Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

[Huhta]

Kiinasta mallia?

Europe’s weak and outdated armed forces should draw from China’s model
https://www.defensenews.com/outlook...d-armed-forces-should-draw-from-chinas-model/

Poiminta:

In truth, it’s not the amount of money that matters, but what it’s spent on. Four-fifths of Europe’s substantial 2016 outlay on defense of more than €200 billion (U.S. $237 billion in today’s figures) went on personnel and administrative costs. Analysts warn that only 2 percent of Europe’s 2 million men and women in uniform (counting paramilitary police forces) can be deployed in a combat role.

Ainakin saksalaisten pitäisi korvata mustaksi maalatut luudanvarret tehokkaammalla versiolla.

Onhan tuossa vähän liioittelun makua, kuten että vain 40 000 miestä 2 000 000 miehestä voitaisiin lähettää sotatoimiin "taisteluroolissa". Vertailun vuoksi yksinomaan Britannia lähetti 46 000 miestä Irakin invaasioon 2003. Osa nyt ehkä oli LEKO-mekaanikkoja tai vastaavia ei-taistelevia joukkoja, mutta kyllähän tuo jotakin kertoo.

Ei sillä, etteikö jutussa olisi jonkinlaista todellisuuspohjaakin. Puuhastellaan päällekkäisiä projekteja (Gripen, Rafale, Typhoon - sotalaivoista ja sukellusveneistä löytyy vielä enemmän) tukien kansallista teollisuutta eikä kyetä supistamaan johtoportaita, vaikka sodan ajan vahvuus leikkautuisi neljännekseen entisestä...

 

[Teräsmies]

Kiinasta mallia?

Europe’s weak and outdated armed forces should draw from China’s model
https://www.defensenews.com/outlook...d-armed-forces-should-draw-from-chinas-model/

Analysts warn that only 2 percent of Europe’s 2 million men and women in uniform (counting paramilitary police forces) can be deployed in a combat role.

Tarkoitetaanko tuolla 2% etulinjassa ammuskelevia? Melko monessa armeijassa, Kiina mukaan lukien, erittäin pieni vähemmistö sotilaista joutunee kosketuksiin toisen puolen sotilaiden kanssa. Kiinassa ja Intiassa on armeijat kooltaan useita miljoonia, mutta noista sotilaista "vain" noin 200.000 - 300.000 on ns etulinjan väkeä.

 

[Nojatuolistrategi]

Euroopassa ei ole syntynyt innovatiivisia asejärjestelmiä sitten toisen maailmansodan.

So far, Europe’s generals have generally downplayed or even ignored innovative weapons systems, especially those based on drones, and have also been slow to switch spending to cyber defenses.

The way ahead is being pointed to by none other than China. Derided for many years as overly reliant on its huge manpower reserves, China is moving into the forefront of drone technology. In June of this year, it demonstrated a swarm of 120 interconnected drones that operate as a wolf pack rather than individually.

EU:n puolustustutkimusrahasto on pieni askel oikeaan suuntaan.

 

[Nojatuolistrategi]

Oliko ensin kana, muna, kananmuna vai kukko?

Tasavallan presidentti ja kansanliikkeen ehdokas Sauli Niinistö sanoo, että Suomen suhtautuminen EU-puolustusyhteistyöhön riippuu muiden maiden suhtautumisesta. Suomessa on esimerkiksi pohdittu, voiko Suomi auttaa Nato-maa Viroa, jos se joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Vastaavasti on pohdittu, auttaisiko Viro Suomea vastaavassa tilanteessa.

– Meidän on vaikea vastata, ennen kuin tiedämme, autettaisiinko meitä, Sauli Niinistö sanoo Nykypäivän haastattelussa.

EU-turvatakuulauseke kuuluu näin: ”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.”

https://www.verkkouutiset.fi/sauli-niinisto-eu-puolustuksesta-meidan-pitaa-tietaa-autetaanko-meita/

Jospa ei luoteta lupauksiin, vaan katsotaan, minne raha menee eli kuka avaa kukkaronnyörejä ”sotakassan” kartuttamiseksi. Olipa se kassa Naton 2% tai EU:n puolustusrahastot.

