F-35 Lightning II

Miten ihmeessä paino lisää vastusta mitenkään merkittävästi. Esim. F-16:n tai Super Hornetin manuaaleja lukemalla voi todeta että painolla ei ole käytännössä mitään merkitystä koneen huippunopeuteen. Esim. F-16 huippunopeus on tismalleen sama oli sen lentopaino 16 tonnia tai 10 tonnia jos ilmanvastus on sama. Paino tuntuu vain kiihdytyksissä ja kaartokyvyssä mutta niissäkin ilmanvastuksen merkitys on about sama kuin painon (eli ulkoisesti asennetun aseen aiheuttama kokonaisilmanvastuksen lisääntyminen aiheuttaa suunnilleen saman suorituskyvyn pudotuksen kuin aseen aiheuttama painon lisä).

Lentokone pysyy ilmassa samoin kuin helikopteri. Se puskee ilmaa alaspäin. Jos helikopterin paino tuplataan, joudutaan myös käytettävä teho tuplaamaan. Lentokoneessa nostovoima synnytetään siiven avulla ja moottori puskee konetta eteenpäin. Raskaampi kuorma tarkoittaa sitä, että suurempi osa moottorin tehosta joudutaan käyttämään alaspäin muodostuvan virtauksen aikaan saamiseen. Samalla todennäköisesti koneen kulma muuttuu, jolloin kohtisuora vastus lisääntyy. Lisäksi huippunopeudet tehdään ylempänä, missä ilma on harvempaa. Jos F-35 ei pysty lentämään täydessä kuormassa yhtä korkealla, on ilmanvastus jälleen korkeampi.

Eli
  1. Suurempi osa tehosta kuluu koneen pitämiseen ilmassa eikä huippunopeuden saavuttamiseen
  2. Aerodynaaminen vastus on korkeampi asennosta johtuen
  3. Väliaineen vastus on suurempi alempana
Jos joku kaivaa luotettavan tiedon huippunopeudesta täyteen lastattuna, niin ollaan kaikki taas viisaampia :)

Kyllä F-35:n sisäinen kuorma on valtava jos verrataan mihin tahansa muuhun hävittäjäkoneeseen ja verrataan koneen kokoa. Erityisesti kun otetaan huomioon sisäinen polttoainemäärä ja aseet yhdessä.

Tarkoitin hiukan eri asiaa. Polttoainekuorma onkin iso. Ja totta kai sisäinen asekuorma on iso muihin verrattuna, kun muissa se on nolla. Mutta, ei se sisäinen asekuorma ole niin iso (suhteessa koneen massaan), että se välttämättä heikentäisi merkittävästi huippunopeutta. Tarkoitus ei ollut siis väheksyä F-35:den sisäistä kuormaa, vaan todeta, että välttämättä se ei täyteen lastattunakaan aivan radikaalisti huononna huippunopeutta. Mutta, epäilen, että se ei ole sama, yllä mainituista perusteluista johtuen, toisin kuin videolla esitettiin.
 
Niin, miksi ei niin ole tehty jos se kerran on mahdollista? Kannattaa verrata esimerkiksi kameroiden objektiiveja. Laajakulmaobjektiivit näyttävät vähän toiselta kuin teleobjektiivit.
Tietysti hypoteettisesti voidaan ajatella että IR-sensorissa olisi superhypertarkka kenno joka pystyisi havaitsemaan kaukaisetkin kohteet tarvitsematta turvautua optiseen suurennokseen. Tämä on tietenkin täysin hypoteettista, ja joka tapauksessa optiikalla avustettuna suorituskyky olisi silti paljon parempi.

Tekniikan rajat tulevat vastaan, jos aletaan kuvaamaan vaikkapa 8K kuvaa nopealla kuvataajuudella.
 
Esityksiä F-35:stä: http://www.sldinfo.com/at-the-vorte...-aircraft-integration-the-weapons-revolution/

http://www.slideshare.net/robbinlaird/chip-berke-on-the-5th-generation-experience

http://www.sldinfo.com/the-fifth-generation-experience-getting-on-with-combat-transformation/

Tuo everstiluutnantti "Chip" Berke on USA:n merijalkaväen pilotti ja on erittäin kokenut lentäjä. Kokemusta on yllin kyllin F-16, F/A-18 ja F-22 koneista, joten näkemystä eri koneista ja niiden kyvyistä löytyy kohtalaisesti. Ei ole siis mikään Lockheed Martinin mainosmies.

Hmm. Miten tämän nyt ilmaisisi... Kokenut lentäjä on firmalle mainosmies vailla vertaa ja Berkellä on chipit L&M:n ruudussa. Luennoi usein. :rolleyes: Katselkaa luennot ja lukekaa materiaali. Sitten käsi sydämelle ihan aikuisten oikeesti. (Huom! Berke ei toimi väärin eikä epäeettisesti eikä muutenkaan arvelluttavalla tavalla. Ja hänellä on kiistatonta kokemusta sotilaslentämisestä.)

Suunnittelulle asetetuille lähtökohdille ei voi jälkikäteen mitään. Jälkiviisaana voisi ehkä todeta, että hieman vähemmän maailmaa syleilevän laajalla tehtäväspeksillä olisi saatu käyttöön jo toimiva kone tuolla panostuksella. F-35 tulee joka tapauksessa olemaan merkittävä virstanpylväs matkalla seuraavan sukupolven koneisiin ja sen takkuisesta kehittämisestä saadut opit saattavat jopa nopeuttaa seuraavan sukupolven koneiden kehittämisprosessia.

Tekniikka kehittyy melkoista vauhtia. Pitelin tänään käsissäni 90-luvun mageeta maagista Sonyn digikameraa, joka tallensi kuvat korpulle (2,5" levyke). Oli aikanaan kähy peli. Tänään saat samalla ostohinnalla kohtalaisen hyvän digijärkkärin, jonka ominaisuudet ja kuvan laatu ovat tuohon verrattuna kuin toiselta planeetalta. Samainen kehitys ja kilpajuoksu jatkuu sotilaspuolella. F-35 ei ole enää tämän päivän teknologiamittapuulla samalla tavalla käänteentekevä tai erityinen kuin kehitystyön alkaessa. Edistyksellinen se on erityisesti häiveen ansiosta ja kaikkea muuta asennettua härpäkettähän voidaan päivittää, jos vain ostajan ja käyttäjän lompsasta löytyy pätäkkää. F-42 -kastiin nousua haittaavat ja hidastavat lähinnä kompromissispeksit, jotka tylsyttävät sen parhaimman terän.
 
Tekniikan rajat tulevat vastaan, jos aletaan kuvaamaan vaikkapa 8K kuvaa nopealla kuvataajuudella.
Noniin, tässä sitä mennään, tunnen itseni likaiseksi ihmiseksi kun puhun näin off topikkia.

