Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

[Nojatuolistrategi]

Euroopan aseteollinen kompleksi.

Italy’s election, which saw anti-establishment parties make sweeping gains, could throw the progress of European defence consolidation into doubt, said the head of one of Europe’s largest defence companies.The elections could jeopardise the creation of an alliance between Italy’s Fincantieri and France’s state-owned Naval Group, which is 35 per cent owned by Paris-based Thales.

https://www.ft.com/content/7f2a36de-2113-11e8-a895-1ba1f72c2c11

 

[Nojatuolistrategi]

Hillotolppakengät tilaukseen.

Puolustusministeriön materiaaliyksikön johtaja Olli Ruutu siirtyy Euroopan puolustusviraston EDA:n varatoimitusjohtajaksi, kertoo puolustusministeriöhttp://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/chefen-for-forsvarsministeriets-materielenhet-olli-ruutu-blir-vice-verkstallande-direktor-vid-europeiska-forsvarsbyran-european-defence-agency-eda-?utm_source=dlvr.it&utm_medium=twitter. Ruutu aloittaa tehtävässään kuluvan viikon perjantaina. EDA kertoi nimityksestä https://www.eda.europa.eu/info-hub/press-centre/latest-news/2017/11/15/olli-ruutu-appointed-deputy-chief-executive-of-the-european-defence-agency-(eda)marraskuussa.

Vuonna 2004 perustettu EDA on EU:n neuvoston alainen virasto, joka toimii hallitustenvälisesti ja suoraan jäsenmaiden puolustusministerien ohjauksessa.

Viraston tehtävä on tukea jäsenvaltiota sotilaallisten suorituskykyjen kehittämisessä. Se tekee työtä myös puolustusmateriaalihankintojen ja tutkimuksen parissa. EDA:n toimintaan osallistuvat kaikki EU-maat Tanskaa lukuun ottamatta.

Ruudun tehtävää voi pitää merkittävänä, koska Suomella on vain harvoja yhtä korkean tason tehtäviä EU:ssa, puolustusministeriöstä arvioidaan. Puolustusalalla toinen suomalainen, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen toimii EU:n sotilasesikunnan päällikkönä.https://www.hs.fi/paivanlehti/22052017/art-2000005220609.html

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005601414.html

 

[Nojatuolistrategi]

Liian vähän, liian myöhään. Mutta parempi kuin ei mitään milloinkaan.

EU:n historian ensimmäinen puolustusteollisuuden kehittämisohjelma on parhaillaan perusteilla. EU-parlamentti äänestää neuvottelumandaatistaan ohjelman perustamiseksi tänään Strasbourgissa.

– Kyseessä on varsin mittava puolustusteollisuuden kehittämisohjelma. Siihen on varattu rahoitusta kahdelle ensimmäiselle vuodelle 500 miljoonaa euroa, mutta vuoden 2020 jälkeen summa on määrä kasvattaa miljardiin vuodessa. Ohjelmalla vivutetaan kansallista rahoitusta, ja sen on arvioitu tuovan jopa viisinkertaiset investointivaikutukset, kokoomusmeppi ja teollisuusvaliokunnan jäsen Henna Virkkunen kertoo.

Virkkunen muistuttaa, että jo viime vuonna EU-komissio avasi myös 90 miljoonan euron tutkimusrahapotin haettavaksi puolustusalan tutkimukseen, kuten robotiikkaan, elektroniikkaan, metamateriaaleihin ja salattuihin ohjelmistoihin. Jatkossa tutkimusohjelman rahoitustaso on määrä nostaa 500 miljoonaan euroon vuodessa.

https://www.verkkouutiset.fi/henna-virkkunen-suomalaiset-yritykset-kehittamaan-eun-puolustusteknologiaa/

 

[Nojatuolistrategi]

Sen lauluja laulat...

Komission varapuheenjohtajan mukaan Britanniasta on tullut erittäin vahva EU:n puolustusyhteistyön tukija.

– En odota enkä oleta, että Brexitistä olisi merkittävää kielteistä vaikutusta Euroopan turvallisuudelle, EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi Helsingissä järjestetyssä MTS:n EU:n puolustusyhteistyön näkymiä -seminaarissa.

Eurooppa on tiivistämässä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä nopeammin kuin koskaan. Pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) aloittaminen on tärkeä askel Euroopan turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämisessä. Yhteensä 25 EU-jäsenmaata on ilmaissut poliittisen tahtonsa käytännön yhteistyön syventämiseen.

Britannia ei ole ollut perinteisesti erityisen innostunut EU:n puolustuksesta. Britannia on yleisellä tasolla katsonut, että EU:n yhteistyötä ei kannata tiivistää, koska maa kuuluu Natoon.

– Brexit-kansanäänestyksen jälkeen tämä tilanne muuttui. Britanniasta on tullut erittäin vahva EU:n puolustusyhteistyön tukija, Katainen totesi.

– He sanovat sen julkisesti ja selkeästi.

https://www.verkkouutiset.fi/jyrki-katainen-brexit-ei-vaikuta-kielteisesti-eun-turvallisuuteen/

 

[Nojatuolistrategi]

Konkretiaa tai sen puutetta.

EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataista on haastatellut Lissabonin turvalausekkeesta Ilta-Sanomat. Asia oli paljon esillä presidentinvaalien väittelyissä, joissa erityisesti presidentti Sauli Niinistö toi esiin keskustelua siitä, miten avunantoon velvoittava turvalauseke ymmärretään.

Jyrki Kataisen mukaan ”Suomessa käyty pohdinta Lissabonin sopimuksen turvalausekkeesta kannattaisi kytkeä esimerkiksi hybridi- tai kyberhyökkäykseen liittyvään konkretiaan”.

– Esimerkiksi sen suhteen voisi olla aktiivisen vaikuttajan rooli tarjolla. Kun kyber- tai hybridihyökkäyksiä tapahtuu, mitä silloin odotetaan muilta jäsenmailta ja millaisia kykyjä tai toimintoja pitäisi luoda EU:n sisällä, jotta apua voidaan antaa ja vastaanottaa?, Jyrki Katainen sanoo IS:lle.

Katainen ei usko, että asiaan voi saada ”kovin suurta selkeyttä”.

– Käsitteen selvittämistä tärkeämpää olisi etsiä konkreettisia keinoja, missä apu laukeaa heti, kun jäsenmaa sitä pyytää. Kyberpuolella asia on erittäin ajankohtainen, Katainen toteaa.

– Se on fakta, että kun moni jäsenmaa kuuulu Natoon, niin se asia on jo (heidän osaltaan) ratkaistu. Samaan hengenvetoon he usein sanovat, että tottakai autetaan Lissabonin sopimuksen hengessä. Näin varmasti tapahtuukin. Se apu ei vain ole yhtä operationalisoitua kuin Naton piirissä.

Komission varapuheenjohtajan mukaan EU:n rakenteellisessa puolustusyhteistyössä on tapahtunut 12 kuukaudessa enemmän kuin 60 vuoteen.

– Ensimmäistä kertaa EU ja Nato ovat määritelleet yhteistoiminta-alueita turvallisuuden parantamiseksi. Konkreettisia toimia on nyt noin 70. Niissä vastuita on jaettu niin, että EU tekee jotakin ja Nato jotakin. Tai sitten niin, että molemmat tekevät samankaltaisia asioita, jotta vaikuttavuus olisi suuri, hän sanoo.

– Suomi voi esittää, mitä hyvänsä ja katsoa, saako siihen muita maita mukaan. Siinä mielessä voi katsoa, että nämä ovat pieniä hankkeita, että näiden 17 hankkeen kohdalla ei lyhyellä aika välillä puhuta esimerkiksi kymmenistä miljardeista euroista tai ne eivät johda Nato-artikla 5:n kaltaiseen turvatakuuseen.

EU-armeijaa ei hänen mukaansa olla luomassa.

