Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

Tuota teoriaa ei ole koskaan testattu. Ja EU maat epäilemättä pyrkisivät olemaan tekemättä mitään. EU jäsenyys toivottavasti takaisi, että kauppareitit pysyisivät avoinna, mielellään kokonaan häiriöttöminä mikä olisi strategisen tason etu. Mutta en silti luottaisi EU:n tasolta muuhun kuin poliittiseen ja materiaaliseen tukeen. Siihen en välttämättä luottaisi, että EU katkaisisi kaasun tai öljyn tuonnin Venäjältä ja sotamateriaalistakin saatettaisiin joutua maksamaan.

EU-jäsenyys tuo epäilemättä ennaltaestävää suojaa Venäjän aggressioilta. Sodan tai aggression alettua en enää liikoja odottaisi.

Omin voimin pitäisi puolustautua. Bilateraalista apua saattaisi saapua niistä maista, mihin on ennakolta luotu hyvät suhteet ja sotilaalliset siteet. EU-mailta sopisi odottaa myötätuntoa, empatiaa, sympatiaa ja vihollista kohtaan antipatiaa sekä jyrkän tuomitsevia kannanottoja.

EU voi kuitenkin ennakolta – vuosien ja vuosikymmenien kuluessa – edistää Euroopan yhteistä sotilasinfrastruktuuria (esim. satelliitit ja lennokit taikka toisaalta logistiikka, varastointi ja huoltovarmuus) sekä asetutkimusta ja -teollisuutta. Jäsenmaat voivat silloin pullistella ”lainalihaksilla” jo rauhan aikana.
 
Tuore uutisjuttu EU:n sotilasyhteistyön syvenemisestä.

https://yle.fi/uutiset/3-9966739

Suomi lähtee mukaan aluksi kyberturvallisuusyhteistyöhön. Tämän lisäksi ollaan mukana yhteisessä radiokalustohankkeessa. Erikoisuutena ehkä mainittava hanke, jonka tavoitteena on "sotakaluston Schengen-alue." Suomi lähtee mukaan purkamaan rajoitteita, jotka hidastavat tai estävät raskaan sotilaskaluston liikettä eri rajoilla. Tarkoitus on myös tarkistella siltojen ja teiden kestävyyksiä esim. panssarikalustolle.

Suomi ehdotti satelliittiyhteistyötä, mutta tämä ei edennyt. Yhteisiä raskaita kalustohankintoja ei vielä nähdä tällä vuosikymmenellä, sillä moni maa on jo ehtinyt tehdä omat tilauksensa. Esim. Ruotsi päätti ostaa Patriot-ilmatorjuntaohjukset Yhdysvalloista.
 
Tämän lisäksi ollaan mukana yhteisessä radiokalustohankkeessa

ESSOR on jo pitkalla, Ranska vetovastuussa ja Bittium seurassa mukana, missa muiden yrityskoko on luokka 100x tai 1000x kertaa enemman:
Indra, Leonardo, Radmor, and Thales.

Hyva me! -lankaan mukaan, koska ollaan lahestymassa jo "fielding" vaihetta. Suomi tietysti tuossa jo edella (ja Israel Suomen edella... ne jotka tuntevat asioita, tietavat, miksi mainitsen).

Suomi ehdotti satelliittiyhteistyötä, mutta tämä ei edennyt. Yhteisiä raskaita kalustohankintoja ei vielä nähdä tällä vuosikymmenellä, sillä moni maa on jo ehtinyt tehdä omat tilauksensa
- mikahan sen meidan Italian satelliitista tehdyn vuokrasopimuksen ("time share") kesto tai irtisanomisaika on
- naissakin asioissa pieni voi olla vikkela
 
