EU - onko järkee vai ei?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vlad
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
En minä tosiaan metsätaloutta vastaan ole, mutta pidän tärkeänä että hakkuut tehdään fiksusti ja vanhaa metsää jätetään mahdollisimman paljon pystyyn. Yhteen väliin oli juttua että Inarijärven rantametsiä ja saaria voisi hakata. Siellä ei kummoista kasvua tule sadassa vuodessa ja kaikki muut kärsii älyttömänä. Mukava perintö jälkipolville.
Haloo..kuinka paljon on omaa metsää ja tietoa sekä kokemusta metsänhoidosta?

Kuten useimmilta muiltakin metsänomistajilta niin itsellä on kaikenlaisessa kasvuvaiheessa olevia metsiä. Niissä tehdään töitä joka vuosi ja tottakai ylivoimaisesti eniten harvennuksia. Se kun sattuu olemaan ainoa fiksu tapa tehostaa metsän kasvua (=biomassaa). Samalla sitä kuuluisaa vanhaa metsää syntyy kaiken aikaa lisää. Se kasvaa ihan itsekseen hyvän metsänhoidon tuloksena.
- omistajalla itsellään on aina suurin intressi oman metsänsä hyvinvoinnista..siihen voi pääsääntöisesti luottaa.

Tottakai metsänhoidon keskeisenä tavoitteena on kasvattaa vanhaa metsää, joka aikanaan muuttuu arvokkaaksi tukkipuuksi jne. Se on kuitenkin pieni osa kokonaisuudesta ja pitkäaikainen sekä osittain myös sukupolvia ylittävä projekti.
- tästä huolimatta yksinomaisesti taloudellinen hyöty ei ole ainoa tavoite/motivaatio metsänomistalle, eikä ainakaan minulle. Sijoitustusmielessä monet muut kohteet ovat ylivertaisia metsän tuottoihin nähden.
- useimmille suomalaisille ympärivuotinen luonnon seuraaminen, kaiken kattava metsien hoito, metsästys, riistanhoito, marjastus, sienestys ja pelkkä kulkeminen metsissä ovat tärkeitä ja mieluisia asioita.
- monelle lienee yllätys että luonnon kokonaisuuden, kaikenlaisten eläinten sekä monipuolisten biotooppien osalta nuoret metsät ovat usein parempia ympäristöjä kuin yksipuolisen vanha ja elinkaarensa lopussa oleva kohde.
- toki kaikkia tarvitaan, ymmärtäen senkin että metsistä löytyy vaihtelua puuston ohella monen muunkin asian suhteen.

Enkä todellakaan pelkää sitä että EU jotenkin ryhtyisi heikentämään suomalaisten metsänomistajien asemaa..
- sen sijaan kotimaiset päättäjät ovat vuosien varrella olleet innokkaasti sosialisoimassa niin natura-alueita, kuin muitakin kohteita.
 
Kokemusta löytyy metsänhoidosta, omistan sitä, en teetä hoitotöitä, teen ne itse, metsurin töistä ihan riittävä kokemus, mutta suomessahan kaikki muut tietää paremmin metsäasiat kuin metsänomistaja.
 
Mulla on 80 vuotiasta kuusikkoa eräs kohde joka on järeämpää kuin 100 vuotias, kasvupaikalla ratkaiseva vaikutus.
 
Haloo..kuinka paljon on omaa metsää ja tietoa sekä kokemusta metsänhoidosta?

Kuten useimmilta muiltakin metsänomistajilta niin itsellä on kaikenlaisessa kasvuvaiheessa olevia metsiä. Niissä tehdään töitä joka vuosi ja tottakai ylivoimaisesti eniten harvennuksia. Se kun sattuu olemaan ainoa fiksu tapa tehostaa metsän kasvua (=biomassaa). Samalla sitä kuuluisaa vanhaa metsää syntyy kaiken aikaa lisää. Se kasvaa ihan itsekseen hyvän metsänhoidon tuloksena.
- omistajalla itsellään on aina suurin intressi oman metsänsä hyvinvoinnista..siihen voi pääsääntöisesti luottaa.

