Viimeksi muokattu:
EU - onko järkee vai ei?
- Viestiketjun aloittaja vlad
- Aloitus PVM
Vonka
Supreme Leader
Urpilainen muotoili eilen aamutelkkarissa, että Brexit voi tiivistää muiden EU-maiden yhteistyötä. Entinen Suomen Lontoon-suurlähettiläs Pertti Salolainen (kok.) on Urpilaisen kanssa osittain samaa mieltä. Salolaista huolettaa mahdollisessa Brexitissä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne. Britannia on kuitenkin EU:n sotilaallisesti voimakkain valtio. Urpilainen taas muistuttaa, että Britannia on ollut tähän asti joka tapauksessa haluton kehittämään unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Onko tuota turvallisuuspoliittista ulottuvuutta edes olemassa muualla kuin Suomessa?
Vonka
Supreme Leader
Ei ainakaan vielä.
Ja Suomi yrittää poimia rusinat pullasta. Pitäisi jotenkin päästä Naton suojiin mutta Natoon liittymättä. Ihan ymmärrettävää tietysti kun kyseessä on kuitenkin itse helvetistä saapunut saatananperkele. Nokkamiehenäkin pelsepuupista seuraava eli norjalainen demari.
On.
Esim. tuosta voi lukea.
Valtiosihteeri Pertti Torstilan puhe Maanpuolustuskiltojen liitto ry:n 35. turvallisuuspolitiikan seminaarissa lauantainana 29.1.2011
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=211948&contentlan=1&culture=fi-FI
Euroopan unioni on meille keskeisin kansainvälinen toimija. Unionissa on tapahtunut huomattavaa kehitystä sitten vuoden 2006 YETT-strategian. Lissabonin sopimus toi mukanaan uudistuksia, jotka edellyttävät jäsenmailta uudenlaista varautumista kansainväliseen kehitykseen. Unionille halutaan tiiviimpi turvallisuusyhteisö sekä sisäisesti että kansainvälisenä toimijana. EU:n turvallisuusstrategia on vuodelta 2003 ja Suomi on esittänyt sen nopeata uudistamista huomioimaan toimintaympäristön muutokset ja EU:n oma sisäinen kehitys.
Lissabonin sopimukseen sisältyy kaksi uutta artiklaa, joilla pyritään vahvistamaan unionin jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta.
Yhteisvastuu- ja eli solidaarisuuslauseke velvoittaa jäsenvaltiot yhteiseen vastuuseen, jos jossakin jäsenmaassa tapahtuu terrori-isku tai luonnon tai ihmisen aiheuttama suuronnettomuus. Lauseke luo toimivaltaa myös unionille ja antaa unionille mahdollisuuden ottaa käyttöön kaikki välineet, mukaan lukien jäsenmaiden unionin käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat.
Keskinäisen avunannon velvoitteen perusteella jäsenvaltioiden tulee antaa tukeaan, jos joku niistä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Velvoitteessa todetaan, että tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia. Pohjois-Atlantin liitto säilyy jäsenilleen niiden yhteisen puolustuksen perustana. Kun unionin 27:stä jäsenmaasta 21 kuuluu Natoon on helppo ymmärtää avunantovelvoitteen jäsenmaissa saama huomio. Keskustelua täytäntöönpanosta ei juurikaan ole käyty, ei unionissa eikä jäsenmaissa.
Näkemyksemme mukaan uudet sitoumukset velvoittavat kaikkia jäsenmaita yhtälailla. Katsomme myös, että niin Suomella kuin muilla tulee olla valmiudet avun antamiseen ja sen vastaanottamiseen. Lainsäädäntöämme, lakia puolustusvoimista, onkin korjattu vastaamaan Lissabonin sopimuksen solidaarisuuslauseketta. Lainsäädännössä ei kuitenkin tällä hetkellä ole kirjauksia, jotka koskisivat toiselle valtiolle voimakeinoin annettavaa apua.