 

[Nojatuolistrategi]

Bilateraaliset suhteet tiivistyvät.

France’s Emmanuel Macron to advance closer defence ties with UK

Speaking at a conference in Washington last October, French defence minister Florence Parly said France wanted a “quick” and “operational” force which would enable European countries to act independently of Nato.Analysts have speculated the force could be used for military interventions in places such as Mali or humanitarian missions such as rescue efforts to ease the Mediterranean migration crisis.Although the UK has not ruled out joining the new military group, Mr Macron’s move raises questions over how the new joint force will coexist alongside Nato and the EU’s new permanent structured co-operation (Pesco) signed by 23 member countries.
https://www.ft.com/content/311dfbc6-f7a4-11e7-88f7-5465a6ce1a00?desktop=true&segmentId=7c8f09b9-9b61-4fbb-9430-9208a9e233c8#myft:notification:daily-email:content

Mutta pysyykö pakka koossa? Liian monta kokkia soppaa sekoittamassa.

 

[tiedotusosasto]

EU Military Cooperation and National Defense

http://www.gmfus.org/file/22512/download

POLICY BRIEF
Jan 15, 2018 | By Daniel Keohane

 

[Mustaruuti]

Konkretiaa.

Airbus tops up A330 tanker backlog

Airbus closed 2017 with the formal receipt of an order for five A330-200s to be adapted to the multirole tanker/transport (MRTT) configuration to equip a future pooled European fleet.

https://www.flightglobal.com/news/articles/airbus-tops-up-a330-tanker-backlog-444893/

 

[Nargö]

Verkkouutiset on haastatellut Europarlamentin EPP-ryhmän puheenjohtajaa Manfred Weberiä jonka mukaan pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla eurooppalaisen armeijan luominen:
https://www.verkkouutiset.fi/europarlamentin-oikeistojohtaja-tavoitteena-eurooppalainen-armeija/

 

[Nojatuolistrategi]

Verkkouutiset on haastatellut Europarlamentin EPP-ryhmän puheenjohtajaa Manfred Weberiä jonka mukaan pitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla eurooppalaisen armeijan luominen:
https://www.verkkouutiset.fi/europarlamentin-oikeistojohtaja-tavoitteena-eurooppalainen-armeija/

Ja samalla sivulla melkein vastakkainen näkemys.

Naton eurooppalaista pilaria on arvion mukaan välttämätöntä vahvistaa.

Euroopan unionin puolustusulottuvuuden vahvistuminen on Yhdysvaltain näkökulmasta myönteinen asia, jos EU:n jäsenmaat ovat sen myötä valmiita panostamaan aiempaa enemmän omaan puolustukseensa, amerikkalaisen ajatushautomon tuoreessa arviossa todetaan.

German Marshall Fundin (GMF) julkaisema arvio kuitenkin varoittaa EU-johtajia eurooppalaisen puolustuksen katteettoman paisuttelun epätoivottavista seurauksista.

– Euroopan aiempaa suurempaa vastuunottoa omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan on pidetty laajasti tervetulleena Washingtonissa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että suureelliset puheet EU-puolustuksesta, kuten Jean-Claude Junckerin lausunnot EU-armeijasta ja toistuvat viittaukset strategisen autonomian tarpeeseen, olisivat hyödyllistä retoriikkaa, arvion GMF:lle laatinut Carnegie Endowment -ajatushautomon Eurooppa-ohjelman johtaja Erik Brattberg sanoo.

https://www.verkkouutiset.fi/arvio-usasta-natolle-ja-eulle-yhteiset-joukot-itamerelle/

Onneksi komissio on jo ehdotuksensa tehnyt: puolustusrahasto.

