En näe mitään ongelmaa operoida kuljetuskonekalustolla 200km+ rintamalinjasta. Vielä jää yli puolet JASSM-A:nkin kantamasta vihollisen maaperälle. Se vasta olisikin veikeää, jos Venäjä rupeaisi reagoimaan hävittäjävoimalla syvälle Suomen ilmatilaan aina kun kuljetuskone on ilmassa. Saattaisi olla aina aika paljon vähemmän kotiin palaajia.
Ei ole ainakaan julkisuudessa ollut mitään viitteitä, että Puolan nykyinen johto kehittäisi sotavoimia KV/liittolaisoperaatiot painopisteenä.
Puolalla on siis olemassa tai tilauksessa 80 ensilinjan hävittäjää + 48 kevythävittäjää. Tällä ollaan samassa sarjassa kuin Espanja (Eurofighter: 68+20 tilauksessa, F/A-18A: 60) tai Kanada (88 F-35 tilauksessa). Ei mikään ilmavoiman suurvalta, mutta ei häpeä kokoisilleen.
Ei ole minkään maan hävittäjät rauhan aikana 100% taisteluvalmiita, kyllä Hornetejakin on aina vikaantuneina ja huollossa atomeiksi purettuna. Aina hyvin vaikea verrata, mitä mikäkin maa ilmoittaa taisteluvalmiiksi. Ei taida amerikkalaisillakaan depot-tason huolloissa olevat koneet kuulua laivueiden kirjavahvuuteen. Laivueiden valmius voi siis olla lähellä 100%, mutta ei silloinkaan koko fleetin.
Moderni hävittäjä liikkuu aseistuksessa jopa 16 km minuutissa eli 10 minuutissa se on iholla. Kuljetuskoneet ovat hitaita (varsinkin potkuriturpiinilla varustetut) ja alle 100km ei ole ilmasodassa enää mikään etäisyys. Moderni ilmasota on sen verran monimutkaista ja asiat tapahtuvat niin nopeasti joka puolella, että en rupea kommentoimaan näitä väitteitä. Toiseksi meillä ei ole nähtävissä kuljetuskonehankintoja ja JASSM-integraatiota, eikä todennäköisesti Puolassakaan. Koko asia on US-konsepti ja sille on syynsä, mutta epäilen että tarve tulee eteen (jos tulee) tyynellämerellä.
Mitä tulee Puolan puolustuksen kehittämiseen, se on tietysti ensisijassa kotimaan puolustusta, mutta jopa sokea Reettakin näkee että Suwalkin käytävän puolustaminen ja baltian turvaaminen etelästä sekä Itämeren alueen puolustaminen ovat NATOn euroopan puolustuksen tärkeimpiä tavoitteita. Saksa ja Puola ovat ensisijaisen tärkeitä suurina maina ja niiden puolustusvoimien kyvykkyyksien takia tässä suunnittelussa.
On minullekin ihan sama että hankkiiko Puola F-15 vai F-16 koneita, mutta koetan tarkastella asiaa rajallisesta näkemyksestäni huolimatta mahdollisuutena ja suorituskykyperustaisena asiana. Kustannukset puolustuksessa on Puolalle toissijainen asia, kuten hankinnoista on nähty.
USAFilla on 183 F-22:sta, joskus julkisuudessa käsiteltiin koneen käyttöastetta, ja oliko niin että laivueissa oli joku 110 konetta. Loput oli jossain huollossa tai koelentokeskuksissa.
Veikkaisin tämän perusteella että jos Joe soittaa ilmavoimiin ja sanoo että joka ainoa F-22 ilmaan NYT, niin kentiltä nousisi ehkä 80 konetta? Sitten jos saisivat vähän aikaa kerätä varaosia ja henkilöstöä operaatiota varten, niin 100+.
Taistelukelpoinen = combat ready on vähän vaikea määrite noille koneille. Esimerkiksi mainitsemasi F-22A koneista tuo 139+/- kpl on mainittu kelpaavaksi ensilinjaan siitä syystä että ne on varustettu viimeisimmillä block 30 ohjelmistopäivityksillä. Se esimerkiksi voi määrittää että voidaanko kone aseistaa AIM-120D / AIM-9X block II ohjuksilla, minkätasoinen sensorifuusio on ja kuinka tehokas elso siitä löytyy.
Loput koneista on varastoituina ja osa peruslentokoulutuksessa ym. Todellisuus siitä että mikä on huoltokierrossa olevien taistelukoneiden määrä jäänee 100+ lukuun, mutta on tietenkin sotasalaisuus. Se riippuu koneiden huoltojen pituudesta ja syklistä.
Itse ymmärrän taistelukoneet täysin taisteluvalmiiksi silloin kun ne on järjestelmiltään päivitettyjä, testattuja ja varaosia riittää täyteen rähinään. Normaali huoltokierto ei siihen vaikuta. Saatavuus (availability) on taas sitten toinen asia. Siihen voi vaikuttaa säännöllinen huolto tai korjaustoimenpide tai sitten mahdollinen taistelukelpoisten pilottien puute.
www.airandspaceforces.com
www.tekniikkatalous.fi
