin ne voivat realisoitua.

Valtion kassasta raha virtaa jo jos jonkinlaisiin yritystukiin. Valtion velka kasvaa luultavasti yli 20 mrd tänä vuonna.

Vuoden lopulla nähdään, miten paljon BKT supistuu. Jos viime vuoden 234 miljardista pudotaan 7.5%, laskua tulee noin 17.5 mrd.

 

[simpauttaja]

Niin,

Voi tietysti kysyä myös, että tässä globaalissa korona -tilanteessa, jos Suomi ei olisi osa Eurooppalaista talousjärjestelmää, niin mistä ja millä korolla Suomi saisi lisää velkaa ja milloin se plakkarinpohja olisi näkyvissä?

Edelleenkin Euribor ohjauskorko on negatiivinen. 90- luvulla, ennenkuin Suomen talous ja markka oli päivien päässä konkurssista, korot olivat 15% tienoilla. Valtionvarainministeri Viinanen lenteli ympäri maailmaa ja ruinasi lainaa, mistä vain sai ja millä korolla tahansa. Silloin oli työttömiä 530000. Nyt niitä on noin 200000. 90- luvulla Suomen Pankin suurin huolenaihe oli valuuttapako, koska yritykset ja kansalaiset eivät enää uskoneet Suomen omaan valuuttaan Markkaan ja Suomen kykyyn hoitaa omaa talouttaan. Tänä päivänä valuuttapakoa ei ole.

Simpauttaja

 

[Tetra]

Voi tietysti kysyä myös, että tässä tilanteessa, jos Suomi ei olisi osa Eurooppalaista talousjärjestelmää, niin mistä ja millä korolla Suomi saisi lisää velkaa ja milloin se plakkarinpohja olisi näkyvissä?

No, kerroppa mikä se korko olisi? Millä tasolla korot ovat Ruotsissa ja Iso-Britanniassa? Tiedätkö miksi ne korot 90-luvulla olivat mitä olivat? Miksi ylipäätään puhut jostain kiinteän valuuttakurssin järjestelmästä etkä siitä relevantimmasta vertailukohteesta eli kelluvasta markasta?

Oletko jo keksinyt tekosyyn, miksi Ruotsi ei mene konkurssiin vaikka Ruotsin kruunu on heikentynyt runsaasti?

 

[johan6]

Ikävintä tässä kokonaisuudessa on se että Suomi tulee Itse tarvitsemaan EU:n ja EMU:n taloudelllisia tukitoimia tämä vuosikymmenen jatkuessa. Todennäköisesti samassa mittakaavassa kuin on jouduttu tukemaan Kreikkaa, Espanjaa, Irlantia, Portugalia, Italiaa jne.
- toki sitä ennen tuhoamme oman taloutemme sekä yrityksiemme kilpailykyvyn järjettömillä veronkorotuksilla sekä julkishallinnon paisuttamisella, maakuntahallinnolla (sekin verottaa muiden lisäksi) jne.

Toki toivon olevani väärässä..

 

[Protheon_93]

Maakuntahallinnossa on sinänsä järkeä kylläkin, että se tasaa hyvinvointieroja, kun kuntien ei tarvitse enää itse olla vastuussa sosiaali - ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Näin saadaan SoTe isommille hartioille, ja esim. pikkukunnat eivät enää tuskaile SoTe-maksujen kanssa, kun maakunta hoitaa homman kokonaan. Näin kunnallisveroa voidaan kerätä vähemmän ja tämä kompensoi maakuntahallinnon aiheuttamia kuluja, ja samalla pikkukunnatkin saavat kurottua hyvinvointieroja kaupunkien kanssa.

 

[ER]

Suurin vääntö tulee olemaan maakuntaverosta. SDP kannattaa, mutta Keskusta ei taida olla kallistunut sen puolelle.

 

[simpauttaja]

Ikävintä tässä kokonaisuudessa on se että Suomi tulee Itse tarvitsemaan EU:n ja EMU:n taloudelllisia tukitoimia tämä vuosikymmenen jatkuessa. Todennäköisesti samassa mittakaavassa kuin on jouduttu tukemaan Kreikkaa, Espanjaa, Irlantia, Portugalia, Italiaa jne.
- toki sitä ennen tuhoamme oman taloutemme sekä yrityksiemme kilpailykyvyn järjettömillä veronkorotuksilla sekä julkishallinnon paisuttamisella, maakuntahallinnolla (sekin verottaa muiden lisäksi) jne.

Toki toivon olevani väärässä..