Itse IR sensoreista en tiedä yhtikäs mitään mutta tavan kameroista jotain.
  • Optinen lasi ei ole ihmeemmin muuttunut sitten Carl Zeissin keksintöjen. Näkyvässä valossa suurin ongelma on eriväristen valojen eri aallonpituuksien saaminen samaan kohtaan, sitä en tiedä onko samaa ongelmaa IR vehekissä vai onko tarvittavat allonpituudet lähempänä toisiaan. Ja tuleeko tätä ongelmaa, mikä keventäisi ja helpottaisi optiikan valmistusta. Mutta ainoat kehitysnäkymät optisessa lasissa on erillaiset pinnoitteet jotka ehkäisevät heijastusta jne...
  • Kennot. Pikseleiden määrä ja niiden tiheys... Näkyvän valon osalta aletaan olla sillä rajalla että yksi fotoni aktivoi kennossa useamman kuin yhden pikselin. (allonpitus) Lyhykäisesti tätä on valokuvausmaailmassa pidetty hieman samanlaisena rajapyykkinä kuin vaikka äänennopeutta ja toistaiseksi siitä on vähän käytännön kokemuksia. Jos taas kennon fyysistä kokoa kasvattaa niin tarvittava optiikka kasvaa ja samoin tuntuu kasvavan lämmön tuotto joka taas on myrkkyä kennojen kohinalle. (esim. kuva voi olla heikompi sillä laidalla missä on kennon liittimet)
Sitä että miten lähellä tai kaukana IR aallonpituudessa tästä problematiikasta ollaan, en tiedä, mutta uskon että samat rajoitteet ovat olemassa.

Se missä kehitystä on tapahtunut on kennojen ns. kohina ja dynamiikka, joka lyhykäisyydessään parantaa kameroiden toimivuutta hämärässä. Toinen asia on tietysti se prosessoreiden raaka laskentateho joka vaikuttaa siihen videon siirtoon. Vaikka prosessien säikeistäminen lienee jonkinlainen ongelma.

Se mikä kannattaa muistaa niin kun hypätään 2k videosta 4k videoon niin pixeli määrä nelinkertaistuu. (tai 8k jne...) Jokaiselle pikselille pitää määrittää värit, riittääkö harmaan sävyt vai halutaanko värikuva? Ja sitten koko roska pitää kertoa kuvien määrällä (sekunnissa)? Riittääkö nykivä gif animaatio 12 kuvaa sekunnissa, vai halutaanko silmää miellyttävämpi elokuvamainen nopeus? Ja tämä video pakkaus ja purku pitäisi tapahtua lennosta molemmissa päissä.

Teoriassa isompi kuva antaa mahdollisuuden ”terävyyteen” ja osasuurennoksiin, mutta valokuvauspuolella ensimmäinen valinta on yleensä "pidempi" objektiivi.

No eikähän tässä ole tarpeeksi asian sivusta, arvatkaa sainko koulussa aina hylätyn esseistä.
 
Tarkoittanet vertailla digitaalista ja optista suurentamista? Optinen on tarkempi mutta ei näy toisaalta niin paljon kun on zoomattu. Digitaalisen suurennuksen teho taas riippuu erottelukyvystä... Mitä tarkempaa on ja mitä enemmän siitä tietoa saadaan sen parempi digitaalinen zoomi... Nykyään on siviilimarkkinoillakin jo 40M pixelin valvonta kameroita joilla voidaan yhdellä valvoa iso parkkipaikka tai vaikka jalkapallo stadioni. Sieltä voidaan digitaalisella zoomilla etsiä halutut näkymät ja taphtumat niin etu tai jälkikäteen...
 
En vähättele yhtään ruotsalaisten datalinkkiosaamista, se on ollut erittäin hyvää aikoinaan ja on edelleenkin hyvin korkealla tasolla. Ruotsalaiset taatusti tietävät teoriassa miten suunnattu datalinkki pitäisi tehdä, mutta kyse on resursseista. Tuollaisen datalinkin suunnittelu ja toteuttaminen käytännössä vaatii hyvin paljon työtä eli ihmisiä ja rahaa. En usko että Ruotsista löytyy läheskään tarpeeksi kumpaakaan että Gripen E:n tulee suunnattua datalinkkiä.

Sinun on helppo todistaa että Gripenissä on suunnattu datalinkki. Osoita joku dokumentti joka kertoo että tällaista oikeasti tehdään ja sellainen on tulossa jollain määritellyllä aikataululla käyttöön. Edes toteutettavan datalinkin nimi olisi kiva tietää. Kaikenlaisia konsepteja heitellään kyllä mutta käytännön toteutus on aika paljon vaativampaa kuin jonkin Powerpoint-esityksen teko. Fakta on, että F-35:ssä tuollainen datalinkki on jo varmuudella.

Sitäpaitsi koko beamed-sanan käyttö tuossa yhteydessä on erittäin kummallinen koska se on (mahdollisesti tarkoituksella) erittäin monimerkityksellinen sana. Lisäksi se ei ole mikään ammattitermi datalinkkimaailmassa.

Mutta sinun tulkintasi - että se tarkoittaa 'säteilevää datalinkkiä' on vielä kummallisempi (kaikki datalinkit 'säteilevät'). Ehkä kyseessä on jonkunlainen välimallin ratkaisu jossa sivukeiloja on pyritty eliminoimaan?

Hinnan takia? Kyllä kameroissakin on objektiiveja (yleisobjektiivit) jotka kykenevät yhdistämään varsin hyvin sekä laajakulman että telen ominaisuudet, varsinkin jos hinta ei ole iso ongelma.

On toki. Ne ovat myös isoja ja hankalia mutkikkaita (Myös optiikka kärsii jonkun verran vaikka tämä voi olla sivuseikka). Optiikassa ei ole oikoteitä: jos haluat nähdä kauas, et näe paljon. Jos haluat nähdä paljon, et näe kauas. Jos haluat kompromissin näistä niin voit käyttää zoomia jonka ominaisuudet riippuvat siitä mitä tarpeita haluat painottaa. Et voi saada kaikkea yhdellä objektiivilla muuten kuin kenties tekemällä siitä erittäin mutkikkaan ja kolhon, mikä hävittäjän erittäin rajoitetuissa tiloissa ei ole ole käytännöllistä, tai välttämättä edes mahdollista.

Kuten sanoin, en ole nähnyt EOTSin katselukulmia missään. Koska järjestelmä vaikuttaa kuitenkin olevan suunniteltu lähinnä maakohteita vastaan, ja ilmakohteiden tunnistukseen, niin veikkaan niiden olevan aika samanlaisia kuin mainitulla Litening III:lla, eli selkeästi kapeampia kuin Skywardissa tai PIRATEssa.

