Se on kyllä ihan pakkokin.
EU - onko järkee vai ei?
- Viestiketjun aloittaja vlad
- Aloitus PVM
Se on kyllä ihan pakkokin.
PekkaSavo
Ylipäällikkö
Tuo on totta. Jos Venäjä olisi kyennyt olemaan rauhallinen vielä vaikkapa 10 vuotta niin Ruotsi ja Suomi olisivat riisuneet itsensä aseista ja hallitsematon maahanmuutto olisi hoitanut loput
krd
Ylipäällikkö
Pakko ja pakko. Ei nämä säännökset aivan määräajassa tule noudatetuksi:
EU-tasoisesti noudattamatta raportoitiin esim. 2014 seuraavasti (Espanja, Italia, Ranska ja Saksa eniten):
kun näistä on huomautettu, niin maassa voidaan esittää, miten asia korjataan (70 päivää aikaa esittää vastaus, kaikki maat eivät edes vastaa määräajassa):
Ja itse avoimet rikkomustapaukset:
http://ec.europa.eu/atwork/applying-eu-law/docs/annual_report_32/com_2015_329_en.pdf
Geronimo
Ylipäällikkö
Deutsche Bank on järjestelmäriskin ytimessä
FinanssialaPankitSijoittaminenOsakkeet
Huolien kohde. Deutsche Bank on niin monessa mukana, että sijoittajilla, viranomaisilla ja EU-kansalaisilla on syytä toivoa pankin pystyvän ratkomaan ongelmansa. KUVA: BLOOMBERG NEWS
IMF:n mukaan Deutsche Bank lisää suurista pankeista eniten järjestelmäriskiä.
Deutsche Bank
Tappiot. Vuodelta 2015 lähes 7 miljardin euroa
Saaneeraukset. Yhteensä 9000 henkilön vähennysohjelma käynnissä
Arvostus. Osakkeen arvo on vain 26 prosenttia tasearvosta (p/b)
Suurten pankkien johdannaissopimukset ovat sata kertaa suurempi riski kuin Italian pankkien 350 miljardin euron järjestämättömät lainat. Tämä oli viesti, kun Italian pääministeriMatteo Renzi halusi kääntää keskustelua pois italialaispankkien ongelmista.
Suuren pankin johdannaisvastuiden määrät voivat olla kymmeniä tuhansia miljardeja euroja, suunnilleen maailman bkt:n verran. Lehman Brothersin kaatumisen aiheuttama finanssikriisin syveneminen korosti kuitenkin vastapuoliriskien merkitystä, vaikka johdannaismiljardien riskejä pienentää niiden netottuminen suurimmaksi osaksi toisiaan vastaan.
Renzin tulkittiin tarkoittavan piikillään Deutsche Bankia. Pankin toimilla ja menestyksellä on poikkeuksellisen paljon maan rajat ylittävää vaikutusta.Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) uudessa raportissa todettiin, että Deutsche Bank tuottaa tärkeistä pankeista (GSIB) eniten järjestelmäriskiä. Finanssijärjestelmän kannalta tärkeitä GSIB-pankkeja ei voida päästää nurin. Tämä ei kuitenkaan säästä sijoittajia mahdollisilta tappioilta.
Deutsche Bankin keskeisen aseman pankkimarkkinoilla voi jokainen piensijoittajakin helposti todeta. Kun joku heittää kivellä pankkijärjestelmää, se osuu aina myös Deutscheen. Lisäksi Deutschen ilmitulevat ongelmat näkyvät muiden pankkien osakkeissa.
Deutschen tulos painui viime vuonna lähes 7 miljardia euroa tappiolle arvonalennuskirjausten jälkeen. Vuoden ensimmäisen neljänneksellä tulos palasi plussalle, mutta 236 miljoonan euron nettotulos oli 58 prosenttia vertailukautta heikompi. Ongelmana oli investointipankkitoiminta.
Sijoittajat pelkäävät pankin joutuvan tekemään lisää arvonalennuskirjauksia samaan aikaan kun sen pitäisi vahvistaa vakavaraisuuttaan. ToimitusjohtajaJohn Cryan vakuutti kuitenkin Spiegelin haastattelussa 2.7., että pankki pystyy kerryttämään sen tarvitsemat 2,5 miljardin euron lisäpääomat voittovaroja pidättämällä eikä uusia osakeanteja tarvita. Cryan viittasi haastattelussa lisäksi siihen, että brexit aiheuttaa Deutschelle sveitsiläisiin ja amerikkalaisiin kilpailijoihin verrattuna vain pieniä operatiivisia muutoksia. Se toimii EU:n sydämessä kävi Lontoon Citylle mitä tahansa.
