Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

Näennäinen ristiriita.

Puolustusministeri Niinistö ei näe ristiriitaa siinä, että Suomi tukee voimakkaasti Euroopan puolustusyhteistyön kehittämistä tasavallan presidentin kannanottoja myöten. Ranskan tekemiin kouriintuntuviin ehdotuksiin hän suhtautuu kuitenkin penseästi. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005568555.html

Jokaisella jäsenmaalla on tietenkin oma lehmä ojassa ehdotuksia ehdotellessaan. Euroopan komission aloitteesta on perustettu yhteiset puolustusrahastot EU:lle. Siitä on hyvä jatkaa.
 

Kenties kaikkein kiinnostavin kohta tuossa artikkelissa oli tämä:
Tiedotustilaisuudessaan torstaina Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattis korosti Naton ja EU:n yhteistyön tarvetta mutta edellytti samalla uusia kirjauksia mahdollisten päällekkäisyyksien estämiseksi.

”On selkeä aikomus sisällyttää EU:n asiakirjoihin maininta, että yhteinen puolustus on Naton tehtävä ja ainoastaan Naton tehtävä”, Mattis sanoi.

Tuo kirjaus tietäisi maan pinnalle paluuta melko monelle poliitikolle.
 
Saksan puolustusministerin näkemys.

Euroopasta on Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyenin mukaan kehitettävä nykyistä itsenäisempi ja omavaraisempi sotilaallinen toimija, jolla on aito kyky puolustaa kansalaisiaan ulkoista uhkaa vastaan.

– Suorituskykyjen ja rakenteiden luominen on yksi asia. Toinen asia on yhteinen tahto todella käyttää sotilaallista voimaa, jos olosuhteet sitä edellyttävät, Münchenin turvallisuuskonferenssissa puhunut von der Leyen sanoo.
Eurooppalaisilta se vaatii hänen mukaansa sekä sotilaallista toimintakykyä että poliittista päättäväisyyttä.

– Olemme saattaneet tämän liikkeelle lanseeraamalla Euroopan puolustusunionin. Olemme tasoittaneet poliittisesti tietä ’eurooppalaisten armeijan’ perustamiselle. Ranskalais-saksalainen toimintasuunnitelma – tiekartta – ja Euroopan puolustusrahasto tehostavat sitä osaltaan merkittävästi. Saksa ja Ranska ovat valmiita viemään tätä eurooppalaista projektia yhdessä eteenpäin, ja kutsumme kaikkia eurooppalaisia liittymään mukaan.

Halukkaiden maiden on von der Leyenin mukaan voitava edetä yhteistyössään ilman, että yksittäiset valtiot pystyvät päätöksentekoa jarruttamaan.

– Puolustuksen alueella olemme siihen pysyvän rakenteellisen yhteistyön osalta jo päässeet. Eurooppalaisen ulkopolitiikan suhteen emme ole vielä onnistuneet yhtä hyvin. Kun on kyse ristiriitoja herättävistä ratkaisuista, yksimielisyyden vaatimus on noussut esteeksi. Tarvitsemmekin itse asiassa jotain pysyvän rakenteellisen yhteistyön kaltaista myös ulkopolitiikan saralle, von der Leyen sanoo.

– Tarvitsemme myös Euroopan yhteistä strategista kulttuuria – eurooppalaista yhteisymmärrystä intresseistä, tavoitteista ja ulkopolitiikan instrumenteista. Vain siten Eurooppa voi saavuttaa riittävän vaikutusvallan.

https://www.verkkouutiset.fi/sotavoimaa-kyettava-kayttamaan-saksasta-konkretiaa-yhteiseen-puolustukseen/
 
Saksan ulkoministerin näkemys.

Saksan ulkoministeri Sigmar Gabriel haluaa ulko-ja turvallisuuspoliittisesti vahvaa Euroopan unionia.

Sigmar Gabrielin mukaan maailma on vuonna 2018 kuilun partaalla.

– Ennakoitavuus ja luottamus ovat nykymaailmassa vähäistä tavaraa, hän sanoi Münchenin kansainvälisessä turvallisuuskonferenssissa lauantaina sanomalehti Die Zeitin mukaan.

– Viimeisten vuosien aikana maailmanjärjestyksessä on tapahtunut massiivisia muutoksia, joiden seuraukset ovat arvaamattomia, Gabriel totesi.

