F-22 Raptor

tonoppa

Majuri
30 koneen laivue ydinkäyttöiselle tukialukselle on vähän nuukaa touhua, kapasiteettia on enemmän (Tämän artikkelin mukaan 40 Rafalea + 3 Hawkeyeä + helikopterit. Tämäkään ei välttämättä ole maksimikapasiteetti vaan nimellinen). Brittien Queen Elizabethkin seilaa vajaana ainakin toistaiseksi, liekö syynä säästöt vai puute F-35:ista. 42 koneen pooli on sen verran suppea, ettei se voi kerralla olla kokonaan sijoitettuna tukialukselle, koneita tarvitaan mantereella mm. tyyppikoulutukseen, huoltoihin. päivityksiin jne. CDG ei ole mennyt ihan kuin pyllymerellä seilaaminen, alus mm. heitti potkurinlavan irti ja jouduttuun tilapäisesti varustamaan vanhan Clamenceaun varapotkureilla. Reaktorivuotoja on esiintynyt ja muutenkin vähän sellaista sitikanomistajan meininkiä on esiintynyt, alusta jopa nimitettiin puolitukilaivaksi kun se vietti niin hanakasti aikaa telakalla. Ed. artikkelin mukaan PA2-tukialus ei tule olemaan CDG-luokkaa vaan perinteiseisellä koneistolla varustettu- tosin tietenkin on epävarma tuleeko toista tukialusta koskaan tai korvaako se vain CDG:n. Säännöllisesti se ainakin pulpahtelee pinnalle ja mene ja tiedä, ehkä joskus jonain elvytyspolitiikkana (ehkä briteiltä lisensoitu muokattu QE-runko?) rakennetaankin. Ranska on vähän omalaatuisen oman tiensä kulkijan maineessa ja maineestaan herkkä, joten ennustaminen on vaikeaa.

Noista elephant walk-henkisistä kansilastikuvista ei voi päätellä mitään, normaalin operoinnin aikana lentokannella on pääasiassa lentotoimintaan välittömästi osallistuvia koneita ja loput ovat huoltokannella.
Käyttövoima ei suoraan tarkoita että koneita mahtuisi enemmän, esim. Kitty Hawk oli uppoumaltaan kaksinkertainen CDG:een verrattuna ja kantoi huomattavasti enemmän koneita. Kuten mainitsin, koneita mahtuu toki kannen alle. Mutta tukialus(varsinkin pienehkö CDG) on ahdas ympäristö, ja niitä koneita pitää myös pystyä käyttämään. 30 Rafalea on se maksimi millä CDG on seilannut, ja siihen on syynsä. Hangaari on pienempi kuin mitä voisi luulla, ja koneita pitää myös voida liikuttaa hisseihin, hisseistä jne. Kuvasta voi havaita että molemmat hissit ovat täynnä, kumpikaan katapultti ei ole käytettävissä eivätkä koneet luonnollisesti voi laskeutua. Operatiivinen lentotoiminta sanelee sen käytännön maksimimäärän koneille, ei se mitä mukaan saadaan mahdutettua. Amerikkalainen tukialus on varustettu neljällä katapultilla ja se voi laukaista ja siihen voi laskeutua koneilla samaan aikaan. CDG ei voi.


Briteiltä muokattu PA-2 on myös kuopattu. PANG tulee nykyisen suunnitelman mukaan korvaamaan CDG:n: https://en.wikipedia.org/wiki/Future_French_aircraft_carrier
 