Tarkoitus on myös tarkistella siltojen ja teiden kestävyyksiä esim. panssarikalustolle.
Muut :) saattavat joutua tarkistelemaan; meilla kun on NATO-yhteensopivat panssarit, niin jo tehdyn "surveyn" tulokset ovat varmaan jo valmiina tarkasteltaviksi jossain tiedostossa?
- ja rautatietkin mitoitettiin jo Juhani Ahon aikoihin Leo'ille; meinaan, etta saahan ne kyytiin, muttei lahde kylki pois kun mennaan tunnelista lapi
 
Suomi ehdotti satelliittiyhteistyötä, mutta tämä ei edennyt. Yhteisiä raskaita kalustohankintoja ei vielä nähdä tällä vuosikymmenellä, sillä moni maa on jo ehtinyt tehdä omat tilauksensa. Esim. Ruotsi päätti ostaa Patriot-ilmatorjuntaohjukset Yhdysvalloista.

Satelliittiyhteistyön etenemisen hidastuminen ei ole niin vakava juttu kuin muutama vuosi sitten. Koko avaruussektori on valtavassa mullistuksessa ja voi olla, että muutaman vuoden päästä tarjolla on radikaalisti joustavampia, halvempia ja nopeammin polkaistuja ratkaisuja. Riskinä on, että jos sitoudutaan johonkin projektiin juuri nyt saadaan aikaiseksi monen vuoden komiteatyöskentelyä jonka jälkeen satelliittie teko jyvitetään EADS:lle tms. isolle laukaistavaksi Arianespacen kautta. Kymmenen lähivuoden ratkaisuna on joka tapauksessa lähinnä USA:n satelliittitietojen saaminen, kaupallisten ja puolikaupallisten satelliittien (esim. COSMO Sky-MED) tietojen hyödyntäminen.

Erityisen tarkkaan katselisin miten Iceyen projekti lähtee liikkeelle...
 
Jos meillä jo jotain tuollaista on, niin noinkohan on ihan julkista tietoa ? :unsure:
Ruotuvaesta (poikkeuksellisesti) minakin tuo vain bongasin
- hyodyiksi mainittiin mm. rajanpinnassa, molemmin puolin;) roihuavien ja etenevien metsapalojen seuraaminen kaytannossa ajantasassa - nk. puolikiinteita kohteita nuo
 
avaruussektori on valtavassa mullistuksessa ja voi olla, että muutaman vuoden päästä tarjolla on radikaalisti joustavampia, halvempia ja nopeammin polkaistuja ratkaisuja. Riskinä on, että jos sitoudutaan johonkin projektiin juuri nyt saadaan aikaiseksi monen vuoden komiteatyöskentelyä jonka jälkeen satelliittie teko jyvitetään EADS:lle tms. isolle laukaistavaksi Arianespacen kautta

Tuo on aivan totta, ja kappas, mika yhtio (vrt, viite ylla) on asian tiedostanut:
https://www.wired.com/2016/06/airbus-new-drones-actually-high-flying-pseudo-satellites/
- UK on jo muutaman tilannutkin
- koekpleita tosin, odottelevat seuraavaa mallia, johon saadaan isompi payload (esim. valvontatutka, joka pystyy prosessoimaan kaiken paikallaan olevan pois ja maastopiirteista piittaamatta, kaikki mika liikkuu (tai on liikkunut) jaa haaviin)
 
Molemmat ym. ratkaisut antavat samankaltaista tietoa, ero on siina, etta 400-sarjan ohjuksista (jotkin, ainakin, niiden kolmesta versiosta) yltavat pseudo-satelliitteihin:(.
 
Molemmat ym. ratkaisut antavat samankaltaista tietoa, ero on siina, etta 400-sarjan ohjuksista (jotkin, ainakin, niiden kolmesta versiosta) yltavat pseudo-satelliitteihin:(.

Toisaalta NL:llä oli IS-tappajasatelliitteja käytössään jo 1970-luvulla ja satelliitteihin voi vaikuttaa myös monin muun tavoin, esim. maasta suunnattavalla laserilla, elsolla jne. Satelliititkaan eivät ole haavoittumattomia. Jos taas 400-sarjan ohjuksia käytetään pseudosatelliittiin paljastuu sellaisen tuliasema ja ohjus tulee käytettyä.

