Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Jutussa todetaan, että tärkeintä on nyt välttää ihmiskuntaa uhkaava uusi suuri sota. Karaganov ehdottaa tähän ratkaisua.
– Olisi hyödyllistä ehdottaa dialogin avaamista EU:n kanssa Euroopan turvallisuuden ylläpitämisestä, koska EU pyrkii kasvattamaan rooliaan tällä areenalla.
– Meillä (Euroopalla ja Venäjällä) on paljon yhteistä ja jopa yhteisiä intressejä, jutussa todetaan.

Samalla videolla nostetaan esiin myös usein Kremliä myötäilevän Komsomolskaja Pravdan samana päivänä julkaistu artikkeli. Siinä sivutaan samoja teemoja ja käsitellään EU:n yhteistä puolustusta.
– Eurooppa tarvitsee oman armeijan, mutta ei sotaan Venäjää vastaan vaan päästäkseen eroon Natosta, venäläislehti toteaa.

Venäläinen puolustusasiantuntija toteaa artikkelissa, että ”Euro-armeija olisi todennäköisemmin Naton hautaaja kuin kumppani”.
– Kuka tietää, ehkä Venäjä voisi järjestää yhteisiä sotaharjoituksia eurooppalaisen armeijan kanssa, jutussa todetaan.

https://www.verkkouutiset.fi/venajan-valtion-lehti-varoittaa-tulevasta-suursodasta/
Jokaisella tuntuu olevan oma käsityksensä “Euroopan armeijasta”.

Jos “Euroopan armeija” tarkoittaa yhteistä ydinsukellusvenelaivastoa ja -pelotetta, liittovaltiokehitys olisi pitkällä.

Jos “Euroopan armeija” taas tarkoittaa interventiojoukkoja ranskalaiseen tapaan (muukalaislegioona), valtioliittoakin vähäisempi halukkaiden hallitusten koalitio riittäisi tapauskohtaisesti päättämään – esimerkiksi äänestämällä rahoitusosuutensa suhteessa – mitä tehdään ja minne mennään.

Jos “Euroopan armeija” sitä vastoin tarkoittaa puolustuksellista varautumista ulkoiseen uhkaan tai aggressioon, automaattinen turvatakuulauseke riittää: EU:n paikannus- ja kaukokartoitussatelliiteista jaetaan tiedustelutietoa jäsenmaille; yhteisesti hankitut AWACSit ja raskaat kuljetuskoneet saadaan pyynnöstä lainaksi; keskusvarastosta toimitetaan kiireellistä ase- ja ammusapua ilmasiltaa pitkin; miehittämättömät tiedustelu- ja taistelulennokit saapuvat “käskystä” paikalle. Jne.

Venäjällä saattaa olla toiset toiveet.
 
Viimeksi muokattu:

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
EU:n puolustusteollisuuden integraatio.

Saksa ja Ranska yrittävät hitsata maiden keskeisiä puolustusteollisuusyrityksiä yhteen. Berliinin ja Pariisin hallitukset ovat antaneet konserneille tehtäväksi luoda uudet kattavat ilma- ja maataistelujärjestelmät hävittäjineen ja panssarivaunuineen.

Ilmataistelujärjestelmä (FCAS), joka pitää sisällään satelliitit, ohjukset, tiedustelu- ja huoltokoneet sekä tukialukset, on tuomassa arviolta noin 500 miljardin euron tilaukset puolustusteollisuudelle. Järjestelmän ytimessä on uusi hävittäjä, josta kaavaillaan seuraajaa Eurofighterille ja Rafaelelle sekä kilpailijaa yhdysvaltalaiselle F-35:lle.

F-35:n kehittäjällä ja valmistajalla Lockheed Martinilla on jalka oven välissä jo useissa Euroopan maissa. Saksa ja Ranska haluavat omalla ilmataistelujärjestelmällä nimenomaan vähentää eurooppalaisten Nato-maiden riippuvuutta Yhdysvalloista.

Saksa ja Ranska ovat lähteneet kehittämään yhdessä myös uutta taistelupanssarivaunua ja sitä tukevaa maataistelujärjestelmää (MGCS). Kyse on arviolta sadan miljardin euron tilauksista. Panssarivaunu olisi seuraaja ranskalaiselle Leclercille ja saksalaiselle Leopard2:lle, jonka valmistaja on Krauss Maffei-Wegmann (KMW).