F-35:ssä DAS tekee sen, että EOTS:lla ei ole edes tarvetta olla mitenkään kovin laajakulmainen koska DAS näkee kyllä helposti etäisyyksille joilla erittäin laajasta katselukulmasta olisi hyötyä.

No ei näe. DAS näkee ehkä hiukan kauemmas kuin mitä pilotti itse näkee paljaalla silmällä. Sitä ei voi edes etäisesti verrata varsinaisen IRST-sensorin edes suurimman katselukulman erottelukykyyn.
DAS ei käytä mitään ufoteknologiaa vaan aivan samanlaista kennoa kuin kaikki muutkin saman sukupolven IR-sensorit. Se on vain yhdistetty erilaiseen (=laajakulma) optiikkaan, kaikkine etuine ja rajoituksineen mitä siitä tulee.

Sitäpaitsi kyllä markkinoilla löytyy sensorijärjestelmiä jotka kykenevät yhdistämään sekä teleominaisuudet ja laajakulman: http://www.rafael.co.il/marketing/SIP_STORAGE/FILES/8/1278.pdf

Eli 1M sensorilla tuo TopLite EOS kykenee parempaan laajakulmaan kuin hehkuttamasi Pirate eli 38x28,5 astetta. Lisäksi kapeimmalla katselukulmalla (1,5x1,2 astetta) 1M sensorilla näkee jo todella pitkälle (hävittäjäkoneen voisi nähdä tarkkuuden puolesta monen sadan kilometrin päästä). Eli ei ole mikään tekemätön juttu yhdistää molempia jos tarvetta on.

Niin, tuo sensori on huomattavasti tehokkaampi kuin esimerkiksi EOTS. Miksiköhän sitä ole integroitu F-35:een - tai mihinkään muuhunkaan hävittäjäkoneeseen?

EOTS:n kuvista näkee hyvin, että se on suunniteltu katsomaan koneen eteen, sivuille, taakse ja alasuuntaan.

Muuten ikkunoiden asentamisessa näihin suuntiin ei olisi mitään järkeä vaan se olisi suunniteltu toisin. Toki se toimii samalla tavalla kuin muutkin IRST-järjestelmät ja etsii mekaanisesti skannaten uusia maaleja. Kuitenkin sillä näyttäisi olevan paljon laajemmat katselukulmat kuin oikeastaan millään nykyisellä IRST- tai FLIR-systeemillä. Tuolla järjestelyllä maksimi olisi yli puolipallon eli luokkaa 360 astetta vaakatasossa ja yli 180 astetta korkeussuunnassa.

...ja mikä on skannausnopeus, ja millä tarkkudella niitä skannataan?

Miten DAS ja EOTS yhdistetään? Helposti, eli DAS valvoo jatkuvasti koneen ympäri joka suuntaan mutta toki lyhyemmille etäisyyksille. EOTS sitten skannaa jatkuvasti myöskin mutta paljon pidemmälle ja pienempää sektoria (esim. 150x20 astetta uhkasuuntaan). Tietenkään valvonta ei silloin ole joka suuntaan yhtä hyvä, mutta paljon parempi kuin pelkällä eteenpäin näkevällä IRST:llä.

Siinä vaiheessa jos lentäjän tilannetaju on niin huono että uhkia ja maaleja pitää etsiä 360 astetta visuaalisesti, kaikki muu on jo epäonnistunut (lentotehtävän suunnittelu, taistelunjohto, datalinkit, tutka) ja on aika suoria kotikentälle yrittämään uudestaan - jos enää pääsee.

Samassa dokumentissa sivulla 70 on verrattu eri teknologioiden kykyjä ja erot ovat hyvin selvät infrapunan hyväksi kaikin puolin kun puhutaan kohteiden havaitsemiskyvystä ja erityisesti niiden seurannasta. Käytännössä siis UV MAWS toimii jos ohjus ammutaan läheltä ja ohjuksen rakettimoottori toimii ja lennetään matalalla. Kun rakettimoottori sammuu, niin UV MAWS kadottaa ohjuksen eikä kykene sitä enää koskaan näkemään, koska ohjuksesta ei tule UV-säteilyä juuri lainkaan jos rakettimoottori ei toimi. Eli käytännössä UV MAWS toimii lyhyen kantaman IP-ohjuksia vastaan kohtalaisen hyvin ja muita ohjuksia vastaan se toimii huonosti jos ollenkaan. Jos ohjus ammutaan kauempaa kuin 5 km etäisyyksiltä, UV MAWS voi ehkä parhaimmillaan kertoa että ohjus on laukaistu jossain suunnassa, mutta siihen se sitten jääkin. Infrapunaan perustuva kuvantava järjestelmä kuten DAS näkee lähes joka tilanteessa paljon kauemmas ja kykenee havaitsemaan myös ohjukset joiden rakettimoottori on sammunut. Esim. ilmataisteluohjuksien rakettimoottorit toimivat vain noin muutamasta sekunnista reiluun kymmeneen sekuntiin laukaisun yhteydessä mutta voivat sen jälkeen lentää helposti minuutin tai jopa pidempään.

Tunnut lainaavan lähteitäsi kovin selektiivisesti: tuossahan juuri sanottiin mitä itsekin sanoin, ettei kosteus haittaa UV-säteilyä (UV mm. läpäisee pilvet paremmin kuin näkyvä valo). Aikaisemmin lainaamasi 'Digitaalinen taistelukenttä' -kirjan kirjoittaja esitti itse skeptisyytensä sen suhteen pystyisikö passiivisilla sensoreilla ollenkaan havaitsemaan uusimman sukupolven patoputkimoottoreihin perustuvia ilmataisteluohjuksia. Ehkä paras ratkaisu olisi sittenkin tutka?

Sotilaskoneissa käytetään perinteisesti hyvin vanhanaikaiselta kuulostavia ratkaisuja kun verrataan kaupallisiin tuotteisiin koska ratkaisujen tulee kestää kiihtyvyyksiä, kosteutta, tärinää yms. ikävää ihan eri malliin. Fakta on, että tällä hetkellä vain amerikkalaiset ovat saaneet kehitettyä IEEE-1394 tason liitäntästandardista hävittäjäkoneeseen käyvät ratkaisut. Jos homma olisi helppoa ja yksinkertaista, kaikki muutkin siirtyisivät siihen koska se auttaisi pudottamaan kaapelointien painoa ja helpottaisi avioniikan kehittämistä ja parantaisi sen suorituskykyä. Lisäksi voitaisiin hyödyntää siviilipuolen laajaa IEEE-1394 tuotantoa joka laskisi hintoja. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole tapahtunut eikä tapahtumassa missään kun puhutaan hävittäjäkoneista.

