Eurofighter Typhoon

[Ressu70]

Ylitulkitseekohan veli @Ressu70 pessimistin tekstiä?

Toivon 72 konetta parasta mallia, mutta todennäköisesti siitä jäädään jälkeen. Optimistisesti ajateltuna nykymäärä voitaisiin ehkä ylläpitää, mutta jonkin verran nykyistä pienempi konemäärä on täysin mahdollinen lopputulos. Itse asiassa 48 konetta ei olisi edes mitenkään erityisen vähän. Suomi painisi edelleen kokoaan suurempien sarjassa.

Tarkastellaan asiaa historiallisesti:

1. Hornetia hankittaessa ei saatu haluttua määrää. Koneita piti hankkia 67 kpl. Rahat riittivät vain 64 koneeseen.

2. Hornetiakin hankittaessa piti tulla erillisrahoitus, mutta lopulta rahat jouduttiin kaivamaan puolustusbudjetista. Tällä kertaa vastaava manööveri tarkoittaisi konemäärän niin radikaalia putoamista, että jonkinasteinen lisärahoitus on todennäköinen, mutta lisärahoituksen toteutuminen 10 miljardin suuruisena on jälleen optimistinen odotus.

Hornet-kaupan kokonaisarvo oli 3274 miljoonaa dollaria silloisessa rahassa (Yle). Yksi kone, kaikkine tilpehööreineen (aseet, huoltotarvikkeet, koulutukset jne.), maksoi siis melko tarkkaan 50 miljoonaa dollaria. Hornetin fly-away hinta oli tiettävästi 28 miljoonaa dollaria (analyysitoimisto), yksikköhinta 29 miljoonaa dollaria vuonna X (USN) ja yksikköhinta koko ohjelman osalta 39,5 miljoonaa dollaria FY98 (FAS). Jos tehdään hyvin karkea arvio, että pelkkä kone maksoi 30 miljoonaa dollaria ja rojut 20 miljoonaa dollaria lisää per kone, niin koneen hinta pitää kertoa kertoimella 1,67, jotta päästään lähelle kaupan kokonaisarvoa per kone.

Jos Typhoon maksaa 90 miljoonaa euroa pelkältä koneelta, niin kaupan kokonaisuudessa hinta per yksi kone nousee n. 150 miljoonaan euroon. Ostetaanko 64 konetta? 9,6 miljardia, kiitos, maksatteko lisärahoituksella?

Tuon kokoinen lisärahoitus on äärimmäisen optimistista ajattelua. Haarukan alapäästä oleva lisärahoitus, kuusi miljardia, voi olla jopa melkein realistinen, mutta mihin se sitten riittää? Konemäärä putoaa helposti 40-50 haarukkaan, riippuen ostettavasta konetyypistä (halpa vai kallis).

Puolustusbudjetista voidaan toki teoriassa ammentaa lisää. Materiaalihankinnat ovat vakiintuneet 500 miljoonan euron vuositasolle. Irroitetaan se summa seitsemän vuoden ajan (2025-2031) yksinomaan konehankintaan ja samalla muista toiminnoista leikataan muutama sata miljoonaa, jotta välttämättömimpiin muihin hankintoihin riittäisi edes hiluja. Tällöin käytettävissä olisi 3,5 miljardia puolustusbudjetin raameista.

Puolustusbudjetista maksamisella on vain se ikävä piirre, että tällöin maavoimat käytännössä lopetetaan. 2020-luvulla käsiin vanhenee suuri määrä kalustoa. Sergeit, 122 mm tykit, Paseja, kuorma-autoja, telakuorma-autoja, neuvostoperäisiä vaunuja (MT-LB ja BMP-1:n alustalle rakennetut erikoisvaunut tulevat mieleen), pst- ja it-ohjuksia (Spike, TOW, Bolide, Stinger (hankittiin käytettyinä ja ohjuksille tehty päivitys antoi elinikää 10 vuotta lisää), vanhimmat NLAW:t), viestikalustoa, tutkia... Jos maavoimien hankinnat vedetään minimiin 2020-luvun jälkipuoliskolla, niin 2030 maavoimista voi olla jäljellä lähinnä KARJPR, 2xMEKTSTOS ja 1-2 Alueellista Prikaatia (riippuen PORJPR:n kohtalosta).

3. Poliittisesti mikään ei ole muuttunut. Venäjä on aina ärhennellyt. 90-luvullakin oli Zirinovskit villine ideoineen, ja jopa juoppo Jeltsin onnistui aloittamaan sodan. Ukraina ei selkeästikään pelota suomalaisia poliitikkoja, he suhtautuvat asiaan kylmänviileästi, kuten aina. Muutenhan meillä olisi jo täysi yhteiskunnan militarisointi meneillään, mutta eipä vain ole.

4. Suomi on taloudellisesti huonommassa jamassa kuin viimeksi. Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on lisääntynyt selkeästi (statistiikka 1 ja 2). Keväällä 1992 oltiin luultavasti vajaassa 30 prosentissa bruttokansantuotteesta, nyt valtionvelka on jo 45 prosenttia bruttokansantuotteesta.

