F-16 Falcon

Alkaahan tollasella beast modella myös siipikuormitus ja ilmanvastus kasvaa huomattavasti. Lopputuloksena on varmaankin aika halvaantunut ankka verrattuna johonkin porschemaiseen block1:een parin ohjuksen melkeinpä taitolentomaisella lähes sileällä kuormalla.

Eipä siinä, näinhän käy millä tahansa koneella kun kuorma kasvatetaan tappia kohti. F-16:n tapauksessa vaan muutos on jo silminnähden aika raju, erityisesti alkuperäistä konseptia ajatellen.
 
Alkaahan tollasella beast modella myös siipikuormitus ja ilmanvastus kasvaa huomattavasti. Lopputuloksena on varmaankin aika halvaantunut ankka verrattuna johonkin porschemaiseen block1:een parin ohjuksen melkeinpä taitolentomaisella lähes sileällä kuormalla.

Eipä siinä, näinhän käy millä tahansa koneella kun kuorma kasvatetaan tappia kohti. F-16:n tapauksessa vaan muutos on jo silminnähden aika raju, erityisesti alkuperäistä konseptia ajatellen.
Ja tietty tuossakin ratkaisevaa on yksittäistä hävitäjää laajempi kokonaisuus; Jos vaikka tehtävässä on pari raskaasti aseistettua ilmasta-maahan-aseistuksella varustettua F-16:tta ja neljän koneen parvi pääosin ilmataisteluohjuksilla suojaamassa ilmasta-maahan-aseistuksella olevaa hävittäjäparia, ei tuon hävittäjäparin liikehtivyys ole niin ratkaiseva asia vihollisen joutuessa keskittymään noihin ilmataisteluaseilla varustettuihin koneisiin samalla kun ilmasta-maahan-aseistetut koneet tietty keventävät kuormaansa ja parantavat liikkuvuuttaan ampumalla sitä kohteisiin.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Haluaisinpa nähdä alkuperäisen F-16 design tiimin ilmeet siinä kohtaa kun siro, kevyt ja nopea dogfigtiin suunniteltu kone on ensin paisutettu sisältä täpötäyteen elektroniikkaa, siihen on tungettu CFT:t tuplatankkien lisäksi ja nyt vielä siivissä roikkuu 1800 kilon edestä jsoweja parin amraamin ja sidewinderin kera.

Mikähän mahtaa olla setupin G-limitti.

Alkuperäisen tiimin mukaan kone meni pilalle jo laitettaessa siihen tutka.
 
Alkuperäisen tiimin mukaan kone meni pilalle jo laitettaessa siihen tutka.
Suunnittelutiimi ei ollut tätä mieltä, vaan koneen ideoineet LWF-visionäärit. Useimmat lentokoneensuunnittelijat kyllä ymmärtävät ettei konetta voi tehdä 'hansikasmaisesti' yhteen tiukkaan speksiin jos sitä halutaan saada kaupaksi.

Pääsuunnittelija Hillaker kyllä taisi joskus sanoa että jos olisi arvannut miten paljon konetta käytetään pommikoneena, siitä olisi tehty vähän toisenlainen.
 
Olisi kiinnostavaa nähdä miten F-16XL olisi pärjännyt DX-hankkeessa. Kuvista päätellen on yhdenvertainen kannettavan aseistuksen suhteen Hornetin kanssa.
 
Suunnittelutiimi ei ollut tätä mieltä, vaan koneen ideoineet LWF-visionäärit. Useimmat lentokoneensuunnittelijat kyllä ymmärtävät ettei konetta voi tehdä 'hansikasmaisesti' yhteen tiukkaan speksiin jos sitä halutaan saada kaupaksi.

Pääsuunnittelija Hillaker kyllä taisi joskus sanoa että jos olisi arvannut miten paljon konetta käytetään pommikoneena, siitä olisi tehty vähän toisenlainen.

Siipi on kuin Drakenista.
 