– Ei ainakaan sellaista, joka korvaisi kansalliset joukot. Jos kriisinhallintajoukkojen rahoitus saadaan kuntoon, silloin voidaan sanoa, että meillä on pieni armeija.

https://www.verkkouutiset.fi/jyrki-katainen-islle-suomen-kannattaisi-kytkea-eun-turvatakuut-konkretiaan/

Jos esimerkiksi Venäjä kohdistaa kirurgisen tarkan kemiallisen iskun hermomyrkyllä EU-maahan, miten siihen vastataan?

 

[Nojatuolistrategi]

Ukrainalle pronssisoturimerkki.



https://www.ft.com/content/4d2371ca-30f7-11e8-b5bf-23cb17fd1498

Liettualle kolme pistettä... Ja onhan siellä hännänhuippuna Suomikin. Mutta missä ovat rintamakarkurit?

 

[tulikomento]

Ukrainalle pronssisoturimerkki.

Katso liite: 20481

https://www.ft.com/content/4d2371ca-30f7-11e8-b5bf-23cb17fd1498

Liettualle kolme pistettä... Ja onhan siellä hännänhuippuna Suomikin. Mutta missä ovat rintamakarkurit?

Venäjän ymmärtäjiä ja ystäviähän ovat ainakin Slovakia, Unkari ja Kreikka.

 

[Huhta]

Venäjän ymmärtäjiä ja ystäviähän ovat ainakin Slovakia, Unkari ja Kreikka.

Sekä Itävalta ja Norja.

 

[PSS]

Venäjän ymmärtäjiä ja ystäviähän ovat ainakin Slovakia, Unkari ja Kreikka.

Talouskriisisen Kreikan pankkien holveissa on paljon Venäjältä karanneita ruplia.

 

[Nojatuolistrategi]

Suvun mustat lampaat.

Sky News on listannut myös Euroopan valtiot, jotka eivät ole ainakaan toistaiseksi lähteneet mukaan rangaistuksiin Venäjän toimia vastaan.

Niitä ovat tällä hetkellä Portugal, Luxemburg, Malta, Sveitsi, Kreikka, Slovakia, Slovenia, Itävalta, Bulgaria ja Kypros.

Eräät maista sanovat olevansa täysin mukana, mutta eivät käytännön syistä kykene karkotuksiin esimerkiksi minimaalisen diplomaattisen edustuksen vuoksi.

Esimerkiksi Malta tukee muiden maiden tekemiä Venäjän diplomaattien karkotuksia. Maltan hallituksen mukaan he eivät itse tee niitä, koska heidän oma lähetystönsä Moskovassa on niin pieni, että mikä tahansa vastatoimi Venäjältä käytännössä lopettaisi maiden diplomaattiset suhteet.

Kreikalla ja Kyproksella on läheiset suhteet Venäjään.

Slovakian pääministeri on sanonut diplomaattien karkotuksia ”teatterieleiksi”.

Itävalta on sanonut aikovansa pitää kanavat avoimena dialogille Venäjän kanssa, mutta tukevansa päätöstä kutsua EU-lähettiläs pois Moskovasta.

Venäjän diplomaatteja karkottavat maat ovat USA, Britannia, Ukraina, Kanada, Ranska, Saksa, Puola, Tsekin tasavalta, Liettua, Albania, Australia, Tanska, Italia, Alankomaat, Espanja, Belgia, Kroatia, Viro, Suomi, Unkari, Latvia, Makedonia, Norja, Romania, Ruotsi ja Irlanti sekä Nato.

https://www.verkkouutiset.fi/nama-maat-eivat-karkota-venajan-diplomaatteja/

Ja Nato.

 

[Mustaruuti]

Sekä Itävalta ja Norja.

?

Norja ainakin karkoittaa.

 

[Huhta]

?

Norja ainakin karkoittaa.

Ei ollut Nojatuolistrategin listalla? (Sillä ylemmällä siis, jonka alle vastasin.)

 

[Lepukki]

Ukrainalle pronssisoturimerkki.

Katso liite: 20481

https://www.ft.com/content/4d2371ca-30f7-11e8-b5bf-23cb17fd1498

Liettualle kolme pistettä... Ja onhan siellä hännänhuippuna Suomikin. Mutta missä ovat rintamakarkurit?

