Bushmaster
Greatest Leader
Näin alkavat "foliohattujen" ennusteet Eu:sta ja sen todellisesta olemuksesta realisoitua....
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Tajuaakohan moni että miten merkittäviä aikoja nykyään eletään?
Tätä ei ehkä kannattaisi täällä kertoa, mutta kerron kuitenkin, että suunittelen ihan vakavissani maastamuuttoa ja olen jo asian eteen jotain tehnytkin.
Minä olen siinä mielessä vähän britti, että tiedän ihan luontaisesti milloin on aika laajentua ja milloin vetäytyä.
Kyllä minä rynkkyhommiin tulen jos tarve vaatii, mutta siihen saakka katson tätä touhua niin sivussa, että siellä ei myrskyt riehu, pakolaiset heilu ja isot kukkoile...ei ainakaan Putin ja Venäjä
Ei siellä ole luntakaan, eikä edes pakkasta...joten se on 10-0 minulle.
Britannia kun on aseidenkiellon ykkösmaa ja varmaa eniten islamisti hulluja niin ei kiitos...
Muuten ei ole mitään britanniaa ja brittejä vastaan...
En minä sinne ole muuttamassa, vaikka pidän kyllä Lontoosta paljonkin
Tarkoitin sitä että britit vetäytyvät EU:sta tismalleen oikeaan aikaan...kohta alkaa pata porisemaan ihan kunnolla.
Mihail Andrejevitš Suslov (ven. Михаил Андреевич Суслов, 21. marraskuuta 1902Šahovskoje, Venäjä – 25. tammikuuta 1982Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen valtiomies jaNeuvostoliiton kommunistisen puolueen(NKP) pääideologi. Suslov oli NKP:npolitbyroon ja sihteeristön jäsen.
NuoruusMuokkaa
Suslov liittyi 16-vuotiaana NKP:n nuorisojärjestö Komsomoliin ja itse puolueeseen vuonna 1921. Hän opiskeli taloutta Plehanovin instituutissa ja Punaprofessoreiden instituutissa, myöhemmin hän opetti Moskovan yliopistossa ja Teollisuusakatemiassa.
Osallistuminen puhdistuksiinMuokkaa
Pääartikkeli: Stalinin terrori
Suslov valittiin puoluekoneiston kouluttajaksi 1931. Suslov valittiin keskuskomitean valvoman komission tarkastajaksi. Hänen tehtävänään oli keskittyä lukuisiin "henkilökysymyksiin" ja puuttua poikkeamiin puolueen yleisestä linjasta ja tarvittaessa erottaa henkilöitä puolueesta.
Suslov ohjasi komission aloittamaa puhdistusta puolueessa Uralin ja Tšernigovin provinsseissa vuosina 1933–1934. Lazar Kaganovitš oli Puoluevalvontatoimikunnan puheenjohtajana 1930-luvun alkupuolella ja eikä hän koskaan ottanut huomioon tiedostavia työntekijöitä komissiossaan.selvennä
Suslovin roolia uusiutuvissa puhdistuskampanjoissa 1937 ja 1938 ei ole dokumentoitu vaikkakin on selvää että puhdistukset, jotka poistivat suurimman osan puolueaktivisteista, avasi tien hänen nopealle ylenemiselleen. Suslovista tuli Stavropolinpuoluekomitean ensimmäinen sihteeri ja jäsen keskuskomitean tarkastuskomiteassa (GPSU) vuonna 1939. Hän oli ehdolla keskuskomitean täysjäseneksi 1941.
Toisen maailmansodan aikana Suslov oli toteuttamassa tšetšeenien ja muidenmuslimivähemmistöjen karkotustaKaukasukselta.
Mielenkiintoista muuten on, miksi juuri ne, jotka ehkä selkeimmin kuuluivat globalisaation voittajiin (Iso-Britannia ja Yhdysvallat), käynnistivät voimakkaimman protestin
.
