Eurofighter Typhoon

[Einomies1]

Esim. Super Hornetin tutkaa on väitetty jo vuosikymmenen ajan osin epäkelvoksi ja sen taustalla on todellinen tekijä.

Tuskin se enää mikään epäkelpo on kun tuo on ollut valmistuksessa jo yli 10 vuotta. Eiköhän ne lapsentaudit luotettavuudessa ole kitketty siinä ajassa pois. Ei jenkitkään sentään mitä tahansa osta omiltaan jos se ei toimisi. APG-79 sai uuden versionkin V4 noihin Legacyihin.

 

[tonoppa]

AESA-tutkia taitaa olla hävittäjäkoneissa vain USA:a ja Ranskassa palveluskäytössä varmuudella. Kiinasta ei ole tarkkaa tietoa ja Venäjällä uusin tuotannossa taitaa olla edelleen Irbis-E PESA.
Ei siis ole helppo tai halpa nakki kehittää moista.

Mitsubishi F-2:n AESA on ymmärtääkseni ihan japsien omaa tuotantoa, vaikka koneen perusta onkin F-16.

 

[Samovarius]

Itse olen ymmärtänyt, että ruotsalasisten hävittäjätutkat pohjautuivat ranskalaiseen Cyrano-perheeseen, Gripen-sukupolvesta tosin en ole varma.

 

[gekados]

Itse olen ymmärtänyt, että ruotsalasisten hävittäjätutkat pohjautuivat ranskalaiseen Cyrano-perheeseen, Gripen-sukupolvesta tosin en ole varma.

Drakenin tutkista PS-02/A oli lisenssivalmistettu Cyrano, Ericssonin ensimmäinen hävittäjätutka Lanseniin oli myös lisensoitu CSF-tekele. PS-01/A:han oli saatu apua Hughesilta, mutta PS-03/A oli kotikutoinen.

Gripenin PS-05/A tehtiin yhteistyössä GEC-Marconin kanssa ja omaa pitkälti samoja juuria kuin Blue Vixen, yhteistyö oli molemminpuolista ja Blue Vixeniin mm. päätyi Ericssonin kehittämä mikroprosessori. Tämä yhteistyö jatkuu yhä, Gripen E:n ES-05 koostuu Selexin antenniosasta ja Saabin ”backendistä”, kuten nimikin antaa ymmärtää.

 

[Pilvilentäjä]

Mitä tällä tarkoitat? Ei kai missään hävittäjätutkassa ole mekaanista kiertoa antennille?

No ei ooooo - tuli niin kutsuttu aivopieru - kyllä ne elektrooniset tutkat keilaa elektroonisesti
Typhonin Cator M ja Cator E tutka (kuten moni muukin uusi aesa) on asennettu mekaaniselle alustalle jolla voidaan lisätä pelkästään kiinteästi asennetun elektroonisen tutkan keilan aluetta ..

Saman tyyppinen ratkaisu näyttää olevan gripenissä uusissa F-16sta ja olisko SHssa -- muista en tiedä

 

[Pilvilentäjä]

Niin, "hyökkäyskone" on kuitenkin arvioitu Eurofighteria paremmaksi suurin piirtein jokaisessa tehtävätyypissä, myös ilmasta-ilmaan tehtävissä.

Seuraavat kuvat eivät ole omia mielipiteitäni vaan Tanskan hankinnan loppuraportista (sekin oli Deloitten auditoima):
Katso liite: 46447
Katso liite: 46448

tiukaks menee
Muutama lisäkommentti jolla talous ja teollinen kohta on taklattu (sama artsu)
- Tanska teki jo osia F-35seen, eli teollinen yhteistyö oli olemmassa arvoltaan USD$4m verratunna EF USD$2.3m
-

- Niinpä, tanskan F-35 kauppa on ollut doo tai loose koko F-35 hankeelle 2016 - eli sinne on laitettu kaikki peliin ja ostohinta on painettu sika alas -arvioitu USD$80m/kpl kun esim SH USD$122m
- Näinhän se on isot tekee mitä lystää, ja pienet kumartelee ja pokkaa
Itse kun oon joutunut noiden isojen kanssa pelaan maailman markkinoilla on sattunut tapauksia jossa yritys joka oikeesti haluaa jonkun kaupan voi dumpata hinnan alle oma tuotantohinnan jossain maassa ja kääriä rahat jossain muussa.
- oma mielipiteeni on, miten EU haluaa tälläkertaa hanskata tuon taloudellisen puolen? Koska meillä ei ole teollista yhteistyötä LMn kanssa, ja rahojakaan ei ole - eli todennäköisesti käydään EUn kukkarolla. SHn kanssa on samoin kun Airbussin ja BAEn