Otsikkotasolla IMF pitää Saksan pankkijärjestelmää kestävänä. Tärkeä näkökulma on kuitenkin, että hajanaisuudestaan huolimatta saksalaisen finanssijärjestelmän pankit ovat erittäin riippuvaisia toisistaan ja muista finanssiyhtiöistä. Deutsche Bankin lisäksi järjestelmän kannalta merkittävien finanssiyhtiöiden listalle on kirjattu vakuutus- ja varainhoitojätti Allianz.
Pankkien vakavaraisuuslaskennassa käytetyt riskipainotetut saatavat ovat vertailumaihin verrattuna matalat. IMF päätteleekin osakesijoittajien tavoin, että vakavaraisuussuhdeluvut saattavat aliarvioida pankkien riskejä. Pankkien tuloskunto on ollut heikko ja laajojen konttoriverkostojen kustannusrakenteet raskaat. Pankit ovat lisäksi valmistautuneet huonosti digitalisaatioon.
Taustalla on Saksan omintakeinen pankkijärjestelmä. Suurten liikepankkien lisäksi maassa on suuret osuuspankkien ja säästöpankkien ryhmät. Säästöpankkien keskusyhteisöinä toimivat osittain valtion omistamat alueelliset Landesbankit ovat olleet pahoissa vaikeuksissa.
Saksalaispankkien liiketoiminta nojaa voimakkaasti otto- ja antolainauksen väliseen korkokatteeseen. Pankkikenttä on tästä syystä erittäin haavoittuvainen matalille koroille, mutta vaikutus tulee esiin viiveellä. Saksassa esimerkiksi asuntolainakorot kiinnitetään yleensä viideksi tai kymmeneksi vuodeksi.
FinanssialaPankitSijoittaminenOsakkeet
Huolien kohde. Deutsche Bank on niin monessa mukana, että sijoittajilla, viranomaisilla ja EU-kansalaisilla on syytä toivoa pankin pystyvän ratkomaan ongelmansa. KUVA: BLOOMBERG NEWS
IMF:n mukaan Deutsche Bank lisää suurista pankeista eniten järjestelmäriskiä.
Deutsche Bank
Tappiot. Vuodelta 2015 lähes 7 miljardin euroa
Saaneeraukset. Yhteensä 9000 henkilön vähennysohjelma käynnissä
Arvostus. Osakkeen arvo on vain 26 prosenttia tasearvosta (p/b)
Suurten pankkien johdannaissopimukset ovat sata kertaa suurempi riski kuin Italian pankkien 350 miljardin euron järjestämättömät lainat. Tämä oli viesti, kun Italian pääministeriMatteo Renzi halusi kääntää keskustelua pois italialaispankkien ongelmista.
Suuren pankin johdannaisvastuiden määrät voivat olla kymmeniä tuhansia miljardeja euroja, suunnilleen maailman bkt:n verran. Lehman Brothersin kaatumisen aiheuttama finanssikriisin syveneminen korosti kuitenkin vastapuoliriskien merkitystä, vaikka johdannaismiljardien riskejä pienentää niiden netottuminen suurimmaksi osaksi toisiaan vastaan.
Renzin tulkittiin tarkoittavan piikillään Deutsche Bankia. Pankin toimilla ja menestyksellä on poikkeuksellisen paljon maan rajat ylittävää vaikutusta.Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) uudessa raportissa todettiin, että Deutsche Bank tuottaa tärkeistä pankeista (GSIB) eniten järjestelmäriskiä. Finanssijärjestelmän kannalta tärkeitä GSIB-pankkeja ei voida päästää nurin. Tämä ei kuitenkaan säästä sijoittajia mahdollisilta tappioilta.
Deutsche Bankin keskeisen aseman pankkimarkkinoilla voi jokainen piensijoittajakin helposti todeta. Kun joku heittää kivellä pankkijärjestelmää, se osuu aina myös Deutscheen. Lisäksi Deutschen ilmitulevat ongelmat näkyvät muiden pankkien osakkeissa.
Deutschen tulos painui viime vuonna lähes 7 miljardia euroa tappiolle arvonalennuskirjausten jälkeen. Vuoden ensimmäisen neljänneksellä tulos palasi plussalle, mutta 236 miljoonan euron nettotulos oli 58 prosenttia vertailukautta heikompi. Ongelmana oli investointipankkitoiminta.
Sijoittajat pelkäävät pankin joutuvan tekemään lisää arvonalennuskirjauksia samaan aikaan kun sen pitäisi vahvistaa vakavaraisuuttaan. ToimitusjohtajaJohn Cryan vakuutti kuitenkin Spiegelin haastattelussa 2.7., että pankki pystyy kerryttämään sen tarvitsemat 2,5 miljardin euron lisäpääomat voittovaroja pidättämällä eikä uusia osakeanteja tarvita. Cryan viittasi haastattelussa lisäksi siihen, että brexit aiheuttaa Deutschelle sveitsiläisiin ja amerikkalaisiin kilpailijoihin verrattuna vain pieniä operatiivisia muutoksia. Se toimii EU:n sydämessä kävi Lontoon Citylle mitä tahansa.
Otsikkotasolla IMF pitää Saksan pankkijärjestelmää kestävänä. Tärkeä näkökulma on kuitenkin, että hajanaisuudestaan huolimatta saksalaisen finanssijärjestelmän pankit ovat erittäin riippuvaisia toisistaan ja muista finanssiyhtiöistä. Deutsche Bankin lisäksi järjestelmän kannalta merkittävien finanssiyhtiöiden listalle on kirjattu vakuutus- ja varainhoitojätti Allianz.
Pankkien vakavaraisuuslaskennassa käytetyt riskipainotetut saatavat ovat vertailumaihin verrattuna matalat. IMF päätteleekin osakesijoittajien tavoin, että vakavaraisuussuhdeluvut saattavat aliarvioida pankkien riskejä. Pankkien tuloskunto on ollut heikko ja laajojen konttoriverkostojen kustannusrakenteet raskaat. Pankit ovat lisäksi valmistautuneet huonosti digitalisaatioon.
Taustalla on Saksan omintakeinen pankkijärjestelmä. Suurten liikepankkien lisäksi maassa on suuret osuuspankkien ja säästöpankkien ryhmät. Säästöpankkien keskusyhteisöinä toimivat osittain valtion omistamat alueelliset Landesbankit ovat olleet pahoissa vaikeuksissa.
Saksalaispankkien liiketoiminta nojaa voimakkaasti otto- ja antolainauksen väliseen korkokatteeseen. Pankkikenttä on tästä syystä erittäin haavoittuvainen matalille koroille, mutta vaikutus tulee esiin viiveellä. Saksassa esimerkiksi asuntolainakorot kiinnitetään yleensä viideksi tai kymmeneksi vuodeksi.
miheikki
Greatest Leader
Koska välimeri ja Atlantti.
Liikenne 13.7.2016 klo 11:42 | päivitetty 13.7.2016 klo 11:47 http://yle.fi/uutiset/kymppitonneil...rayksista_ei_mitaan_jarkea/9020666?origin=rss
Kymppitonneilla pelastuslauttoja ja valaistuja pelastusliivejä – Sisävesilaivuri uusista turvamääräyksistä: "Ei mitään järkeä"
Sisävesilaivurit pitävät tiukentuvia turvamääräyksiä ylimitoitettuina. Moni harkitsee lopettavansa liikennöinnin, koska varustelu tulee liian kalliiksi. Trafin mielestä turvallisuusvaatimuksista ei voi tinkiä.
Sisävesilaivoja Lahden matkustajasatamassa. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle
Kari Sulkanen ei aio hankkia kaikkiin laivoihinsa paukkulauttoja. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle
Säännöt vanhoja, mutta toimivia?
Erityisesti laivureita korpeaa vaatimus itsestään paukkupanoksella laukeavista pelastuslautoista.
– Meillä on kolme laivaa, joissa pitäisi ensi vuonna olla 10 paukkupanoslauttaa. Se tarkoittaa lähes 50 000 euron investointia, kauhistelee Kari Sulkanen.
Vaatimuksia on lisäksi esimerkiksi konehuoneen ja keittiön eristeiden sekä paloilmaisimien lisäämisestä. Pelastusliiveissä pitää ensi vuonna puolestaan olla valo.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi perustelee tiukennuksia sekä EU-direktiiveillä että kotimaan vanhentuneilla määräyksillä.
Viimeisin vakava onnettomuus oli 1930-luvulla.
– Juha Nyberg
– Entiset säännöt olivat 1970-luvulta. Aika, tekniikan kehitys ja turvallisuuskäsitykset ovat ajaneet ohi silloisista vaatimuksista. Säännöt ovat nyt kattavammat ja takaavat saman turvallisuustason kaikille aluksille niissä olosuhteissa, joissa ne liikennöivät, sanoo ylitarkastaja Kaija Tuomola.
Matkustajalaivayhdistyksessä sääntöjen vanhentumiseen ei uskota.
