Euro - onko järkee vai ei?

Pitää nyt nakata kun asuu täällä, missä noita lestadiolaisia oikeasti on paljon. Sipilä ei ole edes paha, ihmetelkääpä mitä ne touhuaa kuntatasolla? Sipilää silti jarrataan eduskunnassa niinkuin demokratiassa kuuluukin, mutta ihmetelkääpä näitä kuntia, joissa vanhoillislestadiolaiset jyrää... ei ole kaunista katseltavaa,

Juu tiedän. Olen itse kotoisin kunnasta, jossa Keskustalla on noin 30-50 %:n ääniosuus hieman vaaleista riippuen. Senkin voi kääntää positiiviseksi, koska mafiassa mukana olemalla kaikki hoituu. Eikä ole vaihtoehtoja.

Kun ajattelee hieman laajemmin, niin onhan se aika kaameaa, mitä Kepu tulee tässä maakuntauudistuksessa Suomelle tekemään. Mutta kai notkeimmat keräävät tästäkin rahat. Nythän on kaikkein härskimpien mulkkujen rahastusikkuna.

Suomi sata vuotta - maailman sosiaalitoimisto. Kunnes velanotto loppuu.
 
Juu tiedän. Olen itse kotoisin kunnasta, jossa Keskustalla on noin 30-50 %:n ääniosuus hieman vaaleista riippuen. Senkin voi kääntää positiiviseksi, koska mafiassa mukana olemalla kaikki hoituu. Eikä ole vaihtoehtoja.

Kun ajattelee hieman laajemmin, niin onhan se aika kaameaa, mitä Kepu tulee tässä maakuntauudistuksessa Suomelle tekemään. Mutta kai notkeimmat keräävät tästäkin rahat. Nythän on kaikkein härskimpien mulkkujen rahastusikkuna.

Suomi sata vuotta - maailman sosiaalitoimisto. Kunnes velanotto loppuu.

Mä en näe tätä puolueongelma, ennemmin lahko-ongelmana.
Kepu on puolue siinä kuin muutkin, tuo lahkolaisuus sotkii hyvätkin asiat.
 
Mä en näe tätä puolueongelma, ennemmin lahko-ongelmana.
Kepu on puolue siinä kuin muutkin, tuo lahkolaisuus sotkii hyvätkin asiat.

Saattaa olla jokin lahko-ongelmakin, en tunne lestamafiaa kuin päällisin puolin vaimoni suvun kautta. Mutta heitän veikkauksen, että koko keskisen ja pohjoisen Suomen maakunnat tulevat olemaan Kepun hallussa. Ei tarvitse olla kauhea nero arvatakseen, että terveyspalvelut voittaa myös sama taho.

Siinä olen kanssasi eri mieltä, että Kepu olisi puolue siinä kuin muutkin. Et taida tuntea kenttää, ihmisiä ja maakuntia? Keskustahan on täysin uskonnollinen herätysliike, jossa Sipilän vanhoillislestadiolaiset ovat nyt määräävässä asemassa. En oikein kertakaikkiaan ymmärrä tuota heittoa puolue missä muutkin.

Elämmekö jossain toisissa ulottuvuuksissa? Minulla on kai vain todellisuus.
 
Saattaa olla jokin lahko-ongelmakin, en tunne lestamafiaa kuin päällisin puolin vaimoni suvun kautta. Mutta heitän veikkauksen, että koko keskisen ja pohjoisen Suomen maakunnat tulevat olemaan Kepun hallussa. Ei tarvitse olla kauhea nero arvatakseen, että terveyspalvelut voittaa myös sama taho.

Siinä olen kanssasi eri mieltä, että Kepu olisi puolue siinä kuin muutkin. Et taida tuntea kenttää, ihmisiä ja maakuntia? Keskustahan on täysin uskonnollinen herätysliike, jossa Sipilän vanhoillislestadiolaiset ovat nyt määräävässä asemassa. En oikein kertakaikkiaan ymmärrä tuota heittoa puolue missä muutkin.

Elämmekö jossain toisissa ulottuvuuksissa? Minulla on kai vain todellisuus.