Periaatteessa molemmissa maissa tavoite on silti sama. Uudesta ilmataistelujärjestelmästä ei saa tulla Eurofighterin kaltaista ”poliittista, logistista ja taloudellista katastrofia”, kuten eräs saksalaisen hallituslähde asian muotoilee.
Kansainvälinen puolustusteollisuus
USA: Kuusi yritystä 10 parhaan joukossa. Lockheed Martin suurin (liikevaihto 40,8 mrd USD).

Britannia: Brexit muuttaa roolia. BAE Systems 4. suurin (liikevaihto 22,8 mrd USD).

Ranska: Haluaa johtoaseman EU:ssa. Thales sijalla 10 (liikevaihto 8,2 mrd USD).

Saksa: Rheinmetall vasta sijalla 26 (liikevaihto 3,3 mrd USD).

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/saksa-ja-ranska-ajavat-puolustusjatteja-yhteen-tavoitteena-isot-tilaukset-ja-nato-riippuvuuden-vahentaminen/3dca5d38-3989-3720-904a-6832b79b24c4

Kansalliset kääpiöt vastaan ylikansalliset jätit.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Saksan uusi panssaripataljoona.

Saksa perustaa uuden panssaripataljoonan. Uusi joukko-osasto sijoitetaan Hardheimin sotilastukikohtaan Frankfurtin eteläpuolelle. Asiasta ilmoitti Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen.

– Tämän myötä Saksan armeija kasvaa ensi kertaa vuosikymmeniin, von der Leyen toteaa Saksan puolustusministeriön julkaisemassa lausunnossaan.

Perustettavan 363. panssaripataljoonan esikunta ja ensimmäinen komppania asettuvat Hardheimiin ensi vuoden lokakuussa. Toisen komppanian on määrä olla toimintavalmiina lokakuussa 2021. Lisäksi pataljoonaan liitetään kaksi muuta komppaniaa, jotka siirtyvät Baijerissa ja Thüringenissä sijaitsevista tukikohdista.

Ennen uuden joukko-osaston perustamista Saksan maavoimiin on kuulunut viisi panssaripataljoonaa.

– Panssarijoukkomme ovat Saksan maavoimien selkäranka. Ne kantavat päävastuun kansallisesta ja liittolaistemme puolustuksesta. Siksi investoimme niihin voimakkaasti, ministeri von der Leyen sanoo.

Saksan puolustusteollisuus on parhaillaan päivittämässä yli sataa Leopard 2A7 -taistelupanssarivaunua, joista osa tulee valmistuttuaan palveluskäyttöön uuteen 363. pataljoonaan.

Saksan puolustusbudjetti nousee ministerin mukaan ensi vuonna jo viidettä vuotta peräkkäin.

– Jo pelkästään vuodesta 2018 vuoteen 2018 kasvua on yli neljä miljardia euroa, von der Leyen toteaa.

Kahdentoista prosentin kasvu riittää hänen mukaansa täyttämään Naton jäsenmailleen asettamat vaatimukset ja osoittamaan, että Saksa panee vuonna 2014 järjestetyn Walesin huippukokouksen päätöksiä myös rakenteellisesti täytäntöön.

– Presidentti Putin ei arvosta heikkoutta. Mielistely tai myötäily eivät tee häntä ystävällisemmäksi, puolustusministeri totesi.
https://www.verkkouutiset.fi/saksa-vahvistaa-armeijaansa-ensi-kertaa-sitten-kylman-sodan/
 

Panssari Salama

Ylipäällikkö

Falangi

Kenraali
"Perustettavan 363. panssaripataljoonan esikunta ja ensimmäinen komppania asettuvat Hardheimiin ensi vuoden lokakuussa. Toisen komppanian on määrä olla toimintavalmiina lokakuussa 2021. Lisäksi pataljoonaan liitetään kaksi muuta komppaniaa, jotka siirtyvät Baijerissa ja Thüringenissä sijaitsevista tukikohdista."

Eli onko tuo uusi pataljoona siis vain kaksi uutta komppaniaa (joiden kokoaminen kestää kolme vuotta) ja kaksi vanhaa jo olemassa olevaa komppaniaa, jotka siirretään joistain muista yksiköistä?
 

