Euro - onko järkee vai ei?

Huom. Britit ovat eroamassa EU:sta. Tämä ketju käsittelee Euroa. Britit eivät koskaan olleet Eurossa. Kaksi eri asiaa. Eurosta eroaminen olisi täysin ymmärrettävää.

Terho ei kannata eurokerhoa, mutta odottaisin silti ennakkotapausta euroerostakin (Kreikka, Kypros, tms.): Miten neuvottelut sujuisivat? Onnistuisiko rusinoiden poimiminen pullasta? Kauanko eroprosessi kestäisi? Mitä maksaisi?

Etenkin kun talous alkaa vihdoinkin toipua.
 
Itselle ainakin euro (ja EU) tekivät yrittämisestä mielekkään vaihtoehdon. Kun "harrastelee" yritystoimintaa hiukankin, niin yhteisvaluutan edut tulevat aika nopeasti esille.
 
Itselle ainakin euro (ja EU) tekivät yrittämisestä mielekkään vaihtoehdon. Kun "harrastelee" yritystoimintaa hiukankin, niin yhteisvaluutan edut tulevat aika nopeasti esille.

Harva asia maailmassa on mustavalkoinen. Eurosta on sekä hyötyä että haittaa.

Varmaan juuri sinun tapauksessasi hyödyt tulivat parhaimmalla mahdollisella tavalla esille (pieni firma, jolla toimintaa monessa Euroopan maassa, jos olen oikein ymmärtänyt).

Mutta, kun asiaa katsoo vähän laajemmin...

Ekonomistit HS:lle: Eurosta on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005026028.html
 
Harva asia maailmassa on mustavalkoinen. Eurosta on sekä hyötyä että haittaa.

Varmaan juuri sinun tapauksessasi hyödyt tulivat parhaimmalla mahdollisella tavalla esille (pieni firma, jolla toimintaa monessa Euroopan maassa, jos olen oikein ymmärtänyt).

Mutta, kun asiaa katsoo vähän laajemmin...

Ekonomistit HS:lle: Eurosta on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005026028.html

Aivan.

Pienyrittäjälle eurosta oli paljon hyötyä, kun useat asiakkaat olivat eri maissa. Teki asioista yksinkertaisempaa ainakin juutalaiselle kirjanpitäjälle. Ihan piruuttaan palkkasin juutalaisen stereotypioiden mukaisesti hoitamaan firman raha-asioita...en katunut. :D

Isoilla firmoilla on varaa palkata kaikenlaisia konsultteja tms. valuuttajuttuja hoitamaan...itsellä ei aivan ollut sitä luksusta. Etenkin USD ja Israelin shekeli aiheuttivat joskus hieman "harmaita hiuksia" kun mietti, että "kuinkahan paljon tästä voi tulla persnettoa pahimmillaan" tarjouksen tehtyään...
 
Tuo "vahva markka" ja se, että vaihtoehdot ovat joko EU tai täysi eristäytyminen, ovat aika puhtaita olkiukkoja. Suorastaan populismia, Kremlin narratiivia, äärioikeistolaisuutta, suvakkiutta tai mitä niitä olikaan.

Suomen mitättömällä pienellä talousalueella, erittäin heikoilla pääomamarkkinoilla ja korkean veroasteen yhteiskuntarasitteella olisi monella tavalla typerää ylläpitää omaa valuuttajärjestelmää. Ainoa ns. "hyöty" olisi siinä että voisimme aina tarpeen tullen devalvoida valuutan ja erittäin todennäköistä on että sellaista tarvetta tulisi lähes jatkuvasti.

Ehkä nuoremmat ovat unohtaneet (tai eivät edes tiedä) miten devalvaatio käytännössä vaikuttaa yhteiskuntaan ja siksi se nähdään mahdollisena (ehkä jopa hyvänä) elvytyskeinona. Meillä jotka olemme käytännön liiketaloudessa nähneet ja kokeneet niin devalvaation sekä pienen valuutta-alueen vaikutukset ei ole minkäänlaisia harhakuvitelmia. En viitsi lähteä kuvailemaan devalvaation erilaisia vaikutuksia sen enempää mutta netistä löytyy varmasti esimerkkejä.

Kannattaa unohtaa myös esimerkit siitä kuinka Ruotsi, Norja, Tanska ja jopa Islanti pärjäävät omalla valuutallaan.. Suomi on taloudelliselta rakenteeltaan ja historialtaan hyvin erilainen maa kuin naapurimme. Meille euro antaa vakaan taloudellisen pohjat niin pääomille kuin kilpailukyvyn ylläpitämiseenkin. Juuri tälläkin hetkellä näkyy erittäin hyvin kuinka suomalaisen teollisuuden tuotantokyky on vähintään yhtä kilpailukykyinen kuin Saksalla. Esimerkkinä vaikkapa autoteollisuuden kokoonpano ja suunnittelu. Maailman johtavat autonvalmistajat eivät todellakaan sijoittaisi alihankintaa meille jollei tuotannon laatu ja hinta olisi Suomessa kilpailukykyisiä.