Olisi kiinnostavaa nähdä miten F-16XL olisi pärjännyt DX-hankkeessa. Kuvista päätellen on yhdenvertainen kannettavan aseistuksen suhteen Hornetin kanssa.
Konetta ei taidettu ihan loppuun asti kehittää, jotain ongelmia siinä oli, ja jäi vähän kesken kun USAF päätti ettei tilaa sitä. Kritisoitiin ainakin sitä että liikehtimiskyky oli huonompi kuin normi-F-16:ssa. Tutkahan olisi ollut sama kuin perusmallissa, mutta muuta avioniikkaa siihen olisi mahtunut enemmän ja olisi ollut siinä suhteessa kilpailukykyinen Hornetin kanssa.
 
Vaihtoehtohistorian kannalta on aiemminkin esitetty, että Gripenin sijaan Saab olisikin lisensoinut F-16:n ja kehittänyt siitä oman rakkineensa. Oma suosikkini olisi F-16XL:n ja Drakeinin hybridi, käytännössä siis Xl Drakenin (sisemmällä) siivellä ja ilmaotolla. Käytännössä näin ei varmaan oltaisi tehty, moinen rakkine olisi varmaan ollut yhtä kallis kehittää kuin Gripen, ja ruotsalaisethan halusivat oman tutkansa ja ilmeisesti myös avioniikkansa. Tai ehkä sittenkin, onhan Japanillakin Mitsu F-2 ja Taiwanilla F-CK-1, ehkä syvämuokkaus olisi silti kannattanut, kun suuri osa varsinaisesta R&D-työstä oltaisiin voitu lisensoimalla säästää? Pienenä bonuksena myös NATO-yhteensopiva Greippi C/D -taso oltaisiin saatu heti kättelyssä. Sisäinen polttoainekuorma tällaisella koneella olisi reippaasti suurempi kuin Greipillä ja moottorikin muhkeampi F100, mikä olisi ratkaissut pari inherenttiä Greipin heikkoutta. Käytännössä myös ruotsalaisuusaste olisi ollut jokseenkin sama, kuin Greippiin päätyi.
 
Konetta ei taidettu ihan loppuun asti kehittää, jotain ongelmia siinä oli, ja jäi vähän kesken kun USAF päätti ettei tilaa sitä. Kritisoitiin ainakin sitä että liikehtimiskyky oli huonompi kuin normi-F-16:ssa. Tutkahan olisi ollut sama kuin perusmallissa, mutta muuta avioniikkaa siihen olisi mahtunut enemmän ja olisi ollut siinä suhteessa kilpailukykyinen Hornetin kanssa.
Liikehtimiskykyyn ja tutkaan ei varmaan panostettu, kun tehtiin pitkän kantaman rynnäkköpommittajaa. F-16XL:n vastaehdokas oli F-15E Strike Eagle, jonka varmaan jokainen foorumilla tietää. Valinnan perusteluista ainakin kaksimoottorisuuden tuoma turva moottorivikojen varalta kuulostanee turvallisen tutulta.
 
Liikehtimiskykyyn ja tutkaan ei varmaan panostettu, kun tehtiin pitkän kantaman rynnäkköpommittajaa. F-16XL:n vastaehdokas oli F-15E Strike Eagle, jonka varmaan jokainen foorumilla tietää. Valinnan perusteluista ainakin kaksimoottorisuuden tuoma turva moottorivikojen varalta kuulostanee turvallisen tutulta.
1980-luvulla pitkän matkan rynnäkkökoneiden tarkoitus oli läpäistä vihollispuolustus matalalennolla automaattista maastonseurantatutkaa käyttäen. F-16XL:n pieni siipikuormitus olisi tiennyt melkoisen epätasaista lentoa. F-15E oli siinä suhteessa parempi vaikkei vetänyt vertoja Tornado IDS:lle tai F-111:lle. F-15E:n maastonseurantatutka oli sijoitettu Lantirnin navigaatiopömpeliin.
 
Melkein 4 tonnia painavampi kone olisi varmaan ollut Ruotsille liian kallis. Ehkä Lavi-yhteistyö olisi ollut luontevampi noin tekniseltä kannalta, ihan pikkuisen Gripukkaa isompi ja äkäisempi laite. Molemmat olisivat voineet varustaa sen omilla avioniikoillaan.
 