Tottakai metsänhoidon keskeisenä tavoitteena on kasvattaa vanhaa metsää, joka aikanaan muuttuu arvokkaaksi tukkipuuksi jne. Se on kuitenkin pieni osa kokonaisuudesta ja pitkäaikainen sekä osittain myös sukupolvia ylittävä projekti.
- tästä huolimatta yksinomaisesti taloudellinen hyöty ei ole ainoa tavoite/motivaatio metsänomistalle, eikä ainakaan minulle. Sijoitustusmielessä monet muut kohteet ovat ylivertaisia metsän tuottoihin nähden.
- useimmille suomalaisille ympärivuotinen luonnon seuraaminen, kaiken kattava metsien hoito, metsästys, riistanhoito, marjastus, sienestys ja pelkkä kulkeminen metsissä ovat tärkeitä ja mieluisia asioita.
- monelle lienee yllätys että luonnon kokonaisuuden, kaikenlaisten eläinten sekä monipuolisten biotooppien osalta nuoret metsät ovat usein parempia ympäristöjä kuin yksipuolisen vanha ja elinkaarensa lopussa oleva kohde.
- toki kaikkia tarvitaan, ymmärtäen senkin että metsistä löytyy vaihtelua puuston ohella monen muunkin asian suhteen.

Enkä todellakaan pelkää sitä että EU jotenkin ryhtyisi heikentämään suomalaisten metsänomistajien asemaa..
- sen sijaan kotimaiset päättäjät ovat vuosien varrella olleet innokkaasti sosialisoimassa niin natura-alueita, kuin muitakin kohteita.

Ei minulla ole metsänhoidosta paljoa kokemusta, sen olet varmaan viesteistä ymmärtänyt. Toki isälläni ja suvulla metsää löytyy. Kuitenkin metsissä olen paljon liikkunut ikäni ja tiedän mitä on tehty päin persettä. Homma ei ole ollut järkevää koska siinä sivussa tuhotaan kaikki muu. Puhun lähinnä valtion metsistä, jokainen saa tehdä omalleen mitä haluaa kunhan ojitus asiat on hoidettu oikein ja huolehdittu ettei pilata luonnonvesiä. Toinen asia metsätalouteen liittyen on nuo metsäautotiet ja siltarummut. Jo pelkästään niillä on pilattu paljon vaelluskalavesiä estämällä kalojen nousu. Onneksi tähänkin on herätty.

Sä ehkä ajattelet metsää enempi puun tuotto mielessä, mutta minun mielestä valtiolla ainakin pitäisi ottaa muutkin asiat paremmin huomioon. Ilmesesti EU tulee tähän puuttumaan.

 
Satunnaisesti metsissä liikkuvan on turha tulla selittämään puiden kasvatuksesta ihmiselle joka on kymmeniä vuosia seurannut oman metsänsä kasvua ja tehnyt työtä sen eteen.
 
Ja en ole myynyt puuta koskaan, ota selvää miten luonto hoitaa itse uuden puun kasvattamisesta, mitä se vaatii, miten ihmisen toimet sitä nopeuttavat, vanha ikikuusikon pohja on pimeä kuin perse, siellä ei kasva kuin sammal ja sienet, mitä mahtaa tapahtua kun puuta kaadetaan ihmisen toimesta?
 
mutta minun mielestä valtiolla ainakin pitäisi ottaa muutkin asiat paremmin huomioon. Ilmesesti EU tulee tähän puuttumaan.


Montako prosenttia Saksasta pitää metsittää? Entäpä muista Keski-Euroopan maista?

Niin, tuo minua hiertää näissä asioissa...
 
Eikös tuo nyt sodi tuulivoimaa vastaan? Mielestäni se on ihmisen tekemä ja ihminen tuhoaa luontoa kun tekee voimalan paikan, vai kasvaako sammaleiden alla sittenkin luontaisesti pieniä tuulivoimalan taimia, pitääkin katsoa tarkemmin🤔
 
Sä ehkä ajattelet metsää enempi puun tuotto mielessä, mutta minun mielestä valtiolla ainakin pitäisi ottaa muutkin asiat paremmin huomioon. Ilmesesti EU tulee tähän puuttumaan.

Metsiä hoidetaan jotta ne uusiutuu ja puut kasvaa..kuinkas muutenkaan. Samalla ne tuottaa omistajalleen monenlaista lisäarvoa. Puunmyynnistä (olipa se sitten puuta tai energiajaetta jne.) saa myös taloudellista hyötyä niin metsänomistaja kuin korjuuketju sekä moni muukin. Kaikkein ahneimpana on kuitenkin verososialistinen yhteiskunta joka ottaa myyntituotoista myös täysimääräisesti alv:n (24%) ja pääomaveron (tuloista riippuen 34% tai vähintäänkin 30%).
- minun mielestäni tuo verotus on jo liikaakin valtion osuudeksi.