Se, mikä on muuttumassa on satelliittien ja laukaisujen hinta. Toisaalta tämä tarkoittaa myös tappajasatelliittien halventumista. Itse epäilisin satelliittien olevan parempi ratkaisu kuin pseudosatelliittien sotilaskäytössä sen vuoksi että aerodynamiikka ei vaikuta muotoiluun, kattavuus on parempi (jopa globaali) ja vaikuttaminen on vaikeampaa.
 
kattavuus on parempi (jopa globaali) ja vaikuttaminen on vaikeampaa
Aivan noin, mutta hintaero on valtava, ja siksi tulee olemaan molempia. Esim. jo sateelliittikommunikaation kautta meneva bandwith on niin kortilla, etta noita tulee olemaan myos relay-kaytossa (samalla saadaan rakennettua redundanssia, joka antaa sita naissa sotajutuissa tarkeaa resilienssia).
- jenkeilla oli Afghanistanissa joku kymmenkunta suihkonetta koko ajan ilmassa, koska hankala maasto synnytti jo sinansa niukkaan satelliittiyhteyteen liikaa katvealueita. No, binesjetit on tehty lentamaan kauan kerralla, ja miehistokin voi kayda valilla kusella. Jatkossa sitten vahemman "ad hoc"
 
Tuota teoriaa ei ole koskaan testattu. Ja EU maat epäilemättä pyrkisivät olemaan tekemättä mitään. EU jäsenyys toivottavasti takaisi, että kauppareitit pysyisivät avoinna, mielellään kokonaan häiriöttöminä mikä olisi strategisen tason etu. Mutta en silti luottaisi EU:n tasolta muuhun kuin poliittiseen ja materiaaliseen tukeen. Siihen en välttämättä luottaisi, että EU katkaisisi kaasun tai öljyn tuonnin Venäjältä ja sotamateriaalistakin saatettaisiin joutua maksamaan.
Jos johonkin EU maahan hyökättäisiin ja EU ei tekisi mitään olisi se unionin loppu piste... On lapsellista kuvitella, että näin annettaisiin tapahtua. Vaikka koko EU aspekti unohdettaisiin on lapsellista kuvitella etteivätkö Keski-Euroopan maat auttaisi muutenkin hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata (Suomi, Balttia, onko muita ehdotuksia?) koska viimeistään silloin kaikille on päivänselvää keskellä pimeintä yötäkin ettei Venäjä pysähdy ennenkuin se pysäytetään( vai onko jotain muita ehdokkaita potentiaaliseksi hyökkääjävaltioksi). Saksa, Ranska ja muutkin Euroopan "suurvallat" ovat täydellisen kykenemättömiä käymään suursotaa tällä hetkellä. Mikä olisi sen parempi tapa osoittaa, että pidemmälle ei kannata pyrkiä kuin se, että hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle annetaan esim. Ilmavoimia ja it:tä käyttöön sen verran että hyökkääjälle(=Venäjälle) käy selväksi että perseily loppui nyt sitten tähän. Jos näin ei toimita jokainen ymmärtää mikä on seuraava siirto.
 
Jos johonkin EU maahan hyökättäisiin ja EU ei tekisi mitään olisi se unionin loppu piste... On lapsellista kuvitella, että näin annettaisiin tapahtua. Vaikka koko EU aspekti unohdettaisiin on lapsellista kuvitella etteivätkö Keski-Euroopan maat auttaisi muutenkin hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata (Suomi, Balttia, onko muita ehdotuksia?) koska viimeistään silloin kaikille on päivänselvää keskellä pimeintä yötäkin ettei Venäjä pysähdy ennenkuin se pysäytetään( vai onko jotain muita ehdokkaita potentiaaliseksi hyökkääjävaltioksi). Saksa, Ranska ja muutkin Euroopan "suurvallat" ovat täydellisen kykenemättömiä käymään suursotaa tällä hetkellä. Mikä olisi sen parempi tapa osoittaa, että pidemmälle ei kannata pyrkiä kuin se, että hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle maalle annetaan esim. Ilmavoimia ja it:tä käyttöön sen verran että hyökkääjälle(=Venäjälle) käy selväksi että perseily loppui nyt sitten tähän. Jos näin ei toimita jokainen ymmärtää mikä on seuraava siirto.

