Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

Talvela

Ylipäällikkö
On tämä kyllä melkoista soutamista. Neljännesvuosisata on huokailtu EUn -yhteisen puollllustuksen nimiin- ja sitten kun joku läväyttää konkretiaa tiskiin aloitetaan Suomessa ""arviointi"".

Hieman näyttää siltä, että niin kauan kuin puolustuskeskustelu pysyy parranpärinän asteella on aihe kannatettava. Kun real-konkretiaa alkaa pyyhkiä kehään, niin aloitetaan arviointi. Merkille pantavaa saattaa olla se, että nimenomaan Ruotsi jakaa Suomen asenteen.

Eli nyt kun toi Macron pyyhkii pöytiä lapatohveleilla voidaan todeta: väärin puolllustettu?

Panee miettimään vakavasti myös sitä laajaa Nato-keskustelua, jota Suomessa ja Ruotsissa on käyty. Niin kauan ollaan valmiita vaikka mihin?, kunhan ei tarvi ryhtyä konkreettisiin toimiin? Bingo....uskaltaisin melkein väittää.

EUn yhteisen puolustuksen nimiin on vannottu ja tuskailtu jo neljännesvuosisata....mutta ei vaan synny siinäkään sellaista vetoa, että osallisuus olisi ilmoitusasia.

Panee miettimään oikein todella.
Puolustusvoimat ei ehkä innostu aloittamaan kehitystä jonka lopussa se lakkautetaan.
 
Monivalintatesti vastaa osittain kysymykseen.

1525699675392.png

Poliittisten, teknisten ja rahoitusongelmien takia.

EU:n taistelujoukot eivät ole toimineet. Täytyy yrittää jotakin muuta ratkaisua. Ranskassa olisi valmis vaihtoehtoinen sapluuna: Muukalaislegioona.
 
Siniset ja punaiset tukkanuottasilla.

Ensimmäistä kertaa EU-budjetissa rahoitetaan sotateollisuutta

Vasemmistoliiton mielestä EU:n pitäisi olla rauhan projekti, kun taas hallitus näkee sen turvallisuuden edistäjänä.

Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) muistutti, että Euroopan hiili- ja teräsyhteisö perustettiin 1950-luvun alussa sen vuoksi, ettei enää koskaan tulisi toisen maailman sodan kaltaista sotaa. Maat haluttiin kytkeä tosiinsa taloudellisten ja sosiaalisten suhteiden kautta.

– Se mikä on aivan uutta, niin nyt ensimmäistä kertaa koskaan EU:n budjetissa aiotaan alkaa rahoittaa sotateollisuutta ja varustelua. Ja tämä on aivan toisenlaista politiikkaa mitä EU on tähän asti rauhanpolitiikassa harrastanut, Arhinmäki sanoi.

Eurooppa-, kultuuri ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) sanoi, että turvallisuuden edistäminen on ollut keskeinen tavoite Suomelle koko EU-jäsenyyden ajan ja syy liittyä unioniin. Sen sijaan vasemmistoliiton väitteet militarisoinnista hän kiisti.

– EU-budjetista ei makseta jäsenmaiden puolustushankintoja. Se on perussopimusten vastaista. Tämä tulkoon kaikille selväksi, Terho sanoi.
https://www.verkkouutiset.fi/ensimmaista-kertaa-eu-budjetissa-rahoitetaan-sotateollisuutta/
 
Tomáš Valášek tuumii.

– Macronin armeijassa ei ole Suomen kannalta oikein järkeä, puolustuspolitiikan tutkija toteaa Verkkouutisille.

Valášekin mukaan Ranskan tavoitteena on ennen kaikkea saada lisää rahaa ja muskeleita Ranskan johtamiin operaatioihin. Maa hakee liittolaisia, jotka auttaisivat sitä jakamaan sotilasoperaatioiden taakan esimerkiksi Afrikassa. Ranskalaisjoukot taistelivat yksin muun muassa Malissa vuonna 2012 estäessään islamisteja saamasta heikkoa valtiota haltuunsa.