Old Boy

Ylipäällikkö
Ei mene uuden panssaripataljoonan perustamiseen kuin kolme (3) vuotta saksalaisella. 4Mrd€ budjettikorotus 2019:lle verrattuna 2018 luulisi nopeuttavan asioita, mutta niin se varmaan vaan on, että se mikä on kerran purettu, on hidas rakentaa takaisin.
Kyse on operatiivisesta valmiudesta, joka on ihan eri asia kun perustaminen. Siinä joukko on koulutettu sa-tehtäväänsä ja sen osaaminen on mitattu ja todettu riittäväksi NATOn vakiokriteerein. Toki perustaminenkin on hidasta, alkaen koulutus- varasto, hallinto- huolto- ym tilojen hankinnalla. Sekä jatkuen osaavien kouluttajien hommaamisella sekä miehistön rekrytoinnilla. Viimemainittu on nykyään ongelma ammattiarmeijoille maasa kun maassa. Varmasti saa siis sen kolme vuotta kulumaan.
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Saksan puolustusministerin mielipide.

It’s absolutely essential that we Europeans support one another. After all, other major and superpowers are determinedly pursuing their own interests and expanding their strategic influence around the world.

Wolfgang Clement is wrong, however, in focussing primarily on the potential for quick money savings when it comes to military collaboration. The reality is that expanding our security capabilities first means increased and coordinated investment in equipment that is modern and mutally compatible.

This initial funding will then lead to synergies and reduce procurement and operational costs, as well as enabling the joint training of soldiers and much-needed modernization. That’s why we need intelligent incentives for joint investment, such as those in the European Defense Fund.
https://www.handelsblatt.com/today/opinion/ursula-von-der-leyen-europe-is-forming-an-army/23851656.html?share=twitter&ticket=ST-1968420-W4THcY2SnvSHcRKIWPfi-ap4
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Pienten askelten politiikkaa.

In the discussion on common defence, we may only be at the point where we were in 1969 on monetary integration. The external event to prompt a rethink in Berlin and Paris has been repeated threats by President Donald Trump that the US will leave Nato. Even in the unlikely event of this happening, Germany and France would not be in a position to create a joint army.

Germany, in particular, is politically not ready; it spends only 1.2 per cent of its gross domestic product on defence, as opposed to France’s 2 per cent. The German constitution mandates that any decision to deploy troops has to be agreed by the Bundestag. Attitudes towards military engagement differ fundamentally between the two.Aachen will not shift German political views on defence. But I would not rule out that, over time, it could become more acceptable for a German government to raise defence spending targets — so long as this occurs in a European context.

After the Werner report came a series of loose currency arrangements followed by the European exchange rate mechanism. The way to a common army is not only paved with good intentions but with many small steps, such as a pooling of defence procurement. In the preamble to the Aachen treaty France and Germany promise to take their “bilateral relations to a new level”. One day, while you are looking the other way, that will actually happen. https://www.ft.com/content/f32cc42e-20b9-11e9-b126-46fc3ad87c65
EU:n puolustusrahasto, EU:n keskusasevarasto, EU:n/Ranskan nuclear sharing -järjestely.
 

Heinrich

Kersantti

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Saksan puolustusbudjetti 1.5 prosenttiin BKT:sta.

Saksa antoi tiistaina Natolle sitoumuksensa nostaa puolustusmenonsa vuoteen 2024 mennessä kaikkiaan 1,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, kertoivat uutistoimisto Dpa ja saksalaislehti Der Spiegel.

Sitoumus tarkoittaa sitä, että Saksan puolustusbudjetti nousee nykyisestä 43,2 miljardista eurosta hieman yli 60 miljardiin euroon. Jos vertailuvuotena pitää vuotta 2014 ja Saksan silloisia puolustusmenoja, 33 miljardia euroa, Saksa korottaa kymmenessä vuodessa puolustusmenojaan 80 prosenttia.

Saksalle Nato-maiden tavoite kahden prosentin tavoite on ollut vaikea, sillä Saksa katsoo, että tavoitetasolle ei ole mitään erityistä sotilaallista syytä. Puolustusmenojen osuuden nopea nosto ei olisi Saksan puolustusvoimien näkökulmasta mielekästä rahankäyttöä, vaikka Saksa on myöntänyt, että sen on lisättävä kalustohankintojaan. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005991175.html
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Suomi ja Ruotsi eri linjoilla?

