Mä olen lentänyt liki 160 eri tyyppisellä kiinteäsiipisellä ja yli 20 pyöriväsiipisellä, pienin siipikuorma on ollut naurettava 12 kg/neliömetri ja suurin 375 kg/neliömetrille hitaimmalla on hitaimmillaan pysynyt ilmassa 16 km/h ilmanopeudella, nopeimmalla on matkaa pystynyt tutustumaan 446mph/450 pinnalla.Keli vaikuttaa myös paljon; tuommoisella aavikolla on kuumaa ja ilma on siksi ohutta, turbulenttista ja hankalaa ihan pinnassakin; erot on isoja lämpötilan ja auringonpaisteen vaihdellessa Suomenkin leveysasteilla. Mutta samanlaista hipsuttelua se taitaa olla meidänkin kentillä, kun on käynyt. Suurin ongelma korpikentillä on tietty vaihtelevat sivutuulet.
Mutta kyllä tuo kone tuodaan kiitotiehen tosiaan ihan eri tavalla kuin vaikkapa Hornet, joka "istutetaan" melko jämäkällä otteella kiitotien pintaan ilman mitään kevennyksiä toisin kuin F-16. Telineen vahvuudella ja leveydellä lienee osuutta asiaan.
Hidaslentovakaudesta antaa muuten vinkkiä lentonäytös; ne jotka osuvat helposti ja nätisti 20-metriselle kiitotielle 60-metrisen sijaan, saattavat myös näytöksen hidaslento-osuudessaan kääntyä johonkin suuntaan, eivätkä vain vedä hidaslentoa viivasuoraan nokka pystyssä, ja sitten kauhealla teholla nopeutta/korkeutta ennen mitään käännöksiä. (Hornet taitaa myös vetää oman hidaslentonsa aika viivasuoraan, mutta siinä voi olla takana jokin spesifi varotoimi vaikka falling leaf -riskistä johdettuna. Siinä kun muutoin on aika päättäväiset kallistusohjaimet.)
Tuo siipikuorma on ainoa asia, joka "heiluttaa" laskussa. Turbulenttisuus ei juuri vaikuta hävittäjiin, joiden siipikuormat ovat jäätäviä mun kokemuspohjaisiin koneisiin verrattuna, massaa on nimittäin yllättävän paljon, kun verrataan vaikka bisnesjetteihin. Citation Cessna on ollut silti magein rassi jolla olen päässyt cruisailemaan, lear 24 uusituille nuijilla (CJ610-8A teholtaan 2,950 lbs työnnöllä on muuten enemmän kuin Citation 1.llä ja Beechjet 400.lla.) on ollut rajuin suihkari millä olen saanut olla kipparina ja se on muuten sellainen värkki siviilikoneeksi, että pari täystehonousua puolitankeilla ja kolmen kundin massoilla, jonka jälkeen voi mennä vaihtamaan housut. Ei ole enään vaan touhutippa sisäreidessä, vaan lasti on pohkeessa asti. Kyseisellä koneella pystyy muuten vetämään pehmeää temppua 6 hengen pokalla, tynnyri menee upeasti ja halkaisijaksi tuli helposti kilometri. Fouga Magister on tuon rinnalla ankkuri, lyijyankkuri. Myös ylinopeuteen karkaa helposti, jos ylhäällä 45 000 jalassa tönäisee kepit eteen kahvitermarillaan.
Viimeksi muokattu: