Euroopan unionin yhteisen puolustuksen rakentaminen
- Viestiketjun aloittaja Huhta
- Aloitus PVM
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Weberin lista.
Kyberprikaati ja sotilasakatemia.
EPP:n kärkiehdokas haluaa luoda eurooppalaisen puolustusunionin.
Euroopan unionin on Euroopan komission puheenjohtajuutta tavoittelevan Manfred Weberin mielestä kyettävä puolustamaan itseään ja jokaista yksittäistä jäsenmaataan ulkoisia uhkia vastaan. Tämä koskee niin poliittista, taloudellista ja sotilaallista painostusta kuin mahdollisia muita vaikuttamisen keinoja.
Myös Suomen ja Ruotsin kaltaisten sotilaallisesti liittoutumattomien EU-maiden kansalaisten on tulevaisuudessa voitava luottaa unionin jäsenyyden tarjoamaan turvaan, Euroopan kansanpuolueen ryhmää Euroopan parlamentissa johtava saksalaispoliitikko sanoo Verkkouutisille.
– Euroopan yhdentyminen on edennyt aiempina vuosikymmeninä vaiheittain saavutuksesta toiseen – yhteismarkkinoista euron perustamiseen ja Schengen-alueen muodostamiseen. Pidän hyvin luontevana, että polttopisteeseen nostetaan nyt ulkosuhteet ja puolustus. Uskon sen muistuttavan jokaista EU-kansalaista siitä, miten tärkeää meidän on pitää yhtä ja myös puolustaa itseämme yhteistuumin, Weber toteaa.
Unionin puolustusulottuvuuden kehittämisen tärkeys on hänen mukaansa laajalti tunnustettu, mutta sen toteuttamisessa ei ole edetty riittävän nopeasti.
– Olemme olleet hitaita – aivan liian hitaita. Toukokuussa järjestettäviä eurovaaleja seuraavalla viisivuotiskaudella EU:n on pystyttävä olennaisesti ketterämpään päätöksentekoon ulkopolitiikkaa ja puolustusta koskevissa asioissa, Weber sanoo.
Mutta millainen olisi tiivistyvän yhteistyön lähiajan sisältö? Siitä Weber antaa kaksi esimerkkiä.
– Olen esittänyt muun muassa EU:n yhteisen kyberpuolustusprikaatin perustamista. Euroopassa on paljon erittäin korkealaatuista osaamista, joka meidän on tärkeää kyetä yhdistämään yhteisen lipun alle, hän sanoo.
– Kyberuhkien torjuntaan on jo panostettu paljon kansallisella tasolla. On kuitenkin tärkeää tehdä selväksi, että kyberhyökkäys yhtä jäsenvaltiota vastaan on hyökkäys koko unionia vastaan ja että siihen vastataan koko unionin voimalla.
Weber olisi myös valmis perustamaan uuden eurooppalaisen sotilasakatemian – Yhdysvaltain asevoimien legendaarisen West Pointin eräänlaisen vastineen.
– Kyse olisi korkeakoulusta, jossa jäsenvaltioiden asevoimien nuoret upseerit voisivat vaikkapa vuoden ajan opiskella, tutustua toisiinsa ja vahvistaa eurooppalaista vuorovaikutusta, hän toteaa.
Vaikka kyberprikaati ja sotilasakatemia saattavat vaikuttaa vaatimattomilta askelilta, ne edustavat Weberin mielestä juuri sellaista toteuttamiskelpoista konkretiaa, jota Eurooppa nyt tarvitsee.
https://www.verkkouutiset.fi/manfred-weber-eun-puolustusta-on-vahvistettava-nopeammin/
Myös Suomen ja Ruotsin kaltaisten sotilaallisesti liittoutumattomien EU-maiden kansalaisten on tulevaisuudessa voitava luottaa unionin jäsenyyden tarjoamaan turvaan, Euroopan kansanpuolueen ryhmää Euroopan parlamentissa johtava saksalaispoliitikko sanoo Verkkouutisille.
– Euroopan yhdentyminen on edennyt aiempina vuosikymmeninä vaiheittain saavutuksesta toiseen – yhteismarkkinoista euron perustamiseen ja Schengen-alueen muodostamiseen. Pidän hyvin luontevana, että polttopisteeseen nostetaan nyt ulkosuhteet ja puolustus. Uskon sen muistuttavan jokaista EU-kansalaista siitä, miten tärkeää meidän on pitää yhtä ja myös puolustaa itseämme yhteistuumin, Weber toteaa.