Itse yllätyin, että Tsekki karkoitti ja jopa KOLME diplomaattia. Heidän presidenttinsähän on tunnettu Putinisti ja sai juuri vielä kaudelleen jatkoa. Ilmeisesti maan muut päättävät elimet toimivat kuitenkin vielä suhteellisen itsenäisesti.

 

[MeriTJ]

Itse yllätyin, että Tsekki karkoitti ja jopa KOLME diplomaattia. Heidän presidenttinsähän on tunnettu Putinisti ja sai juuri vielä kaudelleen jatkoa. Ilmeisesti maan muut päättävät elimet toimivat kuitenkin vielä suhteellisen itsenäisesti.

Tsekki ollut mielestäni paremminkin melko nationalistinen kun esim EU:ssa aseasioissa ollut kyse. En tunne tarkemmin mutta olisiko presidentti sielläkin enempi keulakuva kuin kippari. Olisi mielestäni melkoinen ihme jos EU/NATO-jäsenyytensä vasta hiljattain saaneet kovasti läntistä hyvinvointia janoavat Euroopan maat alkaisivat pahemmin laistamaan ja olemaan karkoittelematta koska ovat & tulevat aina olemaan sillä suunnalla että Venäjän uhkasta ottavat ekana kopin. Toki poikkeuksena unkarilaiset joihin puraisi ilmeisesti talouskriisi sen verran sujuvasti että otettiin Orban sisään jonka politiikka tuntuu olevan "työnnetään pää venäjän antamaan silmukkaan ja ollaan paikallaan niin ehkä se ei kiristä sitä". Slovakia tuntuu olevan ihmeissään ettei slobomeininki kiristyvässä kilpailussa riitäkään kuralla olevan maan jaloilleen nostoon. Toki uskoisin että heitä on helppo ohjata rahalla koska hyvinvointi tuntuu valuvan siitä maasta kuin vesi linnun selästä.

 

[Nojatuolistrategi]

Piilolihakset.

HS-analyysi: EU:n yhteinen puolustus sai lihakset – ja nyt sen ovat huomanneet myös Euroopan aseteollisuutta kyräilevät amerikkalaiset

EU-valtiojohtajien päätökset ja odotukset rahoituksesta luovat uskoa Euroopan vaatimattomaan puolustusyhteistyöhön.

Palaset ovat paikallaan. Euroopan puolustuksen merkitys riippuu siitä, mitä tapahtuu tämän jälkeen.

”Näemme vielä suuria eurooppalaisia asehankkeita”, sanoo tutkimuslaitos Carnegien Euroopan-johtaja Tomáš Valášekhttps://www.hs.fi/haku/?query=tomas+valasek.

Slovakialainen entinen diplomaatti ja johtava Euroopan turvallisuuspolitiikan tutkija arvioi, että korkean teknologian ja muun muassa tekoälyn maailmassa se ei enää välttämättä tarkoita yhteistä raskasta panssarivaunua tai hävittäjiä.

”Katsomme myös pitempää aikaväliä – mitä teknologioita tarvitsemme ollaksemme terävässä kärjessä 15–20 vuodessa”, sanoo EU:n alaisen Euroopan puolustusviraston EDA:n varatoimitusjohtaja Olli Ruutuhttps://www.hs.fi/haku/?query=olli+ruutu. Hän toistaa useampaan otteeseen, että yhteistyö virastossa tapahtuu hallitusten ohjauksessa eikä valtioiden suvereniteetin kustannuksella.

”Iso muutos on siinä, että valtiojohto ja EU:n komissio ovat mukana”, arvioi vuorostaan EU:n sotilasesikunnan komentaja, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=esa+pulkkinen. Näin on hänen mukaan saatu myös puolustusteollisuus kiinnostumaan.

