F-16 Falcon

DSCA-ilmoitus

$1.67 miljardia 8 koneesta ei ole kyllä kovin halpa diili. Tuossa on aika paljon roipetta mukana, miksiköhän vain 8 koneen tilauksessa on varajärjestelmiä (tutka, tykki jne) peräti 3 lisäkoneelle. Erikoista muuten että tässä nyt sitten on AMRAAMeja mukana, tosin vain 19kpl.
Tavarapaljous voi osittain liittyä siihen että Bulgarialle luvattiin F-16:tta myös ilmaiseksi, ehkä roina on lisäkoneita varten. Ja vientiluvathan ei aina toteudu 100% muutenkaan.
 
Onhan se kallista perustaa tarvittavat koulutukset/ylläpidot, joten se ei vielä kovin paljoa laimene per runko 8 koneella.
Tuskin tuohon määrään on tarkoitus jäädä ellei raha anna myöten. Sillähän ei tee muuta kuin yhden QRA:n + koulutuksen.

Myyneekö USA käytettyjä päälle?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Tuo diili on vähän sekava soppa. Heillä on jo aikaisempi hankintasopimus kahdeksasta koneesta, mutta siihen tuli jotain muuttujia, enkä ole varma onko nämä kahdeksan nyt siihen päälle lisäkoneita, vai sama toimitus uudestaan tilattuna. Lisäksi ainakin jossain väitettiin että Setä Samuli olisi lahjoittanut heille käytettyjä koneita, mutta tämä saattoi olla joku väärinkäsitys.
 

Aika pitkälle vielä USA aikoo jatkaa F-16:lla. Mutta huomattava osa ulkomaalaisista käyttäjistä kerkeää jo lopettaa tämän vuosikymmenen puolella F-16:n käytön siirtyessä F-35:n käyttäjiksi.
 
USAFilla yksinkertaisesti on suuri määrä koneita, joiden kuolettaminen on vain järkevää. Osaamista, varaosia jne. lienee läjäpäin (ja AMARGissa koipussitettuna vielä lisää), vähän samasta syystä 60-luvun 707-johdannaiset KC-135:t pysyvät käytössä 2040-luvulle: suuren lautan korvaaminen kokonaan sitoo liiaksi pääomia. Monet ulkomaalaiset operaattorit, kuten vaikka Norja ja Benelux-maat, hankkivat F-16:nsa jo 80-luvun alussa, joten syväremontointi ja -modernisointi ei houkuttele, kun koneet pitäisi joka tapauksessa korvata suhteellisen pian.
 
Edellistä kompaten:

Yhdysvalloilla jatkaa palveluksessa pääosin 90-luvulla valmistetut block 40/42 ja 50/52. A-mallit eli block 1-25 ovat jo poistuneet yksittäistapauksia lukuunottamatta. Block 30/32 oli viimeksi kun katsoin käytössä enää muutamalla laivueella.

Euroopan vanhat F-16:t ovat A-sarjaa, block 30-42 ei tainnut Euroopasta löytää vientiasiakkaita (en jaksanut tarkistaa, mutta 90-luvulla oli melko hiljaista uusien F-16 viennissä Euroopaan) ja block 50/52 tuotanto jatkunut vientiasiakkaille tähän päivään asti eli esim. Puola jatkaa niillä vielä vähintään 40-luvun lopulle.

Ei siis voi yleistää "F-16 jatkaa pitkään", fleetit maailmalla ovat hyvin eri ikäisiä.
 
Oliko niin että C-mallia osti Euroopassa vain Kreikka ja Turkki, ja myöhemmin Puola? Muutkin ehkä olisi ostaneet jos kylmä sota olisi jatkunut, mutta siirtyivät poistolinjalle.
 
Kreikalla näyttää olevan block 30, jotka on toimitettu 88-90. Lisäksi Kreikalla on block 50 ja 52 -koneita.

Turkilla on myös block 30 sanoihin aikoihin toimitettuna, block 40 90-luvun alkupuolelta ja lisäksi block 52.

Ei oma Eurooppa-ajattelu ulottunut Välimerelle saakka ;)

Mielenkiintoisena knoppina, Italia oli ensimmäinen maa, joka luopui F-16 -kalustosta vuonna 2012. Siellä käytetyt F-16:t oli hankittu vain vähän aiemmin stop gapiksi Starfighterin ja Eurofighterin väliin. Uutena F-16:t ostanut Norja luopui tyypistä 2022, mutta osa koneista löytänee vielä jatkokäyttöä muualta.
 