Tiedän kyllä mitä jonkun standardin 'militarisointi' tarkoittaa ja miksi sitä ei niin vain tehdä - muttei se siltikään tarkoita että se olisi jotain superhyperteknologiaa joka olisi vain amerikkalaisten käytettävissä. Se ettei sitä kukaan muu ole tehnyt juuri nyt ei tarkoita etteikö sitä voisi tehdä. Saab on mainostanut Gripen E:hen "parannettua dataväyläratkaisua", detaileja ei ole kuitenkaan kerrottu.

Ruotsalaiset eivät tietenkään ole yhtä hyviä ylisanojen ja hehkutuksen kanssa kuin amerikkalaiset, mikä tuntuu monia hämäävän.

Voisit muuten todistaa että Super Hornetin avioniikat perustuvat osin samoihin ratkaisuihin kuin mitä alkujaan kehitettiin JSF-ohjelmalle...

Super Hornetin Block 1:n avioniikat olivat melkein yksi yhteen F-18C/D:n kanssa. Block 2 perustuu niille ratkaisuille mitä Boeing kehitti JSF-ohjelmaan. Boeingin markkinointipuhetta Japaniin:

Boeing is pitching the Super Hornet as the proven, low-cost, low-risk alternative to the F-35 and Eurofighter.


“I don’t think there is any significant difference between capabilities between the two airplanes,” said Mills, arguing that the Super Hornet is flying today and even has some stealth capability.


“The Block II Super Hornet actually has the same avionics package and weapons system that we had designed for our JSF offering; that includes APG-79 AESA radar and a much different avionics architecture that includes a high speed data network.”
 
Tarkoittanet vertailla digitaalista ja optista suurentamista? Optinen on tarkempi mutta ei näy toisaalta niin paljon kun on zoomattu. Digitaalisen suurennuksen teho taas riippuu erottelukyvystä... Mitä tarkempaa on ja mitä enemmän siitä tietoa saadaan sen parempi digitaalinen zoomi... Nykyään on siviilimarkkinoillakin jo 40M pixelin valvonta kameroita joilla voidaan yhdellä valvoa iso parkkipaikka tai vaikka jalkapallo stadioni. Sieltä voidaan digitaalisella zoomilla etsiä halutut näkymät ja taphtumat niin etu tai jälkikäteen...

"Digitaalinen zoomi" on vain markkinointitermi kuvan osasuurennokselle (jota ei kannata tehdä kameran huonommalla ohjelmistolla mikäli vain mahdollista).
Militääriteknologiassa ei tietenkään vielä tuollaisia pikselimääriä ole käytössä. IR-kennoissa 640x400 tarkkuus on tänä päivänä jo kärkitasoa. Ihan parhaissa voidaan päästä miljoonaan pikseliin.
 
Totta tuokin ja siksi käytössä onkin tehokkaat optiikat/objektiivit.. Lämpösäteilyn puolella tarkkuus varmaankin riittää kun kohteet ovat isoja ja lämpimiä. Toisaalta lisä informaatio täytyisi kyetä käsittelemään sekä analysoimaan... Mitä suurempi tietomäärä niin sen enemmän laskentatehoa...

DASin ongelmahan on erottelukyvyn puute. Se kun tyhjentää omat soihdut kun havaitsee soihdut eikä kykene erottamaan palavaa soihtua kohti tulevasta ohjuksesta tai sen moottorista jonka se näkee...
 
Totta tuokin ja siksi käytössä onkin tehokkaat optiikat/objektiivit.. Lämpösäteilyn puolella tarkkuus varmaankin riittää kun kohteet ovat isoja ja lämpimiä. Toisaalta lisä informaatio täytyisi kyetä käsittelemään sekä analysoimaan... Mitä suurempi tietomäärä niin sen enemmän laskentatehoa...

DASin ongelmahan on erottelukyvyn puute. Se kun tyhjentää omat soihdut kun havaitsee soihdut eikä kykene erottamaan palavaa soihtua kohti tulevasta ohjuksesta tai sen moottorista jonka se näkee...

Luonnollisesti järjestelmässä on erilaisia kuvatunnistusominaisuuksia jotka pyrkivät erottelemaan erilaiset kohteet toisistaan ja luokittelemaan ne. Eihän siitä mitään tulisi jos se vain hälyttäisi lentäjän jokaisesta infrapunan väläyksestä.

Rafalen DDM-sensori pystyy tuollaiseen kuvaan:
ddm-4.jpg


...mutta lentäjä ei tietääkseni tuota kuvaa näe vaan järjestelmä pyrkii etsimään siitä oman arvionsa mukaan uhkaavat kohteet (ohjukset) ja raportoimaan ne. Eli tässä mielessä huomattavasti DASsia yksinkertaisempi järjestelmä vaikka perussuorituskyvyltään (eli optiikan ja herkkyyden suhteen) varmaankin samaa tasoa.
 
Lentokone pysyy ilmassa samoin kuin helikopteri. Se puskee ilmaa alaspäin. Jos helikopterin paino tuplataan, joudutaan myös käytettävä teho tuplaamaan. Lentokoneessa nostovoima synnytetään siiven avulla ja moottori puskee konetta eteenpäin. Raskaampi kuorma tarkoittaa sitä, että suurempi osa moottorin tehosta joudutaan käyttämään alaspäin muodostuvan virtauksen aikaan saamiseen. Samalla todennäköisesti koneen kulma muuttuu, jolloin kohtisuora vastus lisääntyy. Lisäksi huippunopeudet tehdään ylempänä, missä ilma on harvempaa. Jos F-35 ei pysty lentämään täydessä kuormassa yhtä korkealla, on ilmanvastus jälleen korkeampi.

Eli
  1. Suurempi osa tehosta kuluu koneen pitämiseen ilmassa eikä huippunopeuden saavuttamiseen
  2. Aerodynaaminen vastus on korkeampi asennosta johtuen
  3. Väliaineen vastus on suurempi alempana
Jos joku kaivaa luotettavan tiedon huippunopeudesta täyteen lastattuna, niin ollaan kaikki taas viisaampia :)

Kävisikö Lockheed Martinin sivut valmistamistaan koneista?
http://www.lockheedmartin.com/us/products/f35/f-35b-stovl-variant.html
http://www.lockheedmartin.com/us/products/f35/f-35c-carrier-variant.html
https://www.f35.com/assets/uploads/downloads/13567/f-35fast_facts2q2015.pdf

Suosittelen vaikka tutustumaan tähän F-16 C/D mallin manuaaliin: https://info.publicintelligence.net/HAF-F16-Supplement.pdf

Esim. sivulla 159 löytyy vaakalentonopeudet eri kuormille ja eri ilmanvastusluvuille.