Olen tästä asiasta samoilla linjoilla. Mikä tahansa puolue, joka Suomessa ottaa hallitusvastuuta, tekee loppujenlopuksi sosialistisen talousohjelman. Hallitusohjelmia lukemalla, ei voi havaita merkittäviä eroja ns. oikeiston ja vihervassareiden välillä:

Hallitusohjelmat vuodesta 1917 - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

Simpauttaja

 

[skärdis]

No, kerroppa mikä se korko olisi? Millä tasolla korot ovat Ruotsissa ja Iso-Britanniassa? Tiedätkö miksi ne korot 90-luvulla olivat mitä olivat? Miksi ylipäätään puhut jostain kiinteän valuuttakurssin järjestelmästä etkä siitä relevantimmasta vertailukohteesta eli kelluvasta markasta?

Oletko jo keksinyt tekosyyn, miksi Ruotsi ei mene konkurssiin vaikka Ruotsin kruunu on heikentynyt runsaasti?

Miksi Ruotsissa ei ollut 90-luvulla 15 % korkoja?

Ei ole mitään takeita millaiset poppamiehet Suomen Pankkia tällä kertaa johtaisivat.

En todellakaan kannata EU:n yhteisvastuita, mutta en myöskään usko siihen taruun, että Suomen oma finanssipolitiikka olisi mitenkään varma sekään. Olen ollut itse näkemässä kun korot huiteli 15 %:ssa ja Suomen Pankki vaan uhosi televiossa, että "vain taivas on rajana koron nostoille". Meinasi mennä koko maa konkurssiin.

 

[Tetra]

Miksi Ruotsissa ei ollut 90-luvulla 15 % korkoja?

Ei ole mitään takeita millaiset poppamiehet Suomen Pankkia tällä kertaa johtaisivat.

En todellakaan kannata EU:n yhteisvastuita, mutta en myöskään usko siihen taruun, että Suomen oma finanssipolitiikka olisi mitenkään varma sekään. Olen ollut itse näkemässä kun korot huiteli 15 %:ssa ja Suomen Pankki vaan uhosi televiossa, että "vain taivas on rajana koron nostoille". Meinasi mennä koko maa konkurssiin.

Ruotsin tilanne oli 90-luvun alussa hyvin samankaltainen kuin Suomen: myös Ruotsissa korot olivat korkealla 90-luvun alussa kruunua puolustaessa. Ruotsin keskuspankki nosti korkonsa jopa 500% ennen kruunun kellutusta. Kruunu kellutettiin kuten Suomessa markka, mutta toisin kuin Suomi, Ruotsi jatkoi kelluvalla valuutallaan.

Interest rate 500% – the krona floats

www.riksbank.se

In autumn 1992, the Riksbank raised the interest rate to 500 per cent to defend the krona. This defence failed and the krona exchange rate was floated.

Finanssipolitiikka ja rahapolitiikka ovat kaksi eri asiaa. Suomi vastaa finanssipolitiikastaan itse tälläkin hetkellä. Siispä mistäköhän tarusta mahdat oikein puhua?

 

[Tetra]

Yleissivistyksen vuoksi Iso-Britannian korkotaso.

Huomatkaa 90-luvun alku: 15%. Korkeat korot, aivan kuten Suomessa ja Ruotsissa 90-luvun alussa.

Iso-Britannia yritti korkeilla koroilla puolustaa puntaa, mutta epäonnistui, kuten myös Suomi ja Ruotsi. Punta devalvoitui. Tämä episodi muokkasi brittien asennetta kielteisemmäksi euroa kohtaan ja mehän tiedämme minkä tien UK valitsi.

Sitten katse oikeaan alareunaan: aivan kuten Ruotsissa, myös Iso-Britanniassa korot ovat nykyään matalia, vaikka korot näissä maissa olivat korkeita 90-luvun alussa aivan kuten Suomessa.

90-luvun alussa korot olivat korkeita ympäri Eurooppaa. Ei ole kyse mistään suomalaisesta poikkeuksesta, vaan Suomi oli yksi muiden joukossa. Eipä vaan Ruotsissa ja Iso-Britanniassa ole korkeita korkoja nykyään, vaikka jatkoivat omalla valuutoillaan ja vaikka näissä maissa 90-luvun alussa korot olivat korkealla.

 

[fulcrum]

Taru on se että Suomella olisi ollut joku oma finanssipolitiikka 80- ja 90-luvuilla. Ei ollut vaan seurattiin yleiseuroppalaista rahapolitiikkaa.

 

[Herman30]

Ja mikä helvetin idea se olikaan se vahvan markan politiikka? Miksi sitä pidettiin tärkeänä? Ilman sitä kai se laman vaikutus olisi ollut lievempi?