Suomalaisen yhteiskunnan ainoan todellisen ongelman muodostaa julkishallinnon kestämätön kustannusrakenne. Huolimatta maailman korkeimmasta (ei ryhdytä vertailemaan/saivartelemaan %-luvuista) kokonaisverotuksesta yhteiskuntamme ei kykene tuottamaan kansalaisille riittävää sosiaaliturvaa, terveydenhuoltoa ja koulutusta jne. Kaiken lisäksi yhteiskuntamme poliittinen johto yhä vain kasvattaa yhteiskunnan kustannustaakkaa. Ei liene tarpeen todistella että sosialistien ja vihreiden johdolla tilanne kehittyisi vielä nykyistäkin huonompaan suuntaan.

Julkishallinto muodostaa kuitenkin vain n. 20% BKT:sta. Olisi täysin järjetöntä lähteä korjaamaan tätä ainoaa yhteiskunnallista ongelmakohtaa ottamalla käyttöön oma valuutta sekä devalvointi. Se olisi jopa tuhatkertaista housuihinsa kusemista pakkasella.

Jos emme olisi lähteneet Vanhasen/Kataisen/ja osin Urpilaisen päätöksillä toteuttamaan ns. velkaelvytystä, eli käytännössä kasvattamaan julkishallinnon kustannusrakennetta kestämättömän suureksi, meillä ei olisi nykyisiä ongelmia. Paras keino julkishallinnon ongelmiin on korjata rakenteellista kulurakennetta suhteellisesti samalla tasolle kuin se oli vuonna 2007. Siihen ollaan monilla poliittisilla keinoilla jo pyrkimässä:
- eläkeuudistus nostaa eläkkeellä jäämisikää 65 vuoteen ja jatkossa korkeammaksikin.
- eläkeindeksien muutokset ja jäädytykset vähentävät eläkekustannuksia
- SOTE-uudistus (on ainakin tarkoitus) vähentää julkishallinnon kustannuksia sosiaali-/terveydenhuollossa.
- työttömyyskustannuksiin saadaan apua rakenteellisilla muutoksilla ja työllisyyden parantumisen myötä
- kehitysapua vähennettiin (tosin pakolaistulva puolestaan lisäsi kuluja)
- hieman säästettiin koulutuksessakin (mitätön säästö - valtava poliittinen kohu)
- jne. paljon muutakin täytyy julkishallinnosta säästää ja vähentää myös jatkossa.

Tarvitaan vielä paljon lisää säästöjä sekä yksityisen sektorin kasvua ja työttömyyden vähenemistä. Tiukempaa sosiaalipolitiikkaa, ammattimaisen sosiaaliturvan väärinkäytön vähentämistä jne. jotta julkishallinnon talous saadaan tasapainoon. Sen jälkeen riittänee että noudatetaan nykyistä tiukempaa palkkapolitiikkaa erityisesti julkisilla aloilla.

Eikä todellakaan tarvita omaa valuuttaa jotta voitaisiin alentaa koko yhteiskunnan palkkatasoa devalvaation avulla.

P.S. Toki devalvaatio antaisi monille erinomaisia mahdollisuuksia taloudelliseen hyötymiseen ja keinotteluun. Ei se tietenkään koskisi palkansaajia, eläkeläisiä, muita pienituloisia ja/tai sosiaaliturvan varassa eläviä. Mutta heille joilla on käytettävissään vapaata pääomaa, tuloja ulkomailta jne. olisi tietenkin erittäin helppoa lisätä suhteellista varakkuuttaan. Siksi suosittelen kaikkia varautumaan myös devalvaatioon. Se on käytännössä vain viisautta ja hyödyllistä vaikkei devalvaatiota tulisikaan. Säästäminen(reaaliomaisuuteen koti ja ulkomailla, osakkeisiin jne.) ja muukin sijoittaminen kannattaa jo pelkästään siksi että suomalaisten eläkkeet tulevat suhteellisesti pienenemään tulevina vuosina. Taloudellisesti turvattu vanhuus/eläkeläisyys on loppuviimeksi erittäin hyvä tavoite yksittäiselle ihmiselle. Sitä ei kannata jättää poliitikkojen päätösten varaan.
 
Harva asia maailmassa on mustavalkoinen. Eurosta on sekä hyötyä että haittaa.

Varmaan juuri sinun tapauksessasi hyödyt tulivat parhaimmalla mahdollisella tavalla esille (pieni firma, jolla toimintaa monessa Euroopan maassa, jos olen oikein ymmärtänyt).

Mutta, kun asiaa katsoo vähän laajemmin...

Ekonomistit HS:lle: Eurosta on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005026028.html

Tuosta ollaan varmaankin yhtämieltä, mutta johtopäätökset taitavat olla monenkirjavat.

Ensinnäkin pitäisi pohtia, miksi euro on haitaksi juuri Suomelle? Elämmekö edelleen devalvaatiotaloudessa, jossa iso D hoitaa hommat aina muutaman vuoden välein? On se nyt erikoista, että muu euroalue on porskuttanut jo vuosia plussalla, mutta täällä pohjanperällä ryvetään lamassa. Pitäisikö jotain tehdä toisin, eikä vain pelata jotain omia pelejä. Julkisen sektorin jättikulut, työmarkkinoiden jäykkyys jne.

