Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Huhta
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
A400M.

1530685953449.png

Looking forward, the A400M would be a success, he insisted. Even with the gaps, the aircraft is able to do more than rivals. It will bridge the strategic capability of the larger C17 Globemaster and the tactical abilities of the smaller C130, is able to fly at Mach 0.72 and to take off and land on prepared and rough terrain. “With 11,000-horsepower engines, you have nothing comparable,” he said.

Looking back, the lessons learnt in the delivery of Europe’s newest military aircraft programme should not be forgotten. “We [Airbus] underestimated the complexity, the total complexity of the A400M,” Mr Alonso admitted. The customers too had lacked the necessary discipline to align their needs and rein in their conflicting desires. But for now “we are progressing”, he said. “We are solving the subjects one after another. We are determined to make this aircraft a success.”

https://www.ft.com/content/b02b65be-7d70-11e8-bc55-50daf11b720d?desktop=true&segmentId=7c8f09b9-9b61-4fbb-9430-9208a9e233c8#myft:notification:daily-email:content
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä useampi kokki, sitä sotkuisempi soppa.
 
Parinvaihto ja uudet partnerit.

UK in talks with Sweden over next-generation fighter jet
Klikkaa laajentaaksesi...
MoD looks to new aerospace partners after being left out of Franco-German programme

The UK has held initial discussions with Sweden about collaborating on a future fighter jet, as it prepares to reveal a long-awaited combat air strategy at the Farnborough air show later this month.

As part of the strategy, the government is expected to commit to launching a next-generation fighter programme by 2020 in a sign of its post-Brexit ambitions to retain cutting-edge combat air expertise.The strategy, which is expected to set out a timeline for awarding a firm manufacturing contract by 2020, has yet to be given final cabinet approval. But it aims to deliver a strong signal to potential international partners that the UK is determined to press ahead with such a programme, despite being left out of a Franco-German future fighter project last year.

The statement is expected to set out the criteria for international collaboration, stressing that the UK intends to play a leading design role in any partnership to develop a fighter to replace the Typhoon jet from 2040. Sweden — whose defence flagship, Saab, makes the Gripen combat aircraft — has indicated its potential interest and would be a natural partner, according to several sources.

A Ministry of Defence spokesperson said: “The combat air strategy will be launched to ensure Britain maintains a world-leading combat air capability.”The accord struck last summer between Paris and Berlin to work on a road map for a future fighter programme took the UK government by surprise and stunned executives at BAE Systems, repository of Britain’s combat air expertise. BAE has for several years been working with France’s Dassault Aviation on a future unmanned fighter. It is also a prime partner in the Eurofighter consortium with Franco-German Airbus and Italy’s Leonardo.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.ft.com/content/818c6b98-7fca-11e8-8e67-1e1a0846c475
 
FT (9.7.2018) ehdottaa kahden kärpäsen tai härkäsen lyömistä yhdellä iskulla. Saksan puolustusbudjetin (Nato-)vaje ja vaihtotaseen ylijäämä poistuvat tai ainakin supistuvat, jos Saksa alkaa ostaa ulkomailta (lue: USAsta) sotamateriaalia.

The US president poses a clear and present threat to the EU’s military security and economic prosperity. The goal should not be to appease him but to address the EU’s biggest weakness: lack of resilience. The two priorities I would set, therefore, would be tackling the low levels of defence spending and the eurozone’s large current account surplus. Germany plays a central role in both, but the issue will need to be addressed EU-wide.Three of the largest EU member states — Germany, Italy and Spain — have made no efforts to meet the target they agreed to at the Nato summit in 2006, to raise defence spending to 2 per cent of gross domestic product. Germany spent 1.22 per cent last year, Italy 1.13 per cent and Spain 0.92 per cent. Germany’s fiscal plan even foresees a fall in the defence spending ratio over a four-year period.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.ft.com/content/2045fd62-811a-11e8-bc55-50daf11b720d?desktop=true&segmentId=7c8f09b9-9b61-4fbb-9430-9208a9e233c8#myft:notification:daily-email:content

Todellinen ongelma nostetaan esiin kuitenkin kommentissa.

Marchoffolly
: For 70 years now, Europe's politicians did not have to engage their voters in the most basic guns and butter debate. They luckily happened to be in an alliance whose lead partner was always willing to underwrite more and better guns! As that era comes to a close, Europe must come to terms with the reality that it cannot any longer outsource its defense.

Rather than fighting Trump on this point, Europe should see the Trumpian attack on NATO and the EU as the opportunity to begin a rapid transition to an integrated military force that is eventually self sufficient. This is not just about increased levels of spending although as WM points out those are needed. Even more critically, it is about combining and co-ordinating that spending so that the money goes where it is needed instead of national pet projects.

As with everything Europe, shifting mindsets away from national pride in national forces (the Royal Navy, the French "para", etc.), to national pride in an integrated and effective European force will be the hardest challenge. Without that shift, an increase in spending, assuming it could be obtained, might give Trump a victory but will only maintain the existing dependency until the next trans-atlantic crisis.

Niin kauan kuin jokainen jäsenmaa puuhastelee kansallisen Swiss Army Knifen kehitystyössä, EU:lta puuttuu uskottava pelote.
 
Saksan dilemma.

Germany heads for political dogfight over replacing the Tornado
Whether Berlin opts for a European or US aircraft, one of its allies will be angered

Defence officials agree there is no time to develop a new plane, meaning the lucrative contract will go to the maker of one of four existing aircraft: the Eurofighter, which is built by a consortium of German, British and Italian groups; or one of three US-made plans — the ultra-modern F-35A (Lightning II), the F-15E (Strike Eagle) or the F/A-18E/F (Super Hornet).

“This is a real fork in the road,” said François Heisbourg, a French defence analyst. “The decision will impact the future of the nuclear mission, the long-term future of the aerospace industry in Europe as well as defence relations between Germany and America on the one side and Germany and the rest of the Europe on the other.”

Claudia Major, a defence analyst at the German Institute for International and Security Affairs in Berlin, said: “Buying American means hoping for American security guarantees — and it would strengthen the transatlantic relationship.”But the downsides are also clear: buying a US aircraft would make Germany more reliant on the US at a time when doubts over Washington’s commitment to its European allies are on the rise. It would also deliver a severe blow to Europe’s — and Germany’s — defence industry, with potentially grave long-term consequences.

Only last year, the French and German governments agreed to build a new fighter plane from scratch, a landmark project dubbed the Future Combat Air System. However, the new aircraft would go into service no earlier than 2035. Without the Eurofighter to keep factories humming in the meantime, the continent’s aerospace industry could end up badly weakened.

Opting for the Eurofighter, however, has one obvious drawback. One of the pillars of Nato’s nuclear deterrence doctrine is known as “nuclear sharing”. Under this, countries that do not have nuclear weapons provide pilots and aircraft to carry US warheads stationed in their own territory. In the case of Germany, that capability is provided by the Tornados of the Luftwaffe’s tactical air force wing 33 in Büchel, western Germany. The Eurofighter, in contrast, is neither built nor officially certified to take that same role.

1531208185609.png

“The Americans and the Luftwaffe want Germany to buy an American aircraft, and the political leadership in Berlin wants a European solution,” said Mr Heisbourg. “There is a lot riding on this decision.”
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.ft.com/content/8a3ef664-8373-11e8-96dd-fa565ec55929?desktop=true&segmentId=7c8f09b9-9b61-4fbb-9430-9208a9e233c8#myft:notification:daily-email:content
 
Trumpin vierailun lähestyessä tilastolukuja puolustusmenoista.

In 2016, 'defence' expenditure amounted to 1.3 % of GDP for the EU-28. For the euro area, defence expenditure amounted to 1.2 % of GDP; with expenditure in both areas changing little in comparison with 2015.

In 2016, the highest levels of total expenditure on defence in the EU and EFTA countries were observed in
  • Estonia (2.4 % of GDP), followed by
  • Greece (2.1 % of GDP),
  • the United Kingdom (2.0 % of GDP) and
  • France (1.8 % of GDP).
In contrast, Ireland (0.3 % of GDP), Luxembourg (0.4 % of GDP), Malta and Austria ( both 0.6% of GDP) had comparatively low expenditure on defence. Iceland reported the lowest level of expenditure on defence, as it does not have a standing army (0.1 % of GDP and 0.1 % of total expenditure).