Unionin puolustusulottuvuuden kehittämisen tärkeys on hänen mukaansa laajalti tunnustettu, mutta sen toteuttamisessa ei ole edetty riittävän nopeasti.
– Olemme olleet hitaita – aivan liian hitaita. Toukokuussa järjestettäviä eurovaaleja seuraavalla viisivuotiskaudella EU:n on pystyttävä olennaisesti ketterämpään päätöksentekoon ulkopolitiikkaa ja puolustusta koskevissa asioissa, Weber sanoo.
Mutta millainen olisi tiivistyvän yhteistyön lähiajan sisältö? Siitä Weber antaa kaksi esimerkkiä.
– Olen esittänyt muun muassa EU:n yhteisen kyberpuolustusprikaatin perustamista. Euroopassa on paljon erittäin korkealaatuista osaamista, joka meidän on tärkeää kyetä yhdistämään yhteisen lipun alle, hän sanoo.
– Kyberuhkien torjuntaan on jo panostettu paljon kansallisella tasolla. On kuitenkin tärkeää tehdä selväksi, että kyberhyökkäys yhtä jäsenvaltiota vastaan on hyökkäys koko unionia vastaan ja että siihen vastataan koko unionin voimalla.
Weber olisi myös valmis perustamaan uuden eurooppalaisen sotilasakatemian – Yhdysvaltain asevoimien legendaarisen West Pointin eräänlaisen vastineen.
– Kyse olisi korkeakoulusta, jossa jäsenvaltioiden asevoimien nuoret upseerit voisivat vaikkapa vuoden ajan opiskella, tutustua toisiinsa ja vahvistaa eurooppalaista vuorovaikutusta, hän toteaa.
Vaikka kyberprikaati ja sotilasakatemia saattavat vaikuttaa vaatimattomilta askelilta, ne edustavat Weberin mielestä juuri sellaista toteuttamiskelpoista konkretiaa, jota Eurooppa nyt tarvitsee.
https://www.verkkouutiset.fi/manfred-weber-eun-puolustusta-on-vahvistettava-nopeammin/
Kyberprikaati ja sotilasakatemia.
Tuon sotilasakatemian ainoa todellinen tarkoitus on sitouttaa sotilaita tukemaan sitä EU:n byrokratiaa, minkä ainoa todellinen tarkoitus on ylläpitää EU byrokratiaa. Tämä byrokratia ei voi sietää kansallisvaltioita, koska ne eivät tue EU byrokratian tarkoituksia, ja en rupea selittämään mitä nuo tarkoitukset ovat.
Kysymys kuuluu, että onko kansallisvaltiot jo solutettu tarpeeksi hyvin, että ne on kylliksi typeriä myöntymään tuohon ja luopumaan omasta vaikutusvallastaan.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tuosta olen pitkälti samaa mieltä. Nuo Weberin ehdotukset Nato on jo jossain määrin toteuttanut (esim. yhteisharjoitukset, kybersotakeskus Virossa, yms.).
EU:n pitäisi täydentää Natoa. Siinä missä Nato vastaa puolustusliiton sotilaallisesta johtamisesta ja operaatioista sekä kansallisten asevoimien toiminnan koordinoinnista ja standardoinnista, EU:n pitäisi keskittyä sotatalouteen ja aseteollisuuteen:
- EU:n puolustusrahasto.
- keskusasevarasto.
- yhteinen pelote.
Uusien ehdotusten sijasta olisi parempi keskittyä kasvattamaan EU:n puolustusrahastoa.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Perustuslaillinen kysymys.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Ja vastaus:
Vastakkainasettelu EU:n ja Naton välillä on outo. EU-maat ja Nato-maat ovat Euroopassa suurimmaksi osaksi samat. Samat suorituskyvyt sijaitsevat noissa maissa. Ja Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 sanoo suoraan, että EU:n keskinäisen avunantovelvoitteiden on oltava
”Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”.