No joo, varmaan ylitulkitsenkin, mutta oikeastaan tuossa tulikin vastaus siihen miksi HX-hanketta ei voida toteuttaa muuten kuin erillisrahoituksella(sama koskee korvetteja). Minusta poliitikot ovat pikemminkin osoittaneet puolustuksen suhteen vahvaa ymmärrystä vallitseviin realiteetteihin kuin ala-arvoista populisointia (poislukien tietysti Halonen-Tuomioja akseli jolla lienee jokin muu agenda ajettavana. Rahaa on aina löytynyt kun on ollut hyvää kalustoa saatavilla järkevään hintaan! Suomen sotilaallinen suorituskyky suhteessa ympäristöön ei ole koskaan sotien jälkeen ollut niin vahva kuin se on nyt! Kaiken surkuttelun keskellä helposti unohtuu, että Suomi on alueellinen sotilaallinen suurvalta ja jopa Eurooppalaisellakin tasolla käytännön suorituskykymme on merkittävän vahva.

Nykyisen hallituksen suunnalta on todettu ilman soraääniä, että nykyinen suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Tuskinpa tulevatkaan hallitukset tältä linjalta poikkeavat, ilman Natoa Suomi yksinkertaisesti tarvitsee parhaan kaluston mitä rahalla saa. Jokainen voi katsoa moderneista kriiseistä mitä käy konfliktin osapuolelle joka ei kykene kiistämään ilmaherruutta alueellaan. Ballistiset ohjukset ym. Kalusto on hyttysen paska meressä verrattuna siihen mitä ilmatilan menettäminen hyökkääjälle aiheuttaa. Tämä tieto on aivan varmasti myös päättäjien tiedossa, heidänkin perheensä ovat samassa joukossa kuin kaikki muutkin Suomalaiset jos paska osuu tuulettimeen, tämä on hyvä muistaa. Pikku politikointia voi sitten harrastaa muilla asioilla.

 

[Huhta]

No joo, varmaan ylitulkitsenkin, mutta oikeastaan tuossa tulikin vastaus siihen miksi HX-hanketta ei voida toteuttaa muuten kuin erillisrahoituksella(sama koskee korvetteja). Minusta poliitikot ovat pikemminkin osoittaneet puolustuksen suhteen vahvaa ymmärrystä vallitseviin realiteetteihin kuin ala-arvoista populisointia (poislukien tietysti Halonen-Tuomioja akseli jolla lienee jokin muu agenda ajettavana. Rahaa on aina löytynyt kun on ollut hyvää kalustoa saatavilla järkevään hintaan! Suomen sotilaallinen suorituskyky suhteessa ympäristöön ei ole koskaan sotien jälkeen ollut niin vahva kuin se on nyt! Kaiken surkuttelun keskellä helposti unohtuu, että Suomi on alueellinen sotilaallinen suurvalta ja jopa Eurooppalaisellakin tasolla käytännön suorituskykymme on merkittävän vahva.

Nykyisen hallituksen suunnalta on todettu ilman soraääniä, että nykyinen suorituskyky korvataan täysimääräisesti. Tuskinpa tulevatkaan hallitukset tältä linjalta poikkeavat, ilman Natoa Suomi yksinkertaisesti tarvitsee parhaan kaluston mitä rahalla saa. Jokainen voi katsoa moderneista kriiseistä mitä käy konfliktin osapuolelle joka ei kykene kiistämään ilmaherruutta alueellaan. Ballistiset ohjukset ym. Kalusto on hyttysen paska meressä verrattuna siihen mitä ilmatilan menettäminen hyökkääjälle aiheuttaa. Tämä tieto on aivan varmasti myös päättäjien tiedossa, heidänkin perheensä ovat samassa joukossa kuin kaikki muutkin Suomalaiset jos paska osuu tuulettimeen, tämä on hyvä muistaa. Pikku politikointia voi sitten harrastaa muilla asioilla.

Ai että poliitikot antavat rahaa? Esimerkiksi Hollannista tehtyyn Leopard-hankintaan ei suinkaan löytynyt rahaa poliitikkojen ansiosta, vaan koska PV itse leikkasi muita projekteja vaunujen hankinnan mahdollistamiseksi.

Jos Venäjän uhka otettaisiin vakavasti, puolustusbudjetti nostettaisiin sinne Naton suosittelemaan 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi aiemmin puolustukseen kitsaasti sijoittaneet Latvia ja Liettua ovat melkoisella kasvu-uralla puolustusbudjetin suhteen, Suomi sen sijaan ei. Kanervan työryhmässä puolueet lupasivat 50 miljoonaa lisää vuodessa materiaalihankintoihin, eipä se ole toteutunut. Esim. ensi vuonna budjetti on vain 40 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna, ja käytännössä henkilöstökulut syönevät tuon rahan.

En itse usko, että Suomi olisi vahvimmillaan nyt. Suomi oli vahvimmillaan suhteessa viholliseen reilu 10 vuotta sitten. Suomella oli melkein uudet Hornetit, maavoimat oli saanut Leopardit ja CV90:t, itäkalustoakaan ei oltu vielä ehditty stenaamaan ihan lopullisesti... Samaan aikaan Venäjä oli surkeassa kunnossa. Baltian Nato-jäsenyyttä ei ollut varaa estää sotilaallisesti 2004 ja Georgiassakin näytös oli surkea. Hornetit olisivat leikiten pitäneet ilmaherruutta Suomen alueella vaikka kuukausia, kun venäläiset eivät onnistuneet saamaan heti ilmaherruutta edes paria maatalouskonetta vastaan. Sittemmin Venäjän asevoimiin on syydetty suuri määrä rahaa. Uusia ilma-aluksia on hankittu sadoittain, laivasto on saanut uusia aluksia, harjoittelumahdollisuuksia on parannettu ja upseeriston palkkoja on nostettu.