Komissio haluaa tehostaa turvatarkastuksia unioniin saapuville
ILKKA AHTOKIVI
3 tuntia ja 11 minuuttia sitten(päivitetty 2 tuntia ja 54 minuuttia sitten)
EU:n komissio ehdottaa unionin matkustustieto- ja -lupajärjestelmää, joka tehostaisi EU:iin ilman viisumia matkustavien turvallisuustarkastuksia.
Komission esityksen mukaan matkustustieto- ja -lupajärjestelmään (ETIAS) kerättäisiin tietoja Euroopan unioniin ilman viisumia matkustavista henkilöistä, jotta voitaisiin tehdä tulijoille etukäteistarkastuksia ja turvallisuustarkastuksia.
Tulossa eurooppalainen ESTA.
(Lehtikuva/Kimmo Mäntylä)
– Näin voitaisiin valvoa EU:n ulkorajoja tehokkaammin ja parantaa sisäistä turvallisuutta, mutta samalla sujuvoittaa laillista matkustamista Schengen-alueen rajojen yli, komissio toteaa tiedotteessaan.
ETIAS-järjestelmässä EU:n ulkopuolisten, viisumista vapautettujen maiden kansalaisten verkkohakemuksessa antamat tiedot tarkastettaisiin jo ennen kuin he saapuvat EU:n ulkorajalle. Tällaisia tietoja olisivat esimerkiksi henkilöllisyystiedot, matkustusasiakirja, asuinpaikkaa koskevat tiedot ja yhteystiedot.
Näin voitaisiin arvioida, muodostavatko he laittomaan maahanmuuttoon, turvallisuuteen tai kansanterveyteen liittyvän uhkan.
ETIAS-järjestelmään verkossa tai mobiilisovelluksella toimitettujen hakemusten tietoja verrattaisiin automatisoidusti muihin EU:n tietojärjestelmiin. Näitä järjestelmiä olisivat esimerkiksi Schengenin tietojärjestelmä SIS, viisumitietojärjestelmä VIS, Europolin tietokanta, Interpolin tietokanta, rajanylitystietojärjestelmä EES, Eurodac-sormenjälkitietokanta, eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä ECRIS sekä tarkoitusta varten perustettava erityinen ETIAS-tarkkailuluettelo.
Järjestelmässä olisi tarkoin määritellyt luokittelusäännöt, joiden perusteella matkustuslupa myönnettäisiin tai evättäisiin.
Komission mukaan ehdotuksen mukainen lupamenettely olisi suhteellisen yksinkertainen, edullinen ja nopea. Suurimmassa osassa tapauksia luvan saisi muutamassa minuutissa.
Lupa, jota koskevan hakemuksen täyttäminen kestäisi kymmenisen minuuttia ja jossa edellytettäisiin ainoastaan voimassa olevaa matkustusasiakirjaa, olisi voimassa viisi vuotta, ja sitä voitaisiin käyttää useisiin eri matkoihin. Hakemuksen käsittelymaksu olisi viisi euroa, joka perittäisiin vain 18 vuotta täyttäneiltä.
ETIAS-lupa ei olisi viisumi, vaan kevyempi ja käyttäjäystävällisempi järjestelmä.
Viisumista vapautettujen maiden kansalaiset voisivat edelleen matkustaa ilman viisumia, mutta ennen Schengen-alueelle saapumista heidän olisi kuitenkin saatava matkustuslupa, joka olisi helppo hankkia.
Näin voitaisiin tunnistaa henkilöt, jotka voivat muodostaa laittoman maahanmuuton riskin tai turvallisuusriskin, jo ennen kuin he saapuvat rajalle ja siten parantaa huomattavasti ulkorajojen turvallisuutta.
ETIAS-järjestelmällä voitaisiin myös kerätä puuttuvia tietoja ilman viisumia matkustavista henkilöistä.
Komission esityksen mukaan matkustustieto- ja -lupajärjestelmään (ETIAS) kerättäisiin tietoja Euroopan unioniin ilman viisumia matkustavista henkilöistä, jotta voitaisiin tehdä tulijoille etukäteistarkastuksia ja turvallisuustarkastuksia.