 

[jurppi]

Oliko ensin kana, muna, kananmuna vai kukko?
"Tasavallan presidentti ja kansanliikkeen ehdokas Sauli Niinistö sanoo, että Suomen suhtautuminen EU-puolustusyhteistyöhön riippuu muiden maiden suhtautumisesta. Suomessa on esimerkiksi pohdittu, voiko Suomi auttaa Nato-maa Viroa, jos se joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Vastaavasti on pohdittu, auttaisiko Viro Suomea vastaavassa tilanteessa."
Jospa ei luoteta lupauksiin, vaan katsotaan, minne raha menee eli kuka avaa kukkaronnyörejä ”sotakassan” kartuttamiseksi. Olipa se kassa Naton 2% tai EU:n puolustusrahastot.

Niinistön on hieman turha pohtia auttaako Suomi Viroa tai saadaanko apua toisin päin.

Viro ei ole jättänyt omaa maanpuolustustaan Suomelta mahdollisesti saatavan avun varaan. Tämä myös Niinistölle tiedoksi.
Toisekseen Viron maanpuolustus on 1000 kertaa uskottavampi kuin Suomen..Ei ole todennäköistä että Viro edes joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi..ja jos joutuisi niin samalla tapahtuu paljon muutakin. Tuskinpa NATO siinä yhteydessä edes kyselisi Suomelta apua. Ainakaan sen enempää mitä liittyy Suomen oman alueen puolustamiseen.

Jos sitten Suomi joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi niin apua kyseltäisiin tietysti NATO:lta.. Viron kun sattumoisin on NATO:n jäsemaa. Tuskinpa he aivan yksinään lähtisivät Suomea puolustamaan. Se on sitten jo toinen asia lähteekö NATO puolustamaan myös Suomea, vaikka emme ole Puolustusliiton jäsen?

Aivan samalla tavalla toimii EU:n puolustusvalmius. Sielläkin kaikki joilla on kykyä sotilaalliseen toimintaan (esim. tilanteessa jossa Venäjä hyökkää Suomeen) ovat NATO:n jäsenmaita.

Suomihan on näissä yhteisissä skenaarioissa ulkopuolisena.

Vaikea olisi myös kuvitella että EU:n jäsenmaat lähtisivät luomaan täysin uusia puolustusrakenteita vain Suomen puolustamisen varalle. EU:ssa maanpuolustus perustuu nyt ja tulevaisuudessa NATO:n puolustusjärjestelmien varaan. Kenelläkään ei ole tarvetta lähteä rakentamaan uutta liittoutumaa. Suomella on (vaikka asia lienee hieman epäselvä) mahdollisuus tehdä samanlainen puolustusratkaisu johon kaikki muut ovat jo sitoutuneet. Mutta päätös on Suomen itsensä tehtävä.

Eurooppalainen "puolustuspilari" vahvistuu sillä että EU:n jäsenmaat (=NATO:n eurooppalaisen jäsenet) vahvistavat omia puolustusbudjettejaan ja sitoutuvat, vahvistavat ja harjoittelevat yhteistä puolustusta Euroopan Itärajalla. Tottakai USA on aina mukana, mutta vastuu miehistöstä ja kalustosta siirtyy enemmän eurooppalaisten huoleksi. Sen voisi lisätä että EU:n jäsemaat todennäköisesti edellyttävät että myös NATO:on kuulumattomat maat osallistuvat yhteisiin puolustustalkoisiin. Vähintäänkin taloudellisella panoksella. Tuskinpa kukaan haluaa elättää siivellä eläviä..

Vaikka kuinka olisi Suomen presidentti niin tuossa on ne vaihtoehdot...jos ne eivät Suomelle kelpaa niin ainahan voi jatkaa yksinään.

 

[Nojatuolistrategi]

Niinistön on hieman turha pohtia auttaako Suomi Viroa tai saadaanko apua toisin päin.