Poliitikkojen samassa veneessä olo... onko yhtä naiivia puhetta kuultu aikoihin? Poliitikot ovat tavallisia suomalaisia vauraampia, koulutetumpia ja heillä on muutoinkin paremmat edellytykset paeta ulkomaille kriisin tullen. Turvapaikkaperustekin löytyy: jos Venäjä valtaisi Suomen, niin kansanedustajiin todennäköisesti kohdistuisi enemmän vainoa kuin tavalliseen suomalaiseen.


Lue nuo ja tutustu rahoituksen todellisuuteen:

https://maanpuolustus.net/threads/vuoden-2015-puolustusbudjetti.3654/
https://maanpuolustus.net/threads/puolustusbudjetti-2018.5836/

 

[Ressu70]

Ai että poliitikot antavat rahaa? Esimerkiksi Hollannista tehtyyn Leopard-hankintaan ei suinkaan löytynyt rahaa poliitikkojen ansiosta, vaan koska PV itse leikkasi muita projekteja vaunujen hankinnan mahdollistamiseksi.

Jos Venäjän uhka otettaisiin vakavasti, puolustusbudjetti nostettaisiin sinne Naton suosittelemaan 2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi aiemmin puolustukseen kitsaasti sijoittaneet Latvia ja Liettua ovat melkoisella kasvu-uralla puolustusbudjetin suhteen, Suomi sen sijaan ei. Kanervan työryhmässä puolueet lupasivat 50 miljoonaa lisää vuodessa materiaalihankintoihin, eipä se ole toteutunut. Esim. ensi vuonna budjetti on vain 40 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna, ja käytännössä henkilöstökulut syönevät tuon rahan.

En itse usko, että Suomi olisi vahvimmillaan nyt. Suomi oli vahvimmillaan suhteessa viholliseen reilu 10 vuotta sitten. Suomella oli melkein uudet Hornetit, maavoimat oli saanut Leopardit ja CV90:t, itäkalustoakaan ei oltu vielä ehditty stenaamaan ihan lopullisesti... Samaan aikaan Venäjä oli surkeassa kunnossa. Baltian Nato-jäsenyyttä ei ollut varaa estää sotilaallisesti 2004 ja Georgiassakin näytös oli surkea. Hornetit olisivat leikiten pitäneet ilmaherruutta Suomen alueella vaikka kuukausia, kun venäläiset eivät onnistuneet saamaan heti ilmaherruutta edes paria maatalouskonetta vastaan. Sittemmin Venäjän asevoimiin on syydetty suuri määrä rahaa. Uusia ilma-aluksia on hankittu sadoittain, laivasto on saanut uusia aluksia, harjoittelumahdollisuuksia on parannettu ja upseeriston palkkoja on nostettu.

Poliitikkojen samassa veneessä olo... onko yhtä naiivia puhetta kuultu aikoihin? Poliitikot ovat tavallisia suomalaisia vauraampia, koulutetumpia ja heillä on muutoinkin paremmat edellytykset paeta ulkomaille kriisin tullen. Turvapaikkaperustekin löytyy: jos Venäjä valtaisi Suomen, niin kansanedustajiin todennäköisesti kohdistuisi enemmän vainoa kuin tavalliseen suomalaiseen.


Lue nuo ja tutustu rahoituksen todellisuuteen:

https://maanpuolustus.net/threads/vuoden-2015-puolustusbudjetti.3654/
https://maanpuolustus.net/threads/puolustusbudjetti-2018.5836/

1.NATO standardeilla Suomi käyttää yli 2% puolustukseen.

2. Kymmenen vuotta sitten Venäjän talous oli merkittävästi paremmassa kunnossa kuin nyt. Samoin kalusto oli keskimäärin melkein kymmenen vuotta nuorempaa. Uustuotantoon/ kunnostukseen on satsattu vasta tuon ajankohdan jälkeen ja sitä on mennyt romuksi aikatavalla alueellisissa konflikteissa. Syyriassa on tuhlattu resursseja. Ym.

3. Tuo viimeinen kommentti on niin typerä, että se ei ansaitse vastausta.

 

[Falangi]

Tällä kertaa Typhoon tuli tonttiin Espanjassa. Jos sama tahti jatkuu, ei kyseessä varmaankaan ole HX.

http://www.telegraph.co.uk/news/2017/10/12/military-plane-crashes-national-day-paradein-spain/

Edellisen kerran kerran espanjalainen Typhoon tuli tonttiin kesäkuussa 2014 laskeutumisen yhteydessä, silloinkin pilotti kuoli.

Eurofighter crashes at Spain's Moron base near Seville
http://www.bbc.com/news/world-europe-27768001

 

[Huhta]

1.NATO standardeilla Suomi käyttää yli 2% puolustukseen.

