EU - onko järkee vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tämän simulaation mukaan elvytysrahastossa saajina olisi Italia, Ranska, Kreikka, Espanja, Kypros, Portugali ja Kroatia.

 
Tetra kirjoitti:
Tämän simulaation mukaan elvytysrahastossa saajina olisi Italia, Ranska, Kreikka, Espanja, Kypros, Portugali ja Kroatia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kiitti, luin vain tuosta osan zew:n sivuilta, mutta tuota koostetta en löytänyt.

Puola maksaisi ~20 ja saisi takaisin 10... siinä voi olla vähän nielemistä, tai sitten jyvitetään vähän muualta tukirahaa...
 
Lunni kirjoitti:
Mitäs veikkaat että paljonko Suomi saa noista boldatuista... reilu 300 kuollutta, valtionvelkakin oli alle 60% ja pankit kohtuu vakavaraisia. Työttömyysongelmissa ei vieläkään käytetä kaikkia jo saatuja rahoja, vaan niitä palautetaan kun ei keksitty käyttöä... ja mitähän ilmastopolitiikka yleensäkään liittyy mihinkään, kun Saksakin availee uusia hiilivoimaloita...

...
Puuttuu vain lohkoketjut ja tekoäly... /s
Klikkaa laajentaaksesi...

Lähtökohtakysymys on, kuka hoitaa kriisin.

Finanssikriisissä (2008) muiden jäsenmaiden piti tukea PIGS-maita, kun velkajärjestelyjä ei tehty. Ongelma oli, että useimmat EU-jäsenmaat suostuivat rikkomaan No bailout -klausuulia. Ne kokosivat tukipaketteja, joilla pelastettiin itse asiassa pankkeja, jotka olisivat kärsineet luottotappioita, jos PIGS-maat olisivat vain jättäneet velkansa maksamatta.

Finanssikriisin jälkeen perustettiin EVM (osakeyhtiö), jonka tehtäväksi tuli hoitaa tuontapaiset kriisit ilman verovaroja: lainaamalla tarvitsemansa rahat markkinoilta. Koronakriisi osoitti, että toisenlaisetkin kriisit voivat iskeä Eurooppaan.

Ja sama kysymys nosti taas päätään: kuka hoitaa kriisin?
 
Korona-pelin käänteet Kauppalehden pääkirjoituksesta.

Tasavallan presidentin isännöimät Kultaranta-keskustelut toivat päivänvaloon valtiojohdon eriävät näkemykset, miten koronakriisiä pitäisi hoitaa EU-tasolla.

EU-komission on määrä antaa tarkempi esitys elvytysrahastosta keskiviikkona. Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin sanotaan kaavailevan jopa 1 000 miljardin euron rahastoa.

Saksa on ollut aiemmin tiukasti EU-maiden yhteisvastuullisuuden lisäämistä vastaan. Nyt liittokansleri Angela Merkelin linjan muutosta on verrattu Yhdysvaltain historiasta tuttuun Hamiltonin hetkeen, jolloin osavaltioiden velat siirrettiin liittovaltion vastuulle. Järjestely jäi tosin väliaikaiseksi: pian Yhdysvallat palasi no bailout -periaatteesseen.

Hollanti, Itävalta, Ruotsi ja Tanska vastustavat myös EU:n budjetin kasvattamista. Vaikka Britannian EU-ero jättää budjettiin ison aukon, niukkuutta korostavien maiden prosenttiliike vaatii, että EU:n budjetti saa olla korkeintaan prosentin kansantuotteesta.

Pääministeri Sanna Marin (sd) korosti, että Suomi suhtautuu ehdotuksiin rakentavasti, ja kehotti muita tulemaan ulos poteroistaan. Marin korosti myös eduskunnan roolia päätöksenteossa. Tähän asti perustuslakivaliokunta on ollut tarkka siitä, että budjettivalta säilyy eduskunnalla ja Suomen vastuut ovat hyvin tiedossa.