At the level of the EU-28,
  • nearly half (46 %) of total expenditure on 'defence' in 2016 was devoted to 'compensation of employees', that is wages, salaries as well as employers' actual or imputed social contributions.
  • 31 % was devoted to 'intermediate consumption' and
  • 20 % to capital investments (such as new equipment).
Klikkaa laajentaaksesi...
http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Government_expenditure_on_defence

Kahteen prosenttiin on matkaa monilla mailla. Koko EU-28 ylti 1.3 prosenttiin vuonna 2016.

Jos kolmasosa EU-budjetista lohkaistaisiin yhteiseen pelotteeseen ja puolustukseen, Nato-tavoite olisi helpompi täyttää.
 
Ja sitten reality check.

Neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät 30. marraskuuta 2017 kukin tahollaan 18. marraskuuta 2017 sovittelukomiteassa saavutetun yhteisymmärryksen vuoden 2018 budjetista. EU:n vuoden 2018 budjetti on näin ollen hyväksytty.

"Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on samat kaksi pääprioriteettia varainhoitovuodelle 2018: vastata muuttoliike- ja turvallisuushaasteisiin sekä edistää innovointia, kasvua ja työllisyyttä Euroopassa. Olen vakuuttunut siitä, että olemme päässeet hyvään ja tasapainoiseen lopputulokseen, jonka myötä EU voi toimia ja reagoida eri tarpeisiin."

Märt Kivine, Viron varavaltiovarainministeri ja budjetin 2018 pääneuvottelija neuvoston puolesta
Klikkaa laajentaaksesi...


1531293180186.png
http://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2017/11/30/2018-eu-budget-adopted/

EU:n budjetista noin 59 miljardia menee maataloustukiin (so. 2. Kestävä kasvu: luonnonvarat) ja 56 miljardia aluetukiin (so. 1b. Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio).
 
Kaasua.

Naton huippukokous
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump aloitti Euroopan kiertueensa Brysselissä moittimalla kitkerästi Berliinin hallitusta, Kauppalehti kertoo. Trumpin mielestä ei ole oikein, että Venäjältä kaasua ostavaa Saksaa suojellaan amerikkalaisilla verovaroilla.

1200 kilometriä pitkä Nord Stream 2 kaasuputki on hiertänyt Washingtonia jo pitkään. USA haluaisi myydä Eurooppaan enemmän omaa liuskekaasuaan. EU-maat ovat kuitenkin Saksan johdolla lisäämässä ostoja Venäjältä. Nord Stream 2 jakaa myös Euroopan unionia. Erityisesti Itä-Euroopan ja Baltian maat vastustavat putkea. EU:n komissio on muistuttanut, että unionin jäsenmaiden pitäisi pikemminkin vähentää kuin lisätä riippuvuutta venäläisestä kaasusta.

Nato-maat sopivat vuonna 2014, että kaikki nostavat puolustusmenonsa kahteen prosenttiin kansantuotteesta vuoteen 2024 mennessä. Saksa on jo ilmoittanut, että se yltää tuolloin vain 1,5 prosenttiin.

https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/253531-trump-aloitti-saksan-hoykyttamisen-heti-naton-stoltenberg-kuunteli-hakeltyneena
Klikkaa laajentaaksesi...

Komissaario Pepposen tai muun virkaatekevän soisi ottavan Trumpin neuvosta vaarin. Riippuvuutta Venäjästä saisi vähentää eri energianlähteillä ja -toimittajilla. Kilpailua ja valinnanvapautta lisää.

Eikä turha ole tuokaan tavoite saavuttaa puolustusmenoissa taso 2% BKT:sta. Tärkeämpää on kuitenkin miettiä, miten tavoite parhaiten saavutetaan. Miten kakku voidaan syödä ja säästää?

EU:n puolustus- ja puolustustutkimusrahastot tarjoavat keinon saavuttaa tavoitteet tehokkaasti. Rahastoimalla nuo varat ovat kaiken aikaa käytettävissä, mutta käyttämätön varallisuus kasvaa samaan aikaan korkoa korolle. Pääomittamalla rahastot suuremmiksi voimistetaan myös niiden kykyä nostaa lainaa (vipuvaikutusta). Rahasto voi hankkia kallistakin kalustoa vuokrattavaksi (tms.) jäsenmaille. Se voi rahoittaa oman tai vieraan pääoman ehtoisesti aseteollisuutta ja -yrityksiä. Se voi tukea tai taata asekehitysprojekteja. Jne.
 