Laskelmissa menot saadaan yli 2 prosentin lähinnä silloin, kun lasketaan mukaan vielä toteutumattomia ja rahoittamattomia hankkeita. Viittaan siis etenkin HX-hankkeeseen. Mutta tuo nyt on lähinnä ennuste, HX:n osalta erillisrahoituksen määrä on vielä täysin auki.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomen-puolustusbudjetti-vastaa-jo-naton-suositustasoa/726172/

Muutenkin nuo "Nato-laskukaavat" ovat huvittavia, kun toinen toistaan kitsaampi yrittää todistella asioiden olevan täysin toisin kuin ne ovat. Jos mukaan otetaan varusmiespalveluksen piilokustannuksia 20 000 * tsiljoona (noh, BKT per henkilö) / vuosi, niin valkoisen voi kyllä osoittaa mustaksi ja mustan valkoiseksi, siitä olen täysin samaa mieltä kanssasi. Käytännön merkityksen voi arvioida jokainen itse, kun esimerkiksi Viro yltää siihen kahteen prosenttiin ilman tilastokikkailua...

2. Kymmenen vuotta sitten Venäjän talous oli merkittävästi paremmassa kunnossa kuin nyt. Samoin kalusto oli keskimäärin melkein kymmenen vuotta nuorempaa. Uustuotantoon/ kunnostukseen on satsattu vasta tuon ajankohdan jälkeen ja sitä on mennyt romuksi aikatavalla alueellisissa konflikteissa. Syyriassa on tuhlattu resursseja. Ym.

Venäjän talouden kunnolla ei ole väliä. Asevoimien toimintakyky ratkaisee, ja toimintakyvyn ratkaisee asevoimille syydettävä raha. Neuvostoliitonkin talous oli loppuaikoina mitä oli, mutta asevoimat olivat hirmuiset.

Absoluuttisena rahana:

Prosentteina bruttokansantuotteesta:

https://www.stratfor.com/sites/defa...blic/main/images/russia-military-spending.jpg


Kaluston ikä itsessään on vähemmän merkityksellistä. Jos hallissa seisoo huollon tarpeessa oleva 15 vuotta vanha panssarivaunu, jota ei ole varaa huoltaa, niin eipä sillä taistella eikä kouluteta miehistöä. Jos hallissa seisoo 25 vuotta vanha panssarivaunu, jota on jatkuvasti pidetty hyvässä hoidossa ja sen miehistö on hyvin koulutettu, kuten esimerkiksi Suomen Leopardit ja niiden miehistöt, niin vaunu puolestaan on täysin kurantti sotakapine.

Samaten Venäjän ilmavoimien osalta on ihan selkeää näyttöä suorituskyvyn kasvusta. Georgiassa ei saatu aikaan käytännössä mitään, Syyriassa on tullut ihan oikeita tuloksia ja vieläpä suhteellisen pienellä konemäärällä.

3. Tuo viimeinen kommentti on niin typerä, että se ei ansaitse vastausta.

Ajattele asiaa tällä tavoin:

Vuonna 1992 Hornetia hankittaessa Venäjä oli Neuvostoliiton perillinen. Venäjällä oli suurin osa Neuvostoliiton sotilaallisesta suorituskyvystä. (Kannattaa katsoa Wikipediasta esimerkiksi Neuvostoliiton ilmavoimien kalusto vuonna 1990 ja Neuvostoliiton ilmapuolustusjoukkojen kalusto vuonna 1990.)

Suomi hankki tätä tuhansien lentokoneiden ilma-armadaa vastaan vain 64 hävittäjää, doktriinina rajoitettujen tappioiden tuottaminen ja ilmaherruuden tilapäinen saavuttaminen rajoitetulla alueella. Tuo hankinta teki meistä hidastetöyssyn, mutta ei olisi antanut todellista vastusta vihollista vastaan.

Sitten koitti Venäjällä 15 vuoden pysähtyneisyyden aikakausi: Venäjän ilmavoimilla ei ollut rahaa uushankintoihin, olemassa olleen kaluston käyttöönkin rahaa oli niukasti. Venäjän ilmaoperaatiokyky romahti tuona aikana. Suomen ilmavoimat nousi pelkästä vähäisestä pelotteesta vakavasti otettavaksi viholliseksi.

Nyt Venäjä on kasvattanut ilma-aseensa suorituskykyä viimeisen 10 vuoden aikana, mutta edelleen ollaan kaukana vuoden 1992 tilanteesta. Uskotko, että Venäjä pystyy kohdistamaan Suomea vastaan samanlaisen tuhansien ilma-alusten armadan kuin vuonna 1992? Tuskin, enkä usko minäkään. Sikäli kuin poliitikoille riittää, että Suomi kykenee pistämään kampoihin edes hieman ja aiheuttamaan viholliselle harmaita hiuksia, ei ole tarvetta hankkia kovin suurta määrää hävittäjiä. Nykyisestä konemäärästä on täysin mahdollista karsia luokkaa neljännes-kolmannes ja pysyä edelleen varteenotettavana vastustajana Venäjän silmissä.