Gabriel viittasi muun muassa Syyrian konfliktiin, Pohjois-Korean ydinaseuhkaan sekä nationalismin ja protektionismin lisääntymiseen. Hänen mukaansa Euroopan unionin pitäisi itse ottaa aktiivinen rooli maailmanpolitiikassa. Gabriel totesi, että Saksa aikoo investoida massiivisesti Euroopan tulevaisuuteen.

– Eurooppa ei ole kaikki, mutta ilman Eurooppaa kaikki on ei mitään, hän sanoi.

Gabrielin mukaan EU-maiden olisi toimittava yhtenäisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

– Ainoana kasvissyöjänä lihansyöjien joukossa olemme vaikeuksissa, hän totesi.

Gabriel myös varoitti, ettei kenenkään pidä yrittää hajottaa Eurooppaa, ”ei Venäjän, ei Kiinan, eikä Yhdysvaltojen”.

https://www.verkkouutiset.fi/saksan-ulkoministeri-ainoana-kasvissyojana-lihansyojien-joukossa-olemme-vaikeuksissa/
 
U.S. Sounds Alarm Over EU Push for Deeper Defense Cooperation
The U.S. warned the European Union about discriminating against American companies as the bloc’s national governments press ahead with plans for more defense cooperation, highlighting potential friction in trans-Atlantic relations.The shot across the EU bow over defense procurement follows vocal demands by U.S. President Donald Trump for European members of the North Atlantic Treaty Organization to step up military spending.

“Certainly we do not want this to be a protectionist vehicle for the EU and we are going to watch carefully because, if that becomes the case, then it could splinter the strong security alliance that we have,” Kay Bailey Hutchison, the U.S. envoy to NATO, told reporters on Tuesday in Brussels. “We want the Europeans to have capabilities and strength, but not to fence off American products.”
https://www.bloomberg.com/news/arti...m-over-eu-push-for-deeper-defense-cooperation
 
Kenties kaikkein kiinnostavin kohta tuossa artikkelissa oli tämä:


Tuo kirjaus tietäisi maan pinnalle paluuta melko monelle poliitikolle.

USA vaatii yksinoikeutta Euroopan puolustamiseen, kuitenkin samalla on hiljaa Brexitistä ja nillittää alle 2% panostuksesta. Johdonmukaisuus? Vai juoni?

Toivottavasti saa myös TP Niinistön lopettamaan puheet EU-puolustusvoimista.

Toivottavasti vaatii niitä entistä lujemmin. Euroopan on aika kasvattaa omat pallit. Ja jokainen maa omansa.


No nyt selvisi, miksi USA haluaa yksinoikeuden Euroopan puolustamiseen. Samalla kun TTIP kaatui ja Trump suunnittelee tulleja protektionismin vuoksi.
 
Pescon pelko ja viisauden alku.

Washington’s attention is focused on permanent structured co-operation, or Pesco, which is shaping up to be the EU’s most serious attempt yet at forging closer defence ties. Of its 28 member states, 25 have signed up to the scheme that involves 17 projects ranging from improving military mobility to developing a new infantry fighting vehicle. EU officials claim this is simply a response to longstanding calls by Washington for Europe to contribute more to Nato

https://www.ft.com/content/a1e82b7a-147c-11e8-9376-4a6390addb44?desktop=true&segmentId=7c8f09b9-9b61-4fbb-9430-9208a9e233c8#myft:notification:daily-email:content
 
Nyt on Suomella tuhannen taalan paikka saada suorat turvatakuut Yhdysvalloilta, jopa subventioita, hetki on nyt ja se ei palaa.
 
Onko Yhdysvallat tarjonnut jotain turvatakuita? Melko kummallista että he vain antaisivat turvatakuut jos kysyttäisiin sellaisia.

Ei tuollainen voi tosiaan olla mikään Suomen yksipuolinen ilmoitusasia. Mikä saisi Yhdysvallat sitoutumaan tuollaiseen ? Tuskin se nyt pelkästään hyvää hyvyyttään mitään takuita antaisi. Suomella pitäisi olla jotain tarjottavaa mikä saisi amerikkalaiset kiinnostumaan. Itse en oikein mitään muuta nyt keksi kuin että se liittyisi jotenkin Baltian puolustuksen tukemiseen. Ja jos näin olisi, niin eipä tilanne paljoakaan eroaisi NATO-jäsenyydestä. En oikein jaksa uskoa, että Trump viitsisi sitoutua Suomen sotilaalliseen tukemiseen pelkästään siksi, että sotatilanteessa (Baltia-skenaario) Suomi sitoutuisi pitämään oman alueensa hallussaan. Ja tämänhän me tekisimme joka tapauksessa.
 