Huippunopeudet tehdään aina jollakin tietyllä korkeudella eikä se yleensä ole lähellekään koneiden maksimilentokorkeutta. Yleensä huiput saavutetaan n. 10 - 12 km korkeudella ja huippunopeus laskee korkeammalla koska ilma on siellä harvempaa. Se tietää toki pienempää ilmanvastusta mutta myös vähemmän ilmaa moottorille. Erityisesti kiinteällä ilmanotolla olevat koneet alkavat hidastua korkealla kun ilmaa ei vain riitä koneelle. Huippunopeuskorkeuksissa koneiden nostovoima riittää helposti vaikka kuormaa olisi enemmänkin koska nostovoimaa täytyy olla reilusti ylimääräistä liikehtimistä ajatellen.

Tarkoitin hiukan eri asiaa. Polttoainekuorma onkin iso. Ja totta kai sisäinen asekuorma on iso muihin verrattuna, kun muissa se on nolla. Mutta, ei se sisäinen asekuorma ole niin iso (suhteessa koneen massaan), että se välttämättä heikentäisi merkittävästi huippunopeutta. Tarkoitus ei ollut siis väheksyä F-35:den sisäistä kuormaa, vaan todeta, että välttämättä se ei täyteen lastattunakaan aivan radikaalisti huononna huippunopeutta. Mutta, epäilen, että se ei ole sama, yllä mainituista perusteluista johtuen, toisin kuin videolla esitettiin.

Todennäköisesti F-35:n huippunopeus on rajoitettu tuohon Mach 1,6 mahdollisesti häiveominaisuuksien tai kestävyyden takia. Tämä kuva viittaisi vahvasti että huippunopeus on rajoitettu syystä tai toisesta ja huippunopeus saavutetaan jo varsin matalalla n. 8000 m korkeudessa ja huippunopeus pysyy samana siitä ylöspäin.

blocks1_zpsccc5bbbf.jpg
 
Molemmat ovat oikeassa, lentopainon kasvu lisää vastusta mutta usein muut tekijät vaikuttavat vastukseen ja huippunopeuteen enemmän. Monissa 2. maailmansodan koneissa kävi niin että teho/painosuhde ja sitä myötä mm. nousunopeus itse asiassa huononi myöhemmissä versioissa koska voimakkaat moottorit ja muu tavara painoi enemmän: huippunopeus silti kasvoi koska teho/vastus -suhde parani.
 
Todennäköisesti F-35:n huippunopeus on rajoitettu tuohon Mach 1,6 mahdollisesti häiveominaisuuksien tai kestävyyden takia. Tämä kuva viittaisi vahvasti että huippunopeus on rajoitettu syystä tai toisesta ja huippunopeus saavutetaan jo varsin matalalla n. 8000 m korkeudessa ja huippunopeus pysyy samana siitä ylöspäin.

En käynyt noita materiaaleja vielä lävitse, mutta tuo on mahdollista.

Esim. F-16

At low altitude, GE Vipers will step out to its airspeed of 810 knots indicated airspeed like nobody's business. The limit is based on the polycarbonate canopy and not the engine. At higher speeds the canopy starts to get warm due to air friction. At some point the canopy will start to deform if the jet gets much faster. At high altitude, I've had the jet out to Mach 2.05. This limit is due to the fixed air inlet and opposed the F-15's variable geometry inlet.

http://foxtrotalpha.jalopnik.com/how-to-win-in-a-dogfight-stories-from-a-pilot-who-flew-1682723379

Su-35

The design top speed of the Su-35S is 2.25, limited by canopy and radome heating, so it has surplus power and the fuel to burn to sustain high Mach numbers.

http://www.ausairpower.net/APA-NOTAM-05072010-1.html
 
Mutta sinun tulkintasi - että se tarkoittaa 'säteilevää datalinkkiä' on vielä kummallisempi (kaikki datalinkit 'säteilevät'). Ehkä kyseessä on jonkunlainen välimallin ratkaisu jossa sivukeiloja on pyritty eliminoimaan?

Väitit että Gripen E:ssä on varmuudella suuntaava datalinkki mutta et sitten pysty antamaan sitä mitään muuta kuin tuon yhden hämärän ja hyvin epämääräisen viittauksen? Link 16:sta on malli jossa käytetään puolipallona säteileviä antenneja jolloin vihollisen suuntaan ei tarvitse välttämättä lähettää. Tällainen voisi olla mahdollinen mutta sellainenkin on nykytekniikalla helppo havaita svukeiloista jotka väistämättä ovat aika isot.

On toki. Ne ovat myös isoja ja hankalia mutkikkaita (Myös optiikka kärsii jonkun verran vaikka tämä voi olla sivuseikka). Optiikassa ei ole oikoteitä: jos haluat nähdä kauas, et näe paljon. Jos haluat nähdä paljon, et näe kauas. Jos haluat kompromissin näistä niin voit käyttää zoomia jonka ominaisuudet riippuvat siitä mitä tarpeita haluat painottaa. Et voi saada kaikkea yhdellä objektiivilla muuten kuin kenties tekemällä siitä erittäin mutkikkaan ja kolhon, mikä hävittäjän erittäin rajoitetuissa tiloissa ei ole ole käytännöllistä, tai välttämättä edes mahdollista.

Kuten sanoin, en ole nähnyt EOTSin katselukulmia missään. Koska järjestelmä vaikuttaa kuitenkin olevan suunniteltu lähinnä maakohteita vastaan, ja ilmakohteiden tunnistukseen, niin veikkaan niiden olevan aika samanlaisia kuin mainitulla Litening III:lla, eli selkeästi kapeampia kuin Skywardissa tai PIRATEssa.

Oletat näin, vaikka EOTS:lla ei ole mitään tekemistä Liteningin kanssa, sen rakenne on selvästi täysin erilainen ja siinä on ikkunat ympäriinsä? Miksi ihmeessä sen sensoriyksikkö olisi asennettu siten, että se pääsee kääntymään 360 astetta vaakatasossa? Miksi siinä on ikkunat tätä varten? Kuvista tämä on aika helppo nähdä.

No ei näe. DAS näkee ehkä hiukan kauemmas kuin mitä pilotti itse näkee paljaalla silmällä. Sitä ei voi edes etäisesti verrata varsinaisen IRST-sensorin edes suurimman katselukulman erottelukykyyn.
DAS ei käytä mitään ufoteknologiaa vaan aivan samanlaista kennoa kuin kaikki muutkin saman sukupolven IR-sensorit. Se on vain yhdistetty erilaiseen (=laajakulma) optiikkaan, kaikkine etuine ja rajoituksineen mitä siitä tulee.