– Suomi ei ole perinteisesti ollut kiinnostunut taistelemaan tällaisissa operaatioissa, Valášek huomauttaa.

Vielä suurempi syy on suomalaisen puolustuksen erityispiirre: Suomi on investoinut Euroopan maista ylivoimaisesti eniten territoriaalisen maanpuolustukseen. Suomen miesvahvuus rajoilla on omaa luokkaansa.

– Suomen puolustusstrategia sopii huonosti yhteen Macronin vision kanssa, sillä eurooppalaiset interventiojoukot perustuvat mobiileihin erikoisjoukkoihin.

Valášek ennakoi, että Suomi saattaa lähteä mukaan Ranskan johtamiin operaatioihin ehkä symbolisesti ja solidaarisuuden osoituksena, mutta ei uhraa energiaa tai rahaa Ranskan rinnalla taisteluun. Sen sijaan ranskalaisesta sotilaskoulutuksesta olisi tutkijan mukaan hyötyä myös Suomelle.

– Ihmisten tunteminen on kaikki kaikessa myös sotilasyhteistyössä. Liittolaisten tavat on tunnettava, muistuttaa entinen Nato-suurlähettiläs.
https://www.verkkouutiset.fi/entinen-nato-lahettilas-sotiminen-ranskan-rinnalla-olisi-suomelle-tuhlausta/
 
Arhinmäkikään ei ole tajunnut että EU;n perimmäinen tarkoitus on tulla federaatioksi.
Sekalainen seurakunta.

EU:n puolustus täynnä ristiriitaisuuksia
Samaan aikaan EU-maiden puolustusministerit keskustelevat kesäkuun kokouksessaan EU:n pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön (PRY) avaamisesta myös jäsenmaiden ulkopuolisille valtioille.

Valášekin mukaan sekä PRY:n laajentaminen että Macronin hanke kertovat EU:n puolustusyhteistyön perusongelmasta: se on hajonnut neljään leiriin. Yksi ryhmä ovat integraation kannattajat, joille puolustusyhteistyön sisällöllä ja tuloksilla ei ole väliä, kunhan populisteille näytetään, että EU-yhteistyö menee eteenpäin. Toisen joukon muodostavat ”autonomistit”. He haluavat EU:lle yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, joka korvaa kaikin tavoin NATOn. Kolmas joukko on puolustusteollisuus, joka haluaa EU:n tukevan ja suojelevan sitä.

– Neljäs ryhmä ovat ”puolustajat”. He eivät välitä ideologiasta, eivätkä toteuttajatahon nimestä. Tärkeintä on sisältö: keinot, joilla EU-maat voivat puolustaa itseään ulkoisia ja sisäisiä uhkia vastaan, kuvailee Valášek.

EU:n puolustuspaperit ovat nyt kompromisseja näiden neljän linjan välillä. Siksi ne ovat täynnä ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuutta. Valášek nostaa esimerkiksi EU-tavoitteen karsia jäsenmaiden materiaalihankintojen kustannuksia. Samassa paperissa päätetään kuitenkin antaa rahallista tukea eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle. Eri leirien takia EU:n puolustus ei tule tutkijan mukaan liikkumaan yhteen suuntaan.

https://www.verkkouutiset.fi/entinen-nato-lahettilas-sotiminen-ranskan-rinnalla-olisi-suomelle-tuhlausta/
Viides tie vie oikeaan suuntaan.
 
Vakautta vahvemmilla kumppanuuksilla 2.0.

Puoluekokoukselle tehtiin kolme aloitetta Nato-jäsenyydestä. Verkkouutiset kertoi niistä tässä. Niihin antamissaan vastauksessa puoluehallitus totesi seuraavasti:

– Sen lisäksi, että jäsenyys sitoisi Suomen vielä tiiviimmin läntiseen arvoyhteisöön, toisi se myös turvatakuut, joita Suomella ei Naton rauhankumppanimaana ole kuten aloitteiden tekijät aivan oikein tuovat esiin. On selvää, ettei liittoutumattomuus suojaisi Suomea lähialueella puhkeavassa kriisissä.