Toiseksi ekonomistit katsovat tuossa menneeseen eli ei heilläkään käsittääkseni ole selkeää näkemystä siitä, miten tästä etiäpäin kannataisi olla. Jospa nyt on läksyt opittu ja suunta on kääntynyt? Hyppy eurosta olisi jälleen täysin tuntematon loikka, jonka vaikutuksia voitaisiin arvioida 10 vuoden päästä. Mitäs jos sitten taas ekonomistit kirjoittavat, että oma valuutta - olkoon se vaikka se sataan terhoon jakaantuva sampo - olisi ollut turmioksi Suomelle?

Nuo ykköskohdan ongelmat pitäisi hoitaa tiukasti pois, olipa valuuttamme mikä tahansa.


Edit: Nostan vielä esiin Turun telakan ja Ugin autotehtaan.

Nehän ovat kokoneet aivan ällistyttävän äkkikäännöksen, vaikka kaiken piti oleman loppu. Valuuttamme on väärä, mikään ei kannata eikä kukaan osta yhtään mitään. Viimeinen sammuttaa valot ja teemme kansallisen harakirin.

Sitten tulee sakemanni ja vääntää muutamassa kuukaudessa tilanteen täysin päälaelleen ja töitä on niin paljon, ettei ehditä tekemään. Työväkeä haalitaan Kaenuuta myöten ja toiminta on äärettömän kannattavaa.

Onko Varsinais-Suomi eronnut eurosta ja ottanut taalerin käyttöönsä vai mistä on kyse?
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta ollaan varmaankin yhtämieltä, mutta johtopäätökset taitavat olla monenkirjavat.

Ensinnäkin pitäisi pohtia, miksi euro on haitaksi juuri Suomelle? Elämmekö edelleen devalvaatiotaloudessa, jossa iso D hoitaa hommat aina muutaman vuoden välein? On se nyt erikoista, että muu euroalue on porskuttanut jo vuosia plussalla, mutta täällä pohjanperällä ryvetään lamassa. Pitäisikö jotain tehdä toisin, eikä vain pelata jotain omia pelejä. Julkisen sektorin jättikulut, työmarkkinoiden jäykkyys jne.

Toiseksi ekonomistit katsovat tuossa menneeseen eli ei heilläkään käsittääkseni ole selkeää näkemystä siitä, miten tästä etiäpäin kannataisi olla. Jospa nyt on läksyt opittu ja suunta on kääntynyt? Hyppy eurosta olisi jälleen täysin tuntematon loikka, jonka vaikutuksia voitaisiin arvioida 10 vuoden päästä. Mitäs jos sitten taas ekonomistit kirjoittavat, että oma valuutta - olkoon se vaikka se sataan terhoon jakaantuva sampo - olisi ollut turmioksi Suomelle?

Nuo ykköskohdan ongelmat pitäisi hoitaa tiukasti pois, olipa valuuttamme mikä tahansa.


Edit: Nostan vielä esiin Turun telakan ja Ugin autotehtaan.

Nehän ovat kokoneet aivan ällistyttävän äkkikäännöksen, vaikka kaiken piti oleman loppu. Valuuttamme on väärä, mikään ei kannata eikä kukaan osta yhtään mitään. Viimeinen sammuttaa valot ja teemme kansallisen harakirin.

Sitten tulee sakemanni ja vääntää muutamassa kuukaudessa tilanteen täysin päälaelleen ja töitä on niin paljon, ettei ehditä tekemään. Työväkeä haalitaan Kaenuuta myöten ja toiminta on äärettömän kannattavaa.

Onko Varsinais-Suomi eronnut eurosta ja ottanut taalerin käyttöönsä vai mistä on kyse?

Tuskin ekonomistit vaihtavat mielipiteitään. Ainakaan tähän mennessä ei ole tarvinnut. Euron ongelmat nimittäin tunnistettiin jo hyvissä ajoin etukäteen. Valitettavasti ne ongelmat myöskin sitten realisoituivat. Jopa osin pahempina kuin oli ennustettu. Ja vastaavasti hyödyt jäivät suhteessa niihin kohtuullisen vaatimattomiksi.

Se on hienoa, että taloudessa on taas kasvun ituja. Se ei kuitenkaan kerro siitä, että Euro ei ole ongelma, vaan nimenomaan kertoo siitä, että Euro on ongelma, koska kasvun itujen saaminen on vienyt kohta 10 vuotta.

Talouskasvu on talouden normitila. 10 vuoden taantuma on ollut suhteessa katasrofi.

Ei Euro ole estänyt Turkua tai Uuttakaupunkia menestymästä. Nousun taustalla ovat molemmissa tapauksissa yrityskaupat, parantunut strategia ja investoinnit.

Toimintaa on mahdollista kehittää sekä kotimaassa että Euroopan laajuisesti ja näin tulee tehdäkin. Mutta todennäköisesti ainakin Suomen ja monen muun Euroopan maan kannalta talouskehitys olisi parempaa Euron ulkopuolella.

Alla perspektiiviä talouskehityksestä.

historia_s02_16.gif



liite_suomen_bkt3.jpg



Graphserver.png
 
Nehän ovat kokoneet aivan ällistyttävän äkkikäännöksen, vaikka kaiken piti oleman loppu. Valuuttamme on väärä, mikään ei kannata eikä kukaan osta yhtään mitään. Viimeinen sammuttaa valot ja teemme kansallisen harakirin.