Kauppalehti on kääntänyt FT:n uutisen.

Berliini joutuu miettimään EU:n puolustusteollisuuden tulevaisuutta, kun menoja kasvatetaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Saksan pitää tänä vuonna päättää, millä hävittäjämallilla se korvaa vuodesta 1974 palvelleet Tornadot. Päätös on ratkaiseva Saksan ja koko Euroopan puolustusteollisuudelle. Kysymys kuuluu, luottaako Berliinin hallitus kotimaiseen ja eurooppalaiseen vai kääntyykö se amerikkalaisten puoleen.

Eurofighteriin liittyy kaksi käytännön ongelmaa. Uudet koneet valmistuvat aikaisintaan 2035 ja 85 koneen Tornado-laivueen alasajo alkaa jo 2025. Toinen ongelma liittyy Naton ydinpelotteeseen. Saksalaisten hävittäjien pitää Nato-sopimusten mukaan pystyä kantamaan yhdysvaltalaisia ydinkärkiä. Tornadot pystyvät, mutta Eurofighterit eivät.

Esimerkiksi Krauss-Maffei Weggmann (KMW) on aloittanut 100 Saksan Bundeswehrille kuuluvan Leopard-panssarivaunun uusimisen. Varsinaisia uusia investointeja ei kuitenkaan ole luvassa, vaikka tarve on ilmeinen.

”Jotta Saksa pystyy hoitamaan Nato-velvoitteensa, se tarvitsee yhden kokonaan uudelleen varustellun mekanisoidun divisioonan vuoteen 2027 mennessä”, KMW:n toimitusjohtaja Frank Haun korosti jokin aika sitten Handelsblattissa.

Hän muistutti, että ennen Berliinin muurin murtumista vanhan Länsi-Saksan puolustusbudjetti oli 2,8 prosenttia kansantuotteesta, vaikka se ei osallistunut käytännössä mihinkään ulkomaisiin operaatioihin. Menot ovat pudonneet 1,2 prosenttiin, vaikka Saksa on mukana 13 ulkomaanoperaatiossa.
Klikkaa laajentaaksesi...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/havittaja-euroopasta-vai-usasta-saksan-paatos-vaikuttaa-koko-eun-puolustusteollisuuteen/hzSRtK7V
 
Tempest – pienoismalli on halpa.

Having been abandoned by Airbus after the Brexit vote as a partner for the next generation of fighter jets, BAE Systems put on a brave face at the Farnborough Air Show on Monday. It unveiled a full-size model of what its planned Tempest fighter may look like in 20 years, and a UK government pledge of £2bn.

Given that the programme for Lockheed Martin’s F-35 fifth-generation fighter, built with BAE as a partner, is costing $400bn, that will not go far. “Capable, flexible, upgradeable, connected, affordable,” declared the slogan behind the model aircraft. The last is the biggest stretch.After a post-cold war decline and the squeeze that followed the 2008 crisis, this is a bountiful moment for defence contractors. Not only has Donald Trump raised the US defence budget but he spent last week berating its allies for missing Nato’s spending targets.

But nothing eats money like a weapons programme and being told to spend more money quickly on defence is a recipe for waste. Europeans and Americans need to be better shielded from the resurgent military threats of Russia, China and others, but it will not come cheap. It will be particularly inefficient in the fragmented and nationally divided European market.

Brexit does not help but the difficulties are deeper than the muddle into which the UK has fallen. McKinsey, the consultancy, estimated last year that European countries could make savings of 30 per cent by procuring jointly and making weapons platforms operate together. Not only is procurement done nationally but software and systems are often incompatible.

Members of the European Defence Agency, the EU’s nascent effort to pool members’ defence efforts, operated 178 major weapons systems in 2016, compared with 30 in the US. Europe has 20 types of fighter jet, while the US has six. If you combine a far lower budget with procurement aimed at supporting domestic companies as well as defending citizens, it is bound to cost a lot.

https://www.ft.com/content/06913eec-89b5-11e8-b18d-0181731a0340
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta puolustusteollisuuden sirpaloituneisuus maksaa paljon.

https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/defending-europe-factsheet_en.pdf
 
Macronin aloite, Kanervan vastaus.