Niinistö toi puolestaan Kultaranta-keskustelussa esille huolensa EU-maiden velkaantumisesta ja keskuspankkien rahan painamisesta.

Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg ja työelämäprofessori Vesa Vihriälä varoittavat tuoreessa blogissaan (23.5.), että koronaelvytys on luomassa EU:hun oikeudellisen korttitalon, jossa perussopimuksen tulkintoja venytetään äärimmilleen. Selkeämpi tapa tukea jäsenmaita olisi EU:n budjetin kasvattaminen ja varojen käyttäminen yhteiseksi hyväksi, esimerkiksi ympäristön ja terveydenhuollon kohentamiseen.

Sopu EU-maiden kesken löytyy usein pienimmästä yhteisestä nimittäjästä. Tällä kertaa se saattaa olla EU:n budjetin kasvattaminen.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/koronakriisi-hamartaa-suomen-eu-strategiaa/b085993a-5d39-4919-ba5b-4b1762f4221c
Klikkaa laajentaaksesi...

Päivää ennen komission esitystä arvaan, että EU:n budjettia kasvatetaan ja erityyppisiä EU-rahastoja perustetaan.

Esimerkiksi SURE-ohjelma, joka pohjautuu jäsenmaiden kansallisten työttömyysvakuutuslaitosten jälleenvakuutukseen EU-tasolla: jos Loimaan kassa kaatuu, työttömät saavat korvauksensa Brysselin kassasta, tms. https://voxeu.org/article/european-commission-s-sure-initiative-and-euro-area-unemployment-re-insurance
 
Suomen kuuluisi olla yhtenä tässä ryhmässä...
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/uu...hti-heti/263f9bf1-d679-498b-bebd-0baba8629198
Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi vaativat väliaikaista, kertaluonteista lainaperusteista pelastusrahastoa.
Klikkaa laajentaaksesi...
.. mutta ikävä kyllä Suomen taloudellinen asema on jo tämän nykyhallituksen aikana (ei pelkästään koronan vaikutuksesta) muuttunut.

Muutaman vuoden päästä Suomi jonottaa samalla luukulla Kreikan, Italian jne. jne. kanssa.

Onneksi tällainen kehityssuunta ei ole sattumaa. Se on suomalaisten haluama ja vaalien myötä toteutunut tahto. Tosin se ei olisi onnistunut ilman Kepun täydellistä petosta omia äänestäjiään kohtaan.
Mutta, näillä mennään.
 
SJ kirjoitti:
Niin, jonkun toisen maan veronmaksajien selkänahasta jos mahdollista.
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin. Verot köyhälistön verta juo…

3. Lait pettää, hallitukset sortaa,
verot köyhälistön verta juo,
ja köyhän ihmisoikeuskin
ompi tyhjä lause tuo.
Pois jo kansat holhouksen alta.

https://wikisource.org/wiki/Kansainv%C3%A4linen

Kirkollisvero, kunnallisvero, (maakuntavero), valtion verot – ja seuraavaksi EU-verot.

Verorasitusta pitäisi päinvastoin keventää useimmissa EU-maissa. Suunta on jo pitkään ollut väärä kaikilla tasoilla, mutta voisiko sen kääntää EU-vero(i)lla?
  1. Oletetaan, että yritys toimii useissa tai kaikissa EU-maissa (esim. Alphabet, os. Google). EU:ssa yritys voisi valita, rekisteröityykö se esim. Irlantiin irlantilaiseksi yritykseksi tai Eurooppayhtiöksi (Societas Europaea). Jos Irlannin yritysveroprosentti on X% ja Eurooppayhtiöiden Y% EU:ssa, yrityksen johto pystyisi pian päättämään, kumpi yhtiömuoto on kokonaisuudessaan edullisempi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Eurooppayhti%C3%B6
  2. Oletetaan, että Puola tuottaa suuren osan energiastaan polttamalla hiiltä. Hiilivoimalaitokset sijaitsevat lähellä naapurivaltioiden rajaa ja niiden savupiiput ovat niin korkeat, että tuulet puhaltavat päästöt muihin maihin. Muuttaisiko EU-tason hiilidioksidivero (tai muu haittavero) insentiivejä parempaan suuntaan?
  3. Oletetaan, että USA lähdeverottaa eurooppalaisten sijoittajien osinkoja yms. (30% lähdeverolla), jos arvopaperi on noteerattu Yhdysvalloissa. Pystyisikö EU lähdeverottamaan muiden maiden sijoittajia vastavuoroisesti niistä osingoista yms., jotka maksetaan EU:ssa noteeratuista arvopapereista EU:n ulkopuolelle?
Vaarallisia ajatuksia. Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden.