– Ehkä ne ovat peräisin 70-luvulta, mutta ne ovat toimineet. Nykyään laivurit kouluttavat henkilökuntansa, ja turvallisuusasenteet ovat parantuneet selvästi. Viimeisin vakava onnettomuus oli 1930-luvulla, muistuttaa puheenjohtaja Juha Nyberg.
Laivurit pohtivat lopettamista
Turvallisuusmääräykset ovat kiristyneet asteittain vuodesta 2013 lähtien. Trafin mukaan myös aluetoimitsijoita sekä liikennöitsijöitä on kuultu uusia sääntöjä laadittaessa, mutta Suomen matkustajalaivayhdistyksessä ollaan pettyneitä.
– Määräysten muuttuminen tuli aivan puskista, meitä ei kuunneltu alussa lainkaan, eikä lausuntopyyntöä esitetty. Nyt olemme hieman saaneet muutettua Trafin suhtautumista palomääräyksiin, mutta silti nekin tulevat laivureille kalliiksi, sanoo Nyberg.
Investoinnit voivat olla isoja mutta turvallisuus edellä mennään.
– Kaija Tuomola
Yhdistyksen mukaan moni laivuri miettiikin tällä hetkellä vakavasti liikennöinnin jatkamisen mielekkyyttä. Yhdistys ei usko konkurssiaaltoon, mutta epäilee, että risteilyalusten määrä vähenee.
– Suurimmissa vaikeuksissa lienevät pienet perheyritykset. Uusia yrittäjiä voi tulla mahdollisesti lopettavien tilalle, mutta laivoja voidaan myös myydä ulos Suomesta, arvioi puheenjohtaja Juha Nyberg.
Trafi ei aio perääntyä
Lahden Järvimatkailu ei aiota toteuttaa Trafin vaatimuksia. Ensi vuosi onkin vielä täysi arvoitus.
– 50 000 euron invenstointeja ei tehdä, se on varma. Katsotaan, ajammeko vain yhdellä laivalla vai ajammeko ollenkaan. Täytyy harkita laivojen myyntiä, sanoo Kari Sulkanen.
Yrittäjä lähettää vielä terveisensä Trafille.
– Tässä ei ole mitään järkeä! Nyt pitäisi neuvotella uudestaan määräyksistä. Miten yhtäkkiä muka kaikki laivat ovat turvattomia?
Trafista ei kuitenkaan heru lupausta uusien säännösten rukkaamisesta.
– Investoinnit voivat olla isoja, mutta turvallisuus edellä mennään, eikä sääntöihin olla tekemässä enää lievennyksiä, sanoo ylitarkastaja Kaija Tuomola.
Geronimo
Ylipäällikkö
VW:n päästöhuijaus poliittiseksi - Erkki Liikasta perätään kuultavaksi
AutoPolitiikkaEU
KUVA: EPA
Euroopan parlamentin keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä toivoo, että entinen teollisuuskomissaari Günther Verheugen toisi ”lopultakin” valaistusta autoalan päästöskandaaliin.
Entisen teollisuuskomissaarin pitäisi olla torstaina Volkswagenin päästöhuijausta selvittelevän Euroopan parlamentin tutkintakomitean kuultavana. EPP ryhmä moittii Verheugenia siitä, että tämä on toistuvasti kieltäytynyt tulemasta tutkintakomitean eteen.
EPP-ryhmän mukaan Verheugen ei ole ainut haluton demari tukemaan tutkintaa. Samaan joukkoon kuuluvat ryhmän mukaan edellisen komission yritystoiminnasta vastannut komissaari Erkki Liikanen sekä entinen ympäristökomissaari Margot Wallström, joiden kuulemisesta ei ole saatu vahvistusta.
VW asensi osaan dieselautoja ohjelmiston, joka mittaushetkellä näytti normaalia käyntiä pienempiä typpioksidipäästöjä. Yhtiö jäi huijauksesta kiinni viime syksynä Yhdysvalloissa.
EPP-ryhmä vierittää vastuuta lainsäädännön ja erityisesti lainsäädännöstä vastuussa olevien entisten demarikomissaarien niskaan.
EPP-ryhmän mukaan Verheugen vastasi komission CARS 21 korkean tason työryhmästä, jossa autoteollisuuden edustajat osallistuivat autoalan tulevaisuutta koskeviin pohdintoihin. Lisäksi Verheugenin tontille kuului lakiesitysten sisältö.
Tutkintakomitean EPP-ryhmän vastaavan Krišjānis Kariņšin mukaan ei ole epäilystä, etteikö Verheugen ole autojen päästömittauksen ongelmallisen lainsäädännön isä.