Ranska ja kahdeksan muuta EU-maata allekirjoittivat kesäkuun lopussa aiesopimuksen puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Presidentti Macron on kutsunut halukkaat maat mukaan uusiin interventiojoukkoihin, jotka toimisivat Euroopan unionin ja puolustusliitto Naton rakenteiden ulkopuolella.

Kanerva pitää varsin todennäköisenä, että interventiojoukot nousevat keskeisellä tavalla esiin presidentti Macronin Suomen-vierailun yhteydessä elokuun lopussa.

– Tuntuisi luonnottomalta, jos sitä asiaa ei nyt käsiteltäisi kunnolla tällaisen vierailun yhteydessä. On täysin selvä, että muiden asioiden ohella tämä kysymys on luullakseni tapetilla ilman muuta.

Kanerva korostaa, että Euroopalla on valtava määrä haasteita edessään ja ne muodostavat keskustelun olennaisen sisällön.

– Tietysti näiden Euroopan suurien haasteiden joukossa on tämä Euroopan puolustusulottuvuus.

– Ymmärrettävästi Macron tulee perustelemaan, miksi hän on tehnyt tämän aloitteen. Hän odottaa totta kai, että siihen reagoidaan.

Kanervan mielestä Suomelle on tärkeää tehdä sotilaallista yhteistyötä eri kokoonpanoissa. Hän pitää tärkeänä muun muassa Britannian johtamia JEF-joukkoja, joihin myös Suomi kuuluu.

Kanerva toivoo, että Pohjoismaat lähtisivät yhdessä mukaan presidentti Macronin ajamiin interventiojoukkoihin. Macronille pitäisi viestiä, että hankkeessa olisi oltava myös pohjoinen ulottuvuus, koska sotilaallinen yhteistyö Pohjoismaiden kesken on tärkeää.

– Macronin aloitteeseen vastattaisiin Pohjoismaiden kesken yhdessä ja todettaisiin, että hankkeen rakentamisessa olisi perusteltua ottaa huomioon myös pohjoinen suuntautuminen.

Ranskan ajamaan hankkeeseen on suhtauduttu niin, että se suuntautuisi lähinnä Välimerelle ja Afrikan maihin.

– Voisimme vastata Pohjoismaiden kanssa yhdessä, että pitäisimme tärkeänä arktisen ulottuvuuden rakentamista.

https://www.verkkouutiset.fi/ilkka-kanerva-emmanuel-macronin-sotilaallista-hanketta-ei-voi-sivuuttaa/
Klikkaa laajentaaksesi...

Pohjoismaiden arktisen alueen joukot voisi olla kohtelias tapa kieltäytyä kunniasta. Mitä useampi kokki, sitä suurempi shokki.
 
Rauhanrahasto taisteluosastoille.

EU-komissio antoi toukokuussa esityksensä unionin seuraavaa monivuotista rahoituskehystä varten. Turvallisuus-, puolustus- ja kriisitoiminnan aloille on tiedossa vuosille 2021–2027 noin 27,5 miljardia euroa, jos esitys menee sellaisenaan läpi.

Komission esittämä 10,5 miljardin euron ”rauhanrahasto” tarkoittaisi, että yli kymmenen vuotta valmiudessa olleet taisteluosastot saisivat vihdoin erillistä rahoitusta. Suomi on osallistunut puolen vuoden valmiusvuoroihin kuusi kertaa, seuraavan kerran Saksan kanssa vuoden 2020 lopulla.

Taisteluosastoja ei ole käytetty vielä kertaakaan muun muassa rahoitukseen liittyvien kiistojen vuoksi.

Ruotuväki-lehden haastattelema EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen toteaa, ettei EU voi sääntöjensä mukaan rahoittaa sotilaallisia operaatioita suoraan budjetista.

– Mikäli jäsenmaat hyväksyvät tämän rahaston, ne maksavat oman kansantaloutensa suhteessa rahaa, ja sitä voisi käyttää taisteluosastojen rahoittamiseen, Katainen sanoo.