Iltalehti uutisoi keskiviikkona, että Ruotsin hallitus tyrmää täysin ajatuksen euroarmeijasta sekä EU-puolustuksesta.

– Emme halua eurooppalaista armeijaa emmekä eurooppalaisen armeijan komentajaa. Näemme sen ilmeisenä, että Nato on Euroopassa organisaatio, jolla on vastuu sotilaallisella puolella, Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi keskiviikkona Tukholmassa.

Hultqvist totesi myös, ettei Ruotsi näe mitään vaihtoehtoista kehitystä, mitä EU:hun tulee, eikä myöskään yritä vaikuttaa sellaisen syntymiseen.
Ruotsin hallitus tyrmää täysin ajatuksen euroarmeijasta ja EU-puolustuksesta.

- Emme halua eurooppalaista armeijaa emmekä eurooppalaisen armeijan komentajaa. Näemme sen ilmeisenä, että Nato on Euroopassa organisaatio, jolla on vastuu sotilaallisella puolella. Euroopan unionilla on käsityksemme mukaan muita tarkoituksia, Hultqvist vastaa Iltalehden kysymykseen.

- Mielestämme Naton ja EU:n pitää täydentää toisiaan. Näemme yhteistyön luonnollisena kyber- ja hybridipuolella, Ruotsin puolustusministeri jatkaa.

Hultqvist mainitsee myös EU-maiden välisen puolustusasioiden pysyvän rakenteellisen yhteistyön, mutta sen painopiste on tutkimustoiminnassa ja eurooppalaisen aseteollisuuden tukemisessa yhteisten hankintojen kautta.

- Meillä ei ole myöskään aikomusta muuttaa liittoutumattomuuttamme, vaan näemme puolustuskysymyksen perustaltaan kansallisena, Hultqvist kertoo.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f91f016a-3fd6-476c-831e-683a75e77cc0

Presidentti muistutti, ettei Natollakaan ole erillistä armeijaa, vaan ainoastaan Naton jäsenmaiden armeijat.

Presidentin mukaan Euroopassa pohditaan parhaillaan, sisältääkö avunantovelvoite käytännössä myös sotilaallista apua vai ei.

Niinistö kertoo, että hänellä on ollut jo jonkin aikaa tapana esittää muille EU-johtajille teoreettinen, mutta havainnollistava kysymys: ”Jos joku Naton ulkopuolinen EU-maa joutuisi valtausyrityksen tai valtauksen kohteeksi, mitä tekisi muu EU?”

Niinistöllä on teoreettiseen kysymykseen kolme herättävää vastausvaihtoehtoa.

– Yksi, kutsutaanko valtaaja pöytään? Kaksi, pidetäänkö uusi kokous todeten, että unioni on nyt hajonnut, kun yksi puuttuu ja teemme uuden unionin jäljellä olevien kesken, ja kolme, vai mennäänkö jäsenmaata auttamaan, ettei näin käy?

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2f055650-0cc9-4517-80aa-dc982219a17c
Saman kolikon kaksi puolta: Euroopan EU- ja Nato-maat ovat suureksi osaksi samoja valtioita.

Naton artikla 5, standardit, harjoitukset ja kollektiivisen puolustuksen organisointi on jo pitkälti viety käytäntöön.

Entä EU:n artikla 42.7? Miten se konkretisoidaan täydentämään Naton artiklaa 5?

Varminta on vaatia EU:n jäsenmaita antamaan turvatakuut etukäteen ennen kriisiä: rahoitus EU:n puolustusrahastoon, rahoilla ”turvatakuuasevarikko” ja lopulta yhteinen (ydin)pelote.
 

Benelli

Respected Leader

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
"Tässä muuta tarvita kuin Laurilan rykmentti!" :D
 

Panssari Salama

Ylipäällikkö
Suurin osa on jo, ja mitä moni ei tunnu ajattelevan on sellainen fakta että käytännössä kukaan ei halua rakentaa uutta johtamisjärjestelmää Naton rinnalle.
Vain Suomella ja Ruotsilla on täysin itseaiheutettu NATO-kammo, joskin Ruotsissa sentään suuri yleisö on paremmin kärryillä missä mennään.
 