30 koneen laivue ydinkäyttöiselle tukialukselle on vähän nuukaa touhua, kapasiteettia on enemmän (Tämän artikkelin mukaan 40 Rafalea + 3 Hawkeyeä + helikopterit. Tämäkään ei välttämättä ole maksimikapasiteetti vaan nimellinen). Brittien Queen Elizabethkin seilaa vajaana ainakin toistaiseksi, liekö syynä säästöt vai puute F-35:ista. 42 koneen pooli on sen verran suppea, ettei se voi kerralla olla kokonaan sijoitettuna tukialukselle, koneita tarvitaan mantereella mm. tyyppikoulutukseen, huoltoihin. päivityksiin jne. CDG ei ole mennyt ihan kuin pyllymerellä seilaaminen, alus mm. heitti potkurinlavan irti ja jouduttuun tilapäisesti varustamaan vanhan Clamenceaun varapotkureilla. Reaktorivuotoja on esiintynyt ja muutenkin vähän sellaista sitikanomistajan meininkiä on esiintynyt, alusta jopa nimitettiin puolitukilaivaksi kun se vietti niin hanakasti aikaa telakalla. Ed. artikkelin mukaan PA2-tukialus ei tule olemaan CDG-luokkaa vaan perinteiseisellä koneistolla varustettu- tosin tietenkin on epävarma tuleeko toista tukialusta koskaan tai korvaako se vain CDG:n. Säännöllisesti se ainakin pulpahtelee pinnalle ja mene ja tiedä, ehkä joskus jonain elvytyspolitiikkana (ehkä briteiltä lisensoitu muokattu QE-runko?) rakennetaankin. Ranska on vähän omalaatuisen oman tiensä kulkijan maineessa ja maineestaan herkkä, joten ennustaminen on vaikeaa.

Noista elephant walk-henkisistä kansilastikuvista ei voi päätellä mitään, normaalin operoinnin aikana lentokannella on pääasiassa lentotoimintaan välittömästi osallistuvia koneita ja loput ovat huoltokannella.
Jenkkien tukialukset seilaavat myös vajaalla lastilla. Se on enimmäkseen rahakysymys. Tyypillinen CVW 1980-luvulla oli:
2 VF 24 F-14A
1 VA(AW) 10-12 A-6E (sisälsi 2-4 KA-6D tankkeria)
2 VA 24 F-18A
1 VAW 4-6 E-2C
1 VAQ 4 EA-6B
1 VS 10 S-3A
1 HS 6 SH-3H
1 VQ det 3? EA-3B
85-89 konetta

Nykyinen:
4 VFA 44 F/A-18E/F
1 VAQ 5 EA-18G
1 VAW 5 E-2D
1 HSC 8 SH-60S
1 HSM 11 MH-60R
1 VRC 2 C-2A
75 konetta
 

Samovarius

Kenraali
Joo, tää näkyy olevan yleinen trendi ainakin rauhan aikana (oon antanut kertoa itelleni, että esmes Irakin rähinöihin lähdettiin täydellä kattauksella ja mm. reservejä kutsuttiin palvelukseen). Tosin tossa jenkkiesimerkissä varsinaisten hävittäjien määrä on pysynyt melkein samana ja 60-luvulla tyyppikirjavuus oli vielä hurjempaa. Sehän se vasta on sirkusta ollut, kun pelkästään rynnäkkökoneiksi oli A-4, A-6, A-7 ja hyvässä lykyssä vielä A-5 ja A-3 ja elso-, tiedustelu- ja tankkerivariantit päälle, hävittäjiksikin F-4 ja F-8 ja AEW- ja ASW- koneet vielä mäntämoottorisia Grumman Tracker/Tracereita, joille piti varata bensiininjakelu. Ja tuohon päälle vielä helikopterit ja kaikki muu tilpehööri. Asioiden helpottamiseksi mm. F-8 ja A-7 ovat teknisesti sukua toisilleen, mutta esim. moottori on eri tyyppiä. Skyhawkissa ja Intruderisssa sentään oli sama. Todennäköisesti tietenkään koko orkesteria ei kerralla ollut yksittäisellä tukialuksella, mutta on se silti aika sakeaa menoa ollut. Hyvin näkee kans, miksi monitoimikoneisiin on haluttu kovasti ja kauan.
 