Rauhanrahastoksi (European Peace Facility, EPF) nimetty rahoitusväline tulisi korvaamaan nykyisen Athena-järjestelmän, jonka kautta rahoitetaan muun muassa Malin ja Somalian sotilasoperaatioita. Rahoitus on kattanut kuitenkin vain 5–10 prosenttia kuluista, joten suurin osa on jäänyt jäsenvaltioiden maksettavaksi.

https://www.verkkouutiset.fi/eun-taisteluosastot-saamassa-ensi-kertaa-rahoituksen/
Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta rauhanohjukset rahoitetaan toisesta rahastosta.

EU:n jäsenmaat
käyttivät vuonna 2015 puolustusmenoihin hieman yli 200 miljardia euroa. Sotilasmenot olivat Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurimmat. Varojen käyttöä on kuitenkin pidetty tehottomana, minkä takia EU:n komissio esitteli vuoden 2016 lopulla Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman. Kenraali Pulkkinen korosti SuomiAreenassa, että kyse ei ole missään tapauksessa EU:n armeijan luomisesta.

EU-maissa puolustustutkimukseen käytetään vain alle prosentti puolustusmenoista. Komissio esittääkin Euroopan puolustusrahastoon seuraavalle seitsenvuotiskaudelle 13 miljardia euroa, jota käytettäisiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö PRY taas merkitsee, että halukkaat jäsenmaat voivat tehdä syvempää yhteistyötä esimerkiksi kriisinhallinnassa tai joiden suorituskykyjen kehittämisessä tai hankkimisessa.

https://ruotuvaki.fi/-/eu-n-taisteluosastoille-haetaan-vihdoin-rahoitusta
 
Saksan dilemma.

“First we got the bomb and that was good/’Cause we love peace and motherhood/Then Russia got the bomb, but that’s OK/’Cause the balance of power’s maintained that way!/Who’s next?”So begins an immortal song about nuclear proliferation written in the early 1960s by the now 90-year-old American satirist and mathematician Tom Lehrer. Answering his own question, he ticked off France, China, Indonesia, South Africa, Egypt and Israel, ending with the happy warble: “We’ll try to stay serene and calm/When Alabama gets the bomb!” The Deep South never did get the bomb, as far as we know. But could the next candidate be Germany?

All this does not mean the debate is not serious. A more viable proposal argues that Germany should convince nuclear powers France and Britain to provide a nuclear security guarantee for all of Europe by offering to co-finance it. A 2017 advisory assessment by the national legislature’s research service concluded this was legally feasible — and showed how far discussions had progressed among policymakers. Still, huge political, technological and financial obstacles would remain. A euro nuclear group in Nato, much less a nuclear-based European defence union, is a long way off. The notion that Europeans together might replace the US nuclear deterrent is fanciful.

https://www.ft.com/content/de7fcc78-964f-11e8-95f8-8640db9060a7?desktop=true&segmentId=dd5c99e9-30be-ddd0-c634-ff3a0c2b738f#myft:notification:daily-email:content
Klikkaa laajentaaksesi...

Oma vai yhteinen tuomiopäivänpommi?
 
Suomi tais iskee kätensä pas*kaan kyynärpäitä myöten Ranskan suhteen...?

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/25...ato-linjassa-miellyttaa-sauli-niinistoa-jukka

Merkittävä ero hallitusohjelmien Nato-linjassa miellyttää Sauli Niinistöä - Jukka Tarkka: ”Turha kuvitella, että Ranska takaa Suomelle jotakin”

Jaa artikkeli:

katjarapeli.png

Katja Incoronato
Luotu:
26.8.2018 12:14
  • Kuva: EPA / All Over Press
    17.54230718.jpg

    "Nato-jäsenyys on minusta mahdollisuus ja sen vuoksi olen nykyiseen hallitusohjelmaan tyytyväinen", Sauli Niinistö sanoi lauantaina.


|
NATO-KESKUSTELU
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi lauantainaTasavallan presidentin kyselytunnilla Yle Radio 1:ssä pitävänsä hyvänä Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaan kirjattua linjausta. Niinistön tulkinnan mukaan linjaus tarkoittaa sitä, ettei Suomi itse sulje ovea Natoon.

”Nato-jäsenyys on minusta mahdollisuus ja sen vuoksi olen nykyiseen hallitusohjelmaan tyytyväinen. Siinä avattiin edelleen se mahdollisuus, että Suomi ei sulje itse ovea, verrattuna aikaisempaan hallitukseen 2011, joka suorastaan epäsi sen mahdollisuuden itseltään. Tapahtui siis tällainen muutos”, presidentti sanoi.
Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa linjataan, että ”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.”