Benelli

Respected Leader

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
EU-budjetista 30 miljardia puolustukseen.

Federica Mogherini: Eurooppa tarvitsee sotilaallista voimaa
Ideologinen debatti EU:n puolustusulottuvuudesta on korkean edustajan mukaan loppuun käsitelty.

Pitkään jatkuneen ideologisen väittelyn jälkeen Euroopassa tunnustetaan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin mukaan vihdoin yleisesti, että sotilaallinen voimankäyttö on tietyissä olosuhteissa välttämätön osa unionin keinovalikoimaa.

– Siksi olemme viimeisten kahden vuoden aikana – lopulta – rakentaneet eurooppalaista puolustusta. Kyse on asiasta, josta perustajaisämme ja -äitimme aina unelmoivat, mutta eivät koskaan kyenneet sitä toteuttamaan, Münchenin turvallisuuskonferenssissa puhunut Mogherini sanoo.

Eurooppalaista puolustusta kehitettäessä on Mogherinin mukaan erityisen tärkeää kannustaa jäsenvaltioita suunnittelemaan yhdessä puolustusmenojaan, toteuttamaan yhteisiä investointeja ja tutkimushankkeita, harjoittelemaan yhdessä ja myös toimimaan yhdessä kentällä. Tähän tähdätään nyt pysyvällä rakenteellisella yhteistyöllä (Pesco).

– Investoimme ensimmäistä kertaa koskaan resursseja EU:n budjetista tämän mahdollistamiseksi, Mogherini sanoo. Unionin puolustuspanostukset kohdistuvat hänen mukaansa niin maahan, ilmaan ja merelle kuin myös avaruuteen ja kyberiin.

– Kaikkiaan olemme ehdottaneet 30 miljardin euron rahoitusta puolustukseen liittyviin hankkeisiin seuraavalla seitsemän vuoden budjettisyklillä. Vielä muutama vuosi sitten EU:n budjetista ei investoitu puolustukseen yhtään mitään, hän toteaa.

Mogherini tuntee ylpeyttä siitä, että myös EU:n ja Naton yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt.

– Yhteistyö Naton kanssa on Euroopan unionille luonnollinen valinta. Nato on Euroopan kollektiivisen puolustuksen tukipilari, joka mainitaan myös EU:n sopimuksissa.

– Te kaikki tiedätte, että EU:n jäsenvaltioiden suuri enemmistö kuuluu Natoon ja että suurin osa Nato-liittolaisista on EU:n jäseniä. Siksi eurooppalaisen puolustuksen rakentaminen on tapa vahvistaa Natoa – auttaa eurooppalaisia liittolaisia löytämään resurssit Naton vahvistamiseen, Mogherini toteaa.
https://www.verkkouutiset.fi/federica-mogherini-eurooppa-tarvitsee-sotilaallista-voimaa/
 

Nojatuolistrategi

Ylipäällikkö
Suurin osa on jo, ja mitä moni ei tunnu ajattelevan on sellainen fakta että käytännössä kukaan ei halua rakentaa uutta johtamisjärjestelmää Naton rinnalle.
Niin. Euroopassa useimmat valtiot ovat sekä EU:n että Naton jäseniä.

EU-maista Irlanti, Itävalta, Malta, Ruotsi ja Suomi eivät kuulu Natoon. Nato-maista Albania, Islanti, Montenegro ja Norja eivät kuulu Euroopan unioniin (eikä liioin Turkki, Kanada tai USA).

Rinnakkaisia johtamisjärjestelmiä EU-/Nato-maissa riittää: noin 28 maavoimat, 28 merivoimat ja 28 ilmavoimat. Naton johtamisjärjestelmä arvatenkin koordinoi sen 29 jäsenmaan operaatioita. Toista päällekkäistä johtamisjärjestelmää Naton rinnalle tuskin kaivataan, vaikka ambitioita siihen suuntaan saattaa olla Saksassa ja Ranskassa (”EU-armeija”).

EU:n puolustusrahasto, aseteollisuuden t&k, yhteishankinnat, huoltovarmuusvarastointi ja logistiikka sopivat paremmin unionin toimenkuvaan.
 
Top