EU - onko järkee vai ei?

[Lapinukko]

Voi olla, 50/50, että tuossa tapahtuu Suuri Kusetus. Tulos voi olla - en sano että on - voi olla että tällä hetkellä kakskymppisistä suomalaisista luodaan vielä todella vittuuntunut sukupolvi. Ovat tottuneet helppoon elämään mutta Suomen tulevaisuus on kuin Kreikalla tai Argentiinalla.

Italiakin, niin rikas maa. Vuosisatoja, vuosituhannen ollut varakas maa. Venetsialaisetkin ryöstelivät milloin missäkin kun me asuimme niihin verrattuna varsin köyhissä oloissa. Ja ryöstelevät nytkin. Onko Espanja historiaan katsoen jokin köyhä maa? Entä Ranska?

Nyt pitäisi varmistaa että vihreät ja vasemmisto eivät pääse sotkemaan maanpuolustusta. Tämän hetken merkittävin hanke on turvattava. Ne jotka sitä sotkevat, ne pitää kammata.

On luotava entistäkin tiiviimmät suhteet Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan, Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Tuleva pohjoisen liitto. Muu Eurooppa voi vielä olla suuressa sekasorrossa kun sekä EU että valuuttakupla väistämättä tulevat hajoamaan. Ja se tapahtuu - taas kerran suurena yllätyksenä valtaapitäville. Pahimmillaan samaan ajoittuu myös jonkin tyyppinen aseellinen konflikti puolustusliiton lähialueilla. Asioita on tehtävä valmiiksi ja varauduttava. Ei ole ketteryyttä jos ei ole valmiutta.

 

[johan6]

On luotava entistäkin tiiviimmät suhteet Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan, Iso-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Tuleva pohjoisen liitto. Muu Eurooppa voi vielä olla suuressa sekasorrossa kun sekä EU että valuuttakupla väistämättä tulevat hajoamaan. Ja se tapahtuu - taas kerran suurena yllätyksenä valtaapitäville. Pahimmillaan samaan ajoittuu myös jonkin tyyppinen aseellinen konflikti puolustusliiton lähialueilla. Asioita on tehtävä valmiiksi ja varauduttava. Ei ole ketteryyttä jos ei ole valmiutta.

Suomen on turha kuvitella saavansa puolustuksellista hyötyä Ruotsin, Norjan, Tanskan jne. kanssa tehtävistä sopimuksista.. Ruotsi ei lähde Suomen turvallisuuden takaajaksi, muuta sen verran että saisi tehtyä hävittäjäkaupat.. NATO:n jäsenmaat ovat sidottuja puolustusliiton yhteiseen puolustukseen.. ei heillä ole mahdollisuuksia eikä minkäänlaista tarvettakaan sooloiluun.

Suomi on mukana EU:ssa joka tarjoaa Suomelle varsin hyvän taustatuen Venäjän kaikenlaista painostusta vastaan. Erityisesti talouden osalta. Lisäksi Suomen tulee hakeutua NATO:n jäseneksi mahdollisimman nopeasti. Ei kannata jäädä odottelemaan Ruotsin hakemusta joka tullee tapahtumaan heti kun hallitus vaihtuu.

Euroopan maiden puolustus perustuu NATO:n joten on itsestään selvää että Suomen pitää päästä saman turvallisuusjärjestelmän piiriin. Suomi on Euroopan ainoan mahdollisen vihollisen rajanaapurina. Geopoliittisesti katsottuna olemme jopa merentakainen alue muuhun Europpaan nähden.
- jos Suomi ei Venäjän painostuksen pelossa uskalla järjestää omaa sotilaallista puolustusta liittoutumalla länsimaiden puolustusliittoon niin olemme Venäjän etupiiriä. Halusimme sitä tai ei.
- Se että olisimme NATO:n jäsenmaa ei millään tavoin synnytä tarvetta luopua omasta ja itsenäisestä puolustusvalmiudesta.
- samalla jäsenyydellä saisimme puolustusyhteistyöln myös Tanskan, Norjan, Baltian maiden, Puolan jne.kaikkien muidenkin jäsenmaiden kanssa.( tiedoksi Lapinukolle)

Se että Suomi sijaitsee erillään muusta Euroopasta ja samanaikaiseti olemme käytännössä Venäjän etupiirissä heikentää Suomen asemaa myös kansainvälisesti.