Vielä sellainen kommentti, että parhaimmillaan kärjistykset saattavat auttaa asioiden ymmärtämisessä. Mutta, tässä tapauksessa välttämättä ei.

Tuo on vähän samanlaista tapaa keskustella, kuin mitä foorumilla on harrastettu miten "heinäsirkkaparvet eivät peittäneetkään maapalloa Brexitin ja Trumpin jälkeen".

Kukaan ei väittänyt "heinäsirkkaparvien peittävän maapalloa". Kukaan ei ole väittänyt "vaikka kaiken piti oleman loppu, että mikään ei kannata eikä kukaan osta yhtään mitään. Viimeinen sammuttaa valot ja teemme kansallisen harakirin."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke
 
Harva asia maailmassa on mustavalkoinen. Eurosta on sekä hyötyä että haittaa.

Varmaan juuri sinun tapauksessasi hyödyt tulivat parhaimmalla mahdollisella tavalla esille (pieni firma, jolla toimintaa monessa Euroopan maassa, jos olen oikein ymmärtänyt).

Mutta, kun asiaa katsoo vähän laajemmin...

Ekonomistit HS:lle: Eurosta on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005026028.html

Olen täysin varma siitä että kyseiset ekonomit eivät ole käytännössä kokeneet omien yritystensä myötä minkäänlaisia pienen valuutta-alueen ja devalvaation vaikutuksia. Minä puolestaan olen. Kokemukset eivät ole olleet pelkästään hyödyllisiä tai haitallisia. Mutta pitkässä juoksussa jokaisen yrityksen etuna on turvallinen ja ennustettava taloudellinen perusta.

Sopivalla tavalla toimien yrittäjän on mahdollista saada tuntuvaa taloudellista hyötyä devalvaatiosta. Kuitenkin eniten siitä hyötyy suhteellisen alhaisen jalostustason suurteollisuus. Erityisesti sellainen joka tukeutuu työvoimavaltaisuuden lisäksi kotimaisen raaka-aineen jalostamiseen. Siis lähinnä sellu-/paperi-, kaivos- ja metalliteollisuus jne.

Kun oikeasti katsoo hieman laajemmin niin euro tarjoaa Suomelle erinomaiset mahdollisuudet niin yhteiskunnallisen kuin tuotantotaloudellisen kilpailukyvyn suhteelliseen kehittymiseen/kasvattamiseen.

Näin pelkästään siksi että ns. yksityisen sektorilla Suomi on jo tällä hetkellä hyvin lähellä Saksan tasoa kilpailukyvyn osalta. Siis olemme koko euro-alueen parhaimmistoa. Se antaa suomalaisille yrityksille erittäin hyvät lähtökohdat tulevaisuuteen. Tulemme kaikissa tapauksissa hyötymään euroalueen vakaudesta. Toisaalta myös siitä jos/kun muiden (lähinnä etelä-euroopan) euro-maiden heikompi kilpailukyky johtaa/aiheuttaa yhteisvaluutan suhteellista heikentymistä esim. dollarin arvoon nähden, niin valuutan kellutus/devalvoituminen yhä parantaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä suhteessa muihin maihin. Siis teollisuutemme saa myös euron jäsenmaana devalvaatiohyötyä vähintäänkin riittävästi. Suuren talousalueen valuuttana euro ns. "kestää hyvin kellutusta". Siitä ei aiheudu korkotason nousua, inflaatiopaineita jne. Suomellekin suurin osa kauppakumppaneista on toisia euromaita mikä on omiaan tasoittamaan kaikenlaisia heilahteluita.

Nykyisillä lähtökohdilla suomalaisilla yrityksillä on erinomaisen mahdollisuudet uudistaa teollista tuotantoaan. Siihen on myös ryhdytty monilla aloilla.

Ainoa ns. harmi on siinä että euron mahdollinen devalvoituminen ei suoranaisesti korjaa Suomen julkishallinnon rakenteellista kustannusvajetta. Toki suomalaisen tuotantotalouden kilpailukyvyn positiivinen kehitys auttaa ajan myötä ja välillisesti myös julkishallintoa. Mutta tämä kehitys vaatii kärsivällisyyttä. Sitä ei ikävä kyllä tahdo riittää poliitikoilla eikä kaikilla kansalaisillakaan. Mieluummin paikattaisiin talousvajetta "pikavipeillä" ja muilla kepulikonsteilla.

Suoraan sanottuna kaikki HS:n haastattelemat ekonomistit eivät osaa oikealla tavalla nähdä suomalaisen tuotantotalouden sekä euroalueen/-valuutan muodostamaa kokonaisuutta.
 
Vielä sellainen kommentti, että parhaimmillaan kärjistykset saattavat auttaa asioiden ymmärtämisessä. Mutta, tässä tapauksessa välttämättä ei.

Tuo on vähän samanlaista tapaa keskustella, kuin mitä foorumilla on harrastettu miten "heinäsirkkaparvet eivät peittäneetkään maapalloa Brexitin ja Trumpin jälkeen".