Viro ei ole jättänyt omaa maanpuolustustaan Suomelta mahdollisesti saatavan avun varaan. Tämä myös Niinistölle tiedoksi.
Toisekseen Viron maanpuolustus on 1000 kertaa uskottavampi kuin Suomen..Ei ole todennäköistä että Viro edes joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi..ja jos joutuisi niin samalla tapahtuu paljon muutakin. Tuskinpa NATO siinä yhteydessä edes kyselisi Suomelta apua. Ainakaan sen enempää mitä liittyy Suomen oman alueen puolustamiseen.

Jos sitten Suomi joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi niin apua kyseltäisiin tietysti NATO:lta.. Viron kun sattumoisin on NATO:n jäsemaa. Tuskinpa he aivan yksinään lähtisivät Suomea puolustamaan. Se on sitten jo toinen asia lähteekö NATO puolustamaan myös Suomea, vaikka emme ole Puolustusliiton jäsen?

Aivan samalla tavalla toimii EU:n puolustusvalmius. Sielläkin kaikki joilla on kykyä sotilaalliseen toimintaan (esim. tilanteessa jossa Venäjä hyökkää Suomeen) ovat NATO:n jäsenmaita.

Suomihan on näissä yhteisissä skenaarioissa ulkopuolisena.

Vaikea olisi myös kuvitella että EU:n jäsenmaat lähtisivät luomaan täysin uusia puolustusrakenteita vain Suomen puolustamisen varalle. EU:ssa maanpuolustus perustuu nyt ja tulevaisuudessa NATO:n puolustusjärjestelmien varaan. Kenelläkään ei ole tarvetta lähteä rakentamaan uutta liittoutumaa. Suomella on (vaikka asia lienee hieman epäselvä) mahdollisuus tehdä samanlainen puolustusratkaisu johon kaikki muut ovat jo sitoutuneet. Mutta päätös on Suomen itsensä tehtävä.

Eurooppalainen "puolustuspilari" vahvistuu sillä että EU:n jäsenmaat (=NATO:n eurooppalaisen jäsenet) vahvistavat omia puolustusbudjettejaan ja sitoutuvat, vahvistavat ja harjoittelevat yhteistä puolustusta Euroopan Itärajalla. Tottakai USA on aina mukana, mutta vastuu miehistöstä ja kalustosta siirtyy enemmän eurooppalaisten huoleksi. Sen voisi lisätä että EU:n jäsemaat todennäköisesti edellyttävät että myös NATO:on kuulumattomat maat osallistuvat yhteisiin puolustustalkoisiin. Vähintäänkin taloudellisella panoksella. Tuskinpa kukaan haluaa elättää siivellä eläviä..

Vaikka kuinka olisi Suomen presidentti niin tuossa on ne vaihtoehdot...jos ne eivät Suomelle kelpaa niin ainahan voi jatkaa yksinään.

Niin. Niinistö varmaan pohti tuossa lainauksessa EU:n turvatakuulausekkeen sitovuutta.

”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.”

Kysymys on lähinnä teoreettinen Virolle ja muille EU:n Nato-maille. Osuvammin kysymyksen olisi voinut osoittaa Ruotsille, Irlannille, Itävallalle, Maltalle tai Kyprokselle. Millaista apua Suomi tarjoaisi Kyprokselle, jos Turkki valtaisi sen? Ehkä YK-joukkoja.

Nato-jäsenyys korottaa hyökkäyskynnystä, mutta jos kynnys ylittyy, kyvyt ratkaisevat. Euroopan EU- ja Nato-mailla on ollut vaikeuksia toimia omien rajojensa ulkopuolella. Esimerkiksi Libyassa.

 

[kertakenttään]

Mitä jos *dun dun daaa!* Venäjä joutuukin Suomen hyökkäyksen kohteeksi eikä toisin päin? Mitähän apua Natolta tulisi?

 

[Leaderwolf]

Mitä jos *dun dun daaa!* Venäjä joutuukin Suomen hyökkäyksen kohteeksi eikä toisin päin? Mitähän apua Natolta tulisi?