Optimaalista tietysti olisi, että poliitikot ottaisivat toisen näkökulman; Suomi ei voi olla vain varteenotettava vastustaja, vaan Suomen pitää kyetä olemaan voittaja kaikissa tilanteissa. (Vrt. Israel - yhtäkään sotaa ei ole varaa hävitä, koska se tarkoittaisi kansakunnan katoamista planeetalta.) Tämän skenaarion toteutumista ei kuitenkaan voi pitää realistisena. Suomalainen poliitikko on hieman kuten suomalaiset yleisestikin: mitä me mahdetaan, kyllä tämä meille riittää ja niin edelleen.

 

[Pihatonttu]

Suomi ei voi olla vain varteenotettava vastustaja, vaan Suomen pitää kyetä olemaan voittaja kaikissa tilanteissa. (Vrt. Israel - yhtäkään sotaa ei ole varaa hävitä, koska se tarkoittaisi kansakunnan katoamista planeetalta.) Tämän skenaarion toteutumista ei kuitenkaan voi pitää realistisena. Suomalainen poliitikko on hieman kuten suomalaiset yleisestikin: mitä me mahdetaan, kyllä tämä meille riittää ja niin edelleen.

Huhdalla hyvä postaus. Pääasia lopussa.

Laajennan hiukan sitä, miten ilmasotakyvyn tavoitteet pitäisi asettaa:

1. Suomen tulee kyetä pitämään oma ilmatilansa niin puhtaana kuin mahdollista potentiaalisen vastustajan miehitetystä ja miehittämättömästä toiminnasta.

2. Koska Suomella ei ole realistisia mahdollisuuksia torjua Suomen alueen ulkopuolelta laukaistuja useiden kymmenien, satojen tai tuhansien kilometrien kantaman omaavia konventionaalisia aseita, niin Suomella tulee olla kyky riittäviin ja riittävän samankaltaisiin vastatoimiin, joiden taloudellinen ja/tai sotilaallinen ja/tai logistinen vaikutus on suhteellisesti samaa tasoa.

Käytännössä tämä tarkoittaa kykyä laittaa Venäjän energiateollisuus ja -logistiikka vuosiksi polvilleen tuhoamalla sen tärkeimmät avainkohdat niin tykinkantaman ulottuvilla kuin satojen kilometrien päässäkin.

3. Mahdollisista sodan syistä todennäköisimpiin kuuluu se, että Venäjä voi pyrkiä ratkomaan huonosta johtamisesta ja hallinnosta seuraavat sisäiset ongelmansa luomalla ulkoisen vihollisen ja siihen kytkeytyvän konfliktin.

Suomen kannattaa rakentaa myös sellaisia sotilaallisia pidäkkeitä, jotka tekevät Venäjälle kannattamattomaksi purkaa sisäpoliittista kriisiä tähän suuntaan.

 

[salama-anteri]

1.NATO standardeilla Suomi käyttää yli 2% puolustukseen.

Kerro lisaa, esim. jossain yleisemmin otsikoidussa langassa

Laskelmissa menot saadaan yli 2 prosentin lähinnä silloin, kun lasketaan mukaan vielä toteutumattomia ja rahoittamattomia hankkeita.

Kylla vaan, fiscal balance on sekin, suunnitelmissa, aina balanssissa kun paastaan niin pitkalle kuin "medium term"

Huhdalla hyvä postaus. Pääasia lopussa.

Aivan

miten ilmasotakyvyn tavoitteet pitäisi asettaa

Hyva kun puhutaan myos tavoitetasosta, eika pelkasta "raudasta".

Air superiority on liian haastava. Paikallisesti se voidaan luoda, hetkellisesti, mutta hintaa maksetaan muualla.
Air supremacy on eri asia kuin air superiority. Kaikissa oloissa ja riittavan pitkaan em. taytyy pystya vastustajan osalta kiistamaan.

 

[Ressu70]

Kerro lisaa, esim. jossain yleisemmin otsikoidussa langassa

Tästä on ollut useampia juttuja mediassa vuoden aikana, kaikkia yksityiskohtia en jaksa muistaa mutta mieleen on jäänyt esim. Kantahenkilökunnan eläkkeet jotka NATO kaavalla lasketaan puolustusbudjettiin. Suomessa sotilaat ovat pääosin varusmiehiä vrt. Palkatut sotilaat jne. Jne. Saa googlettaa itse.

 

[salama-anteri]

Arvelinkin, etta nykyhetki (what is) ja tulevaisuus (wishful thinking) olivat menneet sekaisin:
Ressu70 kirjoitti: ↑
1.NATO standardeilla Suomi käyttää yli 2% puolustukseen.
Kerro lisaa, esim. jossain yleisemmin otsikoidussa langassa

Kehotuksestasi googletin:
"Valiokunnan mielestä on selvää, että strategisten hankkeiden toteuttaminen on välttämätöntä maanpuolustuksen kokonaisuuden kehittämisen kannalta. Valiokunta huomauttaa, että strategiset suorituskykyhankkeet nostavat toteutuessaan puolustushallinnon menojen osuutta suhteessa bruttokansantuotteeseen nykyisestä noin 1,3 prosentista keskimäärin noin 0,3—0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2020—2031. Valiokunta huomauttaa, että SIPRI/Nato-kriteereinNaton puolustusbudjettimääritelmä on pääsääntöisesti sama kuin mitä SIPRI (Stockholm International Peace Research Institute) käyttää. Nato kuitenkin sisällyttää puolisotilaalliset joukot (esim. raja- ja merivartiosto, poliisin erikoisjoukot) budjettilaskelmaan vain, jos ne ovat realistisesti käytettävissä kansainvälisiin tehtäviin. laskettava BKT-osuus on Suomessa nyt noin 1,6 prosenttia, joten strategiset suorituskykyhankkeet nostavat toteutuessaan Suomen puolustusbudjetin noin 2 prosentin tasolle kansainvälisin kriteerein laskettuna vuonna 2021."