Jäsenmaissa katsotaan yhteisvastuulauseketta ja avunantovalvoitetta eri tavoin. Natoon kuuluvat EU-maat hoitavat yhteisen puolustuksensa velvoitteet Naton kautta. Unionilla ei ole omaa puolustussuunnittelua eikä puolustusjärjestelyjä, joten yhteistoimintakykyä, avun vastaanottamista ja antamista on kehitettävä kriisinhallintatoiminnan kautta. Myös yhteisvastuulausekkeen osalta painotuseroja on, ja jäsenvaltiot ovat järjestäneet omat kansalliset valmiutensa toimia terrori-iskujen ja suuronnettomuuksien kaltaisissa tilanteissa eri tavoin. On muistettava, että solidaarisuuslausekkeiden täytäntöönpano nojautuu jäsenvaltioiden voimavaroihin. Kukin jäsenmaa tekee itse omat päätöksensä mahdollisesta avusta. Avoinna on myös se, kuinka sotilaallisia välineitä voitaisiin ottaa unionin käyttöön katastrofitilanteissa jos yhteisvastuulauseke aktivoidaan.
---
Eikä se ole jäänyt tyhjäksi kirjaimeksi.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001036723.html
Ranska pyytää EU:lta turvatakuita – tutkija Suomen asemasta: ”Kyseessä on aika järeä instrumentti”
No, kohta se taidetaan saada valmiiksi. Eihän siihen mennytkään kuin runsas 10v...
No, kohta se taidetaan saada valmiiksi. Eihän siihen mennytkään kuin runsas 10v...
Onneksi ei tullut sota...
Tää oli kyllä kaiken huippu, Suomi liittuu EU;n suurelta osin turvallisuuden takia ja sitten lainsäädäntö ei lupaa ottaa eikä antaa turvaa!!! ROTFL!!LOL111!!! Heja Finland.
Vonka
Supreme Leader
Turvallisuuspoliittista ulottuvuutta ei ole. Lissabonin sopimus on kiistanalainen ja kautta Euroopan vähätelty.
Eurooppalaiset turvatakuut? Ne olivat Puolalla (Ranskan ja Englannin antamat) vuonna 1939. Ei mitään hyötyä. Englanti ja Ranska luistivat myös SEATO-sopimuksesta (Kaakkois-Aasian sopimuksessa takasivat Etelä-Vietnamin tasavallan) ja Yhdysvallat sai sopijapuolista mukaan vain Australian, joka antoi vähän joukkoja.
EU rikkoi Maastrichtin sopimuksen ottaessaan Kreikan euroon, vaikka se ei täyttänyt kriteereitä. Merkel pyyhki lihaisaa ahteriaan Dublinin sopimuksella viime vuonna. Myös Schengen-sopimus on raunioitumassa.
Ja meillä siis joku laittaa vielä kolikkonsa Lissabonin sopimukselle? Sallikaa minun nauraa.
Eurooppalaiset turvatakuut? Ne olivat Puolalla (Ranskan ja Englannin antamat) vuonna 1939. Ei mitään hyötyä. Englanti ja Ranska luistivat myös SEATO-sopimuksesta (Kaakkois-Aasian sopimuksessa takasivat Etelä-Vietnamin tasavallan) ja Yhdysvallat sai sopijapuolista mukaan vain Australian, joka antoi vähän joukkoja.
EU rikkoi Maastrichtin sopimuksen ottaessaan Kreikan euroon, vaikka se ei täyttänyt kriteereitä. Merkel pyyhki lihaisaa ahteriaan Dublinin sopimuksella viime vuonna. Myös Schengen-sopimus on raunioitumassa.
Ja meillä siis joku laittaa vielä kolikkonsa Lissabonin sopimukselle? Sallikaa minun nauraa.
Kannattaa huomata, että turvallisuuspoliittinen ulottuvuus on tässä maailman ajassa aika laaja käsite. Se sisältää muutakin kuin konventionaaliset ja ydinaseet. Ukrainakaan ei ole EU:n jäsen ja EU- ja Nato-maat kohdistivat aika monipuolisen vaikuttamiskirjon Venäjää vastaan.
EU ei ole NATO. Mutta olisi aika erikoista, jos siitä ei seuraisi EU:n näkökulmasta mitään, jos Venäjä hyökkäisi esim. Suomea tai Ruotsia vastaan. Ihan jo pelkästään Ukraina-casea vasten peilattuna.
Laitatko lähteitä sille, että asia on kautta Euroopan vähätelty?
Sellainen perusongelma on jatkuvasti olemassa että suomalainen haluaa aina ja kaikkialla noudattaa tekemiään sopimiksia pilkulleen. Näin silloinkin kun muut sopijapuolet viittaavat kintaalla koko hommalle. Onneksi yhteistoiminta jenkkien kanssa antaa ymmärtää ettei EU-soppareille ehkä tässä kohdin panna liikaa painoa.