John Hilly

Ylipäällikkö
Siis onko Raptor yllättäen tukialuskone?
 

fulcrum

Respected Leader
Joo, tää näkyy olevan yleinen trendi ainakin rauhan aikana (oon antanut kertoa itelleni, että esmes Irakin rähinöihin lähdettiin täydellä kattauksella ja mm. reservejä kutsuttiin palvelukseen). Tosin tossa jenkkiesimerkissä varsinaisten hävittäjien määrä on pysynyt melkein samana ja 60-luvulla tyyppikirjavuus oli vielä hurjempaa. Sehän se vasta on sirkusta ollut, kun pelkästään rynnäkkökoneiksi oli A-4, A-6, A-7 ja hyvässä lykyssä vielä A-5 ja A-3 ja elso-, tiedustelu- ja tankkerivariantit päälle, hävittäjiksikin F-4 ja F-8 ja AEW- ja ASW- koneet vielä mäntämoottorisia Grumman Tracker/Tracereita, joille piti varata bensiininjakelu. Ja tuohon päälle vielä helikopterit ja kaikki muu tilpehööri. Asioiden helpottamiseksi mm. F-8 ja A-7 ovat teknisesti sukua toisilleen, mutta esim. moottori on eri tyyppiä. Skyhawkissa ja Intruderisssa sentään oli sama. Todennäköisesti tietenkään koko orkesteria ei kerralla ollut yksittäisellä tukialuksella, mutta on se silti aika sakeaa menoa ollut. Hyvin näkee kans, miksi monitoimikoneisiin on haluttu kovasti ja kauan.

Tukialuskaluston kirjavuus vaikutti myös lentokalustoon, kun pitkään oli käytössä kolmenkokoisia tukialuksia (pieni, keskikokoinen ja iso). Kun Essex-luokka pääosin poistui käytöstä 70-luvulla, niin laivasto luopui myös Skyhawkeista tukialuskäytössä. Samalla katosivat Crusaderit. Mariinit lensi Skyhawkia 80-luvulle asti, mutten tiedä oliko enää tukialuskäytössä. Essexit ei pystyneet operoimaan Intruderia, en muista pystyikö Phantomiakaan.
 
Tukialuskaluston kirjavuus vaikutti myös lentokalustoon, kun pitkään oli käytössä kolmenkokoisia tukialuksia (pieni, keskikokoinen ja iso). Kun Essex-luokka pääosin poistui käytöstä 70-luvulla, niin laivasto luopui myös Skyhawkeista tukialuskäytössä. Samalla katosivat Crusaderit. Mariinit lensi Skyhawkia 80-luvulle asti, mutten tiedä oliko enää tukialuskäytössä. Essexit ei pystyneet operoimaan Intruderia, en muista pystyikö Phantomiakaan.
Essex ei operoinut Phantomeilla. Sen sijaan seuraava eli Midway-luokka pystyi modernisoinnin jälkeen operoimaan sekä Phantom II:lla että A-6 Intruderilla. Sen sijaan F-14 oli liian suuri, joten 1980-luvulla Midway:llä ja Coral Sea:llä oli 4 laivuetta (48 kpl) F/A-18A koneita.
 

magitsu

Greatest Leader
Kannattaa kuunnella. 9 min podcasti, jossa käydään läpi miksi F-22 on matkalla kohti eläkettä. Mike Benitezin mielestä 15 vuoden sisällä. NGAD tilalle.

-> Liikaa 1. sukupolven uusia teknologioita ilman muita käyttökohteita (eli ei bisnescasea) yhdessä paketissa (kohta 5:10), jota ei suunniteltu päivitettäväksi. Eksoottinen koodauskieli, eikä ostettu tarpeeksi varaosia (moottori, fcs, servot, tietokoneet) ennen kuin meni tuotantolinjat kiinni... silloin kun tulee kohta, jossa normaalisti modernisoitaisiin niin se raha halutaan ohjata ongelmattomampaan uuteen.
Sitten jos niitä modernisoisi niin pieni määrä tarkoittaisi, ettei valmiutta saataisi ylläpidettyä jos ne olisi päivitettävänä. Toisaalta jos päivitettäisiin hitaammin niin silloin ne olisi vanhentuneita tullessaan kaikki valmiiksi.

Näkeehän sen osin jo siitä miten pitkään on mennyt JHMCS-kypärätähtäintä + AIM-9X haaveillessa.

Jos vielä haluat säästää aikaa niin aloita kohdasta 3:20.