Lissabonin sopimuksen (SEU 42 art 7 kohta) avunantovelvoite:
”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259123-presidentti-sauli-niinisto-iloitsee-artikla-427n-arvoitus-viimein-ratkeamassa
”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259123-presidentti-sauli-niinisto-iloitsee-artikla-427n-arvoitus-viimein-ratkeamassa
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Hans Adolf kampanjoi.
https://www.verkkouutiset.fi/turvallisuuspolitiikasta-ei-keskustella/
Sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen turvallisuutta edistetään parhaiten ylläpitämällä vahvaa omaa puolustusta ja osallistumalla aktiivisesti EU:n puolustusyhteistyön ja sotilaallisen toimintakyvyn kehittämiseen. Tähän Suomella on EU:n jäsenenä erinomaiset mahdollisuudet. Erityisesti tulee kehittää EU:n kykyä toimeenpanna keskinäisen avunannon lausekkeen velvoitteita. Tämä tarkoittaa lausekkeen sitovuuden ja automaation selkeyttämistä, EU:n toimielimien roolien selkeyttämistä, avunantolausekkeen velvoitteiden toimeenpanon suunnittelua ja harjoittelua yhteisissä harjoituksissa integroitujen järjestelmien avulla. On hyvä muistaa, että EU ja Nato ovat itse sopineet yhteistyön tiivistämisestä.
https://www.verkkouutiset.fi/turvallisuuspolitiikasta-ei-keskustella/
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Orpo piru vieraassa Helsingissä.
https://www.verkkouutiset.fi/petteri-orpo-ylella-suomi-karsii-jos-eurooppa-hajaantuu/
Turvatakuun konkretisointi agendalle.
Hänen mielestään EU-jäsenyydellä on valtava merkitys Suomen turvallisuuspoliittiselle asemalle.
− Liittyminen EU:hun vuonna 1995 oli meille turvallisuusratkaisu. EU tuo vahvuutta myös sisäiseen turvallisuuteemme esimerkiksi terrorismintorjunnan kautta. Kun emme kuulu sotilasliittoon, silloin kaikki työ, mitä voidaan tehdä yhteisen puolustuksen eteen Euroopan unionissa, on meille eduksi. EU ei kuitenkaan ole riittävä, siksi kokoomus kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Niin kauan, kun Suomi ei ole Naton jäsen, pitää Suomen ajaa Orpon mielestä Lissabonin sopimuksen turvalausekkeen konkretisoimista.
− Eli mitä konkreettisesti tarkoitetaan Lissabonin sopimuksen lausekkeella, jonka mukaan jäsenmaat auttavat toisiaan? Tämä on yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden keskeisiä tavoitteita.
Petteri Orpo muistuttaa, että Euroopan unioni ei ole mikään sotilaallinen toimija tällä hetkellä.
− EU:n jäsenmaat ovat. Kun Britannia on lähdössä EU:sta ainoana todellisena sotilasmahtina EU:ssa, on oleellista ja hyvä asia, että pääasiassa nyt Ranskan vedolla Euroopassa on alettu puhua yhteisestä puolustuksesta ja sen kykyjen kehittämisestä, Petteri Orpo sanoo.
https://www.verkkouutiset.fi/petteri-orpo-ylella-suomi-karsii-jos-eurooppa-hajaantuu/
Turvatakuun konkretisointi agendalle.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Myllykirje setä Samulin asetehtaalta.
Nato-maat nostakoot puolustusbudjettinsa 2 prosenttiin BKT:sta ja ostakoot aseensa USA:sta. Eurooppalaiset aseet eivät käy laatuun. Vasallivaltiot ruotuun.
US warns against European joint military project
Washington letter to Brussels threatens retaliation if American groups are shut out
Twenty-five of the bloc’s 28 member states have signed up to Pesco, which involves projects ranging from a spy school to a new generation of battlefield missiles. The EDF is set to receive €13bn in the EU’s next seven-year budget. https://www.ft.com/content/ad16ce08-763b-11e9-bbad-7c18c0ea0201
Nato-maat nostakoot puolustusbudjettinsa 2 prosenttiin BKT:sta ja ostakoot aseensa USA:sta. Eurooppalaiset aseet eivät käy laatuun. Vasallivaltiot ruotuun.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Virkkusen virkkeet.
https://www.verkkouutiset.fi/euroopan-puolustus-perustuu-natoon/
Vaalikoneissa kysytään, pitäisikö Euroopan unionin perustaa oma armeija. Kysymys on kummallinen. EU-puolustusta kannattaa kehittää, mutta Euroopan unioni ei ole sotilasliitto, eikä siitä sellaista tule. Sitä varten on jo Nato. Valtaosa EU-maista kuuluu Natoon, eikä niillä ole mitään halua, tarvetta eikä resursseja rakentaa Naton kanssa päällekkäisiä järjestelmiä. Niinpä EU-puolustus keskittyy niihin sektoreihin, joita Nato ei kata.
Muutaman viime vuoden aikana sektorilla onkin Euroopassa edetty enemmän kuin vuosikymmeniin. Ehkä oikeampi termi kuvata yhteistyötä olisi puolustus- ja turvallisuusyhteistyö, sillä kun Nato keskittyy vain sotilaalliseen puoleen, on EU:n puolustusyhteistyö luonteeltaan kokonaisturvallisuudesta lähtevää: se on paitsi yhteistä puolustusteollisuuden tutkimusta, kehittämistä ja hankintoja, myös ulkorajavalvontaa, terrorismin torjuntaa, kyberturvallisuutta, rauhan turvaamista EU:n ulkopuolella ja kehitysyhteistyötä. Näissä kaikissa Euroopan unionilla on paljon toimintamahdollisuuksia.
https://www.verkkouutiset.fi/euroopan-puolustus-perustuu-natoon/
Kyllä Yhdysvallat on ostanut myös Euroopasta ja suuri osa EU maisaa haluaa ostaa myös Yhdysvalloista eikä rajoitettuna Saksasta ja Ranskasta.
Kyllä se vasallin asema odottaa näiden EU projektien päässä.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Tuossa ”myllykirjeessä” USAn ongelmana oli kai se, että yhdysvaltalaiset firmat (ja muut ei-EU-maat) suljettaisiin EU:n yhteisprojektien ulkopuolelle.
Samanlaisia ongelmia on ollut Galileo-navigointisatelliittijärjestelmän rakentamisessa EU:n ulkopuolisten firmojen kanssa.
Yhdysvalloilla ja EU:lla oli 2000-luvun alussa kiista Galileon signaalin moduloinnista. Kesäkuussa 2004 EU päätyi BOC(1,1) (Binary Offset Carrier) modulointiin, jonka avulla Galileo ei häiritse samantaajuista GPS-lähetystä. Euroopan Unioni lupasi suojata lännen turvallisuuskysymykset Galileo-ohjelmassaan ("mutual concerns related to the protection of allied and U.S. national security capabilities")[21] Tämän jälkeen EU on nostanut Kiinan Beidoun esiin ongelmana kerta toisensa jälkeen.
Israel ja Kiina käytännössä heitettiin ulos Galileon johtokunnasta ja koko projektista pois Galileon siirtyessä marraskuussa 2007 kokonaan Euroopan komission hankkeeksi. EU:n ulkopuoliset maat Norja ja Sveitsi saivat Euroopan avaruusjärjestön jäseninä erikoisaseman Galileon hallinnossa. 2.4.2009 Norja sitoutui maksamaan 68,9 miljoonaa euroa osuudestaan Galileossa.[22] Vuonna 2010 Euroopan Komissio päätti poistattaa kiinalaiset transponderit kaikista (4) Galileo-satelliiteista. Ne korvattaneen kanadalaisilla (ts. EU:n ulkopuolisilla, mutta länsimaisilla) laitteilla.[23]
Muun muassa Venäjä ja Intia keskustelelivat Galileon toteuttamiseen liittymisestä, mutta pysyivät siitä erossa.
Kiinan Beidou ja Compass-järjelmät toimivat samalla taajuudella kuin Galileo varmistaen sen, etteivät länsimaat pysty häiritsemään Kiinan paikannussatelliitteja ilman häiriötä Galileo-järjestelmälle. EU:n ja Kiinan välillä on 2000-luvun alkupuolelta ollut kiistaa Compass-järjestelmän paikannussignaalien taajuudesta, mutta vuoden 2011 alussa tuli ilmeiseksi, että Galileo on aikanaan maailman neljäs globaali GPS-tyyppinen paikannussatelliittijärjestelmä ja siksikin sen taajuusvaatimukset eivät ole suurin prioriteetti ITUssa jne.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Muukalaislegioona.
Parempi palkkakuopassa kuin kuopassa.
Ranskan Muukalaislegioonan maine perustuu salaperäisyyteen ja nimettömyyteen, mutta nykyisin legioona kertoo operaatioistaan verkkosivuillaan ja jopa sosiaalisessa mediassa.
Legioonalaisia on noin kymmenentuhatta. Uusia legioonalaisia rekrytoidaan verkossa 12 kielellä, myös suomeksihttps://fi.legion-recrute.com/. Pääsyvaatimuksia ovat voimassa oleva passi sekä oman äidinkielen luku- ja kirjoitustaito. Hakijan pitää olla saapumishetkellä vähintään 17,5-vuotias ja enintään 39-vuotias. Alaikäisiltä vaaditaan huoltajien suostumus.
