EU - onko järkee vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Herman30 kirjoitti:
Ja mikä helvetin idea se olikaan se vahvan markan politiikka? Miksi sitä pidettiin tärkeänä? Ilman sitä kai se laman vaikutus olisi ollut lievempi?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos valtio pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan oman valuuttansa arvoon, sillä joko pelataan sitä, ollaanko enemmän vientiteollisuuden vai kotimaisen ostovoiman puolella. Suomalaiset hallitukset eivät päässeet oikein kestävään politiikkaan Markan kanssa, mitä tuetaan, koska tuollaista kehitystä pitää rakentaa pitkällä aikavälillä. Useiden hallituskausien ylitse. Epäonnistumisen huipentuma oli sitten Keskusta/Kokoomus hallituksen aikaan, mutta rakenteelliset syyt oli tehty kymmenien vuosien ajalla.

Simpauttaja
 
Herman30 kirjoitti:
Ja mikä helvetin idea se olikaan se vahvan markan politiikka? Miksi sitä pidettiin tärkeänä? Ilman sitä kai se laman vaikutus olisi ollut lievempi?
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomen Kuvalehden parista artikkelista lainauksia...

Urbaanin legendan mukaan Mauno Koivisto loi vakaan markan politiikan tai ainakin ohjasi sitä. Totuus on monivivahteisempi.

Mauno Koiviston johtavia periaatteita talouspolitiikassa olivat säästäväisyys, tiukka taloudenpito ja velan välttäminen.

Säästäväisyyden ja velkakammon taustalla on mahdollisesti lapsuuden kokemus huutokaupasta, jossa perhe myi asuntonsa selvitäkseen veloistaan.

Koivisto oppi jo poikasena kouriintuntuvasti, mitä ylivelkaantuminen tarkoittaa. Vastaava kokemus tuli myöhemmin eteen, kun hän Suomen Pankin pääjohtajana joutui kaksi kertaa anelemaan luottoa Kansainväliseltä valuuttarahastolta

-- SK - Säästäväisyyttä, tarkan markan politiikkaa ja velan karttamista – Tätä oli manuaalinen ohjaus

-------------------------------

”Ei uskottu, jos sanottiin, että vain vakaa rahanarvo turvaa tuotannon ja työllisyyden pitkällä tähtäimellä, että vain sillä tavalla investointitoiminta ja kaikki suunnittelu pysyy vakaalla pohjalla”, Kullberg harmittelee.

”Vakaan markan politiikka ei tarkoittanut vain taistelua valuuttakurssien puolesta. Se oli ennen kaikkea taistelua inflaatiota vastaan”, hän sanoo kotonaan Espoon Westendissä muutamaa päivää ennen kirjansa julkistamista.

Häntä suututtaa vieläkin, että vakaan markan politiikasta ryhdyttiin ilkeämielisesti käyttämään nimitystä ”vahvan markan politiikka”. Vakaasta markasta tuli Suomen Pankin haluamatta vahva markka, ”koska keskuspankin normeja ei kunnioitettu muualla”.

”Markan kurssi vahvistui vähitellen, totta kai, kun inflaatio eteni Suomessa nopeammin kuin muualla maailmassa. Sorsan ehdottama yhteiskuntasopimus oli viimeinen yritys saada kustannukset alas ja korjata epäsuhta, mutta sitäkään ei hyväksytty.”

-- SK - Rolf Kullbergin puolustuspuhe: ”Niin paljon vääriä käsityksiä”
 
skärdis kirjoitti:
Se on paljon vanhempaa perua, kun pankinjohtaja Mauno Koivisto on yksi vakaan markan politiikan pääarkkitehdeistä. Myös pääministeri Kalevi Sorsa ilmoitti vuonna 1986 seuraavaan hallitukseen pääsyn ehdoksi vakaan markan politiikan seuraamisen. Sorsa ei varmaan uskonut, että demarit ovat seuraavan vuoden vaaleissa oppositiossa.

Se on totta, että ns. ecu-kytkentä oli valuuttaunionin haamumärää ja Suomikin oli siinä mukana vapauduttuaan juuri Neuvostoliiton etupiiristä. Suomalaiset vielä revalvoivat markan juuri ennen kytkentää eli tekivät siitä entistäkin vahvemman.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vakaan markan politiikan tavoitteena oli alusta asti saada Suomi lähemmäksi eurooppalaistalouksia, sekä rakenteellisesti että talouspoliittisesti. Suomalaiset eivät keksineet tätä politiikkaa omin päin, vaan kopioivat sen ecu-mailta. Tuolloin uskottiin että vapaat rahoitusmarkkinat tarvitsevat vastapainokseen ennustettavan ja vakaan valuutan - ei pelkästään Suomessa vaan muuallakin. Ahon hallitus sitten kytkikin markan ecuun, mutta tämä oli vain looginen vaihe vakaan markan politiikassa. Vahva markka oli tämän politiikan (osittain ei-toivottu) sivuseuraus. Suomi ei ollut ainoa maa joka ajeli tuohon telamiinaan.

Ilman paljon parjattua kovan markan politiikkaa Suomi tuskin olisi päässyt ensimmäisten joukossa euroon.

Mainittakoon että kun Ahon hallitus sitten päästi markan kellumaan, jotkut talousviisaat olivat kauhuissaan ja olivat varmoja siitä että kellutuksesta pitää luopua hyvin pian.
 
Herman30 kirjoitti:
Tarkoitan 80-lukua. Oletko liian nuori tietämään semmoisesta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Kai tiedät että EU ja ecu olivat jo tuolloin olemassa?

2000-luvulla on laajalti toiseltu "vahvan markan legendaa", yleensä varoittavana tarinana siitä miksei pienen maan kannata pitää omaa valuuttaa. Se menee jotensakin näin:
Pieni suomalaisten pankkivelhojen piiri keksi pitää markan arvoa keinotekoisesti korkeana jotta suomalaiset saisivat pitää reippaita kulutusjuhlia. Vapailla valuuttamarkkinoilla pienen valuutan kanssa tuhertelu ei onnistunut ja sooloileva talouspolitiikka syöksi maan talouden suohon, muun maailman päivitellessä ympärillä suomalaisten pöljyyttä.

^Tuossa legendassa ei pidä mikään muu asia paikkansa kuin 'markka'.
 
Enhän minä välittänyt tai edes tiennyt mistään EU;sta 80-luvulla, tärkeämpää oli saada uusin Motörhead tai Judas Priest tai AC/D levy.
 
Elvytysrahasto kasvaa.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt päätöslauselman EU:n suunnitteilla olevasta elvytysrahastosta, joka kytkettäisiin EU:n budjettiin. Parlamentti haluaa, että elvytysrahasto on kooltaan 2 000 miljardia euroa ja että se rahoitetaan hakemalla markkinoilta lainaa pitkiksi ajoiksi.

Keskeinen kysymys rahastossa on, jaetaanko rahat lainoina vai tukina. Etelä-Eurooppa halua tukia, koska ei halua velkaantua entisestään. Pohjois-Eurooppa pitää parempana lainoja. Parlamentin mielestä rahasto raha pitää jakaa ”lainoina ja enimmäkseen avustuksina sekä suorina investointi- ja pääomamaksuina”.

Mepit vaativat myös, että elvytyspaketti tukee muun muassa pk-yrityksiä, lisää työllistymismahdollisuuksia ja että investoinnit painottavat vihreän kehityksen, Green Dealin ja digitalisaation periaatteita.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/euroopan-parlamentti-haluaa-2-000-miljardin-elvytysrahaston-uhkaa-veto-oikeudellaan-jos-vaatimuksia-ei-kuulla/09bfaae1-7915-46e4-9ff4-6f748c8bf4bb
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta kiihtyykö talouden kasvu? Elvytysrahaston tavoite ja keinot täytyy vielä tarkentaa.
 