Otetaanko myos minun kehotuksestani vaari, ja jatketaan esim. Puolustuspoliittinen selonteko -langassa?

 

[intternetsoturi]

Enhanced Typhoon Sensors Drive New Cockpit Architecture

Sep 19, 2017

Tony Osborne | Aviation Week & Space Technology

BAE Systems is studying a series of concepts designed to improve the cockpit of the Eurofighter Typhoon, in preparation for the installation of new sensors.

The company is looking at equipping the cockpit with wide-area displays and exploring the potential of augmented reality, using its Striker 2 advanced helmet to display the increased levels of data expected to emanate from new electronically scanned radar and a new generation of targeting pods that can deliver higher-fidelity images.

Combat aircraft manufacturers already are seeing the potential advantages of wide-area displays over the traditional trio of multifunction displays (MFD), which tend to dominate most fighter cockpits.

Aspect Ratio
- BAE exploring the use of wide-area displays in the Eurofighter Typhoon
- Wide-area display may allow pilots to make better use of synthetic aperture radar modes and targeting pod imager
- Current-generation wide-area displays weigh much less and cost less to repair than the MFDs in the Typhoon

Wide-area displays allow direct access to data and information displayed on the screen through touches rather than a series of bevel-button pushes. As a result, pilots are better able to customize the information they see during a specific phase of flight.

The Lockheed Martin F-35 already has such a display, while the Brazilian version of the Saab Gripen will receive one.

BAE also is testing a wide-area display on its Advanced Hawk concept. On that aircraft, the company sees use of the technology as a way of accelerating the training process, because pilots can be presented with a replica of the cockpit of the fighter they are likely to fly. They do not need training on the buttons needed to find a certain menu or subsystem.

In the Typhoon, the installation of a wide-area display has several immediate advantages, said Paul Smith, the aircrew advisor for the Typhoon program at BAE Systems, speaking to Aviation Week at the Defense and Security Equipment International (DSEI) conference in London on Sept. 13.

The wide-area displays are significantly cheaper to produce and maintain and are more than 10 kg. (22 lb.) lighter than the MFDs they would replace.

This installation in turn would complement that of the new e-scan radar, which is heavier than the mechanically scanning version it will replace and would reduce the need to add weight to the rear of the aircraft to maintain its center of gravity.

BAE is testing a wide-area display in its Advanced Hawk, as pictured here. Credit: BAE Systems

“The installation of a wide-area display would require a refresh of the architecture,” says Smith, but he notes the display would be advantageous when used with the new radar. Pilots would be able to make better use of the high-resolution synthetic aperture mode, which recently was tested in demonstration flights, while the new generation of targeting pods features imaging sensors with higher definition.

BAE is testing the Litening 5 pod for potential integration on the Typhoon.

Some MFDs can constrain what the targeting pod sees, forcing the pilot to work harder to use the image. High-definition displays could allow the pilot to make better use of what the targeting pod can see.

The company has explored several concepts. One includes replacing the three MFDs with a single large-area display but retaining the existing panoramic head-up display (HUD).

Other concepts include replacing the existing MFDs with three larger touch-screens and a single large head-up panel below the HUD. Another would use a wide-area display combined with BAE’s new LiteHUD system.

Smith says the concepts have generated interest in countries where BAE is running sales campaigns for the aircraft and suggests the cockpit could be featured in one of the Phased Enhancement programs such as P4E or P5E, which are expected to be implemented in the early 2020s.

Both P4E and P5E are potential midlife updates for the aircraft.

But Smith says there are questions about how easily pilots will be able to use touch-screen controls during high-pressure situations and under G-loads, although most functions will continue to be manipulated through the Hands-On Throttle and Stick (HOTAS) interface.

The company already has established a wide-area display on a Typhoon cockpit test rig.

Integration of the Striker 2 helmet could pave the way for the introduction of augmented reality on the aircraft. At DSEI, Aviation Week was shown how mission data could be presented in the helmet display and manipulated using HOTAS. Smith says an immediate benefit of this display would be the ability to plot data on surface-to-air missile (SAM) engagement zones.

A yellow sphere marked the SAMs’ effective horizon, while a red sphere showed the reduced range of the air defenses if suppressed through jamming. This allowed the visualization of a clear gap in enemy defenses. The helmet also featured data panels that can be manipulated and moved around the cockpit, depending on where the pilot’s head has moved.

Smith suggested this element would be particularly useful for a flight leader who needs information on the weapons load carried by other aircraft in his formation. Previously, pilots would have used a grease pencil to note such information on the aircraft canopy but with the augmented reality, the information can again be displayed on the cockpit but is only visible when the pilot moves his/her head into that position, allowing access when needed.