Eiköhän molemmat ole tuttuja kun täällä pohjois-pohjanmaan eteläosissa elelee.
Omasta suvusta löytyy kolmen eri puolueen poliitikkoja ja kylläpä kaikki ajaa asioitaan loppujuoksussa samoilla tavoin. Ja eipä nuo omat kepulaiset sukulaiset kovin uskovia ole saatikka Sipilältä ohjeita ottaisivat :D
Mutta asioista voi olla aina eri mieltä, niin kuin nytkin. Sitä mikä on se oikea todellisuus on turha vääntää, niitä näkemyksiä riittää yhtä paljon kuin ihmisiä.
 
Last edited by a moderator:
Taloustieteilijät ovat tästä asiasta suorastaan liikuttavan yksimielisiä.

Talousprofessori Pertti Haaparanta: Euroa ei voi taloudellisilla perusteilla puolustaa

https://yle.fi/uutiset/3-9952899
 
Taloustieteilijät ovat tästä asiasta suorastaan liikuttavan yksimielisiä.

Talousprofessori Pertti Haaparanta: Euroa ei voi taloudellisilla perusteilla puolustaa

https://yle.fi/uutiset/3-9952899
Minulla on oma tietoni/kokemukseni devalvaation vaikutuksista. Se on nimittäin ainoa syy miksi kaipaillaan omaa valuuttaa. Devalvaation/inflaation välttämiseksi pidän hyvänä että meillä on (lähes)koko EU:n sisämarkkina-alueella yhteinen vaihdantaväline.

Toisekseen edes Suomen vientiteollisuus ei haikaile oman valuutan perään. Euro antaa luotettavuutta ja jatkuvuutta.

Kolmanneksi suomalaiset yrittäjät ovat hyvämuistista väkeä. He eivät ole unohtaneet 1990-luvun hankaluuksia, eivätkä halua herkästi devalvoituvaa valuuttaa. Suurena/suuren markkina-alueen valuuttana euro on ihan ok.

Neljänneksi samaiset yrittävät ovat myös varautuneet valuutan (vaihdantavälineen), olipa se mikä tahansa, mahdollisesti aiheuttamiin häiriöihin. Näin olen tehnyt itsekin vaikka en suoranaisesti toimikaan enää yrittäjänä, muuten kuin yksittäisten "keikkojen" ja kertakauppojen muodossa.

Viidenneksi ainakin minulle henkilökohtaisesti on aivan samantekevää jos Suomi ryhtyisi käyttämään vaikka pieniä perunoita vaihdantavälineenä. Siitä ei aiheutuisi minulle juurikaan mainittavaa haittaa.

Kuudenneksi, tiedän että omasta valuutasta aiheutuvat taloudelliset haitat kohdistuisivat ensisijaisesti tavallisiin palkansaajiin/veromaksajiin. Jos he haluavat jättää euron ja ottaa käyttöön oman valuutan niin heiltä löytyy poliittinen voima valuutan vaihtamiseksi. Jos näin tapahtuu myös minä tyydyn tilanteeseen mukisematta.

Mutta, odotellaan taas uudet 15 vuotta niin Haaparanta päätynee takaisin alkuperäiseen näkemykseensä..
 
Viimeksi muokattu:
Euro horjuu - Suomen linja hukassa
17.12.2017 01:35 Toimi Kankaanniemi http://toimikankaanniemi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247745-euro-horjuu-suomen-linja-hukassa
4 kommenttia

Kolumni Keskisuomalaisessa 16.12.2017



Euro horjuu - Suomen linja hukassa

Käsittelimme joulukuun alussa eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) ja pankkiunionin kehittämistä. Asiantuntijat toivat esille vakavia ongelmia ja katsoivat, että EMU:n ja euron pelastaa vain joko yhteisvastuu eli ns. liittovaltio tai kaikkien jäsenmaiden erittäin tiukka markkinakuri. Kolmas vaihtoehto on EMU:n hajoaminen.

Juha Sipilän hallitus torjuu yhteisvastuun kasvattamisen. Oikein. Liittovaltio olisi tuhoisa ja kallis. Hallitus ajaa markkinakurimallia. Tutkijat katsoivat, että se ei käytännössä toteudu.