EU-15-maiden makrotaloudellisia parametreja ennen ERM- ja eurokriisiä. Ei tosiaan korkeat korot rajoittuneet Suomeen.

Screenshot_3.png
 
Ekonomisti on kolmen konstin timpermanni: rahapolitiikka, finanssipolitiikka, rakenteelliset uudistukset.

Työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan tässä taantumassa rahapolitiikan mahdollisuudet tukea kasvua ovat minimaaliset, sillä korkotaso on jo nolla.

– Jos halutaan kysyntätukea järjestää, se on pakko tehdä finanssipolitiikalla, Vihriälä totesi eduskunnan talousvaliokunnan julkisessa kuulemisessa perjantaina.
Vihriälän mielestä yhteinen intressi olisi hoitaa asioita avoimesti ja selkeästi ja niin pitkälle kuin mahdollista EU:n budjetin kautta.

– Ainakin tilapäisesti budjetin täytyisi nousta kaksinkertaiseksi joiksikin vuosiksi, jotta me voimme hoitaa kaikki yhteisesti tärkeät asiat, hän totesi.

Tämä ei kuitenkaan hänen mukaansa riitä vielä huolehtimaan jäsenmaiden kaikista rahoitustarpeista. Ei varsinkaan sitten, kun jäsenmaiden täytyy ryhtyä tukemaan talouskasvua finanssipolitiikalla.

– Tähän en oikeastaan näe muuta mitään hyvää ratkaisua kuin sen, että me tingimme keskuspankin valtiorahoituskiellosta jollakin tavalla, hän sanoi.

https://www.verkkouutiset.fi/vesa-vihriala-eu-budjetti-pitaisi-kaksinkertaistaa/#c2ee9493
Klikkaa laajentaaksesi...

Vesa V. nostaa framille finanssipolitiikan: EU:n budjetti pitäisi kaksinkertaistaa.

Idean jatkoajatuksena olisi mielenkiintoista tietää, mistä rahat tulevat ja minne ne menevät. Mitä tällaisen tulo- ja menoarvion tulo- ja menopuoli ovat syöneet? Kolmas askel onnistuu vain ajatusten kolmiloikkaajilta.
 
Viimeksi muokattu:
Lepomäki: "Hieman suuremmassa mittakaavassa sama uhkaa käydä Euroopalle. Heikko talousnäkymä, alhainen tuottavuus ja vanheneva väestö yhdistettynä euron rakenteellisiin ongelmiin uhkaavat tehdä meistä erittäin haavoittuvaisen maailmantalouden “uusjaossa”. Olimme jo ennen koronakriisiä teknologisella takamatkalla Aasiaan ja Yhdysvaltoihin nähden."

Kuulostaa kovin tutulta, ihan kuin tästä olisi tällä foorumilla vast'ikään höpisty.

Maailmantalouden uusjako...

Yhdysvallat sinisellä, euroalue punaisella ja Itä-Aasia sekä Tyynenmeren alue vihreällä.

Screenshot_8.png
 
Tetra kirjoitti:
Lepomäki: "Hieman suuremmassa mittakaavassa sama uhkaa käydä Euroopalle. Heikko talousnäkymä, alhainen tuottavuus ja vanheneva väestö yhdistettynä euron rakenteellisiin ongelmiin uhkaavat tehdä meistä erittäin haavoittuvaisen maailmantalouden “uusjaossa”. Olimme jo ennen koronakriisiä teknologisella takamatkalla Aasiaan ja Yhdysvaltoihin nähden."

Kuulostaa kovin tutulta, ihan kuin tästä olisi tällä foorumilla vast'ikään höpisty.