En oikein jaksa uskoa, että Trump viitsisi sitoutua Suomen sotilaalliseen tukemiseen pelkästään siksi, että sotatilanteessa (Baltia-skenaario) Suomi sitoutuisi pitämään oman alueensa hallussaan. Ja tämänhän me tekisimme joka tapauksessa.

On kuitenkin eria asia olla passiivinen omalla alueellamme ja olla sitomatta Venäjän joukkoja rajamme taakse kuin, että olisimme USA:n turvatakuiden piirissä ja tukisimme Baltian aluetta. Oleellista tässä on siis tieto mikä Venäjälle annettaisiin. Jopa suomalaiset saisivat olla rauhassa ja tietämättä turvatakuista tai Baltiaan sitoutumisesta mutta Venäjälle tämä täytyisi uskottavasti vuotaa. Oivallinen korvike Natolle.

Minulle sopisi hyvin ja papukaijamerkki sille joka tämän meiltä kotiin allekirjoittaisi.

Venäjä tietäisi, että hyökkäys Baltiaan olisi hyökkäys Natoa ja EU:a vastaa. Hyökkäys Suomeen olisi hyökkäys paitsi Suomen puolustusvoimia ja EU:a niin myös USA:ta vastaan.
 
Ei tuollainen voi tosiaan olla mikään Suomen yksipuolinen ilmoitusasia. Mikä saisi Yhdysvallat sitoutumaan tuollaiseen ? Tuskin se nyt pelkästään hyvää hyvyyttään mitään takuita antaisi. Suomella pitäisi olla jotain tarjottavaa mikä saisi amerikkalaiset kiinnostumaan. Itse en oikein mitään muuta nyt keksi kuin että se liittyisi jotenkin Baltian puolustuksen tukemiseen. Ja jos näin olisi, niin eipä tilanne paljoakaan eroaisi NATO-jäsenyydestä. En oikein jaksa uskoa, että Trump viitsisi sitoutua Suomen sotilaalliseen tukemiseen pelkästään siksi, että sotatilanteessa (Baltia-skenaario) Suomi sitoutuisi pitämään oman alueensa hallussaan. Ja tämänhän me tekisimme joka tapauksessa.

Tuollaisen sopimuksen hintana olisi varmasti jonkinlaiset sotilastukikohdat ja ehkäpä tutka-asemat itänaapurin läheisyydessä. Syntyvyyskin lähtisi nousuun jenkkiläisten sotilaiden lomaillessa kylillä... kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
 
Nyt on Suomella tuhannen taalan paikka saada suorat turvatakuut Yhdysvalloilta, jopa subventioita, hetki on nyt ja se ei palaa.

Jos USAn pitäisi valita, antaako se (salaiset) turvatakuut Suomelle vai Ruotsille, veikkaisin jälkimmäistä.

Itämeren länsipuolella on lentokenttiä, joihin tukeutua. Ja Norjan luolastoista sinne saataisiin muutakin kalustoa.

Suomi jäisi Baltian kriisissä helposti puskurivaltioksi.
 

Ehkä vähän OT mutta mainitsenpa että eräs FB-kamuni on entinen Luftwaffen hävittäjälentäjä (kylmän sodan veteraani). Heppu on pidemmän aikaa seuraillut kauhulla Bundeswehrin nykymenoa. Varsinkin tuntuu inhoavan nykyistä puolustusministeriä, joka julkisuudessa selittää jatkuvasti mitenkä Saksalla on ja tulee olemaan sotilaallista suorituskykyä. Tämä pilakuva kuvannee tilannetta hyvin. Von der Leyn kyselee tässä varaosia Eurofighter -koneisiin.

1.jpg
 
Onko Yhdysvallat tarjonnut jotain turvatakuita? Melko kummallista että he vain antaisivat turvatakuut jos kysyttäisiin sellaisia.

Yhdysvallat vastustaa nyt avoimesti Saksan ja Ranskan liittovaltio projektia, niiden intressit Itämerellä ja suhteessa Venäjään ovat pitkällä tähtäimellä erilaiset, kuten myös Lähi-idässä.
Suomen intressit ovat lähempänä Yhdysvaltain intressejä, ellei sitten halua uuden Francian ja Venäjän dmz-vyöhykkeeksi ja kauppatavaraksi.
Yhdysvallat tullee entisestään aktivoitumaan yhdessä Britannian kanssa suhteessa Pohjoismaihin, Baltiaan ja Puolaan.
Kyseessä on puhdas geopolitiikka jossa Suomella on huonot tai hyvät kortit riippuen katsannosta.
 