 

[salama-anteri]

As a result, pilots are better able to customize the information they see during a specific phase of flight.

The Lockheed Martin F-35 already has such a display, while the Brazilian version of the Saab Gripen will receive one.

+

This installation in turn would complement that of the new e-scan radar, which is heavier than the mechanically scanning version it will replace and would reduce the need to add weight to the rear of the aircraft to maintain its center of gravity.

Budjettijuttuja molemmat (ruotsalaisilla viela se etu, etta antaa brassien kokeilla ensin - he ovat innokkaita, koska naytto tehdaan Brasiliassa).
Snsijaan briteilla asia tulee epasuorasti tutkabudjettien kautta: nykyisen Typhoon tutkan e-versio, jossa on erittain hyva "aspect" eli nakokentta tulee ensin , ja AESA sitten joskus.

could be featured in one of the Phased Enhancement programs such as P4E or P5E, which are expected to be implemented in the early 2020s.

- eli maksajista pulaa, tehdaan mieluummin pienilla askelilla omiin tarpeisiin ja kerataan tarpeeksi maksajia (heilla palveluksessa olevia kpl:eita) isojen harppausten kustannusten jakamiseksi

 

[intternetsoturi]

Budjettijuttuja molemmat (ruotsalaisilla viela se etu, etta antaa brassien kokeilla ensin - he ovat innokkaita, koska naytto tehdaan Brasiliassa).
Snsijaan briteilla asia tulee epasuorasti tutkabudjettien kautta: nykyisen Typhoon tutkan e-versio, jossa on erittain hyva "aspect" eli nakokentta tulee ensin , ja AESA sitten joskus.

Captor-E on AESA-tutka, ja on tulossa kaikille kumppanimaille. Tosin joillekin 1+ versiona ja ainakin Briteille jatkokehiteltynä 2-versiona, ehkä tarkoitit tätä?

Kustannuksista on paha sanoa. Artikkeli on tietty myyjän näkökulmasta ja muutostyöt maksavat aina mutta samalla voi tulla artikkelissa mainittuja säästöjä. Flygvapnet on varmaankin valinnut vanhanmalliset näytöt, koska aikovat käyttää C-mallia rinnalla vielä pitkään, ja säästävät siten koulutuksessa ja osien yhtenäisyyden kautta.

- eli maksajista pulaa, tehdaan mieluummin pienilla askelilla omiin tarpeisiin ja kerataan tarpeeksi maksajia (heilla palveluksessa olevia kpl:eita) isojen harppausten kustannusten jakamiseksi

On varmasti pulaa. Tuossahan tuli vain BAE:n näkökulma, nykyisten käyttäjien into ohjaamopäivityksiin jäi epäselväksi. Aiemmin on kuulunut huhuja, että olisivat kiinnostuneempia uuden kypäränäytön kehittämisestä, eli tuosta AR-puolesta. Eurofighter projektina on järkiintynyt siinä, että alunperinkin hyvin erilaisia vaatimuksia tärkeinä pitämien maiden ei tarvitse päästä kaikesta yksimielisyyteen, vaan eri kumppanimaat kehittävät ja rahoittavat osin omia ratkaisujaan, kuten esimerkiksi tuon CAPTOR-E:n eri versiot. Britit ovat varsinkin lähteneet tähän, ja sijoittavat aiemmin täällä mainitun TyTAN-hankkeen säästöjä tuotekehitykseen. Sopimuksen mukaan muut maat voivat myöhemmin päättää käyttää yksinomaan toisten rahoittamaa kehitystyötä, esimerkiksi aseintegraatiota, maksamalla lisenssimaksuna osan kehityskuluista.

 

[salama-anteri]

Captor-E on AESA-tutka, ja on tulossa kaikille kumppanimaille.

Totta, ajattelin tata ed. vaihetta (Captor-M) joka pidettiin tuotannossa, kun AESA viivastyi:
BAE Systems to supply 88 mechanically scanned Captor radars to equip Tranche 3A examples of the Eurofighter Typhoon for Germany, Italy, Spain and the UK. Announced on 5 October, the contract will ensure continued production of the Captor until an active electronically scanned array antenna becomes available for operational use from 2015.

Mutta tuo valivaiheen kikkailu ei mennyt hukkaan, koska toisin kuin yleensa AESA-tutkissa, joissa paneeli on kiinteasti, niin tuo AESA paneeli mahtuu entiselle, kookkaalle lautaselle tehdyn nokkakuomun sisassa kaantyilemaan ja lopputulos, eli tuo mainitsemani ratio of aspect on tosi hyva, n. 200 astetta. Vrt. koneisiin, joiden aerodynamiikkaan on jouduttu riittavan iso AESA-tutkapaneeli sovittamaan suunnitteluvaiheen jalkeen, hankalasti kuten esim. Rafale ja asteet jaavat sitten tuosta selvasti jalkeen.

 

[Mustaruuti]

Totta, ajattelin tata ed. vaihetta (Captor-M) joka pidettiin tuotannossa, kun AESA viivastyi:
BAE Systems to supply 88 mechanically scanned Captor radars to equip Tranche 3A examples of the Eurofighter Typhoon for Germany, Italy, Spain and the UK. Announced on 5 October, the contract will ensure continued production of the Captor until an active electronically scanned array antenna becomes available for operational use from 2015.

