Bushmaster
Greatest Leader
Tääkin on varmaan "putinististista Eu -vihapuhetta" ..?
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Tääkin on varmaan "putinististista Eu -vihapuhetta" ..?
No varmaan.
Itselleni on tärkeintä itsenäinen Suomi ja suomalaiset ennen muita kansoja.
EVA-analyysi Euroopan unionista: Lisää sääntelyä, vähemmän markkinataloutta, tulonsiirtoja etelään
SAMI METELINEN
2 tuntia ja 31 minuuttia sitten(päivitetty 2 tuntia ja 5 minuuttia sitten)
Liittovaltiokehitys saattaa ottaa askeleita eteenpäin Euroopan unionissa.
Britannian markkinaliberaali politiikka on pyrkinyt edistämään vapaakauppaa ja kyseenalaistanut sääntelyn tarpeellisuutta. Britannian EU-eron eli Brexitin myötä koko EU:n politiikka muuttuu.
Brexit laittoi EU:n liikkeelle.
(Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto)
Näin arvioivat Elinkeinoelämän keskusliiton EU- ja kauppapolitiikasta vastaava johtajaTaneli Lahti sekä Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä perjantaina ilmestyneessä EVA-analyysissä Unionin horjahdus – Euroopan ja Suomen valinnat Brexitin jälkeen.
Analyysin kirjoittajien mukaan Brexit johtaa todennäköisesti isojen maiden painoarvon kasvuun ja pienimpien maiden painoarvon pienentymiseen EU:ssa.
"Kun yksi iso jäsenmaa poistuu, muiden isojen maiden merkitys määräenemmistön väestökriteerin täyttymisessä kasvaa", Lahti ja Vihriälä kirjoittavat.
Suomen asema ei kuitenkaan näyttäisi tilanteeseen sovelletun peliteoreettisen analyysin mukaan muuttuvan juuri lainkaan.
Britanniasta ja muista pohjoisista maista poiketen EU:n eteläiset maat ovat painottaneet markkinavoimien sääntelyn tärkeyttä ja maiden välistä solidaarisuutta. Se tarkoittaa laajempaa EU:n yhteistä budjettia ja tulonsiirtoja köyhemmille jäsenmaille.
"Saksan asema suhteessa Ranskaan, Italiaan ja Espanjaan todennäköisesti heikkenee talouspolitiikan kysymyksissä. Tämä johtuu siitä, että Britannian kannat ovat usein olleet lähempänä Saksan kuin Ranskan, Italian tai Espanjan kantoja", analyysissä todetaan.
Liittovaltiokehitys voi kasvaa
Brexit voi johtaa unionin tiivistymisen suhteen kahteen vaihtoehtoiseen suuntaan. Suurempaa yhtenäisyyttä kannattavat tahot näkevät Brexitin myötä mahdollisuuden tiiviimmälle integraatiolle. Tämä perustuu arvioon, että ylikansallista päätöksentekoa vastustavien EU-maiden joukko pienenee, kun kaikkein kriittisimmin integraatioon suhtautuva iso maa eroaa EU:sta. Tämä voi tarkoittaa vähittäistä siirtymistä kohti liittovaltiota.
Toisen näkemyksen mukaan Brexit-äänestyksen tulos tulkitaan jäsenmaissa äärimmäisenä reaktiona siihen, että päätösvaltaa on siirretty kansallisilta poliittisilta päättäjiltä EU:n tasolle.
Lahti ja Vihriälä arvioivat, että Donald Trumpin voitto Yhdysvaltain presidentinvaaleissa lisää tarvetta eurooppalaiselle johtajuudelle ja Euroopan voimien kokoamiselle. Tämä johtuu siitä, että Trumpin presidenttiys todennäköisesti pienentää Yhdysvaltojen kiinnostusta Euroopan turvallisuuteen ja taloudellisen vaihdannan lisäämiseen Euroopan kanssa.
Kirjoittajat arvioivat, että johtajuuden roolia ei viime vuosien kokemusten valossa pysty kantamaan mikään muu maa kuin Saksa.
"Myös lähitulevaisuudessa EU-alueen ja erityisesti euroalueen taloudelliset vaikeudet saattavat johtaa vaatimuksiin tiivistää yhteisvastuuta", analyysissä todetaan.
Kirjoittajat arvioivat, että useiden jäsenmaiden lisäksi komission voidaan olettaa pyrkivän edistämään finanssipoliittisten tasausmekanismien luomista. Siinä tosin törmätään nopeasti perussopimusten muuttamisen tarpeeseen.