Mutta samalla asylum-taikasanalla tulleet pääsevät rajan yli että heilahtaa sellaisella turvakontrollilla jossa he itse kertovat kaiken tiedon itsestään, kautta kiven ja kannon muuten mörökölli heidät vie.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/n...e-kohti-yhteista-finanssipolitiikkaa/ebpSNHqD
Nollakorot eivät riitä - EU menee kohti yhteistä finanssipolitiikkaa
EUKansantalousPolitiikkaEU
Talous- ja budjettikomissaari Pierre Moscovici. Kuva: EPA
Koska EKP:n nollakorkopolitiikka ei toimi, EU ottaa muita työkaluja käyttöön.
Euroopan komissio muuttaa talouspoliittista tarkastelukulmaansa. Se alkaa katsoa euroaluetta finanssipoliittisena kokonaisuutena.
Komissio haluaa, että ylijäämämaat (kuten vaikkapa Saksa ja Hollanti) lisäävät investointejaan ja kasvupanostuksiaan, jolloin ne edesauttavat koko euroalueen toipumista.
Talous- ja budjettikomissaari Pierre Moscovici luonnehti komission uutta linjausta ensi askeleeksi kohti fiskaaliunionia. Hän kuvasi uutta lähestymistapaa ”positiiviseksi finanssipoliittiseksi linjaksi”.
”Olemme menossa kohti uutta aikaa. Toimimme kasvun puolesta”, Moscovici sanoi.
Komissio hakee elvytysvaraa
Komission uuden linjauksen taustalla on Euroopan keskuspankin nollakorkoinen rahapolitiikka. Kun rahapolitiikalla ei voida enää elvyttää, on elvytettävä finanssi- eli budjettipolitiikalla. Elvytysvaraa tarvitaan myös, jos inflaatio euroalueella kiihtyy ja rahapolitiikkaa joudutaan kiristämään.
Elvytysvaran saamiseksi komissio alkaa vahtia jäsenvaltioiden ylijäämiä samaan tapaan kuin alijäämiä. Tarkoitus on, että ylijäämätaloudet elvyttävät kokonaisuuden eduksi.
Nykyiset velka- ja alijäämärajoitteet pysyvät voimassa, joten velkaantuneet ja budjettivajeiden kanssa taistelevat jäsenmaat eivät itse voi elvyttää. Niiden julkisissa talouksissa vyönkiristys jatkuu.
Eurosta ja sosiaalisesta dialogista vastaava komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis korostikin taas kerran rakenteellisten uudistusten välttämättömyyttä.
Suomi on komission tarkkailussa
Komissiolla on parhaillaan tarkastelussa jäsenvaltioiden ensi vuoden budjettilinjaukset. Suomi on jo tarkkailussa.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) joutui kirjeitse perustelemaan komissiolle, miksi Suomi on pudonnut rakenteellisen alijäämän korjausuralta. Valtion budjettialijäämä kasvaa ensi vuonna. Samalla keskipitkän aikavälin tasapainotavoite karkaa kauemmaksi.
Suomi perusteli alijäämiensä kasvua meneillään olevilla rakenneuudistuksilla. Muun muassa kilpailukykysopimus, kiky, kasvattaa budjettivajetta lyhyellä aikavälillä. Alijäämävaikutuksista tulee pysyviä, jos hallituksen kikyn varaan laskemat työllisyysvaikutukset eivät toteudu, mutta kikyyn liitetyt veronkevennykset jäävät pysyviksi.
Moscovici kertoi, että komissio palaa Suomen tilanteeseen seuraavan kerran keväällä.
Espanja ja Portugali päästetään helpommalla
Komissio on lieventänyt kantaansa Espanjan ja Portugalin budjettitalouksia kohtaan. Komissio jo kertaalleen ehdotti maiden rakennerahojen jäädyttämistä, mutta neuvosto kumosi aikeet. Nyt hankkeesta luovuttu.
”Varojen jäädyttäminen ei ole enää ajankohtaista”, Dombrovskis sanoi.
Italian julkisen talouden tila on huono, mutta komissio armahtaa maan vedoten poikkeuksellisiin tapahtumiin. Moscovici huomautti Italian kärsineen vakavista maanjäristyksistä ja kantavan vastuuta valtavista pakolaismääristä. Italian tilannetta arvioidaan joulukuun alun euroryhmän ja Ecofinin kokouksissa.