En usko että EU tulisi puuttumaan suomalaisten metsänomistajien asioihin. Ainakaan muuten kuin omien sosialistiedustajiemme toimiessa aktiivisena myötävaikuttajana.
- sitä koetin tuossa aikaisemmassa, turpeen energiakäyttöä koskevassa meilissäni kertoa esimerkkinä.

Tässä ei suinkaan ole kysymys EU:n painostuksesta..Eikä ole koskaan ollutkaan.
- meidän omat kotimaiset (vero)sosialistit ovat kaikin keinoin hankaloittamassa ja estämässä yrittämistä sekä yksityistä omistusta.
- samat sosialistit koettavat vaikuttaa yksityiseen omistukseen myös EU:n päätöselimien kautta.
- äärimmäisen kova verotus on täysin oman eduskuntamme ja kansanedustajiemme aikaansaannosta..
- kuten myös monet muut maiden ja metsien käyttöön, kaavoituksiin, hoitoon jne. vaikuttavat rasitteet.
 
Metsiä hoidetaan jotta ne uusiutuu ja puut kasvaa..kuinkas muutenkaan. Samalla ne tuottaa omistajalleen monenlaista lisäarvoa. Puunmyynnistä (olipa se sitten puuta tai energiajaetta jne.) saa myös taloudellista hyötyä niin metsänomistaja kuin korjuuketju sekä moni muukin. Kaikkein ahneimpana on kuitenkin verososialistinen yhteiskunta joka ottaa myyntituotoista myös täysimääräisesti alv:n (24%) ja pääomaveron (tuloista riippuen 34% tai vähintäänkin 30%).
- minun mielestäni tuo verotus on jo liikaakin valtion osuudeksi.

En usko että EU tulisi puuttumaan suomalaisten metsänomistajien asioihin. Ainakaan muuten kuin omien sosialistiedustajiemme toimiessa aktiivisena myötävaikuttajana.
- sitä koetin tuossa aikaisemmassa, turpeen energiakäyttöä koskevassa meilissäni kertoa esimerkkinä.

Tässä ei suinkaan ole kysymys EU:n painostuksesta..Eikä ole koskaan ollutkaan.
- meidän omat kotimaiset (vero)sosialistit ovat kaikin keinoin hankaloittamassa ja estämässä yrittämistä sekä yksityistä omistusta.
- samat sosialistit koettavat vaikuttaa yksityiseen omistukseen myös EU:n päätöselimien kautta.
- äärimmäisen kova verotus on täysin oman eduskuntamme ja kansanedustajiemme aikaansaannosta..
- kuten myös monet muut maiden ja metsien käyttöön, kaavoituksiin, hoitoon jne. vaikuttavat rasitteet.

En ota kantaa verotus asioihin, tai onhan se selvää että Suomessa verotetaan kovasti. En tiedä näetkö edes sitä ongelmaa jota tässä yritän selventää. Sinun mielestä metsänhoidossa ainut merkittävä asia on puun kasvatusen maksimointi ja keinot sen mukaan. Joo, ehkä yksityismailla näin kunhan ei tehdä haittaa muille. Valtiolla kuitenkin pitäisi miettiä asiaa laajemmin, elikkä juurikin sillä ajatuksella ettei pilata ympäristöä turhaan niin kuin on vuosikymmeniä tehty. Ei näissä puun kasvatus taida edes kärsiä jos ojia ei vedetä suoraan vesistöihin ym. vaan tehdään nykyaikaisella tavalla.

Itse asun Oulussa päin ja otetaan esimerkiksi vaikka Kiiminkijoki. Se on pilattu täysin metsätaloudella ja turvesoilla. Sitä ei olisi ollut pakko pilata jos hommat olisi tehty oikein ja kiiminkijoki voisi olla hieno joki joka vetää paljon kalastusturisteja alueelle. Harvoja jokia joita ei Suomessa ole padottu. Tämäkin yksi asia mikä tehty Suomessa päin persettä, muualla osattu paremmin.

Eu voi nähdäkseni tuoda tähän asiaan parannusta. En ole oikein EU fani ollut, mutta jos tähän asiaan tuo järkeä (ja rahoitusta..) niin hyvä homma.
 