Vaikeassa asemassa olevat euromaat eivät kykene tekemään eivätkä edes halua tehdä niin rajuja uudistuksia, julkisten menojen leikkauksia ja verojen kiristyksiä, että niiden talous korjaantuisi vuosiin. Niiden kilpailukyky ja tuottavuus on heikko ja velkavastuu raskas.

Kova talouskuri toisi kansan kaduille, synnyttäisi poliittisia kriisejä ja kaataisi hallituksia.

Osa Italian pankeista on pystyssä Euroopan keskuspankin (EKP) valtavien roskalainaostojen ansiosta. Kun osto-ohjelma, joka pitää korot epäterveellä tasolla, on lähiaikoina lopetettava, korot nousevat asteittain markkinoiden määräämälle terveelle tasolle. Nyt ne ovat alimmillaan 5000 vuoteen!

Osto ruokkii jatkuvaa velkaantumista. Se tapahtuu Suomen ja eräiden muiden maiden veronmaksajien piikkiin.

Kun korkotaso nousee, Suomen 107 miljardin euron valtionvelasta koituva korkomeno kasvaa asteittain miljardeilla.

Kuntasektorin velka on lähes 20 mrd euroa. Kotitalouksien velka on lähes kaksinkertaistunut 15 vuodessa ja kasvu jatkuu. Koron merkittävä nousu laukaisee vaikeudet.

Suomen Pankin saamiset, jotka liittyvät EKP:n TARGET2-järjestelmään, ovat nyt yli 80 mrd euroa. Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät pitkäaikaiset saamiset euroalueen pankkilaitoksilta ovat yli 10 mrd euroa. Valtion velkapapereiden osto-ohjelma on kasvanut noin 25 mrd euroon. Monikansallisten laitosten velkapaperien osto-ohjelma on noussut vuodessa noin 3 mrd euroon ja yrityssektorin yli 4 mrd euroon.

Näiden lisäksi Suomella on Kreikan, Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) riskejä lähes 20 mrd euron arvosta. Suomen riskit ovat suuret ja kasvussa.

EMU:n perusongelmia ovat jäsenmaiden erilaisuus ja epäsymmetriset syklit sekä moraalikato. Jatkuva eriytyminen näkyy maiden velkaantumisessa.

”Käytännössä ilman liittovaltiota toimivat valuuttaunionit ovat aina hajonneet. (..) Seuraavan taantuman iskiessä velkakriisi palaa euroalueelle pahempana kuin koskaan. (..) Suomen tulee tehdä konkreettisia varautumissuunnitelmia nykymuotoisen euroalueen hajoamisen varalta”, totesi VTT Tuomas Malinen Helsingin yliopistosta valiokunnalle. Ongelmia kuvasivat myös tutkija Antti Ronkainen ja professori Antti Suhonen.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan sosialidemokraattien puheenjohtaja, ehkä tuleva ulkoministeri Martin Schulz ajavat liittovaltiota. EU-komission tavoite on saman suuntainen. Nämä katsovat, että ainoa todellinen vaihtoehto pelastaa EMU on keskitetty ja syvään yhteisvastuuseen perustuva Euroopan Yhdysvallat. Schulz totesi, että ne jäsenmaat, jotka eivät tähän suostu, katsotaan automaattisesti eronneeksi unionista. Suomi on ajopuuna.

Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö tekivät raskaan virheen runnoessaan Suomen EMU:un 20 vuotta sitten. Sipilän hallitus uskoo pankkiunionin ja uuden EVM:n korjaavan virheen. Usko ei riitä. Tarvitaan toimenpiteitä.

Kansanedustaja Ville Vähämäen (ps.) kanssa valiokunnan lausuntoon (VaVL 5/2017vp) tekemässämme eriävässä mielipiteessä esitimme joukon toimenpiteitä, joita Suomen hallituksen tulisi ajaa EMU:n ja pankkiunionin neuvotteluissa. Tärkeintä on varautua euroalueen hajoamiseen ja siitä Suomelle aiheutuvien vahinkojen ennalta ehkäisemiseen sekä torjua itsenäisyytemme lopullisesti tuhoava liittovaltio.