Sekä EU- että Nato-maita on 22. Ne epäilemättä saisivat sotilaallista apua Natolta.

Suomi, Ruotsi, Irlanti, Itävalta, Kypros ja Malta eivät kuulu Natoon. Mikä on niiden osa? Millaista apua Suomi antaisi Kyprokselle, jos Turkki valtaisi sen? Halua olisi, mutta olisiko kykyä? Vapaaehtoisia, materiaalia ja kuljetuskalustoa? Rahaa tai humanitaarista apua ehkä pystyttäisiin toimittamaan kohtalaisen nopeasti, mutta muuten pahoin pelkään, että sota olisi ohi, ennen kuin Suomi tai EU liikahtaisi.

Mutta se, mikä on olemassa ja toiminnassa jo ennen kriisiä, on todennäköisesti olemassa ja toiminnassa sodan sytyttyäkin. Siksi on parempi rakentaa rakenteellinen yhteistyö valmiiksi jo ennen kriisiä.
 
Sekä EU- että Nato-maita on 22. Ne epäilemättä saisivat sotilaallista apua Natolta.

Suomi, Ruotsi, Irlanti, Itävalta, Kypros ja Malta eivät kuulu Natoon. Mikä on niiden osa? Millaista apua Suomi antaisi Kyprokselle, jos Turkki valtaisi sen? Halua olisi, mutta olisiko kykyä? Vapaaehtoisia, materiaalia ja kuljetuskalustoa? Rahaa tai humanitaarista apua ehkä pystyttäisiin toimittamaan kohtalaisen nopeasti, mutta muuten pahoin pelkään, että sota olisi ohi, ennen kuin Suomi tai EU liikahtaisi.

Mutta se, mikä on olemassa ja toiminnassa jo ennen kriisiä, on todennäköisesti olemassa ja toiminnassa sodan sytyttyäkin. Siksi on parempi rakentaa rakenteellinen yhteistyö valmiiksi jo ennen kriisiä.
Olen samaa mieltä, Natoon olisi pitänyt liittyä jo kauan silti, tämä ei silti kumoa aiemmin sanomaani. Turkin hyökkäys EU maahan on vaikea kuvitella nykyoloissa.
 
The EU unveiled on Monday a raft of new joint defence projects including submarine drones and cyber attack rapid response teams as it launched a landmark pact on boosting military cooperation.

Twenty-five countries -- all of the EU member states except Denmark, Malta and Britain, which is leaving the bloc -- have signed up for the pact, known as permanent structured cooperation on defence (PESCO).

It aims to get EU states to coordinate better on defence projects, including the development of new weapons, as Russia flexes its muscles to the east and the bloc seeks a reboot after Brexit.
EU states are also set to sign off on the 1.5 billion euro a year European Defence Fund (EDF) on Tuesday, the bloc's executive arm said.

"She is awake, the Sleeping Beauty of the Lisbon Treaty," European Commission chief Jean-Claude Juncker said in a statement, referring to the fact that the defence plan was contained in the 2007 Lisbon Treaty, which underpins the modern EU.

"I welcome the steps taken today by member states to lay the foundations of a European Defence Union. Europe cannot and should not outsource our security and defence," he added.
The first batch of 17 schemes includes a Belgian-led project to develop submarine drones to tackle mines at sea.

It also involves the creation of "cyber rapid response teams", led by Lithuania.