Eli turve ei pilaa vesiä? Tuota en kyllä usko. Mutta ei se tosiaan ainut ole ja metsäojitukset varmaan pahempi kun kaikenlainen kiintoaines valuu ja tukkii purot. Ainakin niitä on enempi.

Tutun talon lähelle tehtiin turvesuo joku vuosi sitten. Talo on kankaalla korkean varaan laidalla ja turvesuo 500m päässä ja 10m matalammalla. Muuttui talossa juomavesi ruskeaksi kun turve jostain syystä pääsee sekoittuun veteen.

Pappa myös asunut ikänsä Iijoen vieressä ja tukkeja uittanut ympäri koillismaata, se myös väittää että turvesoiden tultua tietyt vesistöt menivät pilalle. Ja onhan se yleisessä tiedossa oleva ongelma että kun turvesoilla tulvii niin turvetta pääsee valumaan vesistöihin. Mutta ei tosiaan ainut syy ole, mutta varmasti aika merkittävä.
 
Sinun mielestä metsänhoidossa ainut merkittävä asia on puun kasvatusen maksimointi ja keinot sen mukaan.
Yleisesti ottaen metsä (jonka monet käsittää ilmeisesti vain pelkästään puustona) on vain osa (metsä)maa-alueen luontokokonaisuutta. Yleensä metsien osalta (niin yksityisten kuin valtionkin) tehdään ns. metsataloussuunnitelma. Sen tarkoituksena on arvioida sekä jaotella metsämaa/metsätila erilaisilla luontotyyppeihin, maaperään ja kasvuolosuhteisiin liittyvillä perusteilla ns. (metsä)kuvioiksi). Kaikki niistä eivät suinkaan ole ns. kasvatusmetsäkuvioita. Metsänhoidon toimenpiteet suunnitellaan pääosin kuviokohtaisesti. Metsiä hoidetaan (=siis taimikoita ja puustoa harvennetaan kasvuolosuhteiden parantamiseksi) niissä kohteissa joissa se on tarpeen ja/tai kasvun kannalta hyödyllistä. Metsästä riippuen löytyy enemmän tai vähemmän kohteita jotka jätetään (= on hyvä ja tarkoituksenmukaista jättää) käytännössä luonnontilaiseksi.
- asiallisesti hoidettu metsä tarjoaa luonnon kokonaisuuden (= eläimistö, kasvusto jne.) kannalta usein monipuolisempia biotooppeja (kasvuympäristöjä) kuin täysin luonnontilaiseksi jäänyt ryteikkö.
- voin myös kertoa että näitä hoitamattomia ryteikköjä (täysin luonnontilaisia) löytyy aivan riittävästi etelän talousmetsistäkin. Läheskään kaikki metsänomistajat eivät ole vaivautuneet hoitamaan metsiään.

Ihmisten olisi hyvä ymmärtää että metsän puuston elinkaari on suunnilleen noin 50 - 150 vuotta, vaihdellen kasvu-/luonnon olosuhteiden, maaparän ja puulajiston jne. ehdoilla.
- harvennusten (noin 3 ehkä 4 kertaa elinkaaren aikana) tietenkin edistää ja parantaa puiden kasvua.
- samalla harvennukset lisäävät metsän biomassan kasvua, sitovat enemmän hiilidioksidia puustoon jne.
- ja samalla jokainen kasvukausi myös vanhentaa metsiä niin etelässä kuin pohjoisessakin.

Luonto kasvattaa myös hoidettuja metsiä, niiden hoitamattomien kuvioiden ja ns. luonnontilaisten metsien ohella. Toisaalta pidän hyvin hoidettuja metsiä vähintäänkin yhtä arvokkaana (ei pelkästään rahalla mitaten) osana luontoa kuin hoitamattomia. Ja, loppuviimeksi kun aika jättää ihmiskunnasta niin todennäköisesti metsät jäävät.

Minulle itselleni on erityisen mieluisaa että saan hoitaa omia metsiäni juuri niin kuin näen ja koen parhaaksi. Niin luonnon itsensä sekä kaikkien metsässä ja metsistä hyötyvien eläinlajien ja kasvien kannalta.
- lasken myös itseni sekä kaikki muutkin lajini edustajat hyötyjiksi..monellakin tavalla.

En viitse jatkaa enempää metsänhoidosta tässä topic'issa...ehkä muualla jos tarpeen.
 