 

[fulcrum]

Ei ole koskaan ollut mitään vahvan markan politiikkaa. Oli vakaan markan politiikka, jota pidettiin tärkeänä, koska EU. Paradoksaalista kyllä, tästä varhaisesta EU-kokeilusta muodostui euron kannattajille kätevä keppihevonen jolla oman valuutan ideaa aina lyödään.

 

[skärdis]

Ei ole koskaan ollut mitään vahvan markan politiikkaa. Oli vakaan markan politiikka, jota pidettiin tärkeänä, koska EU. Paradoksaalista kyllä, tästä varhaisesta EU-kokeilusta muodostui euron kannattajille kätevä keppihevonen jolla oman valuutan ideaa aina lyödään.

Se on paljon vanhempaa perua, kun pankinjohtaja Mauno Koivisto on yksi vakaan markan politiikan pääarkkitehdeistä. Myös pääministeri Kalevi Sorsa ilmoitti vuonna 1986 seuraavaan hallitukseen pääsyn ehdoksi vakaan markan politiikan seuraamisen. Sorsa ei varmaan uskonut, että demarit ovat seuraavan vuoden vaaleissa oppositiossa.

Se on totta, että ns. ecu-kytkentä oli valuuttaunionin haamumärää ja Suomikin oli siinä mukana vapauduttuaan juuri Neuvostoliiton etupiiristä. Suomalaiset vielä revalvoivat markan juuri ennen kytkentää eli tekivät siitä entistäkin vahvemman.

 

[ER]

Holkerin hallitus käynnistikin hallitun rakennemuutoksen, jolla pidettiin yllä tuotantoa ja työpaikkoja.

 

[Nojatuolistrategi]

Markan lyhyt historia.

Valtiovarainpäällikkö Fabian Langenskiöldin aloitteesta senaatti esitti joulukuussa 1859 keisarille, että Venäjän setelit eivät olisi Suomessa enää käypiä nimellisarvostaan, vaan todellisesta hinnasta, joka määräytyisi Pietarin pörssissä. Taustalla oli Krimin sodasta vuosina 1853–1856 johtunut Venäjän talouden epävakaus, jolloin Suomen Pankki oli lopettanut ruplamääräisten seteliensä lunastamisen hopealla. Suomi anoi lupaa omalle rahalleen ja sai sen lopulta 4. huhtikuuta 1860, kun keisari Aleksanteri II allekirjoitti Keisarillisen Majesteetin Armollisen Ilmoituksen muutetusta raha-yksiköstä Suomen Suuriruhtinanmaalle.[15]

Aluksi markan kurssi oli sidottu ruplan arvoon: yksi markka vastasi 1⁄4 ruplaa.[16][17] Rahan nimi valittiin kilpailulla.[17]
Markka sidottiin hopeakantaan vuonna 1865 – ilman Venäjän ruplaa. Tällöin naula hopeaa vastasi arvoltaan 94,48 markkaa. Vuonna 1878 markka sidottiin kultakantaan, jolloin 20 markkaa vastasi arvoltaan 6,45 grammaa kultaseosta, jossa oli 900 promillea kultaa.

Vuosina 1945–1947 markka devalvoitiin useita kertoja, samoin jälleen vuonna 1957. Niinpä 1950-luvulla markan arvo oli enää vajaa sadasosa siitä, mikä se oli ollut ennen ensimmäistä maailmansotaa. Vuonna 1962 säädettiin uusi rahalaki, joka tuli voimaan seuraavan vuoden alussa. Tällöin toteutettiin rahauudistus, jonka jälkeen uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa ja uusi penni yhtä vanhaa markkaa.

Vuonna 1991 markka sidottiin Euroopan valuuttayksikkö ecuun, mutta jouduttiin parin kuukauden sisään irrottamaan jälleen yhdellä 12 prosentin devalvaatiolla. Markka kellutettiin taas 1992 ja se liittyi Euroopan valuuttajärjestelmään 1996.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rahan_historia_Suomessa

Mutta seurasi Suomi muoti-ilmiömäisesti myös yleiseurooppalaista kovan-vakaan-vahvan valuutan rahapolitiikkaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kovan_markan_politiikka

 

[Herman30]

Ei ole koskaan ollut mitään vahvan markan politiikkaa. Oli vakaan markan politiikka, jota pidettiin tärkeänä, koska EU. Paradoksaalista kyllä, tästä varhaisesta EU-kokeilusta muodostui euron kannattajille kätevä keppihevonen jolla oman valuutan ideaa aina lyödään.

Tarkoitan 80-lukua. Oletko liian nuori tietämään semmoisesta?