Maailmantalouden uusjako...
Klikkaa laajentaaksesi...
Olen jo aiemmin huomannut näkemyksesi Aasiaa kohtaan (lentoliikenne mm.). Siis totta kai se kehittyy koko ajan enemmän ja tulee kasvamaan koko ajan nopeammin kuin Eurooppa.
Et nyt vaan oikein saa sitä supportia täällä. :)
 
Dani kirjoitti:
Olen jo aiemmin huomannut näkemyksesi Aasiaa kohtaan (lentoliikenne mm.). Siis totta kai se kehittyy koko ajan enemmän ja tulee kasvamaan koko ajan nopeammin kuin Eurooppa.
Et nyt vaan oikein saa sitä supportia täällä. :)
Klikkaa laajentaaksesi...
En hae täältä supportia; päinvastoin, usein kirjoitan asioista joista tiedän, ettei niistä kaikki tällä foorumilla pidä. Ajankohtaisena esimerkkinä voin mainita, että osasin arvata, ettei ajatus Suomen kansalaisuuksien myymisestä saa suurta suosiota foorumilla. :D Samanmielisyys on tylsää ja tykkäyksistäkään en ole vuosiin saanut ilmoituksia, koska en tee sillä tiedolla mitään. Monesti mielenkiintoisimmat ja hauskimmat keskustelut syntyvät kun jotkut eivät tykkää esille tuomistani faktoista. Voin myöntää, etten muualla keskustele esimerkiksi lihan syönnistä yhtä paljoa ja samaan tyyliin kuin täällä, koska näissä muissa yhteyksissä lihan syöntiin liittyvät kommentit ovat paljon tylsempiä ("joo, onhan se liiallinen lihan syönti epäterveellistä ja kasvissyönti on ilmastonkin kannalta fiksumpaa").

Mutta Euroopan rooli muuttuvassa maailmassa on aidosti mielenkiintoinen aihe. Ongelmakohtien esille nostaminen ei ole dissaamista, vaan se on välittämistä.

Lisäys: tuodessani esille faktoja, joista kaikki eivät täällä pidä, tarkoituksenani ei ole provosoida tai loukata ketään, vaan synnyttää hauskaa keskustelua.
 
Viimeksi muokattu:
Noin pennin arvoinen ajatusraakile eikös sitä voisi vaatia jotain terveystakuita näiltä
tautipesäke alueilta(Espanja/Italia) jotka aukovat rajojaan kesäkuussa. Vai luotetaanko yksilöiden henkilökohtaisen suojautumisen
olevan riittävällä tasolla. Tässä on kun ollaan piruntorjuntayksikössä asiantuntijana.
 
Tetra kirjoitti:
En hae täältä supportia; päinvastoin, usein kirjoitan asioista joista tiedän, ettei niistä kaikki tällä foorumilla pidä. Ajankohtaisena esimerkkinä voin mainita, että osasin arvata, ettei ajatus Suomen kansalaisuuksien myymisestä saa suurta suosiota foorumilla. :D Samanmielisyys on tylsää ja tykkäyksistäkään en ole vuosiin saanut ilmoituksia, koska en tee sillä tiedolla mitään. Monesti mielenkiintoisimmat ja hauskimmat keskustelut syntyvät kun jotkut eivät tykkää esille tuomistani faktoista. Voin myöntää, etten muualla keskustele esimerkiksi lihan syönnistä yhtä paljoa ja samaan tyyliin kuin täällä, koska näissä muissa yhteyksissä lihan syöntiin liittyvät kommentit ovat paljon tylsempiä ("joo, onhan se liiallinen lihan syönti epäterveellistä ja kasvissyönti on ilmastonkin kannalta fiksumpaa").

Mutta Euroopan rooli muuttuvassa maailmassa on aidosti mielenkiintoinen aihe. Ongelmakohtien esille nostaminen ei ole dissaamista, vaan se on välittämistä.