Tai ehkä se tapahtui jo siihen aikaan, kun keisari Augustukselta kävi käsky, että koko valtakunta on pantava verolle.
 
  • Tykkää
Reactions: ER
rty19 kirjoitti:
Miksi maat hoitaisivat asiansa kunnolla jos puuttuvan rahan saa muiden jäsenmaiden veronmaksajilta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tätä kysymystä voi lähestyä kolmelta suunnalta.
  1. Suomen talouslama 1990-luvun alussa pakotti valtiovarainministeri Iiro Viinasen (so. TV:stä tuttu Iippo Vinetto) hakemaan lakki kourassa lainaa ulkomailta. Kun pankkien limiitit alkoivat sulkeutua, valtio oli vaarassa ajautua likviditeettikriisiin ja Kansainvälisen valuuttarahaston varaan. Viinanen pelotteli, että Suomi joutuu IMF:n holhoukseen. Valuuttarahasto määrää, miten Suomen talous pannaan kuntoon.
  2. Kreikan talouskriisi 2010-luvulla pakotti useimmat EU-maat myöntämään maalle tukipaketteja, jotka rahoitettiin verovaroin tai valtion lainoin. Tukipaketit olivat vastikkeellisia ainakin siltä osin kuin Troikka (IMF, EKP ja Euroopan komissio) ehtojen noudattamista valvoi.
  3. USA ja Etiopia verottavat kansalaisiaan globaalisti. Verokarhun pitkä koura ulottuu kansalaisten taskuihin (Etiopian ei ehkä aivan tyhjätaskujen pohjille saakka kuitenkaan), vaikka nämä asuisivat pysyvästi vieraissa maissa. Nuo valtiot ottavat omansa muiden maiden veronmaksajilta.
Tietysti voi ajatella niinkin, että pannaan verot valtion maksettavaksi. Mieluummin kuitenkin vieraan valtion. Eli vastikkeellista lainaa, omaa pääomaa, yms.
 
Viimeksi muokattu:
rty19 kirjoitti:
Miksi maat hoitaisivat asiansa kunnolla jos puuttuvan rahan saa muiden jäsenmaiden veronmaksajilta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Juuri näin..

Jos ilmaista rahaa on saatavissa kymmeniä miljardeja pelkästään sillä että vaaditaan, huudetaan ja uhkaillaan muita suurilla talousvaikeuksilla, niin huutajia ja uhkaajia riittää maailman tappiin asti.
- tuohan on maaiman helpointa politiikkaa. Hoidetaan valtion talous huonosti, tuhlataan rahat ja sanotaan että nyt kun "perse on auennut" alkaa muillakin vaikeat ajat.
- "Emme osta enää teitä mitään.. Ainakaan ennen kun saamme teiltä lisää rahaa josta pienellä osalla voimme ehkä ostaakin.."

Ikävä kyllä Suomikin on hoitanut asioitaan huonosti..On hieman ikävä mennä kieltämään muilta apua kun samalla myös "oma peräsuoli on alkanut lotkottaa.."
 
johan6 kirjoitti:
Juuri näin..