Niin, jokainen pilottihan näkee raketin laukaisun ja koko lentoradan yli 1300 kilometrin päästä... Näkökyky riippuu kohteesta ja esim. ohjukset ja raketit tuollainen näkee moninkertaisesti kauempaa kuin ihmissilmä kykenee. Sama pätee viholliskoneisiin jotka IR-sensori näkee kauempaa kuin mihin ihmissilmä kykenee. Lisäksi ihmissilmä kykenee katsomaan vain erittäin pienelle alueelle taivasta kerrallaan ja useamman kuin yhden kohteen seuraaminen on erittäin vaikeaa. DAS näkee joka puolelle eikä maalimäärällä ole erityistä ylärajaa.

DAS:n sensoreissa ei ole mitään kovin erikoista vaikka ovatkin tämän hetken kärkeä teknologisesti (4 megapixelin sensorit). Se miten sensorit on integroitu koneeseen on ainutlaatuista eikä ole yhtään konetta jossa olisi tehty mitään vastaavaa. Eikä tähän ole edes mitään vakavasti otettavia suunnitelmia. Voit toki pistää kunnollisen lähteen missä koneessa on likikään samanlaista olemassa tai tulossa. F-22:ssa ja Rafalessa on ohjusvaroittimet mutta ne eivät kykene tekemään mitään muuta mihin DAS kykenee.

Huomattavaa on, että DAS:n sensorin tarkkuus on yli 7 kertaa parempi kuin hehkuttamasi Piraten (2048x2048 vastaan noin 768x768). Tämä tarkoittaa sitä, että DAS:n resoluutio on melkein sama kuin Piraten laajakulmalla vaikka sen sensorin katselukulma on paljon suurempi.

Niin, tuo sensori on huomattavasti tehokkaampi kuin esimerkiksi EOTS. Miksiköhän sitä ole integroitu F-35:een - tai mihinkään muuhunkaan hävittäjäkoneeseen?

No kerropa sitten lähteiden kanssa miksi tuo sensori on yhtään tehokkaampi kuin EOTS tai miksi se pitäisi integroida F-35:n? Kyllä esim. Litening G4.ssä ja Sniper-podin uudemmissa malleissa on yhtä tarkka sensori kuin tuossa israelilaissensorissa. DAS:ssa on tarkempi sensori (2048x2048 pikseliä), joten miksi EOTS:ssa pitäisi olla huonompi? Mainoksien mukaan EOTS:ssa on uusi FPA eli tuskin siinä on ainakaan huonompi sensori kuin Liteningeissa tai Sniper-podeissa.

Siinä vaiheessa jos lentäjän tilannetaju on niin huono että uhkia ja maaleja pitää etsiä 360 astetta visuaalisesti, kaikki muu on jo epäonnistunut (lentotehtävän suunnittelu, taistelunjohto, datalinkit, tutka) ja on aika suoria kotikentälle yrittämään uudestaan - jos enää pääsee.

Toki mutta kuten totesin, DAS tekee paljon muutakin kuin etsii uhkia ja maaleja. Miksi muuten muissakin koneissa on 360 astetta skannaavia sensoreita (RWR, MAWS) jos kerran tuollainen tarve on turha?

Tunnut lainaavan lähteitäsi kovin selektiivisesti: tuossahan juuri sanottiin mitä itsekin sanoin, ettei kosteus haittaa UV-säteilyä (UV mm. läpäisee pilvet paremmin kuin näkyvä valo). Aikaisemmin lainaamasi 'Digitaalinen taistelukenttä' -kirjan kirjoittaja esitti itse skeptisyytensä sen suhteen pystyisikö passiivisilla sensoreilla ollenkaan havaitsemaan uusimman sukupolven patoputkimoottoreihin perustuvia ilmataisteluohjuksia. Ehkä paras ratkaisu olisi sittenkin tutka?

Miksi vertaat UV:ta näkyvään valoon kun puhutaan ohjusvaroittimista jotka toimivat infrapuna-alueella? Lämpökamerat näkevät paljon paremmin esim. pilvien tai sumun läpi kuin paljas silmä. Sitä paitsi kiinnität huomiota hyvin merkityksettömään seikkaan koska UV-sensorit kykenevät parhaissakin tapauksissa toimimaan vain hyvin lyhyiltä (muutaman kilometrin) etäisyyksiltä riippumatta ilmankosteudesta tai pilvistä. Lämpökameralla näkee kyllä korkessakin kosteudessa kymmenien tai satojen kilometrien päästä. Muutenhan niitä ei varmaan asennettaisi esim. laivoihin?

Tiedän kyllä mitä jonkun standardin 'militarisointi' tarkoittaa ja miksi sitä ei niin vain tehdä - muttei se siltikään tarkoita että se olisi jotain superhyperteknologiaa joka olisi vain amerikkalaisten käytettävissä. Se ettei sitä kukaan muu ole tehnyt juuri nyt ei tarkoita etteikö sitä voisi tehdä. Saab on mainostanut Gripen E:hen "parannettua dataväyläratkaisua", detaileja ei ole kuitenkaan kerrottu.

Eli kuten sanoin, F-35:ssä on valtavan paljon kehittyneempi ja nopeampi väyläratkaisu kuin missään muussa hävittäjässä poislukien F-22. Se, että asia voitaisiin teoriassa tehdä muissakin koneissa ei poista sitä faktaa että tuollaista päivitystä ei kukaan, missään ja koskaan ole edes väittänyt suunnittelevansa. Kuten sanoin, tuollaisia juttuja ei tehdä vain kävelemällä kauppaan ja ostamalla nippua johtoja ja kasaa verkkolaitteita.

Ruotsalaiset eivät tietenkään ole yhtä hyviä ylisanojen ja hehkutuksen kanssa kuin amerikkalaiset, mikä tuntuu monia hämäävän.

Ruotsalaiset osaavat tuon homman erittäin hyvin ja väittäisin että paremmin kuin amerikkalaiset. JAS Gripeniäkin mainostetaan aivan ihmekoneena vaikka kyseessä ei ole mikään kovin kummoinen kone.

Super Hornetin Block 1:n avioniikat olivat melkein yksi yhteen F-18C/D:n kanssa. Block 2 perustuu niille ratkaisuille mitä Boeing kehitti JSF-ohjelmaan. Boeingin markkinointipuhetta Japaniin:

Boeing is pitching the Super Hornet as the proven, low-cost, low-risk alternative to the F-35 and Eurofighter.


“I don’t think there is any significant difference between capabilities between the two airplanes,” said Mills, arguing that the Super Hornet is flying today and even has some stealth capability.


“The Block II Super Hornet actually has the same avionics package and weapons system that we had designed for our JSF offering; that includes APG-79 AESA radar and a much different avionics architecture that includes a high speed data network.”