 

[Pilvilentäjä]

Häiveen vastateknologioista:

Kun puhutaan, että häiveen kiertäminen on "helppoa" oikeilla teknologioilla, pitää muistaa että ilman häiveteknologiaa olevan kohteen saaminen vaikuttamisen edellyttämään seurantaa ei sekään ole helppoa, kun nykyaikainen elektroninen sodankäynti otetaan huomioon. Pienentämällä merkittävästi X-alueen tutkaheijastetta ei kohteen seuraaminen ainakaan helpotu.

Olet aivan oikeassa, mikään näistä ei ole helppoa - muuten se olisi jo tehty. Tässä tapauksessa esitetty tapa voi mahdollistaa rakenteellisen (siis muodon - ei adsorptio) stealthin seurannan. Elektrooninen onkin jo aivan toinen juttu.

 

[Gyllis1]

Saman tyyppinen ratkaisu näyttää olevan gripenissä uusissa F-16sta ja olisko SHssa -- muista en tiedä

Uudessa Gripenissä ja Eurofighterissa on tuollainen kyllä on, muissa ei taida olla.

- Niinpä, tanskan F-35 kauppa on ollut doo tai loose koko F-35 hankeelle 2016

No ei ihan taida olla 34:n koneen kauppa mikään do or die jos kokonaishankintamäärän arvoidaan alkavan kakkosella eikä puhuta sadoista. Mistä tuollaisen keksit?

 

[magitsu]

Ei ole Tanskaan myyty alella eikä tarvitse muuallekaan kun kysyntää on. Niin monta partneria, jotka tietää minkä ovat itse omistaan maksaneet ettei alennusmyyntejä katsottaisi hyvällä.

 

[StmSvejk]

Häiveen vastateknologioista:

Kun puhutaan, että häiveen kiertäminen on "helppoa" oikeilla teknologioilla, pitää muistaa että ilman häiveteknologiaa olevan kohteen saaminen vaikuttamisen edellyttämään seurantaa ei sekään ole helppoa, kun nykyaikainen elektroninen sodankäynti otetaan huomioon. Pienentämällä merkittävästi X-alueen tutkaheijastetta ei kohteen seuraaminen ainakaan helpotu.

Edelleen arvelen että 2030-luvulla helpoin häiveteknologiakoneen vastakeino on laukoa riittävästi pieniä satelliitteja taivaalle ja luoda valvontaverkosto ylhäältä. Ylhäältä päin kone kuin kone on iso kuin ladon ovi, lisäksi on mahdollisuus lämpö- ja optiseen tarkkailuun.

 

[pi77]

Edelleen arvelen että 2030-luvulla helpoin häiveteknologiakoneen vastakeino on laukoa riittävästi pieniä satelliitteja taivaalle ja luoda valvontaverkosto ylhäältä. Ylhäältä päin kone kuin kone on iso kuin ladon ovi, lisäksi on mahdollisuus lämpö- ja optiseen tarkkailuun.

jos vihollisen täytyy pysyä pilven alla niin vauhti ja range melkein puolittuu, ja pommikuorma pienenee lisäsäiliöiden takia

 

[mechanicus]

Pienissä sateliiteissa voi nykyteknologialla olla myös tutka ja häivemuotoilu ei kauheasti taida suoraan ylös auttaa.

 

[StmSvejk]

Pienissä sateliiteissa voi nykyteknologialla olla myös tutka ja häivemuotoilu ei kauheasti taida suoraan ylös auttaa.

Nimenomaan. Toki varmaankin kyseessä pitäisi olla yhdistelmäjärjestelmä. ELINT, IR, optinen + tutka, ehkä tulevaisuudessa LiDAR...

Tämän näkisin suurimpana uhkana kaikille miehitetyille lentokoneille pidemmällä tähtäimellä - miehitettyjen koneiden kun täytyy olla sangen isoja joka tapauksessa. Onko sitten konkreettinen uhka 2030 vai 2050 on asia erikseen. Ei vaikuta vielä HX:n hankintaan sinänsä, mutta muistuttaa ettei HX ole sateentekijä välttämättä koko elinkaarensa ajan.