 

[ak.tied]

EU tulee muuttumaan liittovaltiomaisempaan suuntaan, mutta ei sitä edelleen voi sellaiseksi sanoa, sillä mailla on omat valtionpäämiehet.

Niin, onhan Ruotsillakin kuningas. Eri asia onko valtiopäämiehellä sitten mitään virkaa kun ei ole päätösvaltaakaan, tekee vain niin kuin käsketään ja ”äänestäjien” vaikutusmahdollisuus on nolla. Siirtomaa meistä tulee ja sellaisena meitä kupataan.

 

[Nojatuolistrategi]

Luin nopeasti ja kommentoin huonosti. My bad!

Korona-avun (jos sitä annetaan) pitäisi olla apua välittömän kriisin hoitoon. Ei tekosyy rakennemuutosten ajamiseen tai valtapoliittisen pelaamiseen.

Itse tarkoitan sitä, että jos tarkoituksena on todella torjua nimenomaan koronan vaikutuksia niin ajoituksen pitäisi olla välitön. Ja kohdennuksen jotain muuta kuin se nyt on. Tuossa asia osittain mainitaan ajoituksen osalta mutta ei olennaisin osin. Ja sisältöön ei oteta kantaa vaikka se on mielestäni on aika tärkeä pointti jos mietitään eroa rakenteellisen muutoksen ja välitömän kriisiavun välillä.

Koronapandemian torjuntaa EU-maiden olisi kannattanut koordinoida. Nyt jokainen toimi vähän omalla tavallaan. Onneksi tauti alkaa jo talttua, ja huomio voidaan suunnata pandemian aiheuttamien taloudellisten vahinkojen korjaamiseen.

Aikataulullisesti toimet ajoittuvat kolmeen vaiheeseen:

1. EKP keventää rahapolitiikkaa (nopein vaste – 0…1 vuosi).
2. EU ja sen jäsenmaat elvyttävät finanssipoliittisesti (vaikutus näkyy ehkä 1…5 vuodessa).
3. Rakenteelliset uudistukset (vaikutus kestää pitkään eli yli 5 vuoden aikajänne).

Finanssipoliittista elvytystä soisi kohdistettavan nimenomaan rakenteellisiin uudistuksiin sekä EU:n instituutioissa että sen jäsenmaiden talouksissa ja elinkeinorakenteissa.

 

[Nojatuolistrategi]

Torkkupeiton alta paljastui painajainen. Vartiainen nostaa esiin kolme keskeistä kysymystä, joihin hallituksen soisi ottavan kantaa:

• EU:n veronkanto-oikeus.
• Tulonsiirtounioniuni.
• EU:n julkishyödykkeet (puolustus, ulkorajavalvonta, tutkimus ja yliopistot, yms.)

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiaisen mukaan Euroopan unionin elvytyspaketissa riittää korjattavaa.

– Suomenkin pitää aktiivisesti edesauttaa sopimuksen viemistä maaliin. Samalla pitää kuitenkin viedä sopimusta parempaan suuntaan ja välttää valintoja, joilla voi olla ikäviä tai kohtalokkaitakin seurauksia, Vartiainen kirjoittaa blogissaan.

Vartiainen pitää arvelluttavana sitä, että unioni alkaa velkaantua ilman, että velan takeena olevasta tulonmuodostuksesta on yhteisymmärrys ja sopimus.

– Unionin näin merkittävässä mitassa allekirjoittamat “liittovaltion” velkakirjat on uusi askel, joka nähtävästi edellyttää perussopimusten muuttamista. Oli oikeudellisen arvioinnin tulos mikä tahansa, julkistaloudellisen yhteisön, tässä tapauksessa EU:n, ei pidä lähteä laskemaan liikkeelle velkakirjoja ellei niitä kyetä tukemaan oikealla veronkanto-oikeudella, josta vallitsee jonkinlainen poliittinen sopimus, Vartiainen kirjoittaa.

Vartiaisen mukaan ehdotettuihin järjestelyihin sisältyy lisäksi jäsenmaiden välistä epäsymmetriaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jotkin jäsenmaat maksavat ja toiset saavat.