Silti tuo ei ole ollenkaan sama kuin mitä käytetään eri firman tuotteessa. Sitäpaitsi X-32 kehitettiin nopeasti melkein 20 vuotta sitten (kuin myös X-35) ja se kaiken lisäksi hävisi koko kilpailun selvästi. F-35:n avioniikkaa on kehitetty tuosta päivästä lähtien isolla rahalla ja sen avioniikka- ja arkkitehtuuriratkaisut ovat kehittyneet noista demokoneista valtavasti. Eli kuten sanoin, Super Hornetin minkään version avioniikat eivät ole mitenkään kummoiset varsinkaan F-35:n verrattuna.
 
Ruotsalaiset eivät tietenkään ole yhtä hyviä ylisanojen ja hehkutuksen kanssa kuin amerikkalaiset, mikä tuntuu monia hämäävän.

Ruotsalaiset osaavat tuon homman erittäin hyvin ja väittäisin että paremmin kuin amerikkalaiset. JAS Gripeniäkin mainostetaan aivan ihmekoneena vaikka kyseessä ei ole mikään kovin kummoinen kone.

Amerikkalaisten ja ruotsalaisten hehkutus omasta tuotteestaan ei ole mitään verrattuna suomalaisten hehkutukseen toisten tuotteista vaikka kyseessä eivät ole mitkään kovin kummoiset koneet. :D

---
Gripenin uudesta tietoväylästä on julkisuudessa ollut toistaiseksi vain hyvin ylimalkaista tietoa, joten voi olla että bittipajalla on homma vielä vaiheessa.
 
Suomessa on ylivertaiset sotilaat (kun ne oli talvi ja jatko sodassakin) ja ylivertainen kalusto aina siihen saakka kunnes löytyy rahaa ostaa tuoreempaa, silloin se vanha kalusto muuttuu yhdessä yössä huonoksi... Tokihan on ymmärrettävää että on pakko pitää yllä "uskottavuutta" eikä huudella kuinka kalustolla ei pärjää ja reserviläisistä 75% (oma arvio) ei ole kenttä kelpoisia.
 
USS Wasp (LHD-1) At Sea- Six Marine Corps F-35B Lightning II aircraft initiated the first phase of shipboard operational testing (OT-1) when they landed aboard the USS Wasp at sea on the afternoon of May 18. OT-1 will evaluate and assess the integration of the F-35B into Marine Corps aviation while operating across different flight, maintenance and logistical operations that are seen in the Marine Corps’ operating forces.
http://www.marines.mil/News/NewsDis...ning-ii-aircraft-landing-aboard-uss-wasp.aspx
150518_M_ZZ999_003.jpg

17865604246_b60c2c4d83_k.jpg

17705708059_6214617f7a_k.jpg

17704125858_2ca8d1c270_k.jpg

1946757.jpg

1946769.jpg

150518_M_ZZ999_004.jpg
 
http://www.defenseone.com/threats/2015/05/f35-wont-be-going-war-against-isis-just-yet/113188/

Currently, the version of ALIS installed on ships does not work with the F-35’s Pratt&Whitney engine. Maintenance workers will have to use a special laptop as a workaround until a fix arrives by December, Davis said.

The aircraft will not have a gun pod and will not be able to use the full complement of air-launched weapons; among the initially missing armaments will be the Small Diameter Bomb II. Nor will they be able to stream video, Davis said.

///
http://www.defense-aerospace.com/ar...ds-“minor”-problem-in-f_35-alis-software.html

Currently, the portable version of the F-35 fighter jet's automated logistics system is facing a relatively "minor" problem.

Lockheed Martin executive Jeff Streznetcky, in charge of the logistics system known as Autonomic Logistics Information System or ALIS, revealed that the company is working on it to fix the software and the system is on track to be delivered in late June or early July.
Management did not, however, reveal particular details about the problems spotted with the latest ALIS software, version 2.0.1, which has been tested since late April.
 
Viimeksi muokattu:
Väitit että Gripen E:ssä on varmuudella suuntaava datalinkki mutta et sitten pysty antamaan sitä mitään muuta kuin tuon yhden hämärän ja hyvin epämääräisen viittauksen?

Kuten sanoin: mielestäni se on aika yksiselitteinen. Saat olla ihan vapaasti eri mieltä. Saab nyt tuskin kuitenkaan ihan selkeästi valehtelemaan ryhtyy siitä millaisia ratkaisuja koneessa on.

Oletat näin, vaikka EOTS:lla ei ole mitään tekemistä Liteningin kanssa, sen rakenne on selvästi täysin erilainen ja siinä on ikkunat ympäriinsä? Miksi ihmeessä sen sensoriyksikkö olisi asennettu siten, että se pääsee kääntymään 360 astetta vaakatasossa? Miksi siinä on ikkunat tätä varten? Kuvista tämä on aika helppo nähdä.

Oletan siksi, että Litening ja Sniper (johon EOTS perustuu) ja muut vastaavat systeemit on tarkoitettu ilmarynnäköintikäyttöön jolloin niillä on yleensä tietyt ominaisuudet jotka tekevät niistä huonompia jos niitä pitää käyttää ilmataistelusensorina, ja päinvastoin. Verrataanpa Skywardin ja Sniper XR:n katselukulmia:
Sniper XR:
Kapeakulma: 1x1 astetta
Laajakulma: 4x4
Navigaatio: En löytänyt tätä mistään mutta Liteningillä se on 18x24 astetta ja Sniperillä lienee samaa luokkaa.

Skyward:
Kapea: 8x6.4
Keski: 16x12.8
Laaja: 30x24

Kuten näkyy, Skywardin kapein katselukulma skannaa yli kolminkertaisen alan verrattuna Sniperin laajakulmaan. "Pillin läpi katsominen" vaikuttaa osuvalta vertaukselta. En ole nähnyt missään EOTSin katselukulmia, mutta ne lienevät aika lailla (ellei täysin) samat Sniperin kanssa, koska sensorien päätarkoitus on sama, eli rynnäköintiapu. En ole ainakaan missään nähnyt että sitä olisi muutettu.

Niin, jokainen pilottihan näkee raketin laukaisun ja koko lentoradan yli 1300 kilometrin päästä...

Kantorakettien laukaisut ovat hyvissä olosuhteissa nähtävissä paljain silmin satojen kilometrien, jopa yli 1000 kilometrin etäisyydeltä. En ole vaikuttunut.

DAS:n sensoreissa ei ole mitään kovin erikoista vaikka ovatkin tämän hetken kärkeä teknologisesti (4 megapixelin sensorit). Se miten sensorit on integroitu koneeseen on ainutlaatuista eikä ole yhtään konetta jossa olisi tehty mitään vastaavaa. Eikä tähän ole edes mitään vakavasti otettavia suunnitelmia. Voit toki pistää kunnollisen lähteen missä koneessa on likikään samanlaista olemassa tai tulossa. F-22:ssa ja Rafalessa on ohjusvaroittimet mutta ne eivät kykene tekemään mitään muuta mihin DAS kykenee.