1980-luvulla pitkän matkan rynnäkkökoneiden tarkoitus oli läpäistä vihollispuolustus matalalennolla automaattista maastonseurantatutkaa käyttäen. F-16XL:n pieni siipikuormitus olisi tiennyt melkoisen epätasaista lentoa. F-15E oli siinä suhteessa parempi vaikkei vetänyt vertoja Tornado IDS:lle tai F-111:lle. F-15E:n maastonseurantatutka oli sijoitettu Lantirnin navigaatiopömpeliin.

Tiemmä XL:n matalalento-ominaisuudet olivat aika hyvät, vaikka siipikuormitus oli pieni niin siiven pieni sivusuhde auttoi vakaudessa. Sen sijaan kiitotievaatimuksia pidettiin pitkinä jopa perus-F-16:een verrattuna ja tämä ei varmaan olisi ainakaan ruotsalaisille kelvannut. Liikehtimiskyky oli normaalia F-16:tta huonompi mutta Drakenille tyypillistä supersakkausta ei esiintynyt.

Erittäin perusteellinen F-16XL -historiikki

Liikehtimiskykyyn ja tutkaan ei varmaan panostettu, kun tehtiin pitkän kantaman rynnäkköpommittajaa. F-16XL:n vastaehdokas oli F-15E Strike Eagle, jonka varmaan jokainen foorumilla tietää. Valinnan perusteluista ainakin kaksimoottorisuuden tuoma turva moottorivikojen varalta kuulostanee turvallisen tutulta.
Dual Role Fighter (myöhemmin ETF) oli F-15:lle 'speksattu' vaatimus koska USAF halusi jatkaa F-15:n ostamista senkin jälkeen kun C:tä olisi hankittu suunniteltu määrä. F-16XL laitettiin "kilpailuun" puoliväkisin. Kongressi kielsi hankkimasta molempia konetyyppejä, joten XL oli uhrattava.
 
Sen sijaan kiitotievaatimuksia pidettiin pitkinä jopa perus-F-16:een verrattuna ja tämä ei varmaan olisi ainakaan ruotsalaisille kelvannut.
Eikö tämä ollut lähinnä sen takia, että testivaiheessa konetta ei haluttu lentää kovin hitailla laskeutumis- ja nousunopeuksilla? Luulisi että tuollainen tupladelta olisi ihan kohtuullinen kiitotieominaisuuksiltaan, vrt. Draken. Tai ehkä olisi tarvinnut takapyörät Drakenin tapaan, jotta saataisiin kunnon laskeutumiskulma.
 
F-16XL rungonmyötäisillä lisäpolttoainetankeilla voisi olla aikamoinen kone monitoimiroolissa.
 
600 kpl USAF:in block 40 ja 50 koneita modernisoidaan. Koneisiin lisätään mm. AESA-tutka, modernit datalinkit ja ELSO-järjestelmät.

Ohhoh.

Nopea geopoliittinen muutos on nähtävästi ajanut jenkin tekemään nopeita päivityksiä vanhaan kalustoon sen sijaan että odottaa kiltisti uutta ja korvaavaa.
 
Modattua F-16 saa varmasti nopeammin riviin kuin uutta, jostain F-35 puhumattakaan. Epäilisin myös, että osa kalustosta on tarkoitettu vientiasiakkaille, voisin kuvitella Itä-Euroopassa olevan halukkaita asiakkaita ja kaitpa Aasiassakin vähän nieleskellään, että seuraako Kiina esimerkkiä...
 
Ja sitten täällä foorumilla niputetaan F-16 joksikin auringonlaskun platformiksi, jolla ei tee venäläisiä vastaan yhtään mitään. :rolleyes:
 
No kyllä sen kehityspotentiaali alkaa tässä 50 vuodessa olla kilkuteltu loppuun. Tietysti F-4 Phantomeillakin lennetään yhä ja vielä sotalentoja, ensilento tapahtui samana vuonna kun Suomessa rikottiin ensi kertaa äänivalli...
 
Back
Top