Kukaan ei väittänyt "heinäsirkkaparvien peittävän maapalloa". Kukaan ei ole väittänyt "vaikka kaiken piti oleman loppu, että mikään ei kannata eikä kukaan osta yhtään mitään. Viimeinen sammuttaa valot ja teemme kansallisen harakirin."

Ei suomalainen keskusteluilmapiiri viime vuosina paljoa ole tuosta poikennut. Valitettavasti.
 
Olen täysin varma siitä että kyseiset ekonomit eivät ole käytännössä kokeneet omien yritystensä myötä minkäänlaisia pienen valuutta-alueen ja devalvaation vaikutuksia. Minä puolestaan olen. Kokemukset eivät ole olleet pelkästään hyödyllisiä tai haitallisia. Mutta pitkässä juoksussa jokaisen yrityksen etuna on turvallinen ja ennustettava taloudellinen perusta.

Sopivalla tavalla toimien yrittäjän on mahdollista saada tuntuvaa taloudellista hyötyä devalvaatiosta. Kuitenkin eniten siitä hyötyy suhteellisen alhaisen jalostustason suurteollisuus. Erityisesti sellainen joka tukeutuu työvoimavaltaisuuden lisäksi kotimaisen raaka-aineen jalostamiseen. Siis lähinnä sellu-/paperi-, kaivos- ja metalliteollisuus jne.

Kun oikeasti katsoo hieman laajemmin niin euro tarjoaa Suomelle erinomaiset mahdollisuudet niin yhteiskunnallisen kuin tuotantotaloudellisen kilpailukyvyn suhteelliseen kehittymiseen/kasvattamiseen.

Näin pelkästään siksi että ns. yksityisen sektorilla Suomi on jo tällä hetkellä hyvin lähellä Saksan tasoa kilpailukyvyn osalta. Siis olemme koko euro-alueen parhaimmistoa. Se antaa suomalaisille yrityksille erittäin hyvät lähtökohdat tulevaisuuteen. Tulemme kaikissa tapauksissa hyötymään euroalueen vakaudesta. Toisaalta myös siitä jos/kun muiden (lähinnä etelä-euroopan) euro-maiden heikompi kilpailukyky johtaa/aiheuttaa yhteisvaluutan suhteellista heikentymistä esim. dollarin arvoon nähden, niin valuutan kellutus/devalvoituminen yhä parantaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä suhteessa muihin maihin. Siis teollisuutemme saa myös euron jäsenmaana devalvaatiohyötyä vähintäänkin riittävästi. Suuren talousalueen valuuttana euro ns. "kestää hyvin kellutusta". Siitä ei aiheudu korkotason nousua, inflaatiopaineita jne. Suomellekin suurin osa kauppakumppaneista on toisia euromaita mikä on omiaan tasoittamaan kaikenlaisia heilahteluita.

Nykyisillä lähtökohdilla suomalaisilla yrityksillä on erinomaisen mahdollisuudet uudistaa teollista tuotantoaan. Siihen on myös ryhdytty monilla aloilla.

Ainoa ns. harmi on siinä että euron mahdollinen devalvoituminen ei suoranaisesti korjaa Suomen julkishallinnon rakenteellista kustannusvajetta. Toki suomalaisen tuotantotalouden kilpailukyvyn positiivinen kehitys auttaa ajan myötä ja välillisesti myös julkishallintoa. Mutta tämä kehitys vaatii kärsivällisyyttä. Sitä ei ikävä kyllä tahdo riittää poliitikoilla eikä kaikilla kansalaisillakaan. Mieluummin paikattaisiin talousvajetta "pikavipeillä" ja muilla kepulikonsteilla.

Suoraan sanottuna kaikki HS:n haastattelemat ekonomistit eivät osaa oikealla tavalla nähdä suomalaisen tuotantotalouden sekä euroalueen/-valuutan muodostamaa kokonaisuutta.

Olen myöskin hyvin optimistinen Suomen mahdollisuuksista. Se on ihan Suomen ja suomalaisten ansiota ja suomalaisista johtuvaa.

Ja kuten jo todettua, pienen firman ulkomaan laskutuksen varmuuden näkökulmasta Eurosta on hyötyä.

Tässä sen sijaan menee syyt ja seuraukset joltain osin toisinpäin.

Ainoa ns. harmi on siinä että euron mahdollinen devalvoituminen ei suoranaisesti korjaa Suomen julkishallinnon rakenteellista kustannusvajetta. Toki suomalaisen tuotantotalouden kilpailukyvyn positiivinen kehitys auttaa ajan myötä ja välillisesti myös julkishallintoa. Mutta tämä kehitys vaatii kärsivällisyyttä. Sitä ei ikävä kyllä tahdo riittää poliitikoilla eikä kaikilla kansalaisillakaan. Mieluummin paikattaisiin talousvajetta "pikavipeillä" ja muilla kepulikonsteilla.
 
Tuskin ekonomistit vaihtavat mielipiteitään. Ainakaan tähän mennessä ei ole tarvinnut. Euron ongelmat nimittäin tunnistettiin jo hyvissä ajoin etukäteen. Valitettavasti ne ongelmat myöskin sitten realisoituivat. Jopa osin pahempina kuin oli ennustettu. Ja vastaavasti hyödyt jäivät suhteessa niihin kohtuullisen vaatimattomiksi.