Toivotan kaikille isänmaan ystäville rauhaisaa joulua ja menestystä tulevalle vuodelle!

Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustaja Keski-Suomesta.
 
Euro voisi olla valuuttana, mutta eu syöpäläisklubista pitäisi tarkentaa ne ehdot uuteen uskoon ja tälläkertaa meidän lähtökohdista.
 
Suomen ja Ruotsin taloustarina.

1526967646681.png

The important thing to understand here is that Finland was the Microsoft of countries. Which is to say that it was a onetime tech leader that got decimated by Apple in the early 2000s. The iPhone turned Nokia, which, at its peak accounted for 4 percent of Finland's economy, into a cautionary tale for MBAs, and the iPad put the country's paper products, another big export, under similar pressure.

These kind of shocks were always going to hurt, but they were more painful than they needed to be because Finland couldn't do what it normally would: devalue its currency. That, of course, wouldn't have resurrected Nokia's flip phones from the ash heap of economic history that is a VH1 “I Love the 2000s” episode, but it would have made it easier for Finland to reorient its economy by making its costs more competitive overnight. Instead, it had to do so by cutting wages (which it has). That not only takes longer, since people resist taking pay cuts for the very good reason that their debts won't be shrinking, but also causes more economic damage because companies have to fire people to get others to do so. Eventually this will “work” — Finland's economy is growing pretty well right now — but you'll fall behind so much in the meantime that it almost won't matter. You'll still end up worse off.

https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2018/04/25/finland-has-done-everything-right-but-the-euro-is-still-making-it-permanently-poorer/?noredirect=on&utm_term=.632507fd1dde

Ero alkoi 2011. EKP korotti keskuspankkikorkoa kahdesti. Samaan aikaan EKP:n Suomen sivukonttorin uusi pääjohtaja saarnasi fiskaalisen kuristuspolitiikan siunauksellisuudesta.

Käyrä alkaa kuitenkin onneksi kurvata taas menetetyn vuosikymmenen jälkeen kohti koillista.
 
Melkoista epätasapainoa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005771323.html

Vaikka IMF:n raportti ei ilmaise havaintoa aivan näin suoraan, euro näyttää epäsuorine talousvaikutuksineen olevan yksi kansainvälisen talouden tasapainoa horjuttava vakava häiriötekijä.

Tältä näyttää ainakin sillä perusteella, että IMF:n kokoamien tilastojen mukaan Saksalla on yksin ja varsinkin yhdessä Hollannin kanssa maailman suurin vaihtotaseen ylijäämä – ja maiden kansallisiin talousoloihin verrattuna erittäin voimakkaasti aliarvostettu euro.

IMF:n laskelmien mukaan euron ulkoinen arvo on Saksan kansalliseen talouskuntoon suhteutettuna jopa 20 prosenttia aliarvostettu.

Suomeksi sanottuna moinen aliarvostus tarkoittaisi, että Saksan kotimarkkinoille pyrkivillä ulkomaisilla vientiyrityksillä on vastassaan jopa 20-prosenttinen hintahidaste ja vastaavasti maailmalle omaa tuotantoaan vievillä saksalaisyrityksillä on apunaan jopa 20-prosenttinen hintatuki.

Tällaisen arvion perusteella Saksan oma valuutta olisi ajat sitten pyrkinyt vahvistumaan ainakin tuon arvioidun aliarvostuksen verran, jos valuutan arvo määräytyisi pelkästään Saksan oman talouskunnon perusteella. Nyt näin ei ole, sillä verrattomasti Saksaa heikompien euromaiden heikkous on omiaan hillitsemään euron vahvistumista.

Juuri tämä euron rakenteesta johtuva valuuttakurssivaikutus lienee keskeinen selitys sille, että Saksan vaihtotaseen ylijäämä on voinut ilman pidäkkeitä paisua suunnilleen kymmenen vuotta yhtä soittoa nyt jo tiettävästi maailman taloushistorian suurimmaksi lajissaan.