Jos ilmaista rahaa on saatavissa kymmeniä miljardeja pelkästään sillä että vaaditaan, huudetaan ja uhkaillaan muita suurilla talousvaikeuksilla, niin huutajia ja uhkaajia riittää maailman tappiin asti.
- tuohan on maaiman helpointa politiikkaa. Hoidetaan valtion talous huonosti, tuhlataan rahat ja sanotaan että nyt kun "perse on auennut" alkaa muillakin vaikeat ajat.
- "Emme osta enää teitä mitään.. Ainakaan ennen kun saamme teiltä lisää rahaa josta pienellä osalla voimme ehkä ostaakin.."

Ikävä kyllä Suomikin on hoitanut asioitaan huonosti..On hieman ikävä mennä kieltämään muilta apua kun samalla myös "oma peräsuoli on alkanut lotkottaa.."
Klikkaa laajentaaksesi...
Kuvitellaan, että se olisi ilmaista rahaa, mutta näin ei oikeasti ole.
 
ER kirjoitti:
Kuvitellaan, että se olisi ilmaista rahaa, mutta näin ei oikeasti ole.
Klikkaa laajentaaksesi...

No eihän se ilmaista ole.. tai no nyt tällä hetkellä on, ja jopa tuottavaa... lainan antajilla vaan on vähän pidempi perspektiivi asiaan kuin ihmisen ikä. Riittää kun maksat korot... Sitten joskus kun ja jos se muuttuu, niin silloin siitä velasta tulee ongelma...
 
Nojatuolistrategi kirjoitti:
Tätä kysymystä voi lähestyä kolmelta suunnalta.

  2. Kreikan talouskriisi 2010-luvulla pakotti useimmat EU-maat myöntämään maalle tukipaketteja, jotka rahoitettiin verovaroin tai valtion lainoin. Tukipaketit olivat vastikkeellisia ainakin siltä osin kuin Troikka (IMF, EKP ja Euroopan komissio) ehtojen noudattamista valvoi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Miksikähän Kreikalle annettiin lainaa, mutta nyt muutamalle maalle 500 miljardia pitäisi antaa tukilahjoituksina?
 
Ei se Kreikan saama raha ole lainaa. Vuosia sitten jo puhuttiin julkisesti ettei kukaan odota Kreikan pystyvän ikinä maksamaan takaisin.
 
Herman30 kirjoitti:
Ei se Kreikan saama raha ole lainaa. Vuosia sitten jo puhuttiin julkisesti ettei kukaan odota Kreikan pystyvän ikinä maksamaan takaisin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei odotakkaan. Sen enempää kuin kukaan odottaa Italian tai monen muunkaan maksavan lainojaan ikinä takaisin.

Pikantti yksityiskohta: Kun Kreikan lainapakettia rustattiin, Kreikan valtionvelka olisi voitu periaatteessa kuitata kokonaan pois ostamalla se markkinahintaan jälkimarkkinoilta paljon pienemmällä summalla kuin Kreikan apupaketti oli:).
 
Italia ei tee mitään sen edistämiseksi, että se joskus maksaisi ns. "lainoja" joskus takaisin. Ei kuulu kulttuuriin noudattaa jonkinlaista järjestystä tai sääntöjä ainakaan sillä tasolla mihin me olemme tottuneet.
.
 
Viimeksi muokattu:
Lunni kirjoitti:
No eihän se ilmaista ole.. tai no nyt tällä hetkellä on, ja jopa tuottavaa... lainan antajilla vaan on vähän pidempi perspektiivi asiaan kuin ihmisen ikä. Riittää kun maksat korot... Sitten joskus kun ja jos se muuttuu, niin silloin siitä velasta tulee ongelma...
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä on hyvä muistaa ja kertauksen vuoksi toistaa. Valtiot ja yritykset rullaavat velkojaan ajasta ikuisuuteen. Uudella velalla maksetaan vanhat pois. Velkasuhde vaihtelee suhdanteiden mukaan.

Tärkeämpi asia on kuitenkin se, mitä velalla ostetaan: maata, työtä, koneita ja muuta tuotantokapasiteettia, jolla korot maksetaan ja velat tarvittaessa lyhennetään, vai jotakin muuta?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top