Haitat ja hyödyt tiedettiin etukäteen. Siitä olen ehdottomasti samaa mieltä.

Valitettavasti Suomen taloudellisessa ympäristössä tapahtui samanaikaisesti muutoksia joilla oli omat vaikutuksensa talouteen.

Nokian nousu ja tuho
- loi meille paljon työpaikkoja sekä vaurautta joka näkyi koko valtion taloudessa
- romahdus aiheutti ennalta arvaamattoman paljon häiriötä.
- lisäyksen myös valtion kuluihin
- melkoisen vähennyksen verotuottoihin

Pankkilama
- vaikutti koko maailmanlaajuisesti kulutuskysyntään ja tuotantoon
- osui meillä samaan aikakauteen kuin mm. Nokian kaatuminen

Julkishallinnon velkaelvytys
- poliitikkojen katastrofaalisesti ajoittuneet julkishallinnon palkankorotukset jne.
- sinällään tarkoitus oli hyvä ja talous olisi kestänyt tämän "tilapäisen" velanoton mutta yksityisen sektorin samanaikaiset vaikeudet ja sopeutus lisäsi muutenkin valtion menoja enemmän kuin kukaan oli arvannutkaan.

Paljon muutakin tapahtui samanaikaisesti mutta em. olivat suurimpia yksittäisiä "kuoppia" Suomelle. Viimeisenä iskuna oli pakolaistulva joka johti pysyvään (käytännössä ikuiseen) jopa miljardi-luokan vajeeseen suomalaisen yhteiskunnan taloudessa.

Vihdoin asiat ovat korjautumassa ja tunnelin päässä pilkottaa valoa..
Omaa valuuttaa ja devalvaatiota ei tähän konkurssiin enää kaivata. Jos olisimme olleet oman valuutan varassa niin toipuminen näistä vahingoista olisi todennäköisesti johtanut pysyvään devalvaatiokierteeseen. Kaikkine haittoineen ja hyötyineen.
 
Tuosta ollaan varmaankin yhtämieltä, mutta johtopäätökset taitavat olla monenkirjavat.

Ensinnäkin pitäisi pohtia, miksi euro on haitaksi juuri Suomelle? Elämmekö edelleen devalvaatiotaloudessa, jossa iso D hoitaa hommat aina muutaman vuoden välein? On se nyt erikoista, että muu euroalue on porskuttanut jo vuosia plussalla, mutta täällä pohjanperällä ryvetään lamassa. Pitäisikö jotain tehdä toisin, eikä vain pelata jotain omia pelejä. Julkisen sektorin jättikulut, työmarkkinoiden jäykkyys jne.

Siinä tuli kaksi meemiä joita on toistettu vuodesta toiseen ilman substanssia. Todellisuudessa nuo asiat ovat useimmissa muissa euromaissa vielä huonommin kuin Suomessa. Siinäkään ei siis selitystä ole.

Edit: Nostan vielä esiin Turun telakan ja Ugin autotehtaan.

Nehän ovat kokoneet aivan ällistyttävän äkkikäännöksen, vaikka kaiken piti oleman loppu. Valuuttamme on väärä, mikään ei kannata eikä kukaan osta yhtään mitään. Viimeinen sammuttaa valot ja teemme kansallisen harakirin.

Sitten tulee sakemanni ja vääntää muutamassa kuukaudessa tilanteen täysin päälaelleen ja töitä on niin paljon, ettei ehditä tekemään. Työväkeä haalitaan Kaenuuta myöten ja toiminta on äärettömän kannattavaa.

Onko Varsinais-Suomi eronnut eurosta ja ottanut taalerin käyttöönsä vai mistä on kyse?

Vai onko siellä tehty kilpailukykysopimus, lakkautettu sosiaaliturva ja laskettu palkkoja 15-20%? Ylläri, ei ole tehty sitäkään.
 
Olen myöskin hyvin optimistinen Suomen mahdollisuuksista. Se on ihan Suomen ja suomalaisten ansiota ja suomalaisista johtuvaa.

Ja kuten jo todettua, pienen firman ulkomaan laskutuksen varmuuden näkökulmasta Eurosta on hyötyä.

Tässä sen sijaan menee syyt ja seuraukset joltain osin toisinpäin.

Juuri näin. Viimeisen vuoden aikana euro on devalvoitunut USD:iin nähden luokkaa 20%:ia.. Eikä devalvoitumiseen ole tarvittu omaa valuuttaa. Tai siis euro on ollut tässä mielessä ihan hyvä valuutta.

Hyvä valuutta siksi ettei euron devalvoituminen ole juurikaan aiheuttanut korkojen nousua tai inflaation kasvua. Jos meillä olisi jouduttu devalvoimaan omaa markkaa, niin siitä olisi mitä todennäköisemmin aiheutunut em. haitat.

Suuren valuutta-alueen hyöty näkyy käytännössä juuri em. tavalla. Mukaan lukien se ettei käytännössä ole ollut erityisiä valuutan heilahteluita ja talous-/rahoitusympäristö on muutenkin pysynyt rauhallisena ja ennustettavana.