Suomi hankalaan välikäteen
Osa jäsenmaista kuitenkin suhtautuu jyrkän kielteisesti talouspolitiikan tasausmekanismeihin. Se saattaa johtaa siihen, että osa jäsenmaista päättää yhdessä edetä tiiviimpään yhteistyöhön. Sama ilmiö saattaa koskea myös muita politiikan lohkoja kuin taloutta.
"Tällöin lopputuloksena on selvästi eriytyvä integraatio (variable geometry tai Europe à la carte), jossa integraation aste vaihtelee maiden välillä politiikka-alueelta toiselle", Lahti ja Vihriälä kirjoittavat.
Suomi saattaa ajautua tässä EU:n integraation eriytymisessä analyysin mukaan hankalaan välikäteen.
"Yhtäältä eriytyminen sallii Suomen jättäytyä pois sille vastenmielisestä yhteistyöstä. Jos esimerkiksi osa euromaista haluaisi perustaa maiden välisen automaattisen finanssipoliittisen tasausmekanismin, Suomi voisi ehkä jäädä sen ulkopuolelle. Toisaalta tällaiset järjestelyt vahvistavat hallitustenvälisyyttä niin sanotun yhteisömenetelmän kustannuksella ja heikentävät EU:n koheesiota ja päätöskykyä", analyysissä todetaan.
Kirjoittajien mielestä läheinen yhteistyö Saksan kanssa on Suomelle tärkeää tulevaisuudessakin, koska tavoitteet ovat molemmilla mailla olleet hyvin samanlaisia.
"Saksassa suhtaudutaan pohjimmiltaan myönteisesti Euroopan integraatioon, ja Saksa on osoittanut halukkuutta erilaisiin kompromisseihin. Tällaiset ratkaisut voivat asettaa Suomen hankalaan asemaan, jos niihin ei ole ajoissa varauduttu", Lahti ja Vihriälä arvioivat.
http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/eva unionin horjahdus-58090
Juncker taisikin jo sanoa että käännetään laivaa enemmän siihen suuntaan että kuunnellaan kansaa. Se olisi viisas veto vaikkei niinkään peliliike. Järkeä käteen kuitenkin tarvittais jotta alue rauhoittuu. Toivottavasti Juncker tsemppaa nyt selvin päin nämä ratkaisutaistelut.Olisi historiallisen peliliikkeen paikka Eu:lla.
Merkel voidaan myös vastentahtoisesti ohjata pois vallasta. Katsotaan nyt seuraavat vaalit ja nähdään mitä saksalaiset todella haluavat. Uskon siihen, että Merkel vielä käyttää ja nauttii siitä media-ajasta mikä hänelle tulee annettuna nykyisessä roolissaan. Jatko ei sitten olekaan enää niin varmaa. Wir haben es satt, Merkel muss raus.Merkel ei luovu vallasta.
Eu toivoisin tulevan pelkän kauppa alueen. Kaikenlainen muu yhdistyminen on pieneille maille joka tapauksessa negatiivistä. Isommat ja vaikutus valtaisemmat sanelevat kumminkin itselleen edulliset ehdot pienten kustannuksella.
Nyky menosta sitä mieltä, että EU saisi kaatua mahdollisimman nopeasti pois. Arvelen myös niin käyvän, mutta aikaa en osaa ennustaa. Mielenkiintoiset ajat ovat edessä sillä oikeisto nousee saksan ja ranskan vaaleissa väistämättä. Tämä heijastelee eri valtioiden turvallisuus tilanteisiin varmasti paljon.
Itävallan oikealaita ehdokas sanoo kannattavansa Eu:sta kansanäänestystä mikäli Brexit lisää Eu:n keskittymistä ja vallan vähentämistä maiden omilta parlamenteilta.
Olisi historiallisen peliliikkeen paikka Eu:lla.
Sen täytyy saada eroajatukset loppumaan, ja vahvistua. Kaikki tämä täytyisi tehdä ilman vallan keskittämistä,koska muuten ei eroajatukset lopu.
Joku todellinen taikatemppu josta kerrotaan kouluissa vielä sadan vuoden päästä.
Vaan eihän se käy,koska Merkel ei luovu vallasta.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201611242200031681_ul.shtml
https://www.euractiv.com/section/gl...-of-pro-and-anti-russian-countries-in-the-eu/
MEPs draw map of pro- and anti-Russian countries in the EU
Home | Global Europe | News
By Georgi Gotev | EurActiv.com
25. marraskuuta 2016 (updated: 25. marraskuuta 2016)
Red is most anti-resolution, black is most pro-resolution.