Kariņšin mukaan ilman Verheugenin kuulemista tutkintakomitea ei voi tehdä työtään.
”Günther Verheugen on tähtitodistaja ja ilman hänen todistustaan työmme estyy tai pahimmassa tapauksessa se on tuloksetonta”, EPP-ryhmän Pablo Zalba puolestaan sanoo.
AutoPolitiikkaEU
KUVA: EPA
Euroopan parlamentin keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä toivoo, että entinen teollisuuskomissaari Günther Verheugen toisi ”lopultakin” valaistusta autoalan päästöskandaaliin.
Entisen teollisuuskomissaarin pitäisi olla torstaina Volkswagenin päästöhuijausta selvittelevän Euroopan parlamentin tutkintakomitean kuultavana. EPP ryhmä moittii Verheugenia siitä, että tämä on toistuvasti kieltäytynyt tulemasta tutkintakomitean eteen.
EPP-ryhmän mukaan Verheugen ei ole ainut haluton demari tukemaan tutkintaa. Samaan joukkoon kuuluvat ryhmän mukaan edellisen komission yritystoiminnasta vastannut komissaari Erkki Liikanen sekä entinen ympäristökomissaari Margot Wallström, joiden kuulemisesta ei ole saatu vahvistusta.
VW asensi osaan dieselautoja ohjelmiston, joka mittaushetkellä näytti normaalia käyntiä pienempiä typpioksidipäästöjä. Yhtiö jäi huijauksesta kiinni viime syksynä Yhdysvalloissa.
EPP-ryhmä vierittää vastuuta lainsäädännön ja erityisesti lainsäädännöstä vastuussa olevien entisten demarikomissaarien niskaan.
EPP-ryhmän mukaan Verheugen vastasi komission CARS 21 korkean tason työryhmästä, jossa autoteollisuuden edustajat osallistuivat autoalan tulevaisuutta koskeviin pohdintoihin. Lisäksi Verheugenin tontille kuului lakiesitysten sisältö.
Tutkintakomitean EPP-ryhmän vastaavan Krišjānis Kariņšin mukaan ei ole epäilystä, etteikö Verheugen ole autojen päästömittauksen ongelmallisen lainsäädännön isä.
Kariņšin mukaan ilman Verheugenin kuulemista tutkintakomitea ei voi tehdä työtään.
”Günther Verheugen on tähtitodistaja ja ilman hänen todistustaan työmme estyy tai pahimmassa tapauksessa se on tuloksetonta”, EPP-ryhmän Pablo Zalba puolestaan sanoo.
fulcrum
Greatest Leader
Pari kaukaisempaa sukulaistani harjoittaa turistiveneilyä Inarissa ja Utsjoella. Muutama vuosi sitten kävimme tällaisella veneajelulla Lemmenjoella. Seurue istui kauniseen pohjoista jokivenemallia noudattavaan puuveneeseen ja kippari katsoi tarkasti että kaikki laittoivat liivit päälle huolella. Vene kulki joella sujuvasti ja vakaasti, tunnelma oli mitä hienoin.
Nykyään tämä bisnes on varmaan loppumassa, ellei ole kokonaan jo loppunut, en ole kysellyt viimeisimpiä kuulumisia. Puuveneitä ei enää saa yrityskäytössä käyttää vaan pitää olla tehdasvalmisteinen CE-hyväksytty vene. En myöskään tiedä ovatko he viitsineet suorittaa rannikkolaivurikurssia ja sitä edeltävää saaristolaivurikurssia joka nykyään joellakin vaaditaan (lähin suorituspaikka Kemi, 500km päässä). 30 uuden ja kalliin pelastusliivin hankinta ja valojen huolto pistänee viimeistään kustannustason niin korkealle ettei turistit viitsi enää sellaisia lipunhintoja maksaa. Tosin Tenolla voi olla mahdollisuus siirtää kirjat Norjan puolelle jossa kaikki säädökset ei vielä välttämättä ole niin pöljiä.
Mutta mitäpä Brysselissä välitetään muutamasta hassusta Lapin asukista. Heillähän oli ihan samat vaikutusmahdollisuudet äänestää kuin kaikilla muillakin, ihan omaa syytä että ovat niin vähäväkisiä etteivät saa ääntään kuuluviin. Muuttaisivat Brysseliin EU-hommiin, siellä se kilpailukyky säilytetään!