Siinähän tulee Nato maille hätä toppuutella innokkaimpia härmälääsiä, kun meinaavat mennä samalla vauhdilla Kiinankin rajan ylitte.

 

[Nojatuolistrategi]

Turvatakuukupla.

Henna Virkkunen IL:lle: EU:n turvatakuun perään turha haikailla

Kokoomusmepin mukaan Suomen on huomioitava, että EU:n turvallisuusyhteistyö keskittyy niille aloille, joita Nato ei kata.

– Suomessa täytyy nyt koko ajan huomioida se, että EU: turvallisuusyhteistyö keskittyy kaikille niille aloille, joita Nato ei kata. Eli kaikki ne asiat, jotka Suomelta puuttuu sen johdosta, että emme ole Naton jäseniä, niin ne jää puuttumaan myös tässä Euroopan turvallisuusyhteistyössä, koska ei olla rakentamassa päällekkäistä rakennetta. Ja tietenkin tärkeimpänä niistä koko Naton toiminnan ydin, tämä viides artikla sen turvatakuut, mihin koko Naton toiminta perustuu, Virkkunen sanoo.

– Tämä ei sillä tavalla vastaa sotilaalliseen turvallisuushaasteeseen siinä määrin kuin Suomessa ehkä toivottaisiin, koska tämä on Natoa täydentävä rakenne, hän lisää.

https://www.verkkouutiset.fi/henna-virkkunen-illle-eun-turvatakuiden-peraan-turha-haikailla/

- Eli tämä EU:n turvallisuusyhteistyö on hyvin paljon terrorismin torjuntaa, ulkorajavalvontaa ja varsin paljon kriisinhallintaoperaatioita EU.n ulkopuolella. Eli kyllä tässä EU:n turvallisuusyhteistyössä se painopiste on selvästi Afrikka ja Afrikan suunta.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201802042200718826_pi.shtml

Pelimerkit EU:n puolustusrahastoon.

 

[jurppi]

Turvatakuukupla.



Pelimerkit EU:n puolustusrahastoon.

Suomi edustaa vain noin 1 %:ia EU:n kokonaisuudesta..Siinä kun Suomi laittaa EU:n puolustusvalmiuden kehittämiseen 1 euron muuta laittavat 99. Koska käytännössä kaikki muut ovat myös NATO:n jäseniä voimme olla varmoja ettei muut maat laita rahojaan kahteen pottiin, EU:lle ja NATO:lle. Lienee itsestään selvää että he laittavat rahansa NATO:n yhteiseen varustautumiseen. Suomen ei tarvitse näistä murehtia koska emme ole asioista edes kuulemassa emmekä missään tapauksessa päättämässä.

 

[Nojatuolistrategi]

Koska käytännössä kaikki muut ovat myös NATO:n jäseniä voimme olla varmoja ettei muut maat laita rahojaan kahteen pottiin, EU:lle ja NATO:lle. Lienee itsestään selvää että he laittavat rahansa NATO:n yhteiseen varustautumiseen. Suomen ei tarvitse näistä murehtia koska emme ole asioista edes kuulemassa emmekä missään tapauksessa päättämässä.

Suomi ei ole (toistaiseksi) Naton jäsen, joten päätösvalta puuttuu, vaikka jäsenmaksu säästyy.

Naton eurooppalaisissa jäsenmaissa ongelmana on ollut rahan ja raudan puute. Useimmat maat eivät täytä edes puolustusbudjetin minimitavoitetta (vähintään 2% BKT:sta). Ilman USAn tukea näiden maiden kalustokaan ei tahdo riittää Naton operaatioihin (Jugoslavia, Libya, Syyria). Suurta apua ei ole Naton yhteisestä puolustusbudjetistakaan, joka on varsin vaatimaton (EUR 1.29 miljardia).

The North Atlantic alliance has its own military budget worth €1.29 billion ($1.4 billion), which is used to fund some operations and the NATO strategic command center, as well as training and research. But it is miniscule compared to overall spending on defense by NATO countries, which NATO estimates will total more than $921 billion in 2017.