Kokoomuksen puoluehallituksen mukaan ”Euroopan unionin merkitys Suomelle keskeisenä arvo- ja turvallisuusyhteisönä korostuu. Suomi teki valintansa vuonna 1995 ja on siitä lähtien ollut kaikilla kartoilla osa länttä. Pyrkimykset kyseenalaistaa tätä vievät Suomea harmaalle vyöhykkeelle ja altistavat meidät niin perinteisille kuin uusillekin turvallisuusuhille. Mitä vahvempi Euroopan unioni on, sitä myönteisempi vaikutus sillä on Suomen kansainväliseen asemaan ja itsenäisyyteen”.

– EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on edennyt parissa vuodessa enemmän kuin koko EU:n olemassaolon aikana. Pysyvällä rakenteellisella yhteistyöllä, puolustusmenojen vuosittaisella arvioinnilla sekä tutkimukseen ja suorituskykyihin tarkoitetuilla rahastoilla pyritään vahvistamaan Euroopan omaa toimintakykyä. Kaikki yhteistyö on sotilaallisesti liittoutumattomalle Suomelle turvallisuutta lisäävä tekijä, kannanottoesitys katsoo.

– EU:n piirissä tapahtuva turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on Natoa täydentävää, eivätkä Nato-maat salli päällekkäisten rakenteiden tekemistä; turvatakuut kattavat vain Naton jäsenet. Kyseessä on kuitenkin merkittävä muutos, jolla luodaan eurooppalaisia valmiuksia riippumatta siitä, kuka niitä käyttää. EU ja Nato eivät kilpaile keskenään vaan molemmilla vahvistetaan eurooppalaisia suorituskykyjä. Yhteistyön edistäminen on yksi tulevaisuuden tärkeimpiä tehtäviä ja Suomen tulee olla tässä aktiivinen.

Kokoomuksen puoluehallituksen mukaan ”Suomen on jatkossakin oltava turvallisuutta tuottava ja luotettava kumppani. Suomen sotilaallinen suorituskyky on eurooppalaisessa vertailussa varsin vahva. Hävittäjä- ja laivastohankintojen myötä Suomen puolustusmenot tulevat 2020-luvulla nousemaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta”.
https://www.verkkouutiset.fi/suomen-kannattaa-hakea-naton-jasenyytta-lahivuosina/
 
Kokoomuksen puoluehallituksen mukaan ”Suomen on jatkossakin oltava turvallisuutta tuottava ja luotettava kumppani. Suomen sotilaallinen suorituskyky on eurooppalaisessa vertailussa varsin vahva. Hävittäjä- ja laivastohankintojen myötä Suomen puolustusmenot tulevat 2020-luvulla nousemaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta”.

Ei taida tapahtua tällaista korotusta jos Antti Rinne voittaa vaalit. Tai oikeastaan sen voi sanoa jo varmaksi: demarit eivät sitoutuneet Selonteossa mihinkään kustannusarviointeihin.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Kokoomuksen puoluehallituksen mukaan ”Suomen on jatkossakin oltava turvallisuutta tuottava ja luotettava kumppani. Suomen sotilaallinen suorituskyky on eurooppalaisessa vertailussa varsin vahva. Hävittäjä- ja laivastohankintojen myötä Suomen puolustusmenot tulevat 2020-luvulla nousemaan kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta”.

Ei taida tapahtua tällaista korotusta jos Antti Rinne voittaa vaalit. Tai oikeastaan sen voi sanoa jo varmaksi: demarit eivät sitoutuneet Selonteossa mihinkään kustannusarviointeihin.

