Keskustan
Matti Vanhanen ilmoitti, että kutsuisi pikaisesti koolle hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan. Näihin askelmerkkeihin viittasivat useimmat ehdokkaat omissa puheenvuoroissaan. Vanhanen pyytäisi myös Euroopan unionia koolle.
– Pitää vastata [myöntävästi avunpyyntöön], mutta sitten pitää miettiä, että miten kukin auttaa, Vanhanen sanoi.
Hän totesi, että ei ”lähtisi ensimmäisenä” tarjoamaan sotilaallista apua. Toisaalta Vanhanen totesi myöhemmin, että Suomen intressissä ei ole ”antaa matemaattista mallia, miten me eri tilanteissa käyttäytyisimme”, vaan ratkaisut tehdään tilannekohtaisesti.
Perussuomalaisten
Laura Huhtasaari ottaisi tp-utvan lisäksi yhteyden Euroopan unioniin. Hän korosti, että ”Suomi ei anna omaa aluettaan käytettäväksi sotilaallisuuksiin kenellekään”.
– Me suojaamme Viron pohjoista rintamaa ensisijaisesti, Huhtasaari linjasi.
Rkp:n
Nils Torvalds totesi, että Baltian avunpyynnöllä ei olisi käytännössä merkitystä.
– Lissabonin artikla vaatii yksimielisyyttä Euroopan neuvostossa, ja olen aika varma, että sitä ei synny, Torvalds sanoi.
Muut ehdokkaat kiistivät Torvaldsin väitteen, sillä esimerkiksi Ranskan historialliseen Lissabon-avunpyyntöön terrori-iskun jälkeen vastattiin ennen EU-neuvonpitoja.
– Sitten me taisimme rikkoa sopimusta vähän antaessamme Ranskalle apua, se ei tullut käsiteltäväksi Euroopan neuvostossa, sanoi jatkokautta hakeva
Sauli Niinistö.
Niinistön mukaan Lissabonin sopimuksen merkitys on silti epäselvä. Niinistö on kaipaillut tietoa siitä, velvoittaako sopimus sotilaalliseen avunantoon toiselle EU-maalle. Skenaarion tilanteessa Niinistö ottaisi pohdintaan avuksi vähintään eduskunnan asiaan kuuluvien valiokuntien puheenjohtajat.
– Ensin tulee mieleen varmistaa meidän oma rajamme, siitä meidän on pidettävä kiinni, Niinistö linjasi toimenpiteistään.
– Ei mikään Naton ja Venäjän konflikti tule rajoittumaan vain Baltiaan, hän varoitti.
Kansanliikkeen ehdokas
Paavo Väyrynen linjasi, että ”Lissabon ei velvoita sotilaalliseen apuun, eikä sitä tule myöskään antaa”.
– Ei pidä lähteä tulkitsemaan Lissabonin sopimusta niin, että se velvoittaisi, hän sanoi.
Tämä tulkinta ”tekisi EU:sta sotilasliiton ja Naton eurooppalaisen pilarin”, Väyrynen jatkoi. Jos taas Suomi antaisi Virolle sotilaallista apua, Suomi olisi sodan osapuoli, ja siten Venäjän uhkaama, Väyrynen sanoi.
Sdp:n
Tuula Haataisen mielestä tällaisen konfliktin ollessa käynnissä puhutaan jo 3. maailmansodasta.
– Lissabonia ei rakennettu sotilaallisia tilanteita varten, vaan erilaisia kriisejä. Autoimme Ranskaa kahdenvälisesti ja se oli kriisinhallintaoperaatio, Haatainen sanoi.
Haataisen mukaan Suomi päättäisi itse – sisäisten ja ulkoisten keskustelujen jälkeen – millaista apua se antaisi ja mitä tarvitaan.
Vihreiden
Pekka Haaviston mukaan Ranskan Lissabonin sopimukselle antama tulkinta avunannosta on ”Suomen edun mukainen”.
– Maat antavat toisilleen apua kriisitilanteessa, hän selvensi.
Hänen mukaansa on selvää, että Viro ja Baltia saisivat pääavun Natosta. Suomi voisi auttaa muun muassa pakolaisten suhteen. Haaviston mukaan ”emme missään tapauksessa voi jättää Viroa auttamatta”, mutta tilannekohtaisesti päätettäväksi jää, millaista apua annetaan. Hänen mukaansa myös esimerkiksi radioapu on sotilaallista apua, ja tällaista voitaisiin harkita.
– Natoa emme voi korvata, hän silti korosti.
Vasemmiston
Merja Kyllönen, joka
vastustaa tiukasti Natoa sekä EU:n yhteispuolustusta, korosti, että Itämeren suurin turvallisuusriski ovat erilaiset öljyonnettomuudet.