Minulle tällainen valuutta kelpaa hyvin.. Eihän raha/valuutta sinällään ole muuta kuin vaihdantaväline.
 

Laitetaanpa hieman lainausta em. artikkelin asiantuntijalta Sami Yläoutiselta:
–Meillä on nyt vajaassa 10 vuodessa julkinen velka kasvanut 80 miljardia euroa. Tässä on sellainen mielenkiintoinen näkökohta, että kun korkotaso on laskenut, niin valtion korkomenot ovat alentuneet. Tästä seuraa se, että jos korkotaso lähtee normalisoitumaan, siitä tulee todella iso lasku. Yhden prosenttiyksikön nousu koroissa vaikuttaisi niin, että vuonna 2020 siitä tulisi 500 miljoonan euron lisälasku, Yläoutinen sanoo.

Sami on ihan oikeasti fiksu talousmies..kannattaa lukea kyseinen juttu..

Eikä ole näköpiirissä että velan lisääntyminen juurikaan taittuisi, tuosta 80 miljardista, tulevan kymmenen vuoden aikana. Nyt ollaan sellaisella tasaisella 7 miljardia/vuosi vauhdissa. Jos seuraavaan hallitukseen nousee vihersosialistit, velanotto lisääntyy melkoisesti..jää sitten tulevien sukupolvien katsottavaksi kenelle se Musta-Pekka jää käsiin?

Mutta mikäpä tässä on eläessä. Olemme toki jumiutuneet talouden/tuotannon osalta n. 2006 vuoden tasolle, mutta elimme jo silloin aika hyvällä eurooppalaisella tasolla joten jatketaan samaan malliin.. Mitäpä sitä muiden maiden käyriä katselemaan.. Suomalaisten kokonaisverotus on jo nykyisellään aivan maailman huippua. Tuskinpa meiltä enää saadaan kovin paljoa puristettua lisääkään.

Täytyy sanoa ettei Vanhasen/Kataisen velkaelvytys osunut kaikilta osin ihan nappiinsa..Mutta hyvä virka komissioissa helpottaa asian harmittelua. Vanhanenkin piti yhden kauden taukoa eduskunnasta mikä riitti siihen että kansalaiset unohtivat tuollaiset pikku erehdykset. Ja, toisaalta ne ovat osittain myös jälkiviisautta. Nyt täytyy olla kärsivällisiä ja elää pidempi kausi tällaista hitaan kasvun aikaa, kuten vanha kansa sanoi "pidetään suuta säkkiä myöten".

Ei tässä ole kansalaisilla muuta tehtävissä..Talouden osalta on aivan samantekevää mitkä puolueet pääsevät hallitukseen päättämään. Toki jokainen voi (ja ehkä kannattaakin) miettiä itselleen sopivia ratkaisuja tulevaisuuden ja talouden varalle. Mitään erityistä hätääkään ei ole.
 
luotsata Suomi ulos rahaliitosta. Onko hankkeessa järkeä?

Suomi liittyi rahaliittoon poliittisista syistä. Talouden kannalta ratkaisu ei ollut vahvasti perusteltavissa. Nyt vallitsevassa tilanteessa eurojäsenyydestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Liittymispäätös tapahtui matalalla profiililla ilman laajaa keskustelua. EMU-jäsenyys oli talouden ja politiikan eliitin hanke. Ruotsissa kansa äänesti eurojäsenyyden kumoon. Jos Suomen kansalta olisi kysytty, olisi sekin sanonut ei.

EMU on kuitenkin vaikeasti peruttava avioliitto. Rahaa ei vaihdeta niin kuin pukua tai paitaa. Tähän polkuriippuvuuteen on painavia syitä.

Laitan taman tanne (Sixten K:n alustamana), koska muuten ajankohtainen Espanjan tilanne varittaa kuvan liikaa:
"Colouring the Brussels view is the fact the EU is a club of nation states that fears splintering into tiny statelets. “I do not want a situation where, tomorrow, the European Union is made up of 95 different states,” said Jean-Claude Juncker, the head of the European commission. “We already have enough splits and fractures.” Under the Lisbon treaty, the EU will respect “essential state functions, including ensuring the territorial integrity of the state”. Allowing Catalonia to enter the EU on the back of a hasty, illegal referendum would set a precedent for other regions, such as Flanders, Corsica or South Tyrol."

Hauskinta tassa on se, etta Juncker on aari-federalisti, ja "Europe of Regions" oli alunperin sen leirin hanke, jotta komissio saisi yliotteen kansallisten hallitusten (ad hoc) liittymista, seka pysyvasti (trendina) kuin myos milloin mistakin avainasiasta paatettaessa.
- ja euro oli juuri se liima, joka pitaisi loyhemmankin liiton kasassa. Toki super-hallitus, kunhen ehtii, tekisi myos ulkopolitiikan ja puolustuslaitoksen... nehan tulisivat kuin itsestaan keskitetyn fiskaalipolitiikan (ja verotuksen!) myota

Nyt he ovat kaantaneet taysin kelkkansa (UK/ Skotlanti; Ranska/Korsikka;Italia/ Pohj.Liitto; Belgia/ Flanders; Espanja/ useampia, joista toki vain Katalonia kavisi talousalueeksi)... kukapa ei olisi ollut nyreissaan. Tarkoitan niista, jotka valitsevat "super-hallituksen" paaministerin. Hilkulla oli Junckerinkin paasy pallilleen... paljon piti asiassa hanen sukkuloida. Eika tuo "respect" sananvalinta ole sattuma, vaan Lissabonin sopimusta edeltaneesta prosessista yksi oleellisia tulemia. Esim. vaalia on aika eri asia kuin kunnioittaa. Talla hetkella vaalitaan valtioiden yhtenaisyytta, kun kaen poikaset laitettiin riviin ja jarjestykseen ja on kunnioitettava (nuristen hyvaksyttava) "essential state functions" - joista juuri monia oltiin omimassa.