Rinteen onneksi vanhat asevelisosialistit on kuolleet
 
No eipä puolustusbudjettia ole juurikaan korotettu tänä koko pitkänä aikana milloin kokoomus on ollut pääministeri/hallituspuolue. Mä en ihan täysin niele näitä kommentteja. Mitä erityistä kokoomus on tehnyt viimeisen 10v aikana puolusvoimien hyväksi? Aina voidaan vedota, että muut olisi leikannut vielä enemmän. Miksei jo nyt panosteta kunnolla? En väitä, että sdp asiaa korjaisi. Nato myönteinen kokoomus on enimmäkseen, mutta siihen se jää.
 
Siviili-infraa sotavoimille.

Europarlamentaarikon mukaan Euroopan on otettava yhä suurempi vastuu omasta puolustuksestaan.
Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) kiittelee EU-komission esitystä, jonka mukaan infrastruktuurin rahoituksessa huomioidaan myös sotilasjoukkojen liikkuvuus. Monivuotisen rahoituskehyksen osana siviilialalle on luvassa 6,5 miljardin euron investointeja, joita voidaan hyödyntää myös puolustuksellisessa toiminnassa.

– Käytännössä se tarkoittaa kriittisen infran kuten teiden, siltojen ja rautateiden parantamista rajat ylittävän sotilaallisen yhteistyön edistämiseksi. Hyvä ja toimiva infra on tärkeää joukkojen ja kaluston nopean ja esteettömän etenemisen kannalta, Virkkunen toteaa tiedotteessa.

EU ja Nato ovat määritelleet sotilaallisen liikkuvuuden ensisijaisen tärkeäksi yhteistyöalaksi. EU-parlamentin on määrä äänestää keskiviikkona EU-Nato-suhteita ja kyberturvallisuutta koskevista mietinnöistään. Virkkunen huomauttaa, että sotilasliikkuvuuden kehittäminen on osa EU:n puolustusunionia, ja monivuotisen Verkkojen Eurooppa-ohjelman käsittely on käynnistymässä EU-parlamentissa. Hän toimii ohjelmassa teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana. Virkkusen mukaan turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on edennyt viimeisen kahden vuoden aikana enemmän kuin vuosikymmeniin.

– Jos Venäjän aggressiivisen voimapolitiikan paluu ei vielä kaikkia jäsenmaita herättänyt, lopullisesti sen on tehnyt Yhdysvaltain ailahtelevainen presidentti. Viimeistään nyt jokainen EU-maa on havahtunut siihen, että Euroopan on otettava itse paljon suurempi vastuu omasta puolustuksestaan, Virkkunen sanoo.

EU ja Nato tekevät yhteistyötä myös kyberturvallisuuden alalla. EU-parlamentin mietinnössä Helsinkiin perustettu hybridialan osaamiskeskus mainittiin positiivisena esimerkkinä varautumisen kehittämisestä.

https://www.verkkouutiset.fi/henna-virkkunen-eu-puolustuksen-yhteistyo-etenee/
Ideoita ja investointeja tarvittaisiin myös Euroopan asetutkimukseen ja -teollisuuteen.
 
Autonomiaa.

Brussels is proposing to routinely shut out US and UK companies from a €13bn defence programme to develop the EU’s “strategic autonomy” in areas such as cyber security and drone technology.

Strict restrictions placed on the European Defence Fund, which will be unveiled by the European Commission on Wednesday, risk worsening a bitter dispute with London over post-Brexit defence and security co-operation.The draft legislative proposal, seen by the Financial Times, makes clear that, in principle, “only entities established in the union” and “not subject to control” by third countries would be eligible to bid for research or development projects.

Some participation is potentially permitted in exceptional circumstances when non-EU expertise “is necessary for achieving the objectives” of the project.

The €13bn fund is part of the EU’s long-term budget, which stretches from 2021-2027. Although relatively small in proportion to overall defence expenditure in Europe, it will make the union one of the main financiers of research and development spending on the continent.