Viimeksi muokattu:
Muutenkin vähän kyseenalaista puhua F-16:sta yhtenä koneena. 70-luvun lopun block 1 ja 2020-luvun block 70 ovat hyvin eri koneita keskenään. Aika osuva analogia olisi varmaan MiG-21F ja -21bis. Aivan eri sukupolvien koneita erilaisilla suorituskyvyillä, minkä vuoksi pelkkä "MiG-21" ei kerro vielä juuri mitään. Tietysti nykyaikaisen hävittäjän elinkaari on niin pitkä, että vähän suppeammin samaa voisi varmaan sanoa mistä tahansa koneesta.
 
Muutenkin vähän kyseenalaista puhua F-16:sta yhtenä koneena. 70-luvun lopun block 1 ja 2020-luvun block 70 ovat hyvin eri koneita keskenään. Aika osuva analogia olisi varmaan MiG-21F ja -21bis. Aivan eri sukupolvien koneita erilaisilla suorituskyvyillä, minkä vuoksi pelkkä "MiG-21" ei kerro vielä juuri mitään. Tietysti nykyaikaisen hävittäjän elinkaari on niin pitkä, että vähän suppeammin samaa voisi varmaan sanoa mistä tahansa koneesta.
Tai autopuolella vaikkapa Skoda Octavia. Väliä 60 vuotta. Lenskareissa muutos on vähemmän ilmeinen.

Skoda_Octavia_1_Rbaia.jpg
 
Tai autopuolella vaikkapa Skoda Octavia. Väliä 60 vuotta. Lenskareissa muutos on vähemmän ilmeinen.

Skoda_Octavia_1_Rbaia.jpg

Noiden mallien välillä vaan ei ole todennäkösesti yhtään vaihtokelpoista osaa ja koko korirakennekin on vaihtunut tikapuurungosta itsekantavaksi. Tämän takia en tunnusta Toyota Corollaa maailman valmistetuimmaksi autoksi, se on kokoelma eri autoja joita on myyty eri vuosikymmenillä samalla nimellä. Vastaavasti taas Fiat 124 ja Lada "Zhiguli" ovat yksi ja sama auto ja niiden tuotanto tulisi laskea yhteen. T-Ford ja Kuplavolkkari pysyivät kumpikin selvästi yhtenä ja samana autona.

F-16 ja MiG-21 sentään perustuivat aina edelliseen tuotantosarjaan ja jonkinlainen taaksepäin yhteensopivuus säilyi. Varsinkin lentopranko on käsittääkseni pääosin pysynyt samana, vaikkakin varmasti vahvistettuna ja muutenkin vähän muokattuna.
 
Siviilikoneissa Boeing 737:ssa on edelleen sama 3,8 metrin rungon leveys ja joitain muita piirteitä, jotka tulivat ensimmäiseen tuotantomalliin, Boeing 707-120, 1950-luvun loppuvuosina. Myös Boeing 727 ja Boeing 757 olivat samaa perhettä.

"Traces of the 707 are still found in the 737, which uses a modified version of the 707's fuselage, as well as the same external nose and cockpit configurations as those of the 707. These were also used on the previous 727, while the 757 also used the 707 fuselage cross-section."

 
Viimeksi muokattu:
Siviilikoneissa Boeing 737:ssa on edelleen sama 3,8 metrin rungon leveys ja joitain muita piirteitä, jotka tulivat ensimmäiseen tuotantomalliin, Boeing 707-120, 1950-luvun loppuvuosina. Myös Boeing 727 ja Boeing 757 olivat samaa perhettä.

"Traces of the 707 are still found in the 737, which uses a modified version of the 707's fuselage, as well as the same external nose and cockpit configurations as those of the 707. These were also used on the previous 727, while the 757 also used the 707 fuselage cross-section."


737 ja 727 käyttävät samoja runkolohkoja ja nokkakartiota kuin 707, mutta niiden konfiguraatiot ovat jo niin erilaisia, ettei oikein voida puhua koneperheestä kuten Airbus A320-A330-A340 (joissa yhteensopivuus onkin jo tietoinen suunnittelukriteeri). 707:ssä on esmes 3-4 hengen ohjaamomiehistö, 727:ssa kolmen ja 737:ssä kahden, eikä niitä voida lentää samalla tyyppikelpuutuksella tai edes kevennetyllä muuntokoulutuksella (kuten A320:n ja A330:n välillä). Varsinkin 727 poikkeaa näistä musita merkittävästi, lentoranko ja lentoprofiili ovat aivan erilaisia. 757:ssä ei sitten muita yhteisiä osia enää olekaan, kuin rungon yläpuolisko. Se on samaa perhettä leveärunkoveljensä 767:n kanssa.

707,727 ja 737 ovat kyllä kaikki eri koneita, vaikka niiden suunnittelussa on käytetty samoja osia, sillä pyörää nyt ei kannata keksiä kahdesti. 737 kyllä muodostaa neljä sukupolvea koneperhettä, vaikka versioiden välillä tarvitaankin muuntokoulutus ja järjestelmät ovat erilaisia. Niillä on kuitenkin pitkälti sama lentoranko keskenään ja seuraava sukupolvi on jatkokehitelmä edellisestä, kuten vaikka DC-9:llä ja MD-80-perheellä. 60-luvun eri koneperheiden välillä en sanoisi samaa, niin erilaisia ratkaisuja niissä on käytetty (ja kaikki koneet myös suunniteltiin puhtaalta pöydältä).