Nykyään tämä bisnes on varmaan loppumassa, ellei ole kokonaan jo loppunut, en ole kysellyt viimeisimpiä kuulumisia. Puuveneitä ei enää saa yrityskäytössä käyttää vaan pitää olla tehdasvalmisteinen CE-hyväksytty vene. En myöskään tiedä ovatko he viitsineet suorittaa rannikkolaivurikurssia ja sitä edeltävää saaristolaivurikurssia joka nykyään joellakin vaaditaan (lähin suorituspaikka Kemi, 500km päässä). 30 uuden ja kalliin pelastusliivin hankinta ja valojen huolto pistänee viimeistään kustannustason niin korkealle ettei turistit viitsi enää sellaisia lipunhintoja maksaa. Tosin Tenolla voi olla mahdollisuus siirtää kirjat Norjan puolelle jossa kaikki säädökset ei vielä välttämättä ole niin pöljiä.
Mutta mitäpä Brysselissä välitetään muutamasta hassusta Lapin asukista. Heillähän oli ihan samat vaikutusmahdollisuudet äänestää kuin kaikilla muillakin, ihan omaa syytä että ovat niin vähäväkisiä etteivät saa ääntään kuuluviin. Muuttaisivat Brysseliin EU-hommiin, siellä se kilpailukyky säilytetään!
Bushmaster
Greatest Leader
turska
Kenraali
Pässinpäät edustavat tuolla itseään eikä Suomi Oytä. Tällä meinigillä kaikki teollisuus yms ajetaan pois Suomesta. Saatanan Tunarit!
Kaikelisäksi kun tietää että Suomi on menossa jokaiseen hölmöilyyn mukaan etunenässä niin huonostihan tässä käy.
Muutenkin nuo kaikki kirpaisevat maata missä on kylmä ja pitkät liikenneyhteydet.
turska
Kenraali
Sen verran itseäkin tämä hölmöily alkaa syömään että oma EU-kanta ei enää olekaan aivan niin selvä. Täältä takapajulasta ei saada omaa ääntä ollenkaan kuuluviin ja suomea viedään kuin pässiä narussa. Lisäksi tuolla ilmastouskovaisuudella jotkut takovat kovia rahoja.
Suomen biovoimalle satojen miljoonien lisälasku–kivihiili pääsee kuin koira veräjästä
Suomen puu- ja turvevoimalat ovat saamassa liki puolen miljardin euron lisälaskun EU:n päästörajojen kiristämisen vuoksi. Sen sijaan huomattavasti enemmän saastuttavat keskieurooppalaiset kivihiililaitokset pääsevät huomattavasti lievemmillä rajoilla.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/suomen-biovoimalle-satojen-miljoonien-lisälasku-kivihiili-pääsee-kuin-koira-veräjästä-1.155333
Joka tähän suostuu suorittaa mielestäni maanpetoksen.
Tosin tällä voisi perustella mamujen siirtoistutusten mahdottomuuden.
Bushmaster
Greatest Leader
Eläköön EU!!! ...vaikka suomi ja suomalaiset kuihtuisvatkin pois maailmankartalta, niin EU on tärkein koska rauha, turvallisuus, hyvinvointi ja arvoyhteisö ...
hyvä meininki ja tällä muuten tienataan...
hyvä meininki ja tällä muuten tienataan...
Geronimo
Ylipäällikkö
Kyllähän Suomi tavoitteeseen päsee eihän se edellytä kuin metsäteollisuuden siirtoa Venäjälle ja tarvitseeko sitten enään myydä sinnepäin puuta?
Tuhon tavoitteeseen kun pyritään niin moni tehdas sulkee ovensa ja talojen lämmitykseen tulee lisää kustannuksia ja talous sakkaa varmasti.
EU uskovaisten usko joutuu leipäjonossa koetukselle.
Komissio esittää Suomelle 39 prosentin päästövähennystä - Tiilikainen: "Kova tavoite"
YmpäristöPolitiikkaEU
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pitää Suomen EU:lta saamaa päästötavoitetta kovana. KUVA: PEKKA AHO
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pitää Suomen päästövähennystavoitetta ennakoitua kovempana. EK pelkää kuljetuskustannusten nousua.
Euroopan komissio on julkistanut tuoreen päästövähennysesityksensä, jonka avulla EU:n päästökaupan ulkopuolisia kokonaispäästöjä on tarkoitus leikata 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, kun vertailukohtana on vuosi 2005.
Tavoitteet on tarkoitettu sitoviksi, ja niiden avulla on tarkoitus päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin Euroopan unionissa. Kokonaisuudessaan EU:n päästöjen on määrä vähentyä 40 prosentilla vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä.