Lisäys: tuodessani esille faktoja, joista kaikki eivät täällä pidä, tarkoituksenani ei ole provosoida tai loukata ketään, vaan synnyttää hauskaa keskustelua.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin,

Olen samaa mieltä siitä, että sille saako teksteille supporttia vaiko eikö, ei sinänsä ole merkitystä, kun keskustelu on faktapohjaista. Joskus ne faktat kirpaisee eikä ne ole välttämättä mukavia, mutta asiat pitäisi pystyä ottaa asioina. Yksi faktoista on Aasian nousu ja Euroopan taantuma pidemmällä aikavälillä. Ei ole oikein maanpuolustuksellisesti kestävää kehitystä ajatella maailmaa toisen maailmansodan opein ja sen aikaisen suurvaltapolitiikan perusteella tulevaisuudesta. Tuleva sota hävitään aina vanhoilla opeilla.

Simpauttaja
 
simpauttaja kirjoitti:
Niin,

Olen samaa mieltä siitä, että sille saako teksteille supporttia vaiko eikö, ei sinänsä ole merkitystä, kun keskustelu on faktapohjaista. Joskus ne faktat kirpaisee eikä ne ole välttämättä mukavia, mutta asiat pitäisi pystyä ottaa asioina. Yksi faktoista on Aasian nousu ja Euroopan taantuma pidemmällä aikavälillä. Ei ole oikein maanpuolustuksellisesti kestävää kehitystä ajatella maailmaa toisen maailmansodan opein ja sen aikaisen suurvaltapolitiikan perusteella tulevaisuudesta. Tuleva sota hävitään aina vanhoilla opeilla.

Simpauttaja
Klikkaa laajentaaksesi...
Tästä olemme täysin samaa mieltä.
 
Moikka,

EU:n suhde tulevaisuudessa sekä USA:han että Kiinaan tulee olemaan haasteellinen.

Normaalisti, jos valtakunnan politiikassa alkaa jonkinlainen kausi, se ei hetkessä poistu. Trumpin politiikka saanee jonkinlaista jatkoa, oli seuraava presidentti kuka tahansa. Suomelle tämä politiikka ei ole hyväksi.

Kiinan intressi Suomeen lisääntyy. Helsingin Vuosaaren satamasta on rautatieyhteys Shanghain satamaan saakka. Kiinaa kiinnostaa rahoittaa tunnelia Helsingin ja Tallinnan välillä. Vaikka kontteja joudutaan vaihtamaan Kiinan ja Venäjän rajalla vaunusta toiseen, reittinä rautatieyhteys Venäjän läpi on keski-Eurooppaan edelleen nopeampi, mitä meritie.

Suomen Posti on Kiinalaisen Alibaban partneri toimittamaan paketteja Venäjälle. Alibabaa käyttää enemmän ihmisiä kuukaudessa, mitä eBay:ta tai Amazon:ia.

Online marketplace comparison: Amazon, Walmart & Alibaba

Ever wonder what Amazon, Walmart, and Alibaba have in common and how they are different? Read our full online marketplace comparison to find out!
productsup.io productsup.io

Tietenkin voi huohottaa rajat kiinni ja jauhaa pettua leipään, mutta parempi kysymys on se, miten Suomi pystyy tästä tilanteesta hyötymään.

Simpauttaja
 
Viimeksi muokattu:
simpauttaja kirjoitti:
Normaalisti, jos valtakunnan politiikassa alkaa jonkinlainen kausi, se ei hetkessä poistu. Trumpin politiikka saanee jonkinlaista jatkoa, oli seuraava presidentti kuka tahansa. Suomelle tämä politiikka ei ole hyväksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Trump ei tätä trendiä aloittanut eikä myöskään lopeta. Jo Obaman kaudella oli selvää, että Aasian vaurastuessa Yhdysvallat siirtää huomiotaan enenemissä määrin Aasian suuntaan.

Aasia ei kuitenkaan ole yksittäinen, homogeeninen tekijä. Esimerkiksi Japani ja Etelä-Korea ovat Yhdysvaltojen hyviä kumppaneita, näissä maissahan sijaitsee merkittäviä määriä amerikkalaisjoukkoja. Tämä on syytä muistaa Aasiaan liittyvissä keskusteluissa.
 
Trump ei ole kaudellaan pitänyt läheisiä välejä EU:hun, mutta jos Biden valitaan, niin linja saattaa muuttua.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top