Alijäämien kanssa painiskelevan Ranskan osalta Moscovici totesi, että Ranskan alijäämä todennäköisesti painuu ensi vuonna 2,9 prosenttiin. Hän kuitenkin korosti, että korjauksen on oltava pysyvää ja varoitti lipsumasta linjasta ensi vuoden presidentinvaalien takia.
Kun komissaareilta tivattiin tiedotustilaisuudessa löysähköstä linjasta, Moscovici huomautti, että järjenkäyttö politiikassa on sallittua.
”Populistisia liikkeitä on Atlantin molemmin puolin. Tämäkin pitää ottaa huomioon”, hän totesi.
Ei EU:n herrat edes halua korjata EU:n jäsenmaiden taloutta vaan kaapata jäsenmaiden vallan totaalisesti omiin käsiin eli perustaa EU-liittovaltio diktatuurin kaikin mahdollisin keinoin...
Olemme tämän suunnitelman kertoneet moneen kertaan mutta toiset eivät suostu uskomaan.
Olemme tämän suunnitelman kertoneet moneen kertaan mutta toiset eivät suostu uskomaan.
EU:n iittovaltiokehitys ei varmaankaan tule yllätyksenä useimmille, jotka ovat kuulleet fraasin ”ever closer union”. Se on seisonut perustamissopimuksissa jo vuodesta 1957.
EU ja sen edeltäjät tähtäävät jonkinlaiseen liittovaltioon. Tarkoittaako se Sveitsin tai Intian mukaista monikielistä ja -kulttuurillista liittovaltiota tai Kanadan kaltaista kaksikielistä ja -kulttuurillista liittovaltiota vai mahdollisesti Yhdysvaltojen tapaista laajalti yksikielistä kulttuurien sulatusuunia, jää valin kauhaan ja valintojen varaan. EU kehittyy sellaiseksi kuin jäsenmaat (ja ulkoiset tekijät) sen muovaavat.
Suomi sitoutui EU:n jäseneksi lyhyen itsenäisyyden ajan (1917-1939 ja 1990-1995) sekä pitkän epäitsenäisyyden ajan (1945-1990) jälkeen. Autonomian aika (1809-1917) toki toi kokemusta elosta ja olosta osana suurempaa kokonaisuutta.
Suomen Eduskunta on 15 päivänä viime marraskuuta, nojaten maan Hallitusmuodon 38 §:ään, julistautunut korkeimman valtiovallan haltijaksi sekä sittemmin asettanut maalle hallituksen, joka tärkeimmäksi tehtäväkseen on ottanut Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttamisen ja turvaamisen. Tämän kautta on Suomen kansa ottanut kohtalonsa omiin käsiinsä, ja nykyiset olot sekä oikeuttavat että velvoittavat sen siihen. Suomen kansa tuntee syvästi, ettei se voi täyttää kansallista ja yleisinhimillistä tehtäväänsä muuten kuin täysin vapaana. Vuosisatainen vapaudenkaipuumme on nyt toteutettava; Suomen kansan on astuttava muiden maailman kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.
Yhdenvertaisuuslaki oli 14. toukokuuta 1912 Suomen suuriruhtinaskunnassa voimaan tullut laki, jonka mukaan Venäjän alamaisilla jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on. Laki oli säädetty yleisvaltakunnallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä, niin että Venäjän valtakunnanneuvosto ja duuma hyväksyivät sen, mutta Suomen eduskuntaan ei lakia tuotu käsiteltäväksi. Keisari Nikolai II oli vahvistanut 1910 lain yleisvaltakunnallisesta lainsäädäntöjärjestyksestä, ja yhdenvertaisuuslaki oli tärkeimpiä tämän lain nojalla säädetyistä ns. yleisvaltakunnallisista laeista.
Lain nojalla Venäjän kansalaiset saivat muun muassa oikeuden hakea virkoja Suomesta ilman Suomen kansalaisuutta ja toimittaa asioitaan viranomaisten kanssa venäjän kielellä.