 

[mechanicus]

Ei valvontatutkan laittaminen sateliittiin mikään läpihuutojuttu kuitenkaan ole:

CW ja mono pulse eivät siedä maavälkettä
Dopler ei saa dopler-siirtymää
MMW kantama ei riitä
VHF/UHF-antennit eivät mahdu
Monipaikkatutkaa ei toistaiseksi ole tehty liikkuvilla vastaanottimilla
SAR... Voidaanko lentokone havaita automaattisesti ja reaaliaikaisesti riittävän laajalta alueelta?

Mitäs tekniikkaa siis käytetään?

Lisäksi ongelmaksi muodostunee riittävän energian saaminen jatkuvasti tutkalle, jos sitä käytetään pääasiallisena valvontasensorina.

 

[pi77]

Ei valvontatutkan laittaminen sateliittiin mikään läpihuutojuttu kuitenkaan ole:

CW ja mono pulse eivät siedä maavälkettä
Dopler ei saa dopler-siirtymää
MMW kantama ei riitä
VHF/UHF-antennit eivät mahdu
Monipaikkatutkaa ei toistaiseksi ole tehty liikkuvilla vastaanottimilla
SAR... Voidaanko lentokone havaita automaattisesti ja reaaliaikaisesti riittävän laajalta alueelta?

Mitäs tekniikkaa siis käytetään?

Lisäksi ongelmaksi muodostunee riittävän energian saaminen jatkuvasti tutkalle, jos sitä käytetään pääasiallisena valvontasensorina.

Käytetään satelliitissa passiivisia sensoreita. Tutkan ja datalinkin ilmaisu. Ranskalla on tähän ehkä paras satelliitti. Siksi en yllättyisi Rafalen voitosta.

 

[pi77]

Eikös EF ole nimenomaan kallistuva tutka jolla saa polarisaation mukaan? Tuota käytetään varmaan niin että siipimies on vaaka ja toinen on pysty.

 

[Pilvilentäjä]

Eli että pääsee suorituskyvyn evaluoivaan sotapeliin edes mukaan, HX-ehdokkaan on näytettävä toteen kuinka se täyttää huoltovarmuuden, elinkaarikustannusten ja teollisen yhteistyön vaatimukset. Vasta sitten on edes mahdollisuuksia.

Eli kova rulianssi tarjoajille.

Ja olisi mukavaa kulla miten tuo puolustusministeriön turpo-arvio toteutetaan ja mitä siinä katsotaan.

Tätä Protheonin jakamaa kaaviota kannattaa seurata silmämunat kovana - veikkaan että ratkaisu tehdään elinkaarikustannuksissa ja teollisellayhteistyöllä
F-35 näytti hyvää mallia tanskassa 2016 miten asiaa voidaan ajaa eteenpäin. tiedoksi että seuraavat maat tekivät F-35 kanssa MoUn vuonna 2002 koskien teollista yhteistyötä - tässä perus syy miksi juuri noissa EUn maissa F-35 löytyy eli UK, Italia, Alankomaat, Tanska ja Norja.

 

[Mazikaze]

Huvittavaa tämä, kun häivettä yritetään kumota milloin milläkin tekniikalla. Kaikissa suunnitelmissa on mukana laajalle hajautettuja järjestelmiä, teknologiaa jota ei ole edes olemassa tai pahimmassa tapauksessa molempia. Näiden järjestelmien hinnalle tai erityisesti niiden suojaamiselle ei keskimäärin kauheasti anneta painoarvoa...

 

[Gyllis1]

Eikös EF ole nimenomaan kallistuva tutka jolla saa polarisaation mukaan? Tuota käytetään varmaan niin että siipimies on vaaka ja toinen on pysty.

Kolmiomittaus onnistuu helposti niin, että yksi kone lentää normaaliasennossa, ja sen molemmin puolen siipimiehet kyljellään kuomu keskimmäistä konetta kohti. Toista lentää vassari ja toista persu niin polarisaatio maksimoidaan.

 

[magitsu]

64:ään EF:iin on myös varaa, koska kyseessä on lopulta joko aave- tai haavelasku.