Mutta tuo valivaiheen kikkailu ei mennyt hukkaan, koska toisin kuin yleensa AESA-tutkissa, joissa paneeli on kiinteasti, niin tuo AESA paneeli mahtuu entiselle, kookkaalle lautaselle tehdyn nokkakuomun sisassa kaantyilemaan ja lopputulos, eli tuo mainitsemani ratio of aspect on tosi hyva, n. 200 astetta. Vrt. koneisiin, joiden aerodynamiikkaan on jouduttu riittavan iso AESA-tutkapaneeli sovittamaan suunnitteluvaiheen jalkeen, hankalasti kuten esim. Rafale ja asteet jaavat sitten tuosta selvasti jalkeen.

Moneen suuntaan katsova on tulossa Typhooniin ja Gripeniin.

Esim F-22 piti tulla poskipaneelit ja IRSTit. Mutta jätettiin kustannussyistä pois.

Su-35 vissiin suunnitelmia liikkuvasta. Su-57 poskipaneelit.

 

[salama-anteri]

tulossa Typhooniin ja Gripeniin.

Taitaa olla saman firman tuotteita?

piti tulla

+

vissiin suunnitelmia

Niinpa.

Su-57 poskipaneelit.

Juu, ja siiven etureunoihinkin on merkitty jotkin sensorit.

Eli listan 2 ensimmaista ja viimeisin jatkoon?
Asiaa taydentaisi viela etuviistosta kuva Rafale'sta, jossa jalki-asennuksen vajaavaisuus lienee ihan "visuaalisesti" paateltavissa... katson, jos ehtisin.

 

[salama-anteri]

Typhoon vs. Gripen (1 ja 2 ylla, vertailu
let down by its small size and age (which is compensated by Gripen’s excellent datalinks). According to the leaked Swiss fighter evaluation the Gripen trailed behind both the larger Rafale and Typhoon in terms of detection and acquisition. The latest version, the Mark 3, offers a significant increase in range and sensitivity over the earlier variants. The Mark 4 promises even greater performance, especially against stealthy targets (see below)- which Aviation Week believes “points to the use of multi-hypothesis or track-before-detect algorithms to pull targets out of clutter”
- ja sitten viela Typhoonin jalkiasennuksista (ei tilan puutteesta, vaan aikataulusta):
Eurofighter, who could be said to fudge the facts in their literature to imply that Captor-E is in service: it is not. But at least the existing Captor-M is the best mechanically-scanning radar in the world,

Su-35 on sekin viela vahan "matkan varrella" kun siina on PESA (ei siis ole viela AESA-kerhossa, vain harvoille)

Rafalen AESA jouduttiin (PESAn tilalle) asentamaan pieneen ja teravaan nokkaan, ei liiku ja on kooltaan - siis montako elementtia yhteensa mahtuu - pieni). Lopputulos: The AESA has a field of regard of 70° on either side of the aircraft axis and between 800-1100 T/R modules.
- F-22:ssa melkein tuplasti noita, toki myos koneen paatehtavan kannalta kaikkein kriittisin suorituskyky

Loppulauseena: mika on faktaa ja mika piilomarkkinointia, vaikea maallikon sanoa. Varaukset, esim. "AW believes" kannattaa lukea tarkkaan... Fabula, Fibula...Facts

 

[Gyllis1]

Kätevä ominaisuus jossa kuitenkin on yksi ongelma.

Sivulle skannaava tutka ja sen jalusta saattavat aiheuttaa ikävän kulmaheijasteen etusektoriin (nokkakartio kun päästää sattuneesta syystä säteilyn läpi) ja näitä halutaan häivekoneissa välttää viimeiseen asti. Hence niissä tuollaista ei ole nähty, ja tuskin ikinä nähdäänkään.

 

[salama-anteri]

halutaan häivekoneissa välttää viimeiseen asti. Hence niissä tuollaista ei ole nähty, ja tuskin ikinä nähdäänkään.

Aivan, eli ne poskipaneelit tulee (?).

Saabin tutka on niin pieni, etta sen on pakkokin kaantya. Eurofighterissa taas oli tilaa ja kaantomekanismi jo ennestaan... mika ettei (kun se ei ole stealth-kone)
- tulihan tuollein angle of regard kolmanneksen Rafalen vastaavaa suuremmaksi
- harmi vaan kun tehtiin (ei ollut kai tekijoista, vaan kukkaronnyoreista kiinni) niin verkkaan, etta Rafale nappasi AESAllaan ja paremmalla monitoimisuudellaan ratkaisevat vientikaupat... vaikka itseasiassa Eurofighterissa olisi enemman "kasvuvaraa" monessakin suhteessa.

 

[Mustaruuti]

Typhoonin markkinointifilmi Belgiaan. Leikkauksesta voi olla montaa mieltä mutta ainakin musiikki on mahtipontista.

 

[salama-anteri]

Ymmarsin, etta tuossa myytiin koulutusta palveluna, eika vaan simulaattoreita siina sivussa. Saattoi olla vaarin ymmarretty?

BAElla on paatoiminen kaveri Hesassa, jos joku tuntee, niin voisi kysaista. F-16 kouluhan organisoitiin NATOn eika toimittajan puolelta.