Kansallisten valuuttojen oloissa tällaista yhden maan vaihtotaseen ylijäämän paisumista olisi tehokkaasti hillinnyt ylijäämämaan valuutan vahvistuminen ja talouksien luontainen tasapainottuminen.
 
Melkoista epätasapainoa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005771323.html

Vaikka IMF:n raportti ei ilmaise havaintoa aivan näin suoraan, euro näyttää epäsuorine talousvaikutuksineen olevan yksi kansainvälisen talouden tasapainoa horjuttava vakava häiriötekijä.

Tältä näyttää ainakin sillä perusteella, että IMF:n kokoamien tilastojen mukaan Saksalla on yksin ja varsinkin yhdessä Hollannin kanssa maailman suurin vaihtotaseen ylijäämä – ja maiden kansallisiin talousoloihin verrattuna erittäin voimakkaasti aliarvostettu euro.

IMF:n laskelmien mukaan euron ulkoinen arvo on Saksan kansalliseen talouskuntoon suhteutettuna jopa 20 prosenttia aliarvostettu.

Suomeksi sanottuna moinen aliarvostus tarkoittaisi, että Saksan kotimarkkinoille pyrkivillä ulkomaisilla vientiyrityksillä on vastassaan jopa 20-prosenttinen hintahidaste ja vastaavasti maailmalle omaa tuotantoaan vievillä saksalaisyrityksillä on apunaan jopa 20-prosenttinen hintatuki.

Tällaisen arvion perusteella Saksan oma valuutta olisi ajat sitten pyrkinyt vahvistumaan ainakin tuon arvioidun aliarvostuksen verran, jos valuutan arvo määräytyisi pelkästään Saksan oman talouskunnon perusteella. Nyt näin ei ole, sillä verrattomasti Saksaa heikompien euromaiden heikkous on omiaan hillitsemään euron vahvistumista.

Juuri tämä euron rakenteesta johtuva valuuttakurssivaikutus lienee keskeinen selitys sille, että Saksan vaihtotaseen ylijäämä on voinut ilman pidäkkeitä paisua suunnilleen kymmenen vuotta yhtä soittoa nyt jo tiettävästi maailman taloushistorian suurimmaksi lajissaan.

Kansallisten valuuttojen oloissa tällaista yhden maan vaihtotaseen ylijäämän paisumista olisi tehokkaasti hillinnyt ylijäämämaan valuutan vahvistuminen ja talouksien luontainen tasapainottuminen.
Mikään ei estä Suomea kehittämästä teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä parammaksi kuin Saksassa. Näin pääsemme kasvattamaan tuotantoamme vientiin moninkertaisesti nykyiseen verrattuna.

Joilta osin jo olemme paremmassa tilanteessa. Autotehdas ja Turun telakka tekevät jopa alihankintaa saksalaisille.

Sipilän hallituksen aikana suomalaiset yritykset ovat päässeet mukaan vientimarkkinoille. Työllisyys paranee ja kansantuote kasvaa. Hyvä niin.
 
Mikään ei estä Suomea kehittämästä teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä parammaksi kuin Saksassa. Näin pääsemme kasvattamaan tuotantoamme vientiin moninkertaisesti nykyiseen verrattuna.

Joilta osin jo olemme paremmassa tilanteessa. Autotehdas ja Turun telakka tekevät jopa alihankintaa saksalaisille.

Sipilän hallituksen aikana suomalaiset yritykset ovat päässeet mukaan vientimarkkinoille. Työllisyys paranee ja kansantuote kasvaa. Hyvä niin.

Näin teoriassa. Suomen sijainti, väestöpohja, työvoimarajoitteet, kansantalouden mittakaava- ja synergiavajeet yms. rajoittavat yritysten mahdollisuuksia parantaa asemaansa ja kilpailukykyään. Muuten ne olisivat kai jo tehneet niin.

Mutta integraatio etenee, ja eräät yritykset ovat jo hyötyneet yhteyksistään ja yhdentymisestään saksalaisyritysten kanssa. Toiset taas ovat kansainvälistyneet ja globalisoituneet eroon riippuvuudesta mihinkään yksittäiseen kansantalouteen.