Hakija ei saa olla Interpolin kautta etsintäkuulutettu rikollinen. Hampaiden pitää olla terveet ja hoidetut, ylipainoa ei saa olla. Hakijoille tehdään fyysiset ja psykologiset testit, ja he osallistuvat myös motivaatiohaastatteluihin. Tulokkaiden valinta kestää 2–3 viikkoa. Jos hakija läpäisee seulan, hän tekee palvelusopimuksen viideksi vuodeksi. Epävirallisen Foreign Legion Infohttp://foreignlegion.info/joining/ -sivuston mukaan sadasta hakijasta hyväksytään 10–15. Alokaskoulutus kestää neljä kuukautta, ja sen jälkeen alokkaat määrätään johonkin legioonan 11 rykmentistä.
Legioonalaisia on noin kymmenentuhatta. Uusia legioonalaisia rekrytoidaan verkossa 12 kielellä, myös suomeksihttps://fi.legion-recrute.com/. Pääsyvaatimuksia ovat voimassa oleva passi sekä oman äidinkielen luku- ja kirjoitustaito. Hakijan pitää olla saapumishetkellä vähintään 17,5-vuotias ja enintään 39-vuotias. Alaikäisiltä vaaditaan huoltajien suostumus.
Hakija ei saa olla Interpolin kautta etsintäkuulutettu rikollinen. Hampaiden pitää olla terveet ja hoidetut, ylipainoa ei saa olla. Hakijoille tehdään fyysiset ja psykologiset testit, ja he osallistuvat myös motivaatiohaastatteluihin. Tulokkaiden valinta kestää 2–3 viikkoa. Jos hakija läpäisee seulan, hän tekee palvelusopimuksen viideksi vuodeksi. Epävirallisen Foreign Legion Infohttp://foreignlegion.info/joining/ -sivuston mukaan sadasta hakijasta hyväksytään 10–15. Alokaskoulutus kestää neljä kuukautta, ja sen jälkeen alokkaat määrätään johonkin legioonan 11 rykmentistä.
Vuonna 2017 legioonalaiset edustivat yli 140:tä kansallisuutta. Ranskalaisia oli runsaat kahdeksan prosenttia, ja yli 40 prosenttia oli lähtöisin länsimaista.22 prosenttia oli ”slaaveja”, joihin luetaan kartan perusteella venäläiset, valkovenäläiset, ukrainalaiset, latvialaiset ja liettualaiset. Keski-Euroopasta ja Balkanilta oli 18 prosenttia, Aasiasta 16 prosenttia ja Latinalaisesta Amerikasta 14 prosenttia legioonalaisista. Afrikan mantereelta oli kotoisin vajaat 15 prosenttia.
Legioonassa rivisotilaan lähtöpalkka on 1 280 euroa kuukaudessa. Majoitus ja ruoka ovat ilmaisia. Lisiä maksetaan tehtävän ja mahdollisen ulkomaankokemuksen mukaan.
Parempi palkkakuopassa kuin kuopassa.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
FCAS ja dronet.
https://www.ft.com/content/46ea0018-910d-11e9-aea1-2b1d33ac3271?desktop=true&segmentId=7c8f09b9-9b61-4fbb-9430-9208a9e233c8#myft:notification:daily-email:content
Spain has joined Germany and France in the race to develop an advanced stealth fighter and combat drones to bolster Europe’s defence capabilities. The Future Combat Air System or FCAS, unveiled in front of French president Emmanuale Marcon, envisages a next generation fighter working alongside sophisticated drones to overwhelm advanced enemy defences. Airbus, the European aircraft manufacturer, and France’s Dassault Aviation, have submitted a proposal that could see the first test flights of a demonstrator in 2026.
https://www.ft.com/content/46ea0018-910d-11e9-aea1-2b1d33ac3271?desktop=true&segmentId=7c8f09b9-9b61-4fbb-9430-9208a9e233c8#myft:notification:daily-email:content
Verkkouutiset:
Ursula von der Leyen. LEHTIKUVA / AFP Tobias Schwarz
Ursula von der Leyen VU:lle 2017: Suomi eturintamassa puolustusunioniin
ANTTI KIRKKALA | 05.07.2019 | 13:49- päivitetty 06.07.2019 | 10:39
EU-komission johtoon esitetty Saksan puolustusministeri kannattaa unionin puolustusyhteistyön syventämistä.
EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin seuraajaksi esitetyn Ursula von der Leyenin on arveltu tuovan uusia painotuksia unionin ulkosuhteiden hoitoon.
Saksan puolustusministeri on aiemmin todennut kannattavansa voimakkaasti EU:n puolustuksen kehittämistä sekä poliittisesti että rahallisesti.
Ursula von der Leyen kertoi kesäkuussa 2017 Verkkouutisille toivovansa, että Suomi olisi eturintamassa puolustusunionin kehittämisessä. Hänen mukaansa kyse ei ole kilpailusta Naton kanssa, vaan vahvan eurooppalaisen pilarin rakentamisesta Naton sisään.
– Mutta päätös on tietysti Suomen oma asia. Toivon, että puolustusunioniin liittyy mukaan mahdollisimman monta jäsenmaata, von der Leyen sanoi.
Halukkaiden maiden on von der Leyenin mukaan voitava edetä yhteistyössään ilman, että yksittäiset valtiot voivat jarruttaa päätöksentekoa.
– Kun on kyse ristiriitoja herättävistä ratkaisuista, yksimielisyyden vaatimus on noussut esteeksi. Tarvitsemmekin itse asiassa jotain pysyvän rakenteellisen yhteistyön kaltaista myös ulkopolitiikan saralle, Ursula von der Leyen totesi viime vuoden keväällä.
Tästä taisin kirjoitella johonkin topic'iin muutama viikko sitten... EU tulisi hankkia oma sotilaallinen turvajärjestelmä myös vihollisen ydinaseita vastaan.
www.verkkouutiset.fi
Juuri NATO ulkopuoliset Suomi ja Ruotsi olisivat kaikkein eniten tällaisen tarpeessa.
Euroopalle oma ydinase? "Totta erityisesti Suomelle ja Ruotsille" | Verkkouutiset
Euroopalle oma ydinase? "Totta erityisesti Suomelle ja Ruotsille" | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Juuri NATO ulkopuoliset Suomi ja Ruotsi olisivat kaikkein eniten tällaisen tarpeessa.
Niinistön mukaan ”Euroopan armeijaan” on tulossa lisää maita – tapaa pian Putinin: ”Mielelläni kuulen hänenkin näkemyksen”
"Keskustelua käytiin erityisesti Euroopan turvallisuudesta ja erilaisista hankkeista EU:ssa, tai Ranskan interventioaloitteen osalta.
– Henki oli aika selkeä. Tässä oli kuitenkin kymmenestä maasta mukana väkeä, Niinistö kertoi.
Niinistö paljasti, että Ranskan interventioaloitteeseen (EI2) on tulossa uusia hakijamaita. Tähän mennessä maita on kymmenkunta.
Suomi allekirjoitti aiesopimuksen viime marraskuussa. Macron on kuvannut aloitetta Euroopan armeijaksi. Sillä on tarkoitus kehittää maiden yhteistyötä ja olla vähemmän riippuvaisia Yhdysvalloista."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/778de29d-83fc-44eb-9176-2a284f66f40f
"Keskustelua käytiin erityisesti Euroopan turvallisuudesta ja erilaisista hankkeista EU:ssa, tai Ranskan interventioaloitteen osalta.
– Henki oli aika selkeä. Tässä oli kuitenkin kymmenestä maasta mukana väkeä, Niinistö kertoi.
Niinistö paljasti, että Ranskan interventioaloitteeseen (EI2) on tulossa uusia hakijamaita. Tähän mennessä maita on kymmenkunta.
Suomi allekirjoitti aiesopimuksen viime marraskuussa. Macron on kuvannut aloitetta Euroopan armeijaksi. Sillä on tarkoitus kehittää maiden yhteistyötä ja olla vähemmän riippuvaisia Yhdysvalloista."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/778de29d-83fc-44eb-9176-2a284f66f40f
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Puolet ja vastapuolet.
"MT:n, Verkkouutisten ja HBL:n tilaamassa gallupissa 26 prosenttia suomalaista kertoo kannattavansa sotilasliitto Natoon liittymistä. Jos valtionjohto asettuisi Nato-jäsenyyden puolelle ja liittymisestä järjestettäisiin kansanäänestys, kannattaisi sitä 36 prosenttia vastaajista. "
Tätä jossittelua joskus tuodaan esiin.
Näköjään pieni osa suomalaisista ulkoistaa ajattelun päättäjille.
Hyvä niin.