"Suomen päästövähennystavoite näillä aloilla on kova, 39 prosenttia. Se on tiukempi kuin odotimme, sillä valmistauduimme 37–38 prosentin tavoitteeseen. Meidän on tarkistettava huolella komission laskentamenetelmät ja lähtötiedot", sanoo maatalous- ja ympäristöministeriKimmo Tiilikainen (kesk) tiedotteessa.
"Kovan tavoitteen saavuttamisen helpottamiseksi tarjotaan joustokeinoja, mutta niiden hyödyntämismahdollisuuksiin liittyy vielä epävarmuutta", ministeri jatkaa.
Vähennystavoitteet jakautuvat jokseenkin epätasaisesti unionin jäsenmaiden välillä. Suomen tavoitteeksi komissio antoi 39 prosentin päästövähennyksen, mikä on yksi jäsenmaiden korkeimmista tavoitteista.
Suomea korkeamman tavoitteen saivat vain Tanska, Ruotsi ja Luxemburg, joista Tanskan päästötavoite on sama kuin Suomella ja Luxemburgin sekä Ruotsin tavoite 40 prosentin vähennys.
Itä-Euroopan maat kantavat jäsenmaiden päästötavoitteista huomattavan pienen osan. Listan häntäpäästä löytyvät Romania ja Bulgaria, joista Romanian päästötavoite on kaksi prosenttia ja Bulgarian nolla prosenttia.
Tavoitteet koskevat niitä talouden aloja, joita ei säädellä erikseen EU:n päästökauppasäädöksillä. Näihin sektoreihin kuuluvat lämmitys, rakennusala, maanviljely, jätehuolto ja liikenne, jotka kattoivat yhdessä lähes 60 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä vuonna 2014.
Talousvaikutuksia Suomelle
"Hallitusohjelmassa olemme varautuneet tarvittaviin toimiin, sillä jo siellä on kirjattu tärkeimmät toimet eli tuontiöljyn käytön puolitus ja uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuuden nosto 40 prosenttiin. Liikenteeseen on saatava myös lisää sähkö- ja biokaasuautoja", sanoo ministeri Tiilikainen.
Komission tiedotteessa visioidaan hyviä talousvaikutuksia talousmuutokselle, joka päästövähennyksistä seuraa.
"Tämä on muutos, joka tarjoaa töitä, kasvua ja investointimahdollisuuksia Euroopalle samalla, kun vaarallisen ilmastonmuutoksen seurauksia lievennetään. Tällainen muutos vaatii muutoksia bisnes- ja investointikäyttäytymisessä ja kannustimia kaikissa menettelytavoissa", komission tiedotteessa todetaan.
Suomessa ensireaktio on ollut se, että tavoitteet ovat talouden kannalta kovia.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK varoitti heti, että kiristyvät tavoitteet nostavat kuljetuskustannuksia Suomessa "tuntuvasti". EK muistuttaa, että päästövähennystavoite lähes 2,5-kertaistuu nykytavoitteista, jotka tähtäävät vuoteen 2020.
"Aiempiin päätöksiin on kirjattu, että korkean BKT-tason maat voivat saada helpotusta, jos tavoitteen saavuttaminen tulee hyvin kalliiksi tai jos maalla on hyvät näytöt päästöjen aiemmasta vähentämisestä. Suomi voikin saada velvoitteestaan muutaman prosenttiyksikön vähennyksen ostamalla päästöoikeuksia ja siirtämällä ne ei-päästökauppasektorin hyväksi sekä kasvattamalla hiilinieluja maankäytön muutoksilla. Tämä vaatii kuitenkin kovasti työtä jatkoneuvotteluissa", muistuttaa tiedotteessa asiantuntijaMikael Ohlström EK:sta.
Tuhon tavoitteeseen kun pyritään niin moni tehdas sulkee ovensa ja talojen lämmitykseen tulee lisää kustannuksia ja talous sakkaa varmasti.
EU uskovaisten usko joutuu leipäjonossa koetukselle.
Komissio esittää Suomelle 39 prosentin päästövähennystä - Tiilikainen: "Kova tavoite"
YmpäristöPolitiikkaEU
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pitää Suomen EU:lta saamaa päästötavoitetta kovana. KUVA: PEKKA AHO
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen pitää Suomen päästövähennystavoitetta ennakoitua kovempana. EK pelkää kuljetuskustannusten nousua.
Euroopan komissio on julkistanut tuoreen päästövähennysesityksensä, jonka avulla EU:n päästökaupan ulkopuolisia kokonaispäästöjä on tarkoitus leikata 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, kun vertailukohtana on vuosi 2005.