Euron käyttöönotossa olisi kuitenkin kannattanut edetä hitaammin – esimerkiksi Saksasta ja Benelux-maista lähtien ja laajentaen sitten niihin maihin, joiden kelluva valuutta olisi osoittanut integraation toteutuneen.
 
Melkoista epätasapainoa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005771323.html

Vaikka IMF:n raportti ei ilmaise havaintoa aivan näin suoraan, euro näyttää epäsuorine talousvaikutuksineen olevan yksi kansainvälisen talouden tasapainoa horjuttava vakava häiriötekijä.

Tältä näyttää ainakin sillä perusteella, että IMF:n kokoamien tilastojen mukaan Saksalla on yksin ja varsinkin yhdessä Hollannin kanssa maailman suurin vaihtotaseen ylijäämä – ja maiden kansallisiin talousoloihin verrattuna erittäin voimakkaasti aliarvostettu euro.

IMF:n laskelmien mukaan euron ulkoinen arvo on Saksan kansalliseen talouskuntoon suhteutettuna jopa 20 prosenttia aliarvostettu.

Suomeksi sanottuna moinen aliarvostus tarkoittaisi, että Saksan kotimarkkinoille pyrkivillä ulkomaisilla vientiyrityksillä on vastassaan jopa 20-prosenttinen hintahidaste ja vastaavasti maailmalle omaa tuotantoaan vievillä saksalaisyrityksillä on apunaan jopa 20-prosenttinen hintatuki.

Tällaisen arvion perusteella Saksan oma valuutta olisi ajat sitten pyrkinyt vahvistumaan ainakin tuon arvioidun aliarvostuksen verran, jos valuutan arvo määräytyisi pelkästään Saksan oman talouskunnon perusteella. Nyt näin ei ole, sillä verrattomasti Saksaa heikompien euromaiden heikkous on omiaan hillitsemään euron vahvistumista.

Juuri tämä euron rakenteesta johtuva valuuttakurssivaikutus lienee keskeinen selitys sille, että Saksan vaihtotaseen ylijäämä on voinut ilman pidäkkeitä paisua suunnilleen kymmenen vuotta yhtä soittoa nyt jo tiettävästi maailman taloushistorian suurimmaksi lajissaan.

Kansallisten valuuttojen oloissa tällaista yhden maan vaihtotaseen ylijäämän paisumista olisi tehokkaasti hillinnyt ylijäämämaan valuutan vahvistuminen ja talouksien luontainen tasapainottuminen.
Eikös trumppi tuon jo sanonut euro on paskavaluutta, me täällä elävät olemme sen jo alustalähtien tienneet, ainoastaan politiikot ja eurouskovaiset ovat siihen uskoneet.
 
Eikös trumppi tuon jo sanonut euro on paskavaluutta, me täällä elävät olemme sen jo alustalähtien tienneet, ainoastaan politiikot ja eurouskovaiset ovat siihen uskoneet.

Euro on käypä valuutta. Monet mikkihiirivaluutat eivät kelpaa maksuvälineeksi missään. Visa vinkuu tuskaisesti, jos yrityksen pitää maksaa vaikkapa jäänmurtaja kortilla.

The euro is the second largest reserve currency as well as the second most traded currency in the world after the United States dollar.[11][12][13] As of January 2017[update], with more than €1.1 trillion in circulation, the euro has one of the highest combined values of banknotes and coins in circulation in the world, having surpassed the U.S. dollar.

https://en.wikipedia.org/wiki/Euro

Euron käyttöönotto oli poliittinen päätös. Valtapeliä.

Kenellä on suurin? Seteli.
 
Euron käyttöönotto oli poliittinen päätös. Valtapeliä.

Kenellä on suurin? Seteli.
Poliittinen päätös ei välttämättä ole se järkevin päätös ja kestääkö EURO se jää nähtäväksi, sillä seuraava taantuma ja velkakriisi voi olla kohtalokas sille, tietysti jos politiikot uskaltavat antaa luovantuhon hoitaa ongelmat ja kansalaiset ovat lampaita ja ovat nöyriä ja kestävät että heistä tulee köyhiä yhdessä yössä niin silloin EURO kestää, näinhän kaikki valuuttaongelmat on hoidettu loppupeleissä.
 