Yksi hyvä tapa edistää ilmastontorjuntaa, olisi kehittää järjestelmä, joka kehittää maanomistajien halukkuutta edistää ilmastontorjuntaa. Carbon credit? Kun istutat puita tai pidät huolta metsästä, niin saat valtiolta carbon creditin, jonka voit myydä eteenpäin.

Hyvä mainos Australian hallinnolta:



Ihan piruuttani pistin googleen: "EU carbon credits landowners".

Pirulauta.
 
Yleisesti ottaen metsä (jonka monet käsittää ilmeisesti vain pelkästään puustona) on vain osa (metsä)maa-alueen luontokokonaisuutta. Yleensä metsien osalta (niin yksityisten kuin valtionkin) tehdään ns. metsataloussuunnitelma. Sen tarkoituksena on arvioida sekä jaotella metsämaa/metsätila erilaisilla luontotyyppeihin, maaperään ja kasvuolosuhteisiin liittyvillä perusteilla ns. (metsä)kuvioiksi). Kaikki niistä eivät suinkaan ole ns. kasvatusmetsäkuvioita. Metsänhoidon toimenpiteet suunnitellaan pääosin kuviokohtaisesti. Metsiä hoidetaan (=siis taimikoita ja puustoa harvennetaan kasvuolosuhteiden parantamiseksi) niissä kohteissa joissa se on tarpeen ja/tai kasvun kannalta hyödyllistä. Metsästä riippuen löytyy enemmän tai vähemmän kohteita jotka jätetään (= on hyvä ja tarkoituksenmukaista jättää) käytännössä luonnontilaiseksi.
- asiallisesti hoidettu metsä tarjoaa luonnon kokonaisuuden (= eläimistö, kasvusto jne.) kannalta usein monipuolisempia biotooppeja (kasvuympäristöjä) kuin täysin luonnontilaiseksi jäänyt ryteikkö.
- voin myös kertoa että näitä hoitamattomia ryteikköjä (täysin luonnontilaisia) löytyy aivan riittävästi etelän talousmetsistäkin. Läheskään kaikki metsänomistajat eivät ole vaivautuneet hoitamaan metsiään.

Ihmisten olisi hyvä ymmärtää että metsän puuston elinkaari on suunnilleen noin 50 - 150 vuotta, vaihdellen kasvu-/luonnon olosuhteiden, maaparän ja puulajiston jne. ehdoilla.
- harvennusten (noin 3 ehkä 4 kertaa elinkaaren aikana) tietenkin edistää ja parantaa puiden kasvua.
- samalla harvennukset lisäävät metsän biomassan kasvua, sitovat enemmän hiilidioksidia puustoon jne.
- ja samalla jokainen kasvukausi myös vanhentaa metsiä niin etelässä kuin pohjoisessakin.

Luonto kasvattaa myös hoidettuja metsiä, niiden hoitamattomien kuvioiden ja ns. luonnontilaisten metsien ohella. Toisaalta pidän hyvin hoidettuja metsiä vähintäänkin yhtä arvokkaana (ei pelkästään rahalla mitaten) osana luontoa kuin hoitamattomia. Ja, loppuviimeksi kun aika jättää ihmiskunnasta niin todennäköisesti metsät jäävät.

Minulle itselleni on erityisen mieluisaa että saan hoitaa omia metsiäni juuri niin kuin näen ja koen parhaaksi. Niin luonnon itsensä sekä kaikkien metsässä ja metsistä hyötyvien eläinlajien ja kasvien kannalta.
- lasken myös itseni sekä kaikki muutkin lajini edustajat hyötyjiksi..monellakin tavalla.

En viitse jatkaa enempää metsänhoidosta tässä topic'issa...ehkä muualla jos tarpeen.