Benitezin bio (ex-F-15E WSO, nyt kongressissa senaattorin avustajana töissä):
Mike Benitez is an officer with over two decades of service in both the U.S. Marine Corps and U.S. Air Force. He has served in various operational, training, and staff positions, as well as military fellowships in the Defense Advanced Research Projects Agency, Congress, and Silicon Valley.
 
Viimeksi muokattu:

Samovarius

Kenraali
Raptorilla lennettäneen vielä jonkin aikaa, kymmenkunta vuotta ehkä, mutta kovin valoisa tulevaisuus sillä ei ole. Se jäi vähän sellaiseksi special snowflakeksi ja teknologiasukupolvien taitekohdaksi, tilanne olisi varmaan eri, jos kylmä sota olisi jatkunut 90-luvun loppuun tai Kiina noussut nykyisenkaltaiseksi laajentumishaluiseksi suurvallaksi jo silloin. Rauha söi Raptorin, sanoisinko. Tällaisessa tilanteessa sen elinkaaren jatko ei ole oikein mitenkään järkevää ja merkittävä päivittäminen melkeinpä mahdotonta ellei tuotantolinjaa jostain syystä reaktivoida, mikä voisi olla sekin melkoinen ponnistus. Tosin kun kerran F-16:nkin täydennystilauksista on puhetta, niin kaikkihan tietty on mahdollista...
 

apumekaanikko

Luutnantti
Rauha söi Raptorin, sanoisinko. Tällaisessa tilanteessa sen elinkaaren jatko ei ole oikein mitenkään järkevää ja merkittävä päivittäminen melkeinpä mahdotonta ellei tuotantolinjaa jostain syystä reaktivoida, mikä voisi olla sekin melkoinen ponnistus. Tosin kun kerran F-16:nkin täydennystilauksista on puhetta, niin kaikkihan tietty on mahdollista...
"Rauha söi Raptorin" - hauskasti ja osuvasti sanottu. Samasta syystä jäi monen muun petoliskon, -linnun ja -hyönteisen munat kokonaan hautomatta. Raptorissa kuitenkin kehitettiin tekniikkaa eteenpäin.

Mitä taas tulee uudelleen elvyttämiseen, niin F-16:n päivitetty versio lähtee tuotantoon melkein nappia painamalla, kun taas F-22:lla :unsure: on se nappikin hukassa, samoin kuin ilmeisesti kaikki sen takana...
 

Samovarius

Kenraali
Olihan Raptorissa joo tolkusti kaikenlaista modernia ächnologiaa vuosituhannen vaihteessa ja sille luotiin tuotantovalmiita ratkaisuja, jotka ovat sitten siirtyneet etennpäin. F-16 on ollut vientiasiakkaille tuotannossa yhtäjaksoisesti, joten sen tuotantolinjaa (mitä tärkeämpi oikeastaan ovat alihankintaketjut) ei tarvitse erikseen käynnistellä. Raptrin osaltahan varaosien vähäinen pooli on osoittautumassa ongelmaksi ja kaikkien osien valmistajaakaan ei ilmeisesti enää ole markkinoilla tai valmistajalla ei ole niiden tuotantoon tarvittavia jigejä yms. työkaluja (tällaisia ongelmia on varmaankin myös mm. F-15A/C -kannassa, niissä on paljon 70-luvun analogista avioniikkaa josta osa on konetyypille yksilöllistä. Tilanteen voi osin pelastaa pitkään jatkunut F-15E-tuotanto ja koneiden suurempi määrä). Toki ne saataisiin tehtyä, mutta siinä palaa rahaa ja aikaa. Kaikkihan on mahdollista kun sen päälle kaadetaan loputtomasti dollareita, mutta jossain vaiheessa arkirealismi iskee silmille kuin märkä lahna.