About €4.1bn will be set aside for research, including 5 per cent for “disruptive technologies”. A further €8.9bn is dedicated to development. Potential projects identified include cyber security, border control, drone technology and encrypted software relating to the union’s space programmes.

https://www.ft.com/content/ec7728a4-6e85-11e8-852d-d8b934ff5ffa?desktop=true&segmentId=7c8f09b9-9b61-4fbb-9430-9208a9e233c8#myft:notification:daily-email:content
Kyberturvallisuuden turvallisuus ja salausohjelmien salaus saattavat joutua nopeasti testiin, kun kolmansien maiden teollisuusvakoilijat aktivoituvat autonomisilla aloilla.
 

hansai

Ylipäällikkö

Heiko Maas.. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Saksan ulkoministeri: Eurooppa tarvitsee lisää sotilaallista voimaa
HEIKKI HAKALA | 17.06.2018 | 18:54

Heiko Maas antaa tukensa Ranskan presidentin ehdotukselle uudesta eurooppalaisesta interventiojoukosta.

Saksan ulkoministeri Heiko Maashaluaa vahvistaa merkittävästi EU:n turvallisuusulottuvuutta.

– Tarvitsemme todellisen Euroopan turvallisuus- ja puolustusunionin, Berliinissä puhunut Maas toteaa.

Uutta transatlanttista todellisuutta on hänen mukaansa se, että Euroopan on otettava nykyistä enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Yhdysvaltain varaan sitä ei hänen mielestään enää
voi laskea.


Eurooppa-neuvoston maaliskuussa sinetöimä pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) toimintasuunnitelma merkitsi Maasin mukaan tuntuvaa edistysaskelta eurooppalaisessa
puolustusyhteistyössä.

– Askeleet pidemmälle ovat kuitenkin olennaisen tärkeitä, hän sanoo ja ilmoittaa tukevansa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin taannoista ehdotusta eurooppalaisesta
interventioaloitteesta.

Myös Britannialle on Maasin mukaan tarjottava mahdollisuus liittyä mukaan Brexitistä huolimatta.

– Emme saa sulkea silmiämme siltäkään realiteetilta, että jos valitsemme tämän tien, Saksan on täytettävä asevoimiensa suorituskyvyissä olevat aukot, hän toteaa.

Saksa ei ole hänen mukaansa kasvattamassa puolustusmäärärahojaan siksi, että presidentti Donald Trumpsitä vaatii, vaan koska maa haluaa tehdä osuutensa Euroopan uusien turvallisuusrakenteiden pystyttämisessä.
– Vahva puolustus ja vahva diplomatia ovat saman kolikon kaksi puolta, Maas linjaa.

Samalla hän painottaa siviilikriisinhallinnan merkitystä yhtenä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä välineistä.

– 2017 oli vuosi, jolloin saavutimme läpimurron pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä. Olkoon 2018 se vuosi, jolloin viimein saavutamme läpimurron myös siviilipuolella – yhteisessä
siviiliturvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

Eurooppalaisen patriotismin puolesta

Ulkoministeri Maas sanoo olevansa ylpeä Saksan vapaudesta, demokratiasta, avoimesta ja suvaitsevaisesta yhteiskunnasta, rauhanomaisesta yhteiselosta ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta.
– Yhtään näistä asioista ei voi pitää annettuna – ihmiset tässä maassa ovat taistelleet niiden puolesta ja niiden puolustamiseksi. Siitä olen ylpeä, hän toteaa.
– Ne ovat kuitenkin myös eurooppalaisia saavutuksia, jotka voivat muodostaa uuden eurooppalaisen patriotismin ytimen.

Siihen populistit ja nationalistit eivät voi hänen mukaansa vastata kuin historiallisella dementialla.