Tämä näkyi mm. pakolaishärdellissä. Nyt koko porukka otettiin avosylin vastaan kotoutusta varten kun oikea menettely olisi ollut panna porukka lukkojen taakse säilöön odottamaan palautusta siihen sopimuskumppanimaahan jonka kautta nämä EU-alueelle tulivat. Pitäisi oppia tulkitsemaan sopimuksia myös niin että niistä voi olla meille joskus hyötyä.
Pakolaisille on kuitenkin oma ketjunsa joten ei sen enempää tässä ketjussa.
Tämä näkyi mm. pakolaishärdellissä. Nyt koko porukka otettiin avosylin vastaan kotoutusta varten kun oikea menettely olisi ollut panna porukka lukkojen taakse säilöön odottamaan palautusta siihen sopimuskumppanimaahan jonka kautta nämä EU-alueelle tulivat. Pitäisi oppia tulkitsemaan sopimuksia myös niin että niistä voi olla meille joskus hyötyä.
Pakolaisille on kuitenkin oma ketjunsa joten ei sen enempää tässä ketjussa.
Vonka
Supreme Leader
Itse asiassa Suomen pitäisi tehdä kaikkensa, että ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja tiivistyisi EU:ssa. Brexit ei tilannetta oikeastaan kuin parantaisi.
EU-maiden sotilaat eivät ole EU:n instituutioiden, kuten vaikkapa komission tai ministerineuvoston komentovallan alaisia. Tosin eivät Nato-jäsenvaltioidenkaan sotavoimat ole kuin jäsenmaidensa komennossa. EU:n jäsenmailla on sotilaallista kapasiteettia paljon. Sotilaita EU:ssa on palveluksessa yhteensä yli 2 miljoonaa henkeä, puolitoista kertaa se mitä Yhdysvalloilla. Sotilaslentokoneita on 3500, tuhat enemmän kuin Venäjällä. Tankkeja on yli 12000, yli tuplasti Venäjän määrä. Ydinkärkiä kahdella EU:n ydinasevallalla on yli 500. Venäjään verrattuna EU on väkiluvultaan yli kolminkertainen ja kansantuote on ollut lähes kymmenkertainen. EU on maailmanpolitiikassa jättiläinen myös sotilaallisesti.
Siis jos se olisi yhtenäinen.
Näin on helpompi ymmärtää, miksi Putin haluaa EU:n hajalle.
EU-maiden sotilaat eivät ole EU:n instituutioiden, kuten vaikkapa komission tai ministerineuvoston komentovallan alaisia. Tosin eivät Nato-jäsenvaltioidenkaan sotavoimat ole kuin jäsenmaidensa komennossa. EU:n jäsenmailla on sotilaallista kapasiteettia paljon. Sotilaita EU:ssa on palveluksessa yhteensä yli 2 miljoonaa henkeä, puolitoista kertaa se mitä Yhdysvalloilla. Sotilaslentokoneita on 3500, tuhat enemmän kuin Venäjällä. Tankkeja on yli 12000, yli tuplasti Venäjän määrä. Ydinkärkiä kahdella EU:n ydinasevallalla on yli 500. Venäjään verrattuna EU on väkiluvultaan yli kolminkertainen ja kansantuote on ollut lähes kymmenkertainen. EU on maailmanpolitiikassa jättiläinen myös sotilaallisesti.
Siis jos se olisi yhtenäinen.
Näin on helpompi ymmärtää, miksi Putin haluaa EU:n hajalle.
Paheksunta ja painostus ovat toki tärkeitä mutta kyllähän meillä on kaivattu myös sotilaallista tukea. Sen saapuminen EU-maista ei ole todennäköistä. Ei mitenkään välttämättä kyllä Natostakaan mutta jälkimmäinen on kuitenkin enemmän orientoitunut sotilaalliseen puoleen. Tuntuu että EU:lla ei tällaista ulottuvuutta ainkaan kovin laajalti koeta olevan.
Vonka
Supreme Leader
Aloita tuosta perkaamaan. Selviää samalla tuon Englannin nyanssit.
http://www.europarl.org.uk/en/about...l;jsessionid=21A6128F8CA8D23C5B897BB83D0B3F5C