The alliance also has a civilian budget of €234.4 million ($252 million), used mainly to fund the NATO headquarters in Belgium, and its administration.

http://money.cnn.com/2017/05/25/news/nato-funding-explained-trump/index.html

EU:n puolustusrahastoja suomalainen komissaari (Jyrki Katainen) on kuitenkin ollut perustamassa.

Euroopan komissio - Lehdistötiedote

EU:n puolustusrahastosta 5,5 miljardia euroa vuodessa Euroopan puolustusvoimavarojen edistämiseen​

Bryssel 7. kesäkuuta 2017

Työllisyydestä, kasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen totesi seuraavaa: ”Eurooppalaiset ovat kaikkialla huolissaan omasta ja lastensa turvallisuudesta. Naton kanssa tehtävää yhteistyötä on täydennettävä omilla tehokkaammilla toimillamme, ja olemmekin tänään osoittaneet, että ryhdymme puheista toimeen. Rahasto antaa eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle uutta pontta täysin yhteentoimivien huipputason teknologioiden ja tarvikkeiden kehittämiseen. Päätökset tehdään kuitenkin edelleen jäsenvaltioissa, jotka saavat parempaa vastinetta rahoilleen ja joiden vaikutusvalta viime kädessä kasvaa.” http://europa.eu/rapid/press-release_IP-17-1508_fi.htm

EU:n jäsenmaat tuskin pääomittavat noitakaan rahastoja kovin suurilla summilla, mutta mahdollisuuksien rajoissa on, että Euroopan komissio, Euroopan investointipankki, Euroopan investointirahasto ja muut unionitason instituutiot lisäävät rahoitustaan, jotta suuriakin aseteollisuushankkeita kyetään tulevaisuudessa toteuttamaan myös Euroopassa. Parasta tietysti olisi, jos puolustusrahastojen pääomaa kasvatettaisiin suoraan EU-budjetista (esim. EUR 50 mrd/vuosi).

 

[Einomies1]

Ei sillä, etteikö jutussa olisi jonkinlaista todellisuuspohjaakin. Puuhastellaan päällekkäisiä projekteja (Gripen, Rafale, Typhoon - sotalaivoista ja sukellusveneistä löytyy vielä enemmän) tukien kansallista teollisuutta eikä kyetä supistamaan johtoportaita, vaikka sodan ajan vahvuus leikkautuisi neljännekseen entisestä...

Johtuu varmaan siitä että EU:ta ei ole alunperin tarkoitettu sotilasliitoksi, vaan rauhanliitoksi joka keskittyy kauppapolitiikkaan. On eri asia yhdistellä yli 20 maata saman aatteen alle tai johonkin projektiin, verrattuna yhteen maahan (USA). Mutta kyllä ajat muovaavat nyt EU:ta ja unioni on tiivistynyt joiltain osin kun se on selvinnyt suurimmista haasteista viime vuosina. Puola on tällä hetkellä suurimpia änkyröitä vaikka se vahvistaa armeijaansa reilusti Venäjän varalta. Poliittinen ja yhteiskunnallinen kehitys kulkee siellä silti eri suuntaan kuin muissa EU-maissa ja se on huolestuttavaa.

Hävittäjäprojekteista on sanottava että kyllä euroopassa on saatu jotain aikaankin jo kylmän sodan aikana. Panavia Tornado-projekti oli menestys vuosikymmenten ajan ja koneita valmistettiin yli odotusten. Tornado oli myös ensimmäisiä monitoimitaistelukoneita joten se oli varsin kehittynyt tuote ja jatkaa edelleen käytössä. https://www.baesystems.com/en/heritage/panavia
Euroopan kannalta on sääli, että sinänsä toimiva yhteistyö ei kantanut hedelmää yhtä hienosti Typhoonin kanssa. Ehkä kylmän sodan päättyminen passivoi jonkin verran kehitystä ja ambitiota kun uhkakuva hävisi joksikin aikaa (ilmestyen uudelleen 20 vuotta myöhemmin).