Ja se liima, sehan on juuri se, joka natisee liitoksissaan. Vaikka vakautta tuokin. Epavakautta taas tuovat savijaloilla seisovat, monen ison (etelaisen jasen-) maan pankit. Ja muidenkin pankit, joille nuo pankit kuin myos isantahallituksensa ovat kovasti velkaa
- siina sita riittaa Komissiolla toita
- laajennusholmoilyt jatetty hetkeksi, nekin
- onneksi Putin osoitti Naton tarpeelliseksi; komission patevyysalueeseen puolustus ei tosiaan kuulu, kun ulkopolitiikkakin nayttaa olevan vasta opettelun tasolla

Suutari pysykoon lestissaan... seuraavan Paa-suutarin valinta tulee olemaan paljon kertova suunnan osalta. UK hajotti Ranska-Saksa akselia tasapainottaneen pohjoisen blokin; etela on kaytannossa konkurssissa, ita oireilee pahasti demokratian toteuttamisessa (Turkkiahan ei voi erottaa, kun se ei ole ehtinyt liittya, mutta muita kandidaatteja alkaa loytya... meinaan sellaisia, jotka eivat ole eurossa. Korkman on oikeassa siina, etta tuon ratkaisevan kynnyksen ylittaneiden kanssa menee vaikeaksi.)
 
Suuren talousalueen valuuttana euro ns. "kestää hyvin kellutusta". Siitä ei aiheudu korkotason nousua, inflaatiopaineita jne. Suomellekin suurin osa kauppakumppaneista on toisia euromaita mikä on omiaan tasoittamaan kaikenlaisia heilahteluita.

Nykyisillä lähtökohdilla suomalaisilla yrityksillä on erinomaisen mahdollisuudet uudistaa teollista tuotantoaan. Siihen on myös ryhdytty monilla aloilla.

Ainoa ns. harmi on siinä että euron mahdollinen devalvoituminen ei suoranaisesti korjaa Suomen julkishallinnon rakenteellista kustannusvajetta. Toki suomalaisen tuotantotalouden kilpailukyvyn positiivinen kehitys auttaa ajan myötä ja välillisesti myös julkishallintoa. Mutta tämä kehitys vaatii kärsivällisyyttä. Sitä ei ikävä kyllä tahdo riittää poliitikoilla eikä kaikilla kansalaisillakaan. Mieluummin paikattaisiin talousvajetta "pikavipeillä" ja muilla kepulikonsteilla.

Suoraan sanottuna kaikki HS:n haastattelemat ekonomistit eivät osaa oikealla tavalla nähdä suomalaisen tuotantotalouden sekä euroalueen/-valuutan muodostamaa kokonaisuutta.

Siinä tuli kaksi meemiä joita on toistettu vuodesta toiseen ilman substanssia. Todellisuudessa nuo asiat ovat useimmissa muissa euromaissa vielä huonommin kuin Suomessa. Siinäkään ei siis selitystä ole.

@jurppi tuo minusta hyvin esille euron tuoman vakauden ja "devalvaatio ilman inflaatiota" option, joka omalla valuutalla pelatessa puuttui korttipakasta taysin. Vaikka noilta ekonomisteilta tosiaan vahan puuttui kuvasta, niin @jurppikin alikorostaa/ jattaa vahalle huomiolle suhteellisen tuottavuuden merkityksen. Euron alkuvuosina (jatetaan suhdanteet ulos tarkastelusta, koska niita on aina ollut ja tulee olemaankin) Suomen suhteellinen tuottavuuskehitys oli hyvaa, mutta sittemmin on pudottu kelkasta. Julkinen tuotantohan ei tuota pelkastaan hyvinvontipalveluksia (=tulonsiirto) vaan luo myos edellytyksia yrityksille (joiden mittakaava, tarkastelujakso tai ihan vaan tavoiteasetanta eivat mahdollista nk. externalities hallitsemista tai ohjaamista). 20% BKT-osuuden sijasta pitaisi vahtia tata gap'pia
https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1199,h_674,f_auto,fl_lossy,q_auto/13-3-7062250.jpg
mika on tuon %-osuuden ja tyollistamisprosenttiosuuden valissa (kuviossa 5 %-yksikkoa). Jos tuo gappi retkahtaa, sitten voidaan ruveta puhumaan julkistalouden rakenneongelmasta (harmi kun noita viitattuja miimeja ei saanut mukaan lainaukseen, mutta tuollahan ne ovat vahan ylempana tassa langassa).
 
Back
Top