Tietysti tälläiset ongemat olivat nähtävissä jo GWB:n ensimmäisellä kaudella. Ei se ole rakettikirurgiaa ynnätä yhteen suhteellisen pieni konemäärä, niiden special snowflake-teknologia ja valmistuksen päättyimisen myötä pikkuhiljaa katoava varaosavalmistus. Osia olisi voitu varastoida hyvissä ajoin tai ehkä vielä fiksumpaa olisi ollut tehdä sopimus tuotantokapasiteetin ylläpidosta korvausta vastaan ja tilailla osia pienin erin jatkuvasti - tosin tämä olisi voinut muodostua epämiellyttävän kalliiksi, kun myyjällä on monopoliasema). Se olisi kuitenkin ollut helpompaa ja halvempaa kuin ratkoa ongelmia 20 vuotta myöhemmin, kun ne alkavat olla akuutteja. Herääkin kysymys, että eikö sen reagointiin ollut halua ja tilanne oli kuin viinanjuonnissa, krapula on huomisen Samovariuksen ongelma...
 

Einomies1

Respected Leader
F-22A on samantyyppinen projekti kuin B-2A. Molemmat kylmän sodan tuotteita ja pioneereja tehtävissään. Siksi pirun kalliita ja kun uutta teknologiaa luodaan ja implementoidaan ensikertaa, se myös maksaa ja oppirahoja maksellaan. F-22A on kalleudestaan huolimatta edelleen silti number una BVR-taistelussa. Siinä on erittäin tehokas tutka, häiveteknologia, todella hyvä tilannekuva sekä erinomainen kinemaattinen suorituskyky. Konetta on hyvin vaikea havaita ja ampua alas. Kypärätähtäimen ja IP-ohjusten kanssa se on edelleen lyömätön lähelläkin jos pilotti on pätevä. Vain F-35 EO-DAS antaa edun sitä vastaan jos koneet kohtaisivat.

Varjopuolena on vaikea ylläpito ja huono monitoimisuus, koska sitä ei alunperin koneeseen suunniteltu. F-35 paikkaa tämän puutteen ja mahdollistaa joustavuuden tehtävien osalta. F-35 päivitettävyys on myös aivan eri luokkaa.

Raptor on silti USAF:n syömähammas toistaiseksi, kuten Pretoriaanit Rooman armeijassa ikään. Vähälukuista eliittiä ja vain parhaat pilotit pääsevät niillä lentämään oletettavasti.
 

fulcrum

Respected Leader
OT mutta: pretoriaanit oli aluksi lähinnä suojatyöpaikka veteraaneille, ja myöhemmin heistä tuli eräänlainen poliittinen veljeskunta. Harvoin olivat taistelukentällä eivätkä varmaan olisi pärjänneet siellä jotain laadukasta rivilegioonaa vastaan.
 

Einomies1

Respected Leader
Jenkkien tukialukset seilaavat myös vajaalla lastilla. Se on enimmäkseen rahakysymys. Tyypillinen CVW 1980-luvulla oli:
2 VF 24 F-14A
1 VA(AW) 10-12 A-6E (sisälsi 2-4 KA-6D tankkeria)
2 VA 24 F-18A
1 VAW 4-6 E-2C
1 VAQ 4 EA-6B
1 VS 10 S-3A
1 HS 6 SH-3H
1 VQ det 3? EA-3B
85-89 konetta

Nykyinen:
4 VFA 44 F/A-18E/F
1 VAQ 5 EA-18G
1 VAW 5 E-2D
1 HSC 8 SH-60S
1 HSM 11 MH-60R
1 VRC 2 C-2A
75 konetta
Toisaalta voi olla myös operatiivisen tehokkuuden kasvu uudella kalustolla. Luin esim. viimeisestä F-14D Tomcattien komennuksesta Irakissa ja pilotti kertoi että Tomcatin turn-around oli todella hidas ja kone vaati paljon huoltoa tehtävien välissä. Siitä tuli monitoimisempi vasta ihan loppupuolella ja kone ei 80-luvulla kyennyt kuin ilmapuolustukseen, johon se oli suunniteltu.

Olen melko varma että nykyisellä kokoonpanolla tukialus kykenee paljon suurempaan määrään suoritteita ja laajempaan tehtäväskaalaan lento-osastoillaan kuin aikaisemmin.
 
Top