Vihreää valoa puoluekentän punaiselta puolelta.

SDP:n puoluehallituksen mukaan Pohjoismainen ja EU-yhteistyö, Naton kumppanuus ja kahdenvälinen yhteistyö tukevat ja täydentävät omaa puolustustamme.

SDP näyttää vihreää valoa myös EU:n puolustusyhteistyön kehittämiselle.

– Euroopan puolustuksen iso kuva on vasta muotoutumassa ja käytännössä siinä edetään vaiheittain ilman selkeää lopullista tavoitetilaa. Tässä työssä Suomen tulee olla mukana aktiivisena vaikuttajana. On mietittävä, mitä Suomi painottaa turvallisuuspoliittisessa yhteistyössään. Hankkeissa mukana oleminen arvioidaan tapauskohtaisesti. Hyödyt, mahdolliset huolenaiheet ja erityisesti rahalliset vaikutukset punnitaan tarkasti.

SDP katsoo, että Lissabonin sopimukseen perustuva pysyvä rakenteellinen yhteistyö PRY vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä ja voi parhaimmillaan tuoda lisäarvoa Suomelle, kuten osaamista ja kustannustehokkuutta.

– Materiaalihankkeiden hyödyntäminen, siviilikriisinhallinnan kehittäminen, teollinen yhteistyö ja tutkimushankkeiden rahoitus ovat kaikki Suomen kannalta myönteisiä ja tavoittelemisen arvoisia, SDP toteaa kannanotossaan.

Puolueen mielestä yhteistyön pitää palvella oman puolustuksemme tarpeita. Konkreettisten hankkeiden on oltava riittävän isoja, jolloin niiden toteuttaminen eurooppalaisen yhteistyön kautta tuo lisäarvoa. PRY käynnistyi 25 unionimaan voimin.

– Puolustusyhteistyön ei pidä luoda uusia jakolinjoja EU:n sisällä, mutta PRY:ssä on mahdollista edetä myös pienemmissä ryhmissä, silloin kun se on jonkin hankkeen kohdalla luontevaa. Nyt käynnistetty yhteistyö ei merkitse EU-armeijan luomista tai komentovallan luovuttamista kansallisen päätäntävallan ulkopuolelle. Suomi on jatkossakin vastuussa oman alueensa puolustamisesta viime kädessä itse.

https://www.verkkouutiset.fi/sdp-suomi-hyotyy-eun-puolustusyhteistyosta/
 
Orpo olo.

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan EU:n turvatakuulausekkeen sisältö ei tarkoita turvatakuita Suomelle.

– Sisältö on sinällään hyvä, mutta miten sitä tulkitaan, niin ei se tuo meille mitään varmuutta siitä, että meitä joku auttaisi. Suomen eduskunta on todennut, että meille se tarkoittaa sitä, että jos EU-valtio joutuu hyökkäyksen kohteeksi, muut auttavat sitä kaikin keinoin, myös sotilaallisin. Se on siis meidän tulkinta, mutta ei se riitä, että me yksiksemme sillä tavalla tulkitaan, Orpo kertoo Iltalehdelle.

Orpon mukaan Suomen yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada selkeä sisältö Lissabonin sopimuksen avunanvoon velvoittavaan turvalausekkeeseen.

– Mutta se on vaikeaa, koska Nato on suurimman osan EU-maista turvallisuusratkaisu ja he välttävät päällekkäisiä rakenteita. Siksi me emme voi elää missään pilvilinnoissa, että EU-puolustusyhteistyö millään tavalla toisi meille jotain lisäturvaa. Mutta samaan hengenvetoon sanon sen, että jo pelkästään EU-jäsenyys tuo meille itsessään turvallisuutta, Orpo sanoo.

Orpo ehdottaa myös EU-maiden yhteisiä sotaharjoituksia, jotka hänen mukaansa vahvistaisivat Suomen turvallisuutta.

– Ne voisi aloittaa vaikka hybridi- ja kyberharjoituksista, voisi olla myös konventionaalisia harjoituksia, jossa Euroopan Unionin maat harjoittelisivat näitä tilanteita.

https://www.verkkouutiset.fi/petteri-orpo-illle-eun-turvatakuista-ei-varmuutta-siita-etta-meita-joku-auttaisi/

Rahaa rautaan. Euroopan aseteollisuuden pitää pystyä kehittämään muutakin kuin linkkuveitsiä. Swiss army knife ei korvaa kunnon karhukeihästä.
 
Back
Top