707:n prototyypissä (367-80) muuten on kapeampi rungon halkaisija, ja C-135-perheessä näiden välistä. Siksi käytetystä 707:stä muokattu tankkerikone ei voi olla KC-135. C-135 kuitenkin muodostaa perheen 707:n kanssa, 707 oikeastaan on KC-135:n spin-off eli geneagologisesti veli. B-52 taas on tämän perheen etäinen serkku, ja B-47 vielä etäisempi. B-52:ssa ja 707:ssä on monia samoja järjestelmä ja mm. samat moottorit, mutta mm. kallistelunvakaaja eli yaw damper otettiin 707:ään B-47:stä. B-52:ssa taas on sama päätietokone kuin vaikkapa F-15:ssa ja B-1B:ssä, eli IBM AP-101, joka tosin sekin ehti 30 vuoden aikana kokea sellaisia muutoksia, että eri sukupolvet eivät varmaankaan ole yhteensopivia keskenään - esmes B-52:ssa se käytti metallirengasmuistia.

Toivottavasti tämä on nyt kaikille ehdottoman selvää.

Luonnollisesti ei, koska tuoteperheiden sukulaisuus on vaikeasti määritettävä viiva. Tätä ristiinrunkkaamista on nimittäin käytännössä loputtomiin. Samaa moottoria on käytetty vaikka A320:ssä kuin 737:ssä ja jälkiasennettu jopa DC-8:aan (CFM-56). DC-8:ssa taas oli samat moottorit, kuin 707:ssä (JT3C ja ohivirtausaikakaudella JT3D). Yhteinen ohjaamo taas on Lockheed Constellationissa, De Havilland Cometissa ja Sud Aviation Caravellessä (Caravellessä jopa 75 runkolohkosta 7 keulimmaista ovat lisensoituja Cometin lohkoja, Cometissa taas on vain Connien laitteisto. Tämä oli tarkoituksellista). Tästä voisin jatkaa varmaan loputtomiin. Nämä yhteydet eivät kuitenkaan luo koneperheitä, kun taas keskenään melko yhteensopimattomat 737:n sukupolvet tai DC-9-perhe luovat. Kyse on kokonaisuuksista ja kehityskaaresta, ei yksittäisistä tai vähäen useammistakaan yhteisistä komponenteista. Eiväthän Range Rover ja Citroen C6:kaan ole samaa autoperhettä, vaikka molempiin on saanut saman Ford-PSA 2,7 V6 dieselin.

Lisälukemista:


 
Onko muutes tietoa, että kuinka paljon isompi AMRAAM-kuorma F-16XL:n kyytiin olisi mahtunut kuin normaalin F-16:n? Olisiko 6 AMRAAM + 2 Sidewinder sijasta mennyt esim. 8-10 AMRAAM + 2 Sidewinder?
 
Onko muutes tietoa, että kuinka paljon isompi AMRAAM-kuorma F-16XL:n kyytiin olisi mahtunut kuin normaalin F-16:n? Olisiko 6 AMRAAM + 2 Sidewinder sijasta mennyt esim. 8-10 AMRAAM + 2 Sidewinder?
F-16.netin juttujen mukaan 10xAAM näyttäisi olevan teoreettinen maksimi. Takimmaiset runko-AMRAAM:it aiheuttivat kuitenkin välittömän rakennevaurion prototyypissä, kun ilmajarrut avattiin M1,6 nopeudella. On taas mielenkiintoista ensikäden tietoa ketjussa, pitänee lukaista kokonaan kun ehti.

 
Viimeksi muokattu:
Rienausta toimittajalta. Ns. Pugatsovin cobra on erittäin suurella kohtauskulmalla tehty "post stall" -liike, jollaisten suorittamisen F-16:n lennonohjausjärjestelmä estää erittäin tehokkaasti. F-16 oli tullessaan palvelukseen suuren kohtauskulman kone verrattuna edeltäjiinsä, mutta lennonohjausjärjestelmä rajoittaa tehokkaasti kohtauskulman sallittuun maksimiin 35° ja jo 25°, kohtauskulmalla max G=1. Koneen maksimi G (9) sallitaan kohtauskulmalla 15°. Uudemmat koneet (F-18, -22, -35 & SU-27 perheen uusimmat) toimivat "rajoittamattomalla" kohtauskulmalla ja esim. Hornetin paras nostovoima ja siten myös hetkellinen G (G-rajoituksen puitteissa) saavutetaan kohtauskulmalla 35°.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top