– Tämä korostaa ohjelmien ehdollisuuden merkitystä. Jos ja kun jäsenmaat tosiasiallisesti tukevat toistensa talouksia, tuessa täytyy olla ehtoja hyvästä talouspolitiikasta kussakin mukana olevassa jäsenmaassa. Jos unioni aletaan mieltää jäsenmaiden väliseksi tulonsiirtojärjestelmäksi, sen poliittinen kannatus murenee maksavissa maissa ja talouspolitiikan vastuullisuus heikkenee saavissa maissa.

Vartiainen ehdottaa lisäksi EU:n laajenevan budjetin menokohteiksi muutakin kuin ”poliittisesti muodikkaita ja kansallisesti toteutettavia investointi- ja avustuskohteita”.

– Minusta unionin pitäisi tehdä enemmän unionitason tehtäviä, eli tuottaa unionitason “julkishyödykkeitä”, kuten taloustieteilijät asian ilmaisevat. Tässä tarvitaan poliittista luovuutta. Miksei EU ottaisi suurempaa vastuuta puolustuksesta? Tai kokonaan EU:n ulkorajan valvonnasta? Tutkimuksesta ja yliopistoista? Poliisitoimesta, vahvistettavan Europolin tai uuden “EBI”:n (vrt. USA:n FBI) kautta? Tai miksei perustettaisi EU-kansalaisille henkilökohtaista EU-koulutustiliä?

https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-tama-on-painajaismainen-ajatus/#c2ee9493

https://juhanavartiainen.fi/2020/eun-elvytysrahasto-ja-muut-aloitteet-lyhyt-kommentti-mahdollisuuksista-ja-vaaroista/

 

[inscout]

Koronapandemian torjuntaa EU-maiden olisi kannattanut koordinoida. Nyt jokainen toimi vähän omalla tavallaan. Onneksi tauti alkaa jo talttua, ja huomio voidaan suunnata pandemian aiheuttamien taloudellisten vahinkojen korjaamiseen.

Aikataulullisesti toimet ajoittuvat kolmeen vaiheeseen:

1. EKP keventää rahapolitiikkaa (nopein vaste – 0…1 vuosi).
2. EU ja sen jäsenmaat elvyttävät finanssipoliittisesti (vaikutus näkyy ehkä 1…5 vuodessa).
3. Rakenteelliset uudistukset (vaikutus kestää pitkään eli yli 5 vuoden aikajänne).

Finanssipoliittista elvytystä soisi kohdistettavan nimenomaan rakenteellisiin uudistuksiin sekä EU:n instituutioissa että sen jäsenmaiden talouksissa ja elinkeinorakenteissa.

Olen eri mieltä tuosta. Tämä kriisi on lyhytaikainen, äkillinen talouden täyspysähdys. Ei sitä voi korjata alkamalla vuosia kestäviä rakennemuutoksia. Toimien täytyy olla nopeita ja tehokkaita sekä kohdistua nopeaan kysynnän käynnistamiseen.

Rakenteelliset muutokset vievät vuosia eikä niitä voi miettiä tilanteessa jossa firmat heiluvat kassakriisissä.

Siksi olen sitä mieltä että tuo "elvytys" on väärin suunnattu ja itse asiassa pelkkä täky vallan saamiseksi komissiolle. Koronan aiheuttamaan tilanteeseen se ei tuo helpotusta.

 

[rty19]

Niin, onhan Ruotsillakin kuningas. Eri asia onko valtiopäämiehellä sitten mitään virkaa kun ei ole päätösvaltaakaan, tekee vain niin kuin käsketään ja ”äänestäjien” vaikutusmahdollisuus on nolla. Siirtomaa meistä tulee ja sellaisena meitä kupataan.

Nimenomaan. Alue jossa on kuluttajia isojen maiden yritysten tuotteille ja veronmaksajia jotka osallistuvat EU:n byrokratian maksamiseen. Mutta päätökset tehdään muualla.

 

[Nojatuolistrategi]

Olen eri mieltä tuosta. Tämä kriisi on lyhytaikainen, äkillinen talouden täyspysähdys. Ei sitä voi korjata alkamalla vuosia kestäviä rakennemuutoksia. Toimien täytyy olla nopeita ja tehokkaita sekä kohdistua nopeaan kysynnän käynnistamiseen.

Rakenteelliset muutokset vievät vuosia eikä niitä voi miettiä tilanteessa jossa firmat heiluvat kassakriisissä.

Siksi olen sitä mieltä että tuo "elvytys" on väärin suunnattu ja itse asiassa pelkkä täky vallan saamiseksi komissiolle. Koronan aiheuttamaan tilanteeseen se ei tuo helpotusta.