The proposals further include a German-led "crisis response operation core" aimed at speeding up the deployment of troops to crisis situations, though initially this will begin with a low-key implementation study.

Decades of similar efforts to deepen European military cooperation have come to little, partly as a result of Britain's fierce opposition to anything that might lead to a European army.
But Brexit and Russia's annexation of Crimea in 2014 has once again brought the need for a strong European security stance back into focus.

The shift in US policy under President Donald Trump -- who berated European partners on military spending at a NATO summit in May -- has also led many to question whether Washington can be relied upon to protect Europe as it has in the past.
http://www.spacedaily.com/reports/EU_launches_defence_pact_with_submarine_drones_999.html

Eli Liettua johtaa EUn nopean toiminnan cyber joukkoja. Minulla oli luulo että johto oli meille.
 
Jyrki Katainen kommentoi EU:n yhteistä puolustusta:
https://www.verkkouutiset.fi/jyrki-...sesta-on-mentava-aina-naton-5-artiklaan-asti/

EU:n puolustusyhteistyön ja Naton toiminnan tulisi sekoittua(?), vai mitä tämä Kataisen lausunto tarkoittanee:
Sen sijaan Katainen hahmottelee tulevaisuutta, jossa jäsenmaat sitoutuvat kattavasti ”kaikkeen Naton artikla vitosen alta löytyvään puolustusyhteistyöhön”. Valtaosalle EU-maista Naton viides artikla on lopullinen turvatakuu. Mutta varapuheenjohtajan mukaan käsissä on valtavasti ratkaisua vaativia turvallisuusuhkia, ennen kuin tankit vyöryvät rajojen ylitse. EU-maiden on löydettävä näihin turvallisuusuhkiin ratkaisu yhdessä ja täytettävä näin Naton 5-artiklan alainen tyhjiö]
 
Presidenttiehdokkaiden vastaukset skenaarioon.

”Avoin aseellinen konflikti Baltiassa, Viro pyytää Suomelta apua...” – Näin presidenttiehdokkaat vastasivat Ylellä
Keskustan Matti Vanhanen ilmoitti, että kutsuisi pikaisesti koolle hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan. Näihin askelmerkkeihin viittasivat useimmat ehdokkaat omissa puheenvuoroissaan. Vanhanen pyytäisi myös Euroopan unionia koolle.

– Pitää vastata [myöntävästi avunpyyntöön], mutta sitten pitää miettiä, että miten kukin auttaa, Vanhanen sanoi.

Hän totesi, että ei ”lähtisi ensimmäisenä” tarjoamaan sotilaallista apua. Toisaalta Vanhanen totesi myöhemmin, että Suomen intressissä ei ole ”antaa matemaattista mallia, miten me eri tilanteissa käyttäytyisimme”, vaan ratkaisut tehdään tilannekohtaisesti.

Perussuomalaisten Laura Huhtasaari ottaisi tp-utvan lisäksi yhteyden Euroopan unioniin. Hän korosti, että ”Suomi ei anna omaa aluettaan käytettäväksi sotilaallisuuksiin kenellekään”.

– Me suojaamme Viron pohjoista rintamaa ensisijaisesti, Huhtasaari linjasi.

Rkp:n Nils Torvalds totesi, että Baltian avunpyynnöllä ei olisi käytännössä merkitystä.

– Lissabonin artikla vaatii yksimielisyyttä Euroopan neuvostossa, ja olen aika varma, että sitä ei synny, Torvalds sanoi.

Muut ehdokkaat kiistivät Torvaldsin väitteen, sillä esimerkiksi Ranskan historialliseen Lissabon-avunpyyntöön terrori-iskun jälkeen vastattiin ennen EU-neuvonpitoja.

– Sitten me taisimme rikkoa sopimusta vähän antaessamme Ranskalle apua, se ei tullut käsiteltäväksi Euroopan neuvostossa, sanoi jatkokautta hakeva Sauli Niinistö.