Huomattavaa on, että DAS:n sensorin tarkkuus on yli 7 kertaa parempi kuin hehkuttamasi Piraten (2048x2048 vastaan noin 768x768). Tämä tarkoittaa sitä, että DAS:n resoluutio on melkein sama kuin Piraten laajakulmalla vaikka sen sensorin katselukulma on paljon suurempi.

Sikäli kun minä ymmärsin, DASsin sensorit eivät enää edes edusta mitään alan ehdotonta huippua koska kennojen kehitys on ollut niin nopeaa. Onko tuo pikselimäärä muuten varma tieto? Olen nähnyt myös 1024x1024 ja 640x512 -mainintoja.
Laajakulmanäkymät on noissa IR-sensoreissa tarkoitettu pääasiassa lento- ja laskeutumisavuksi. Maalit (niin ilma- kuin maakohteetkin) etsitään isommalla suurennoksella. PIRATEn erottelukyky on keskisuurennoksella moninkertainen verrattuna DASsiin. Ajanmukaisemmalla kennolla ero kasvaa.

Toki mutta kuten totesin, DAS tekee paljon muutakin kuin etsii uhkia ja maaleja. Miksi muuten muissakin koneissa on 360 astetta skannaavia sensoreita (RWR, MAWS) jos kerran tuollainen tarve on turha?

RWR onkin hyödyllinen myös (ja etenkin) vielä pitkän matkan päässä olevia uhkia vastaan. Pointtini on se että siinä vaiheessa jos tilannetieto on niin kuralla ettei vihollisen tulosuunnasta ole mitään hajua ja joudutaan nojaamaan DASsin useimmissa tilanteissa rajoitettuun kantamaan, niin välttämättä sekään ei enää siinä tilanteessa auta.
Mitä on sitten nämä muut tehtävät mitä DAS tekee? Muiden omien koneiden sijainti - luulisi että datalinkit pitävän huolen tästä? Yölentäminen? Ok, mutta sitä varten on jo EOTS. BDA? No tämä on varmaan kyllä hyödyllinen jos pommittaa paljon savimajoja ja haluaa tietää mikä meni pieleen kun osui taas orpokotiin. Välttämättä kaikille loppukäyttäjille tuollainen ominaisuus ei ole niin olennainen joten miksi maksaa siitä.

Miksi vertaat UV:ta näkyvään valoon kun puhutaan ohjusvaroittimista jotka toimivat infrapuna-alueella? Lämpökamerat näkevät paljon paremmin esim. pilvien tai sumun läpi kuin paljas silmä. Sitä paitsi kiinnität huomiota hyvin merkityksettömään seikkaan koska UV-sensorit kykenevät parhaissakin tapauksissa toimimaan vain hyvin lyhyiltä (muutaman kilometrin) etäisyyksiltä riippumatta ilmankosteudesta tai pilvistä. Lämpökameralla näkee kyllä korkessakin kosteudessa kymmenien tai satojen kilometrien päästä. Muutenhan niitä ei varmaan asennettaisi esim. laivoihin?

Sikäli kun olen nähnyt niin lämpökameroista on meritoiminnassa erikseen varoitettu etteivät ne välttämättä toimi sumussa tai sateessa. Osa UV-spektristä läpäisee veden paremmin kuin näkyvä valo tai IP.
Tietysti kun katsoo missä useimmat länsimaiden sodat on viime aikoina käyty niin on aika ymmärrettävää ettei jäätä, sadetta tai sumua pidetä kovin merkittävänä vaikeutena.

Eli kuten sanoin, F-35:ssä on valtavan paljon kehittyneempi ja nopeampi väyläratkaisu kuin missään muussa hävittäjässä poislukien F-22. Se, että asia voitaisiin teoriassa tehdä muissakin koneissa ei poista sitä faktaa että tuollaista päivitystä ei kukaan, missään ja koskaan ole edes väittänyt suunnittelevansa. Kuten sanoin, tuollaisia juttuja ei tehdä vain kävelemällä kauppaan ja ostamalla nippua johtoja ja kasaa verkkolaitteita.

Ei, muttei se myöskään ole jotain niin käsittämätöntä että vaadittaisiin Roswellin alieneilta Delta Forcen kaappaamaa teknologiaa jonka jälkikehittelyyn on upotettu miljardi biljardi dollaria - millaisen kuvan näistä F-35-keskusteluista joskus saa. Kaikki on parasta koska Amerikka eikä muiden kannata edes yrittää...todennäköisesti 1Mb/s väylännopeus ei ole ollut mikään pullonkaula kuin aivan vasta ehkä viime aikoina. Vaihtoehtoja on muitakin, esimerkiksi 1773b jota käytetään Super Hornetissa ja Desert Falconissa, ehkä joissain muissakin.
Se että IEEE1394:n teoreettinen väylännopeus on jotain ei tarkoita että koko järjestelmä olisi samassa suhteessa tehokkaampi. Luultavasti väylännopeuden koko kapasiteettia ei käytetä likipitäenkään hyväksi vielä nykyisellä teknologian tasolla. Ihmettelen myös pakkomiellettäsi raakadataan. Se data pitää kuitenkin joka tapauksessa kompressoida sellaiseen muotoon että se voidaan lentäjälle esittää mahdollisimman helposti pureksittavassa muodossa.

Silti tuo ei ole ollenkaan sama kuin mitä käytetään eri firman tuotteessa. Sitäpaitsi X-32 kehitettiin nopeasti melkein 20 vuotta sitten (kuin myös X-35) ja se kaiken lisäksi hävisi koko kilpailun selvästi. F-35:n avioniikkaa on kehitetty tuosta päivästä lähtien isolla rahalla ja sen avioniikka- ja arkkitehtuuriratkaisut ovat kehittyneet noista demokoneista valtavasti. Eli kuten sanoin, Super Hornetin minkään version avioniikat eivät ole mitenkään kummoiset varsinkaan F-35:n verrattuna.

Ok, eli Boeingkin valehtelee...dämn.
Mihinköhän Super Hornettiin käytetyt 50 miljardia dollaria ovat sitten menneet. Ilmeisesti ei ole ainakaan avioniikkoja kehitetty?
JSF:n avioniikka- ja suorituskykyvaatimukset lyötiin lukkoon jo 90-luvun alkupuolella JAST-projektissa ja Boeing pääsi mm. perinpohjaisesti tutustumaan F-22:n avioniikkaan (joka käytti samaa IEEE1394-väylää). Sen jälkeen molemmat yhtiöt saivat yhtä paljon aikaa ja rahaa(!) sekä koneen että avioniikan kehittelyyn. F-35 voitti käsittääkseni lähinnä paremman suorituskykynsä (etenkin VTOL) ansiosta, en ole nähnyt missään mitään kommentteja avioniikkojen toiminnasta.
 
Back
Top