EKP on jo aloittanut rahapoliittisen elvytyksen (jolla ainakin pysäytettiin pörssikurssien romahdus, ellei muuta).

EU:n jäsenmaat ovat myös jakaneet avustuksia, lainoja ja takauksia finanssipoliittisena elvytyksenä; EU:n 750 miljardin paketti alkaa taas virrata markkinoille loppuvuodesta.

Rakenteelliset uudistukset ovat viimeinen vaihe. Harva on tyytyväinen EU:n instituutioihin tai jäsenmaiden kitukasvuun ja staattisiin talouksiin. Dynamiikkaa ja rakenteiden muutoksia tarvitaan.

 

[inscout]

EKP on jo aloittanut rahapoliittisen elvytyksen (jolla ainakin pysäytettiin pörssikurssien romahdus, ellei muuta).

EU:n jäsenmaat ovat myös jakaneet avustuksia, lainoja ja takauksia finanssipoliittisena elvytyksenä; EU:n 750 miljardin paketti alkaa taas virrata markkinoille loppuvuodesta.

Rakenteelliset uudistukset ovat viimeinen vaihe. Harva on tyytyväinen EU:n instituutioihin tai jäsenmaiden kitukasvuun ja staattisiin talouksiin. Dynamiikkaa ja rakenteiden muutoksia tarvitaan.

Rahapolitiikka ei auta valtavasti, koska se kohdistuu väärin tarpeen suhteen. Omaisuusarvoja sillä toki pystytään kasvattamaan.

Rakenteelliset uudistukset niin. Ongelma vain on se, että suurin ongelma eri talouksien kesken on euro. Ellei sitä pureta, mitään merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ei pystytä tekemään koska niiden sisäinen kustannus on kestämätön etelän maille. Ja saksa taas on täysin riippuvainen euron heikkoudesta ja romahtaa täysin jos palataan kansallisiin valuuttoihin. Ei tule onistumaan.

Mitä tulee EU-insituutioihin, niin se, että parlamentin siirtopelleilyä ei ole saatu loppumaan vieläkään. Se kertoo kaiken tarvittavan EU:n sisäisestä uudistumiskyvystä.

En ole kovin toiveikas unonin tulevaisuuden suhteen. Siitä tuli liikaa ja aivan liian nopeasti. Pohja ei ole kestävä.

 

[skärdis]

Jos EUsta tulisi liittovaltio, niin osavaltioilla pitäisi olla kuvernöörit, kuten USAlla. Nykyään EU-maiden valtionpäämiehiä ovat presidentit ja monarkit.

Onko Saksan liittotasavallassa kuvernöörit johdossa? Ei ole..

 

[ER]

Onko Saksan liittotasavallassa kuvernöörit johdossa? Ei ole..

Ministeripresidentit johtavat Saksan osavaltioita, joten se on totta, että nimikkeen ei välttämättä tarvitsisi olla kuvernööri.

 

[skärdis]

Ministeripresidentit johtavat Saksan osavaltioita, joten se on totta, että nimikkeen ei välttämättä tarvitsisi olla kuvernööri.

Eipä silti, olisihan meillä historiallinen tausta kuvernööreihin.

Tasavallan presidentti voitaisiin uudestaa nimetä kenraalikuvernööriksi.

 

[johan6]

EKP on jo aloittanut rahapoliittisen elvytyksen (jolla ainakin pysäytettiin pörssikurssien romahdus, ellei muuta).
EU:n jäsenmaat ovat myös jakaneet avustuksia, lainoja ja takauksia finanssipoliittisena elvytyksenä; EU:n 750 miljardin paketti alkaa taas virrata markkinoille loppuvuodesta.
Rakenteelliset uudistukset ovat viimeinen vaihe. Harva on tyytyväinen EU:n instituutioihin tai jäsenmaiden kitukasvuun ja staattisiin talouksiin. Dynamiikkaa ja rakenteiden muutoksia tarvitaan.

EU:n ja EKP:n jäsenmaiden on pakko reagoida maailmanlaajuiseen taloustilanteeseen. Siinä on taustalla paljon muutakin kuin pelkästään koronaviruksen aiheuttama suhdanteiden heilahdus.

USA:ssa FED (=paikallinen keskuspankki) laittoi markkinoille usean biljoonan (siis tuhansien miljardien) dollarin tukipaketin. Kiinassa tehdään aivan samoin ja tuetaan maan tuotantoa sekä pyritään lisäämään kulutuskysyntää kaikessa hiljaisuudessa. Näin tehdään kaikissa maissa vaikka läheskään kaikilla ei ole samanlaisia valuuttapoliittisia mahdollisuuksia kuin suurilla talousyhteisöillä ja valuutoilla.

Olisipa todella outoa jollei EU:n/Euro-alueella tehtäisi aivan samoin. Täällä tarvitaan aivan samanlaista talouden elvytystä kuin muuallakin. Juuri siksi tukirahaa jaetaan. Eikä kysymys ole tosiaankaan pelkästä koronan vaikutuksesta. Mittakaavassa tuo 750 miljardin euron suuruinen rahoituspaketti on vain pientä alkusoittoa. Jatkossa tarvitaan vielä paljon lisää rahoitusta EU:n jäsenmaille. Se osoitetaan teollisuuteen ja kaikenlaisiin tulevaisuuden kehityshankkeisiin jne. Näin luodaan uutta pohjaa taloudelliselle kehitykselle.
- pitkässä juoksussa tavoitteena on päästä normaaliin talouskasvuun, pieneen inflaatioon, sopivaan korkotasoon (keskuspankkien miinuskorot eivät ole normaalia) jne.
- ilman vastaavaa talouselvytystä olisi suuri vaara että EU:n jäsenmaat menettäisivät asemaansa maailmantalouden kokonaisuudessa.
- nyt rahaa jaetaan EU-alueelle. Se tarkoittaa suuria investointeja kaikkialla.
- muiden mukana myös suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus kärkkyä tilauksia ja toimituksia koko 500 miljoonan asukkaan yhteisellä markkina-alueella..ja varmasti muualtakin maailmasta.

Suomalaisten suureksi onneksi olemme mukana Euro-alueessa. Pienelle velkaiselle maalle olisi käytännössä mahdotonta selvitä kuiville oman valuuttansa kanssa kelluen...se kellunta olisi kuin jatkuvaa koskenlaskua. Huonoahan tässä on vain se että tukieurojen jakamisesta tulee melkoinen huutokauppa eri jäsenmaiden kesken..

 

[Nojatuolistrategi]

EU:n ja EKP:n jäsenmaiden on pakko reagoida maailmanlaajuiseen taloustilanteeseen. Siinä on taustalla paljon muutakin kuin pelkästään koronaviruksen aiheuttama suhdanteiden heilahdus.

USA:ssa FED (=paikallinen keskuspankki) laittoi markkinoille usean biljoonan (siis tuhansien miljardien) dollarin tukipaketin. Kiinassa tehdään aivan samoin ja tuetaan maan tuotantoa sekä pyritään lisäämään kulutuskysyntää kaikessa hiljaisuudessa. Näin tehdään kaikissa maissa vaikka läheskään kaikilla ei ole samanlaisia valuuttapoliittisia mahdollisuuksia kuin suurilla talousyhteisöillä ja valuutoilla.

Olisipa todella outoa jollei EU:n/Euro-alueella tehtäisi aivan samoin. Täällä tarvitaan aivan samanlaista talouden elvytystä kuin muuallakin. Juuri siksi tukirahaa jaetaan. Eikä kysymys ole tosiaankaan pelkästä koronan vaikutuksesta. Mittakaavassa tuo 750 miljardin euron suuruinen rahoituspaketti on vain pientä alkusoittoa. Jatkossa tarvitaan vielä paljon lisää rahoitusta EU:n jäsenmaille. Se osoitetaan teollisuuteen ja kaikenlaisiin tulevaisuuden kehityshankkeisiin jne. Näin luodaan uutta pohjaa taloudelliselle kehitykselle.
- pitkässä juoksussa tavoitteena on päästä normaaliin talouskasvuun, pieneen inflaatioon, sopivaan korkotasoon (keskuspankkien miinuskorot eivät ole normaalia) jne.
- ilman vastaavaa talouselvytystä olisi suuri vaara että EU:n jäsenmaat menettäisivät asemaansa maailmantalouden kokonaisuudessa.
- nyt rahaa jaetaan EU-alueelle. Se tarkoittaa suuria investointeja kaikkialla.
- muiden mukana myös suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus kärkkyä tilauksia ja toimituksia koko 500 miljoonan asukkaan yhteisellä markkina-alueella..ja varmasti muualtakin maailmasta.