Tavoitteet on tarkoitettu sitoviksi, ja niiden avulla on tarkoitus päästä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin Euroopan unionissa. Kokonaisuudessaan EU:n päästöjen on määrä vähentyä 40 prosentilla vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä.
"Suomen päästövähennystavoite näillä aloilla on kova, 39 prosenttia. Se on tiukempi kuin odotimme, sillä valmistauduimme 37–38 prosentin tavoitteeseen. Meidän on tarkistettava huolella komission laskentamenetelmät ja lähtötiedot", sanoo maatalous- ja ympäristöministeriKimmo Tiilikainen (kesk) tiedotteessa.
"Kovan tavoitteen saavuttamisen helpottamiseksi tarjotaan joustokeinoja, mutta niiden hyödyntämismahdollisuuksiin liittyy vielä epävarmuutta", ministeri jatkaa.
Vähennystavoitteet jakautuvat jokseenkin epätasaisesti unionin jäsenmaiden välillä. Suomen tavoitteeksi komissio antoi 39 prosentin päästövähennyksen, mikä on yksi jäsenmaiden korkeimmista tavoitteista.
Suomea korkeamman tavoitteen saivat vain Tanska, Ruotsi ja Luxemburg, joista Tanskan päästötavoite on sama kuin Suomella ja Luxemburgin sekä Ruotsin tavoite 40 prosentin vähennys.
Itä-Euroopan maat kantavat jäsenmaiden päästötavoitteista huomattavan pienen osan. Listan häntäpäästä löytyvät Romania ja Bulgaria, joista Romanian päästötavoite on kaksi prosenttia ja Bulgarian nolla prosenttia.
Tavoitteet koskevat niitä talouden aloja, joita ei säädellä erikseen EU:n päästökauppasäädöksillä. Näihin sektoreihin kuuluvat lämmitys, rakennusala, maanviljely, jätehuolto ja liikenne, jotka kattoivat yhdessä lähes 60 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä vuonna 2014.
Talousvaikutuksia Suomelle
"Hallitusohjelmassa olemme varautuneet tarvittaviin toimiin, sillä jo siellä on kirjattu tärkeimmät toimet eli tuontiöljyn käytön puolitus ja uusiutuvien liikennepolttoaineiden osuuden nosto 40 prosenttiin. Liikenteeseen on saatava myös lisää sähkö- ja biokaasuautoja", sanoo ministeri Tiilikainen.
Komission tiedotteessa visioidaan hyviä talousvaikutuksia talousmuutokselle, joka päästövähennyksistä seuraa.
"Tämä on muutos, joka tarjoaa töitä, kasvua ja investointimahdollisuuksia Euroopalle samalla, kun vaarallisen ilmastonmuutoksen seurauksia lievennetään. Tällainen muutos vaatii muutoksia bisnes- ja investointikäyttäytymisessä ja kannustimia kaikissa menettelytavoissa", komission tiedotteessa todetaan.
Suomessa ensireaktio on ollut se, että tavoitteet ovat talouden kannalta kovia.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK varoitti heti, että kiristyvät tavoitteet nostavat kuljetuskustannuksia Suomessa "tuntuvasti". EK muistuttaa, että päästövähennystavoite lähes 2,5-kertaistuu nykytavoitteista, jotka tähtäävät vuoteen 2020.
"Aiempiin päätöksiin on kirjattu, että korkean BKT-tason maat voivat saada helpotusta, jos tavoitteen saavuttaminen tulee hyvin kalliiksi tai jos maalla on hyvät näytöt päästöjen aiemmasta vähentämisestä. Suomi voikin saada velvoitteestaan muutaman prosenttiyksikön vähennyksen ostamalla päästöoikeuksia ja siirtämällä ne ei-päästökauppasektorin hyväksi sekä kasvattamalla hiilinieluja maankäytön muutoksilla. Tämä vaatii kuitenkin kovasti työtä jatkoneuvotteluissa", muistuttaa tiedotteessa asiantuntijaMikael Ohlström EK:sta.
Ikarus
Respected Leader
Talous 20.07.2016 08:00
Päästörajojen kiristyminen voi maksaa miljoonia Kuopion Energialle
http://www.savonsanomat.fi/talous/P...oi-maksaa-miljoonia-Kuopion-Energialle/803254
Ei se voi, vaan maksaa.
Päästörajojen kiristyminen voi maksaa miljoonia Kuopion Energialle
http://www.savonsanomat.fi/talous/P...oi-maksaa-miljoonia-Kuopion-Energialle/803254
Ei se voi, vaan maksaa.