Linjauksesta puuttuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa ollut lause, jonka mukaan ”Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.”
Sauli Niinistö korosti lauantaina uskovansa Suomen nykyiseen rakennelmaan eli omaa puolustukseen, länsisuhteisiin ja hyviin naapurussuhteisiin Venäjän kanssa. Heikoin rakennelma nykyisellään on Niinistön mukaan neljäs pilari eli kansainvälinen sopimusjärjestelmä.

Tasavallan presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat perjantaina,että Suomi on kiinnostunut osallistumaan Ranskan esittämään uuteen puolustusyhteistyöhankkeeseen.
Valtiotieteen tohtori, historioitsija Jukka Tarkka arvioi, että Ranskan tarjoama puolustusyhteistyö olisi hieno lisä Suomen rakentamaan kahdenvälisten yhteistyösopimusten verkkoon.
”Sitä tarvitaan, koska Suomi ei salli itselleen kaikkein yksinkertaisinta ja kattavinta puolustusyhteistyötä, joka on Nato”, Tarkka kommentoi Facebookissa.

Jukka Tarkka
2 tuntia sitten
Ranskan tarjoama puolustusyhteistyö olisi hieno lisä Suomen rakentamaan kahdenvälisten yhteistyösopimusten verkkoon. Sitä tarvitaan, koska Suomi ei salli itselleen kaikkein yksinkertaisinta ja kattavinta puolustusyhteistyötä, joka on Nato.

Mutta on turha kuvitella, että Ranska takaa Suomelle jotakin, jos Suomi ei anna sille mitään. Missään ei ole sellaista rusinapullaa, jonka leipuri jakaisi kaikki herkut parhaiden palojen poimijalle, eikä saisi itse mitään.


”Mutta on turha kuvitella, että Ranska takaa Suomelle jotakin, jos Suomi ei anna sille mitään. Missään ei ole sellaista rusinapullaa, jonka leipuri jakaisi kaikki herkut parhaiden palojen poimijalle, eikä saisi itse mitään”, hän jatkaa.


Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu arvioi aikaisemmin, ettei Suomen osallistumista hankkeeseen pidä ylikorostaa. Hanke poikkeaa Pesun mukaan Suomen muista puolustusyhteistyökuvioista siten, että fokus ei ole aluepuolustuksessa vaan eurooppalaisten kyvyssä operoida EU:n ulkopuolella.
”Ranska kaipaa operaatioihin kipeästi kumppaneita, joita se aloitteellaan toivoo. EI2:n toisena tavoitteena on eurooppalaisen strategisen kulttuurin luominen. Ranska haluaa, että Euroopan maiden turvallisuuspoliittiset painopisteet siirtyisivät kohti interventionistista ja Euroopan autonomiaa korostavaa näkemystä.”


EI2:n toisena tavoitteena on eurooppalaisen strategisen kulttuurin luominen. Ranska haluaa, että Euroopan maiden #turpo-painopisteet siirtyisivät kohti interventionistista ja Euroopan autonomiaa korostavaa näkemystä. Ei täysin linjassa strategisen kulttuurin kanssa. 3/​
— Matti Pesu (@PesuMatti) August 24, 2018​

Klikkaa laajentaaksesi...
 
Viimeksi muokattu:
Interventionisti innostuu.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin mukaan sotilaallinen ja strateginen yhteistyö ovat konkreettisia asioita, joissa Ranska voi auttaa Suomea.

– Tarkoitan interventiota konkreettisesti, jos Suomea kohtaa uhka, Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi tiedotustilaisuudessa, jonka hän piti yhdessä Suomen presidentin Sauli Niinistön kanssa Helsingissä.

Presidenteiltä kysyttiin, mitä konkreettista Ranska on valmis tekemään Suomen hyväksi puolustusyhteistyössä ja mitä Suomi on valmis tarjoamaan Ranskalle.

Macron sanoi, että kun terroristit hyökkäsivät Ranskaan vuonna 2015, he aktivoivat Lissabonin sopimuksen artiklan 42.7.

– Ensimmäinen maa, joka meitä auttoi, oli Suomi. Tämä on konkreettinen esimerkki, mitä me olemme tehneet yhdessä ja mitä olemme velkaa Suomelle, Macron sanoi. Hän lisäsi, että Suomi on jo auttanut Ranskaa konkreettisesti.