Poliittinen päätös ei välttämättä ole se järkevin päätös ja kestääkö EURO se jää nähtäväksi, sillä seuraava taantuma ja velkakriisi voi olla kohtalokas sille, tietysti jos politiikot uskaltavat antaa luovantuhon hoitaa ongelmat ja kansalaiset ovat lampaita ja ovat nöyriä ja kestävät että heistä tulee köyhiä yhdessä yössä niin silloin EURO kestää, näinhän kaikki valuuttaongelmat on hoidettu loppupeleissä.

Niin. Poliittiset päätökset eivät ole aina kaikkien mieleen. Vahvan markan politiikka rapautti aikanaan metsäteollisuuden kilpailukyvyn, devalvaatio söi eläkeläisten talletusten ostovoiman, kellutus keikautti valuuttavelkaiset kotimarkkinayritykset nurin. Jne.

Latinalainen ja skandinaavinen valuuttaunioni kestivät joitakin vuosikymmeniä. Bretton Woods ja muutkin kiinteään kurssiin sidotut valuuttaliittot ovat murtuneet aikojen saatossa. Liittovaltioiden valuutat ovat olleet pitkäikäisempiä.

Kansalaisen rikkaus tai köyhyys taas riippuu usein eniten kansalaisesta itsestään. Valuutta kun on kaikilla sama.
 
Ja kriisit ratkaisee kuinka pysyvää tuo vauraus loppujenlopuksi on silla viimekädessä kansalaiset ovat se joka laskun maksaa jos kaikki menee valuutta kokeilussa pieleen.

Valuuttoja on kokeiltu oravannahasta hopeamarkkaan. Markkakokeilu ei ollut erityisen onnistunut: 1960-luvulle tultaessa euroa arvokkaampi itsenäisyysmarkka (v. 1917) oli halventunut 2 sentiksi.
http://apps.rahamuseo.fi/rahanarvolaskin#FIN

Eikä Suomen Pankki sen jälkeenkään paljon paremmin asioita hoitanut. Suojatyöpankki.

Suomen Pankki pyrki pitämään markan ulkoisen arvon vakaana siinä onnistumatta. Ongelmana oli mm. kauppataseen alijäämä. Ongelma johti toistuviin devalvointeihin, joilla laskettiin markan arvoa. Devalvoinnit olivat tulonsiirto palkansaajilta ja muulta taloudelta kilpailukykynsä menettäneille vientiyrityksille. Muutaman kerran markka myös revalvoitiin, jolloin markan arvo nousi inflaatiopaineiden hillitsemiseksi.

1532941163812.png

Muut kuin Suomen Pankin setelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1800-luvun jälkipuolella myös Suomen Yhdyspankki ja Pohjoismaiden Osakepankki saivat oikeuden painaa laillisia seteleitä. Vain Suomen Yhdyspankki painoi seteleitä, ja ensimmäisten vuosimalli oli 1866. Nimellisarvot olivat 15, 25 ja 100 markkaa, ja setelien kuvitus oli erilainen kuin Suomen Pankin seteleissä. Toinen setelisarja on vuodelta 1882, nimellisarvot 25 ja 100 markkaa ja kuvitus jälleen erilainen kuin Suomen Pankin seteleissä.

Vuonna 1918 Vaasan Osake-Pankki painoi Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemia 25, 100 ja 500 markan seteleitä. Näitä tarvittiin, kun Suomen Pankin setelipaino oli punaisten hallussa ja valkoisten alueella tuli pulaa maksuvälineistä setelipainon puuttuessa. Setelien kuvitus oli erilainen kuin samaan aikaan käytössä olleessa Saarisen vuoden 1909 sarjassa. Setelien erikoisuutena oli, että molemmat puolet olivat samanlaiset lukuun ottamatta kieltä, joka toisella puolella on suomi ja toisella ruotsi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_markka
 
Back
Top