Viron maanpuolustus on 1000 kertaa uskottavampi kuin Suomen..Ei ole todennäköistä että Viro edes joutuisi Venäjän hyökkäyksen kohteeksi..ja jos joutuisi niin samalla tapahtuu paljon muutakin. Tuskinpa NATO siinä yhteydessä edes kyselisi Suomelta apua. Ainakaan sen enempää mitä liittyy Suomen oman alueen puolustamiseen.

Viron maanpuolustus on puulaakitasoa verrattuna suomeen. Vain NATOn tuki antaa Virolle selkärangan, johon se nojaa. Sama koskee muita baltian maita. Ne tekivät ainoan oikean päätöksen omalta kohdaltaan, kun mahdollisuus tarjoutui ja hakivat liittolaisia. Selvää on että suomella ja baltialla on aivan eri lähtökohdat koska olemme vahvempia, eikä meitä miehitetty viime sodassa. Tämähän se on se vahvin vaikuttaja, joka on luonut meille uskon omiin kykyihimme puolustaa maatamme.

Emme pärjää venäjälle pitkässä sodassa sen tietävät kaikki, mutta meillä on kyky ja tahto satuttaa jokaista kipeästi, joka tänne yrittää ängetä. Se luo sen suurimman pidäkkeen olla hyökkäämättä. Tähän myös NATO luottaa ja se on kyllä kuulunut sanojen välistä pressankin puheista. NATO luottaa että konfliktissa luomme riittävän vahvan pidäkkeen venäjälle ja turvaamme suomenlahden pohjoispuolen.

 

[Herman30]

Viron oli pakko liittyä NATO;n koska niiden omasta armeijasta ei ole koonsa takia edes pelotteeksi. Sodanajan vahvuus jotain 40 000 miestä.

 

[Sardaukar]

Viron oli pakko liittyä NATO;n koska niiden omasta armeijasta ei ole koonsa takia edes pelotteeksi. Sodanajan vahvuus jotain 40 000 miestä.

Eihän 40 000 ole huonosti 1.3 miljoonan kansalle. Jos väkiluku olisi Suomen 5.6 miljoonaa, se vastaisi 172 000 liikekannallepanovahvuutena. Joten ihan hyvin sinänsä.

 

[Nojatuolistrategi]

Saksan ydinkysymykset ja Tornadon seuraajan kaksoiskäyttökelpoisuus.

Pelissä on Euroopan turvallisuus” – Ydinaseet piinaavat Saksaa

Vaikean aiheen välttely vaikeuttaa keskustelua EU-puolustuksesta.

Saksan seuraava hallituson saamassa eteensä joukon vaikeita turvallisuuspoliittisia valintoja. Lähiaikoina on muun muassa kyettävä ratkaisemaan, kuinka Saksa toteuttaa omalta osaltaan Naton jäsenvaltioiden sitoumuksen puolustusmenojensa nostamisesta kahden prosentin tasolle bruttokansantuotteesta vuoteen 2025 mennessä. Erityisen vaikeaksi saattaa kuitenkin muodostua kysymys suhtautumisesta ydinaseisiin, arvostettu saksalainen turvallisuuspolitiikan tutkija Claudia Major arvioi Carnegie Europen julkaisemassa kirjoituksessaan.

Even without this worst-case scenario, Germany’s nuclear unease means leaving it to others to address current challenges, such as how to deal with a more dangerous multipolar nuclear world in which more states own nuclear weapons—and some are ready to use them beyond deterrence as an active threat—while at the same time the acceptance of nuclear disarmament and arms control is eroding. The issue affects other discussions, too. It goes straight to debates on the very future of EU defense.Germany and France claim a leadership role in driving Europe toward strategic autonomy. Yet, discussions have so far excluded the nuclear dimension.

https://www.verkkouutiset.fi/pelissa-on-euroopan-turvallisuus-ydinaseet-piinaavat-saksaa/