Macronin mukaan ensimmäiseksi täytyy edetä eurooppalaisissa rakenteissa Euroopan tasolla. Macron sanoi Euroopan interventioaloitteen, johon Suomi on lähdössä mukaan, vahvistavan eurooppalaista puolustusulottuvuutta.

https://www.verkkouutiset.fi/emmanuel-macron-ranska-valmis-interventioon-jos-suomea-kohtaa-uhka/
Klikkaa laajentaaksesi...

Tässä on hieman puurot ja vellit sekaisin. "Eurooppalaisia rakenteita Euroopan tasolla" on varovaisesti rakennettu (esim. EU:n puolustusrahastot), mutta Ranskan aloitteessa on kyse Ranskan johtamasta interventioryhmittymästä, jonka toimintaan muut maat osallistuvat niin halutessaan.
 
Artiklan arvoitus.

”Euroopan turvatakuu, Lissabonin sopimuksen artiklan 42.7 sisältö, on pitkään ollut arvoitus. Hyvä että maat vihdoin käyvät siitä kahdenvälisiä keskusteluja. Niin arvoitus ratkeaa”, Niinistö twiittasi maanantaina tavattuaan Steinmeierin.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259123-presidentti-sauli-niinisto-iloitsee-artikla-427n-arvoitus-viimein-ratkeamassa
Klikkaa laajentaaksesi...

Aika kryptisesti Artikla 42.7 on kirjoitettu.

On sekaisin YK, Nato ja tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonne.

Lissabonin sopimuksen (SEU 42 art 7 kohta) avunantovelvoite:

”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”.
 
Saksan, Britannian ja Ranskan aloitteet.

Suomen kansainvälinen puolustusyhteistyö on kehittynyt tällä vuosikymmenellä niin kahden- kuin monenkeskisesti. Uusimmiksi yhteistyön muodoiksi ovat nousseet esiin järjestelyt, joissa yksittäisten eurooppalaisten valtioiden johdolla on muodostettu halukkaiden valtioiden ryhmiä kehittämään sotilaallisia suorituskykyjä, parantamaan ennakointikykyä tiedonvaihdolla tai muodostamaan sotilasoperaatioihin kykeneviä joukkoja. Suomi on liittynyt tai ilmaissut halun liittyä kolmeen tällaiseen yhteistyöryhmään.

Suomen osallistuminen Saksan suorituskykyjä kehittävään FNC-kehysvaltioryhmään, Britannian joukkojen harjoituksiin ja valmiuteen keskittyvään JEF-joukkoon tai ehkä Ranskan strategista ajattelua yhtenäistävään EII-yhteistoimintaan ei silti velvoita Suomea osallistumaan kriisinhallintaan tai muuhun kansainväliseen toimintaan. Suomalaisten sotilaiden osallistuminen operaatioihin päätetään aina kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Eri ryhmissä tehtävässä yhteistyössä ei ole kyse myöskään kilpailuasetelmasta, vaan jokaisella yhteistyömuodolla on tarkoituksensa ja paikkansa.

Pitää huomata myös, että FNC-, JEF- tai mahdolliseen EII-puolustusyhteistyöhön käytettävät panostukset ovat rajalliset Puolustusvoimien kansalliseen puolustukseen suunnattuihin resursseihin nähden. Puolustusyhteistyömme yhteistyöryhmissä koostuu toistaiseksi upseerien asettamisesta ryhmien muodostamiin esikuntiin ja työryhmiin sekä ja osallistumisesta yhteisiin harjoituksiin. Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että puolustusyhteistyömme taustalla ovat aina kansalliset lähtökohtamme ja tarpeemme. Puolustusyhteistyön sotilaallisena tavoitteena on Puolustusvoimien yhteistoimintakyvyn kehittäminen valittujen kumppanien kanssa. Yhteistoimintakyky vahvistaa Suomen normaali- ja poikkeusolojen puolustuskykyä sekä edesauttaa sotilaallisen avun antamista ja saamista.

https://www.aamulehti.fi/mielipiteet/puolustusyhteistyo-on-tarkeaa-suomelle-201199470
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomi tarkkailuoppilaana?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top