Koska Suomen eduskunta ei ollut hyväksynyt yhdenvertaisuuslakia, monet suomalaiset viranomaiset kieltäytyivät noudattamasta sitä. Useita näistä kieltäytyjistä tuomittiin vankeusrangaistuksiin venäläisissä tuomioistuimissa. Viipurin maistraatin jäsenet vangittiin ja vietiin Pietariin Krestyn vankilaan sen jälkeen, kun maistraatti oli kieltäytynyt käsittelemästä erään venäläisen talonpojan jättämää elinkeinoilmoitusta lihakaupan pidosta Viipurissa. Kun Viipurin hovioikeus piti maistraatin päätöksen ennallaan, myös hovioikeuden jäsenet joutuivat 8 kuukaudeksi Krestyn vankilaan 1913-1914.
Lappeen tuomiokunnan kihlakunnantuomarina toiminut Pehr Evind Svinhufvud puolestaan kieltäytyi vuonna 1914 tunnustamasta Venäjän kansalaista Konstantin Ivanovitš Kasanskia Suomen prokuraattoriksi. Suomen kenraalikuvernööri Frans Seyn erotti hänet tuomarinvirasta. Kun Svinhufvud kieltäytyi eroamasta, hänet vangittiin Luumäellä kesken oikeudenistunnon ja karkotettiin Siperian Tomskiin.
Yhdenvertaisuuslakia ei julkaistu Suomen asetuskokoelmassa, mutta se julkaistiin 1912 suomeksi erillisenä teoksena nimeltä "Yhdenwertaisuuslaki" ja kunnanviranomaiset. Teoksella ei ollut merkitty tekijöitä, ja siinä olleissa lain kommenteissa huomautettiin, ettei Suomen eduskunta ollut lakia hyväksynyt.
Ja tämän kiistävät poliitikkomme edelleen, siinä yksi syy miksi suuri osa kansaa ei tätä sisäistä.
Suomen kansan ja Suomen tasavallan historiat liitttyvät toisiinsa olennaisesti, Suomi perustettiin kansallisvaltioksi turvamaan kansan säilyminen ulkoisia uhkia vastaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_itsenäisyysjulistus
Autonomian aika todella toi kokemusta, juuri sitä mikä käynnisti itsenäistymisen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdenvertaisuuslaki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimmäinen_sortokausi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_sortokausi
Suomen itsenäisyys alkoi sisällissodalla: sisäinen uhka. Ulkoinen uhka tuli USAsta: vuoden 1929 jälkeinen suuri lama.
Sitten luotettiin Kansainliittoon, liittoutumattomuuteen ja aseistariisuuntumiseen (Niukkas-linja ja malli-Cajander). Syttyi Talvisota.
Jatkosotaan lähdettiin onneksi varustautuneina Saksan (ja Ruotsin) suosiollisella avustuksella. Oltiinpa aseveljiäkin saksalaisten kanssa.
Lapinsodasta alkaen oltiinkin sitten Neuvosto-liitossa (YYA) koko epäitsenäisyyden ajan, kunnes mestari oli meille suosiollinen ja Neuvostoliitto hajosi.
Uusitsenäisyyden aika alkoi pörssi- ja kiinteistöromahduksella, kotikutoisella pankkikriisillä sekä jättityöttömyydellä ja talouslamalla. Pieni pelko oli myös koko ajan /c:ssä, että Venäjällä vallankaappaus, juoppo presidentti tai muu syy johtaa katastrofiin.
Viiden vuoden uusitsenäisyyskokeilun jälkeen kansa oli valmis EU-jäsenyyteen.
Kansallisuusliike, venäläistäminen ja suora tyrannia olivat suurin syy siihen että Suomessa oli riittävästi kansallismielistä väestöä saavuttamaan ja säilyttämään itsenäisyys.
Loput voivat olla vaikka mitä maailmankansalaisia, he eivät olleet oleellisia siinä miten kansallisvaltio syntyi tai että säilyykö se, vastuu on edelleen kansallismielisillä.