Suomalaisten suureksi onneksi olemme mukana Euro-alueessa. Pienelle velkaiselle maalle olisi käytännössä mahdotonta selvitä kuiville oman valuuttansa kanssa kelluen...se kellunta olisi kuin jatkuvaa koskenlaskua. Huonoahan tässä on vain se että tukieurojen jakamisesta tulee melkoinen huutokauppa eri jäsenmaiden kesken..

Niin. EKP ja muut keskuspankit reagoivat tähän kriisiin kiitettävän nopeasti. Oppirahat maksettiin jo finanssikriisin aikana runsas vuosikymmen sitten. Mutta oppi on tarttunut otsalohkoon.

Nyt opetellaan finanssipoliittista elvytystä. EU-instituutiot ja jäsenmaat jakavat miljardittain avustuksia, lainoja, takauksia, yms. Epäilen, ettei kaikki suju kuin Strömsön saarella.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-n-erikoisraportti-tallainen-on-suomen-rikkaiden-oma-paratiisisaari/5227180#gs.7l73f0

Spoiler

Hutisalo esitti esimerkiksi pyörätien rakentamista Lappiin asti. Ehkä niitä pitäisi rakentaa kaksi… toinen vastaantulijaa varten. Lapin kansanedustajatkin voisivat sitten pyöräillä töihin.

Kiinnostavinta ovat kuitenkin rakenteelliset uudistukset. Kun Suomi ottaa 20 miljardia lisävelkaa 2020, millaista varallisuutta tällä velalla luodaan? Mitä jää taseen toiselle puolelle jälkipolville? Sama kysymys EU:lle: mitä varallisuutta saadaan hankituksi 750 miljardin velalla?

 

[Tetra]

https://twitter.com/x/status/1266025924681781250

 

[Lunni]

- pitkässä juoksussa tavoitteena on päästä normaaliin talouskasvuun, pieneen inflaatioon, sopivaan korkotasoon (keskuspankkien miinuskorot eivät ole normaalia) jne.

Tuossa vaan se, että lähitulevaisuudessa tuota ei nähdä, koska muutama maa on konkurssikypsä ja muillakaan talous ei vedä niin hyvin.. pl. Saksa...

 

[Lunni]

Ja mitä tulee tähän EU:n verotusoikeuteen ja vallan kasvattamiseen, niin johan yksi EU:n luonnostelijoista sanoi vuosikymmeniä sitten, että jäsenmaat eivät tule vapaaehtoisesti luovuttamaan määräysvaltaansa, vaan EU voi kehittyä liittovaltioksi vain kriisien myötä ja niitä pitää käyttää hyväksi aina kun on mahdollisuus...

 

[arix]

Eipä silti, olisihan meillä historiallinen tausta kuvernööreihin.

Tasavallan presidentti voitaisiin uudestaa nimetä kenraalikuvernööriksi.

Aikoinaan oli Bobrikoff, nyt olisi tuohon vapaana Alafuzoff...

 

[skärdis]

--

 

[baikal]

Rakenteelliset uudistukset niin. Ongelma vain on se, että suurin ongelma eri talouksien kesken on euro. Ellei sitä pureta, mitään merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ei pystytä tekemään koska niiden sisäinen kustannus on kestämätön etelän maille. Ja saksa taas on täysin riippuvainen euron heikkoudesta ja romahtaa täysin jos palataan kansallisiin valuuttoihin. Ei tule onistumaan.

Näin minäkin tämän ymmärrän. Ja sitten bold: kyllä se on sitä muillekin kuin etelän maille.

Jos tavoitteena on liittovaltiomalli, niin tällä virittelyllä se tulee myös toteutumaan. Asiallisesti ottaen valuuttakytkös jo takaa sen, että mihinkään -kansallisiin irtiottoihin- ei ole enää mahdollisuutta kenelläkään.

Hassua tässä on lopulta se, että olemme nauraa hohottaneet miehissä vasemmistolle siitä, että -se repii rahaa taikaseinästä-.....no, mitä suurimmassa määrin juuri sitä EUssa tällä hetkellä tehdään ja loppua ei näy. Eli se Taikaseinä oli sittenkin olemassa.