Tutkimuslaitos Siprin tilastoista selviää, että Yhdysvaltain osuus globaalista aseviennistä vuosina 2012–2016 oli 33 prosenttia. Kun laskee Länsi- ja Keski-Euroopan maat yhteen, osuus on jo yli 26 prosenttia. Ei siis ole mahdotonta, että Eurooppa aikuistuisi ja haastaisi Yhdysvaltain puolustusteollisuuden, Toveri arvioi. Se kuitenkin vaatisi EU-mailta sellaista yhteistyötä, johon ne eivät vielä ole pystyneet. EU:ta vaivaavat päällekkäisyys ja keskinäinen kilpailu. Isot EU-maat haluavat kehittää aseensa itse, minkä takia eurooppalaisilla maavoimilla on esimerkiksi 17 eri taistelupanssarivaunutyyppiä. Yhdysvalloilla on yksi.

Leijonaksi ei tulla päivässä. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005664948.html

Leijonaksi ei tulla päivässä.

 

[PSS]

Avaisiko joku, miksei Suomi nyt sitten lähtenytkään mukaan tähän Ranskan koordinoimaan EU-puolustusvoimiin? Toki Ranskalla saattaa olla halua operointiin ex-siirtomaissaan Afrikassa, mutta kuitenkaan en ymmärrä.
(Ja helpompaahan olisi liittyä NATO:on.)

 

[Talvela]

Avaisiko joku, miksei Suomi nyt sitten lähtenytkään mukaan tähän Ranskan koordinoimaan EU-puolustusvoimiin? Toki Ranskalla saattaa olla halua operointiin ex-siirtomaissaan Afrikassa, mutta kuitenkaan en ymmärrä.
(Ja helpompaahan olisi liittyä NATO:on.)

Eiköhän sinne vielä mennä kun maa on täysin federalistien hallussa, puolustusvoimilla ei ehkä ole niin suurta kiinnostusta sitoutua, niin ainakin sopii toivoa.

 

[Aarne1]

Avaisiko joku, miksei Suomi nyt sitten lähtenytkään mukaan tähän Ranskan koordinoimaan EU-puolustusvoimiin? Toki Ranskalla saattaa olla halua operointiin ex-siirtomaissaan Afrikassa, mutta kuitenkaan en ymmärrä.
(Ja helpompaahan olisi liittyä NATO:on.)

Pitää olla poliitikko jotta osaa selittää tuon ratkaisun. Itse tankkasin Soinin, Vanhasen, Niinistöjen ja Kanervan näkemyksiä, enkä ymmärtänyt.

 

[Aarne1]

Pitää olla poliitikko jotta osaa selittää tuon ratkaisun. Itse tankkasin Soinin, Vanhasen, Niinistöjen ja Kanervan näkemyksiä, enkä ymmärtänyt.

Yksi syy lausuntoautomaattilausuntoihin saattaa olla se, että kuvio on PV:n arvioitavana. Sinänsä fiksua, antaa asiasta tietävien sikojen pohtia asia.

Sika? Vanha vitsi kanasta ja siasta, jotka suunnittelevat ravintolan perustamista. Ruokalistalla on "Bacon & eggs". Kana vain osallistuu, sika sitoutuu.

 

[baikal]

On tämä kyllä melkoista soutamista. Neljännesvuosisata on huokailtu EUn -yhteisen puollllustuksen nimiin- ja sitten kun joku läväyttää konkretiaa tiskiin aloitetaan Suomessa ""arviointi"".

Hieman näyttää siltä, että niin kauan kuin puolustuskeskustelu pysyy parranpärinän asteella on aihe kannatettava. Kun real-konkretiaa alkaa pyyhkiä kehään, niin aloitetaan arviointi. Merkille pantavaa saattaa olla se, että nimenomaan Ruotsi jakaa Suomen asenteen.

Eli nyt kun toi Macron pyyhkii pöytiä lapatohveleilla voidaan todeta: väärin puolllustettu?

Panee miettimään vakavasti myös sitä laajaa Nato-keskustelua, jota Suomessa ja Ruotsissa on käyty. Niin kauan ollaan valmiita vaikka mihin?, kunhan ei tarvi ryhtyä konkreettisiin toimiin? Bingo....uskaltaisin melkein väittää.

EUn yhteisen puolustuksen nimiin on vannottu ja tuskailtu jo neljännesvuosisata....mutta ei vaan synny siinäkään sellaista vetoa, että osallisuus olisi ilmoitusasia.

Panee miettimään oikein todella.