[VoteWatch]
A European Parliament vote on a resolution seen as extremely critical of Russia has allowed the painting of a very precise picture of which countries have the most pro- and anti- Russian MEPs. The Vote Watch website allows us to see exactly how each MEP voted and who the “rebels” are.
The Parliament passed on 23 November the very polarising “EU strategic communication to counteract anti-EU propaganda by third parties”. The resolution, based on a draft by Anna Elżbieta Fotyga (PiS, Poland) doesn’t focus exclusively on Russia (it also speaks of the propaganda by Islamic State), but it generally mobilised MEPs in two camps – those who supported the view that Russia pursues hybrid warfare aimed at destroying the EU, and those who thought such language can only be counterproductive.
The vote was passed with 304 votes “For”, 179 “Against” and a very high number of abstentions – 208.
France the most pro-Russian?
Without any doubt, the southern part of the EU rejected the resolution. Many parliamentarians voted according to national lines, especially in France and Italy. Only three French MEPs out of 68 present, and only eight Italian MEPs, out of 69 present, supported the resolution.
Fillon calls Hollande’s hardline policy on Russia ‘absurd’
In a televised debate last night (24 November) French conservative frontrunner François Fillon said Russia must be anchored to Europe, or else Moscow would couple with China, to the detriment of the continent.
EurActiv.com
From the Greek MEPs, out of 18 present, not a single one supported the resolution. Only six out of 20 Portuguese MEPs voted “For”.
In Bulgaria, a traditionally pro-Russian country for historic reasons, all socialist MEPs voted against, despite the position of the S&D group to abstain; all MEPs from the mainly Turkish party DPS abstained, which is also considers a “rebel” attitude vis-a-vis their political group ALDE who advised to vote “For”. All EPP-affiliated MEPs voted “For”, according to the position of their political family.
Overall data for the 28 countries show that the centre-right EPP group voted mostly in favour, but still had abstentions, especially from France and Italy.
Most of the overall S&D vote followed the instruction of their political family to abstain. An S&D source told EurActiv that the reason was that the group didn’t like mixing the issues of Russian and Islamic State propaganda in the same resolution.
The anti-European Europe of Freedom and Democracy group, chaired by Nigel Farage, voted massively against the resolution. The far-right group of Marine Le Pen, “Europe of Nations and Freedom”, was even more united against the text.
On the other hand, Central and Eastern Europeans, as well as Germans, Belgians and Dutch were highly in favour of the resolution, in range of approval between 50 and 70%. Even Viktor Orbán’s party, Fidesz, voted in favour of more action in countering anti-EU propaganda.
Clearly the strongest anti-resolution vote (more than 70%) was expressed by MEPs of Poland, Lithuania, Estonia, Hungary, Croatia and Slovenia.
The votes by countries and political groups, as well as the individual votes can be accessed here.
Miksi? Jokaisella maalla olisi edelleen oma raja valvontansa ja täysi oikeus itsenäiseen päätökseen ottaako pakolaisia vai ei ja missä määrin. Jos vain isommat ilmoittaa että otatte vaikkapa 40000 halusitte tai ei. Muuten tulee muita sanktioita tai jotain muuta.
Itävallan oikealaita ehdokas sanoo kannattavansa Eu:sta kansanäänestystä mikäli Brexit lisää Eu:n keskittymistä ja vallan vähentämistä maiden omilta parlamenteilta.
Olisi historiallisen peliliikkeen paikka Eu:lla.
Sen täytyy saada eroajatukset loppumaan, ja vahvistua. Kaikki tämä täytyisi tehdä ilman vallan keskittämistä,koska muuten ei eroajatukset lopu.
Joku todellinen taikatemppu josta kerrotaan kouluissa vielä sadan vuoden päästä.
Vaan eihän se käy,koska Merkel ei luovu vallasta.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201611242200031681_ul.shtml
Onhan niitä ollut Ruotsissakin. Esimerkiksi silloin kun Suomesta sotalapsia lähetettiin.
Niillä kun ei ollut partaa, ei Iphonea eikä rahaa matkustaa taksilla Haaparannasta Tukholmaan...Ne olivat oikeita lapsia jotka lähettettiin turvaan sotaa, jossa heidän sukulaisensa/vanhempansa tappelivat imperialistista roistovaltio N-liittoa vastaan, eivätkä nämä lähteen pakoon, niinkuin tekevät "parta-lapsoset" I-pakolaiset jotka jättävät lapset ja naiset taakseen itse paeten saaman asylum elintasoa euroopasta...