Tietysti jos metsä hakataan niin sitä pitää myös hoitaa. Ne harventamattomat turreikot melko tympeitä eikä niissä tosiaan mikään elukka edes viihdy. Kanalinnuille nuoren männiköt on todella mieluisia, jos vielä seassa sopivasti kuusta tuomassa suojaa.
Tuo on kuitenkin vähän höpö höpö juttua että puuston ikä 50-150 vuotta. Siinä ajassa metsä ei vielä kummoiselta näytä. Varmaan joku etelän kuusikko alkaa tuon jälkeen lahoamaan pystöön. Mutta jos Suomen vanhin mänty vajaa 800 vuotta ja kuusikin voi elää 300 vuotiaaksi ja metsään kuuluu myös ne lahopuut/kelot ym niin tuo 60-150 vuoden "sääntö" on vain ja ainostaan sellainen ikä millä maksimoidaan €. Kuulostaa joltain propagandalta kun tuollaista puhut. Tieysti Suomeen kuuluu myös nuo puupellot, mutta valheellista perustella esim Inarijärven rantojen hakkuita tuolla 50-150 säännöllä. Myös Sallassa päin hienoja kuusikoita mitkä varmasti vanhempia kuin 150 vuotta ja riista niissä viihtyy hyvin. Kaikkea pitää olla ja itseä huolettaa että vanhoja metsiä ei säästetä tarpeeksi kun näkee mitä vauhtia ne ovat omana elinaikana vähentyneet. Ottaa kuitenkin todella kauan ennen kuin se palautuu. Sitä en minä eikä minun lapset kerkiää nähdä, mutta metsät voidaan kuitenkin tuhota todella lyhyessä ajassa. Täällä Koillismaalla vanhaa metsää ei oikeastaan enää ole kuin jossain luonnonpuistoissa vaan ei niistä ole iloa kun ei siellä saa mitään tehdä.

Mutta antaa tosiaan olla tästä aiheesta.
 
Taas on viisaat miettineet asioita että tällainenkin idea on löytynyt. Metsien määrässä EU:n kärkimaihin kuuluvassa Suomessa ei saisi hakata omia metsiä vaan sitä pitäisi tuoda muista maista joissa puuta on vähemmän.
"Lisäksi metsäteollisuus voisi myös korvata Venäjän puun tuontia kotimaisten hakkuiden sijaan tuomalla puuta EU-maista, joiden metsät ylittävät nielutavoitteet ja tarjoavat kestävää tuontipuuta."

 

Hakkaraisen mukaan komission tavoitteena on sosialisoida metsät. Paljon metsiä omaaville maille kuten Ruotsi ja Suomi tulossa kovaa kyytiä.

Kannattaa muistaa, että metsänomistajan myydessä metsää joka kolmannen puun vie veroina valtio + arvonlisäveron.
 

Hakkaraisen mukaan komission tavoitteena on sosialisoida metsät. Paljon metsiä omaaville maille kuten Ruotsi ja Suomi tulossa kovaa kyytiä.

Kannattaa muistaa, että metsänomistajan myydessä metsää joka kolmannen puun vie veroina valtio + arvonlisäveron.

Ei nyt suoraan sosialisoida, mutta taustalla on se liittovaltio ja EU:n laskentatapa jossa maat lasketaan erikseen CO2 +- metsien osalta. Tavoitteena on saada koko EU yhteen lukuun. Tästä sitten seuraa sellaista pientä kun esim. Saksa on menettänyt kuivuuksiin, paloihin ja tulviin +110k ha metsää (luku 2019) ja nyt tarvittaisiin sellaista 640Meuroa (2019-2023 aikana) noiden korjaamiseen. Aiemmin Saksa tuki metsiään 30Meurolla ja nosti sen 40Meuroon 2020.

Lisäksi Saksa haluaa puuta käytettävän rakentamiseen vähintään 30% ja se pitäisi a) laskea co2 hyödyksi b) tehdä kestävänkehityksen tavoin ja samalla vanhat metsät pitäisi suojella, niin mikäpä olisi mukavampaa jos isojen metsämaiden metsien co2 saataisiin laskettua mukaan Saksan nykyiseen lukemaan jossa metsät imevät vain 14% Saksan tuottamasta hiilidioksiidista...

Asiaa ei yhtään auta että tuo 640Meur on nyt vähän jäissä, koska se on kohdennettu tuhojen korjaamiseen eli käytännössä istutuksiin, mutta sehän ei taas kaikille piiperöille käy, vaan heidän mielestään vain luontainen uudistuminen on uudistumista ja kaatuneet puut ovat arvokkaita monille eläimille sekä hyönteisille. Eli metsää pitää saada lisää, nimenomaan vanhoja metsiä ja niitä pitää suojella, vaikka sitten muualla kuin Saksassa..

Sitten kun meillä on siellä "se ei niin hyvä Niinistö" kumppaineen sekä osa demareista jotka muistavat Lipposen "Suomen pitää peesata Saksaa kaikessa"-kannan, niin ihmekkös se on että tulos on mitä se on...
 
Back
Top