– Tämä eurooppalainen patriotismi antaa meille sen rohkeuden, jota Euroopan tulevaisuutta varten tarvitsemme: Euroopan, joka on sisäisesti yhtenäinen ja ulkoisesti vahva; Euroopan, jossa
hyvinvointi on tasaisesti jakautunut; Euroopan, joka puolustaa rauhaa ja oikeudenmukaisia kompromisseja valtioiden kesken; Euroopan, joka suojelee vapautta unionin sisällä ja asettuu
vieraita despootteja vastaan sen ulkopuolella, Maas sanoo.

– Tässä maailmantilanteessa yhtenäistä Eurooppaa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Siinä on mahdollisuutemme, ja Eurooppa on toivomme.
https://www.verkkouutiset.fi/saksan-ulkoministeri-eurooppa-tarvitsee-lisaa-sotilaallista-voimaa/
 
Saulin huoli.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti Kultarannassa esiin huolensa siitä, ettei EU ole tarpeeksi vahva, jotta sitä kuultaisiin maailmanpolitiikan pöydissä.

— Pitääkö EU:n rakentaa ensin itsestään kunnioitettavan voimakas? Ja tämä tarkoittaa tietysti puolustusulottuvuuden voimakasta lisäämistä, Niinistö pohdiskeli Kultaranta-keskustelujen tiedotustilaisuudessa.

Presidentti korosti myös, että ”EU:sta puuttuu yksi aika oleellinen tekijä, joka kaikissa historian valtioliitoissa tai unioneissa on ollut merkittävä eli jäsentensä turvaaminen”. Se on hänestä ilahduttavalla tavalla noussut kuitenkin 2—3 vuoden sisällä esiin.
https://www.verkkouutiset.fi/onko-eun-voiman-kasvattaminen-utopiaa-nain-kultarannassa-kommentoitiin-presidentin-avausta/
 
Rahoitus rahastosta.

Varapuheenjohtaja Kataisen mukaan EU:n puolustusyhteistyön tontilla on tällä hetkellä meneillään kolme keskeistä asiaa: jäsenmaiden teollinen yhteistyö puolustuskykyjen kehittämisessä, EU:n kyberpuolustuksen luominen sekä unionin ulkoisen toimintakyvyn vahvistaminen.

Katainen nostaa esiin nopean aikataulun hankkeista etenkin EU:n kyberpuolustuksen luomisen, jota pitää myös henkilökohtaisesti erityisen tärkeänä.

— Kyberpuolustuksen rakentaminen merkitsisi sitä, että meillä olisi järjestelmä ja harjoiteltu toimintamalli siihen, kuka toimii ja miten toimii jos jotain jäsenmaata vastaan kohti kohdistuu kyberhyökkäyksiä.

Kataisen mukaan EU:n ulkoisen toimintakyvyn vahvistamisessa on vielä haasteita.

— Meillä on ollut jo kymmenen vuotta taisteluosastot, mutta niitä ei ole koskaan käytetty sen takia, että jäsenmaat eivät ole päässeet sopimukseen siitä, kuinka taisteluosastoja rahoitetaan.

Kataisen mukaan EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini esitti viime viikolla EU:n budjetin ulkopuolista rahastoa, joka mahdollistaisi sen, että taisteluosastot voisivat saada siitä rahoituksensa ja toimia EU:n ulkopuolella.
https://www.verkkouutiset.fi/jyrki-katainen-eun-ja-naton-valinen-tyonjako-on-selva/
 
Euroopan rauhanfasiliteetti sotatoimien rahoittamiseen.

The EPF is a proposal by the High Representative, to set up a new off-budget fund , a fund outside of the Union's multi-annual budget, worth €10.5 billion. It will enable the financing of operational actions under the Common Foreign and Security Policy (CFSP) that have military or defence implications. It will draw together existing off-budget mechanisms, namely the Athena mechanism or the African Peace Facility, devoted to security and defence, overcoming their gaps and limitations.
https://eeas.europa.eu/headquarters/headquarters-homepage/46285/european-peace-facility-factsheet_en
 
Top