Niinistön mukaan Lissabonin sopimuksen merkitys on silti epäselvä. Niinistö on kaipaillut tietoa siitä, velvoittaako sopimus sotilaalliseen avunantoon toiselle EU-maalle. Skenaarion tilanteessa Niinistö ottaisi pohdintaan avuksi vähintään eduskunnan asiaan kuuluvien valiokuntien puheenjohtajat.

– Ensin tulee mieleen varmistaa meidän oma rajamme, siitä meidän on pidettävä kiinni, Niinistö linjasi toimenpiteistään.

– Ei mikään Naton ja Venäjän konflikti tule rajoittumaan vain Baltiaan, hän varoitti.

Kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen linjasi, että ”Lissabon ei velvoita sotilaalliseen apuun, eikä sitä tule myöskään antaa”.

– Ei pidä lähteä tulkitsemaan Lissabonin sopimusta niin, että se velvoittaisi, hän sanoi.

Tämä tulkinta ”tekisi EU:sta sotilasliiton ja Naton eurooppalaisen pilarin”, Väyrynen jatkoi. Jos taas Suomi antaisi Virolle sotilaallista apua, Suomi olisi sodan osapuoli, ja siten Venäjän uhkaama, Väyrynen sanoi.

Sdp:n Tuula Haataisen mielestä tällaisen konfliktin ollessa käynnissä puhutaan jo 3. maailmansodasta.

– Lissabonia ei rakennettu sotilaallisia tilanteita varten, vaan erilaisia kriisejä. Autoimme Ranskaa kahdenvälisesti ja se oli kriisinhallintaoperaatio, Haatainen sanoi.

Haataisen mukaan Suomi päättäisi itse – sisäisten ja ulkoisten keskustelujen jälkeen – millaista apua se antaisi ja mitä tarvitaan.

Vihreiden Pekka Haaviston mukaan Ranskan Lissabonin sopimukselle antama tulkinta avunannosta on ”Suomen edun mukainen”.

– Maat antavat toisilleen apua kriisitilanteessa, hän selvensi.

Hänen mukaansa on selvää, että Viro ja Baltia saisivat pääavun Natosta. Suomi voisi auttaa muun muassa pakolaisten suhteen. Haaviston mukaan ”emme missään tapauksessa voi jättää Viroa auttamatta”, mutta tilannekohtaisesti päätettäväksi jää, millaista apua annetaan. Hänen mukaansa myös esimerkiksi radioapu on sotilaallista apua, ja tällaista voitaisiin harkita.

– Natoa emme voi korvata, hän silti korosti.

Vasemmiston Merja Kyllönen, joka vastustaa tiukasti Natoa sekä EU:n yhteispuolustusta, korosti, että Itämeren suurin turvallisuusriski ovat erilaiset öljyonnettomuudet.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/237403-avoin-aseellinen-konflikti-baltiassa-viro-pyytaa-suomelta-apua-nain
 

Eli Virolle ollaan ehkä tilanteen mukaan antamassa apua jossain muodossa. Hyvä jatkokysymys olisi, että odottaako Suomi samassa tilanteessa saavansa sotilaallista apua muilta EU-mailta ? Väyrynen haluaa Suomen olevan yksin. Kyllönen varmaan sitten pyytäisi meille öljyntorjuntakalustoa ensi hätään.
 
Kiinasta mallia?

Europe’s weak and outdated armed forces should draw from China’s model
https://www.defensenews.com/outlook...d-armed-forces-should-draw-from-chinas-model/

Poiminta:

In truth, it’s not the amount of money that matters, but what it’s spent on. Four-fifths of Europe’s substantial 2016 outlay on defense of more than €200 billion (U.S. $237 billion in today’s figures) went on personnel and administrative costs. Analysts warn that only 2 percent of Europe’s 2 million men and women in uniform (counting paramilitary police forces) can be deployed in a combat role.
 
Back
Top