Väitit että Gripen E:ssä on varmuudella suuntaava datalinkki mutta et sitten pysty antamaan sitä mitään muuta kuin tuon yhden hämärän ja hyvin epämääräisen viittauksen?
Kuten sanoin: mielestäni se on aika yksiselitteinen. Saat olla ihan vapaasti eri mieltä. Saab nyt tuskin kuitenkaan ihan selkeästi valehtelemaan ryhtyy siitä millaisia ratkaisuja koneessa on.
Oletat näin, vaikka EOTS:lla ei ole mitään tekemistä Liteningin kanssa, sen rakenne on selvästi täysin erilainen ja siinä on ikkunat ympäriinsä? Miksi ihmeessä sen sensoriyksikkö olisi asennettu siten, että se pääsee kääntymään 360 astetta vaakatasossa? Miksi siinä on ikkunat tätä varten? Kuvista tämä on aika helppo nähdä.
Oletan siksi, että Litening ja Sniper (johon EOTS perustuu) ja muut vastaavat systeemit on tarkoitettu ilmarynnäköintikäyttöön jolloin niillä on yleensä tietyt ominaisuudet jotka tekevät niistä huonompia jos niitä pitää käyttää ilmataistelusensorina, ja päinvastoin. Verrataanpa Skywardin ja Sniper XR:n katselukulmia:
Sniper XR:
Kapeakulma: 1x1 astetta
Laajakulma: 4x4
Navigaatio: En löytänyt tätä mistään mutta Liteningillä se on 18x24 astetta ja Sniperillä lienee samaa luokkaa.
Skyward:
Kapea: 8x6.4
Keski: 16x12.8
Laaja: 30x24
Kuten näkyy, Skywardin kapein katselukulma skannaa yli kolminkertaisen alan verrattuna Sniperin laajakulmaan. "Pillin läpi katsominen" vaikuttaa osuvalta vertaukselta. En ole nähnyt missään EOTSin katselukulmia, mutta ne lienevät aika lailla (ellei täysin) samat Sniperin kanssa, koska sensorien päätarkoitus on sama, eli rynnäköintiapu. En ole ainakaan missään nähnyt että sitä olisi muutettu.
Niin, jokainen pilottihan näkee raketin laukaisun ja koko lentoradan yli 1300 kilometrin päästä...
Kantorakettien laukaisut ovat hyvissä olosuhteissa nähtävissä paljain silmin satojen kilometrien, jopa yli 1000 kilometrin etäisyydeltä. En ole vaikuttunut.
DAS:n sensoreissa ei ole mitään kovin erikoista vaikka ovatkin tämän hetken kärkeä teknologisesti (4 megapixelin sensorit). Se miten sensorit on integroitu koneeseen on ainutlaatuista eikä ole yhtään konetta jossa olisi tehty mitään vastaavaa. Eikä tähän ole edes mitään vakavasti otettavia suunnitelmia. Voit toki pistää kunnollisen lähteen missä koneessa on likikään samanlaista olemassa tai tulossa. F-22:ssa ja Rafalessa on ohjusvaroittimet mutta ne eivät kykene tekemään mitään muuta mihin DAS kykenee.
Huomattavaa on, että DAS:n sensorin tarkkuus on yli 7 kertaa parempi kuin hehkuttamasi Piraten (2048x2048 vastaan noin 768x768). Tämä tarkoittaa sitä, että DAS:n resoluutio on melkein sama kuin Piraten laajakulmalla vaikka sen sensorin katselukulma on paljon suurempi.
Sikäli kun minä ymmärsin, DASsin sensorit eivät enää edes edusta mitään alan ehdotonta huippua koska kennojen kehitys on ollut niin nopeaa. Onko tuo pikselimäärä muuten varma tieto? Olen nähnyt myös 1024x1024 ja 640x512 -mainintoja.
Laajakulmanäkymät on noissa IR-sensoreissa tarkoitettu pääasiassa lento- ja laskeutumisavuksi. Maalit (niin ilma- kuin maakohteetkin) etsitään isommalla suurennoksella. PIRATEn erottelukyky on keskisuurennoksella moninkertainen verrattuna DASsiin. Ajanmukaisemmalla kennolla ero kasvaa.
Toki mutta kuten totesin, DAS tekee paljon muutakin kuin etsii uhkia ja maaleja. Miksi muuten muissakin koneissa on 360 astetta skannaavia sensoreita (RWR, MAWS) jos kerran tuollainen tarve on turha?
RWR onkin hyödyllinen myös (ja etenkin) vielä pitkän matkan päässä olevia uhkia vastaan. Pointtini on se että siinä vaiheessa jos tilannetieto on niin kuralla ettei vihollisen tulosuunnasta ole mitään hajua ja joudutaan nojaamaan DASsin useimmissa tilanteissa rajoitettuun kantamaan, niin välttämättä sekään ei enää siinä tilanteessa auta.
Mitä on sitten nämä muut tehtävät mitä DAS tekee? Muiden omien koneiden sijainti - luulisi että datalinkit pitävän huolen tästä? Yölentäminen? Ok, mutta sitä varten on jo EOTS. BDA? No tämä on varmaan kyllä hyödyllinen jos pommittaa paljon savimajoja ja haluaa tietää mikä meni pieleen kun osui taas orpokotiin. Välttämättä kaikille loppukäyttäjille tuollainen ominaisuus ei ole niin olennainen joten miksi maksaa siitä.
Miksi vertaat UV:ta näkyvään valoon kun puhutaan ohjusvaroittimista jotka toimivat infrapuna-alueella? Lämpökamerat näkevät paljon paremmin esim. pilvien tai sumun läpi kuin paljas silmä. Sitä paitsi kiinnität huomiota hyvin merkityksettömään seikkaan koska UV-sensorit kykenevät parhaissakin tapauksissa toimimaan vain hyvin lyhyiltä (muutaman kilometrin) etäisyyksiltä riippumatta ilmankosteudesta tai pilvistä. Lämpökameralla näkee kyllä korkessakin kosteudessa kymmenien tai satojen kilometrien päästä. Muutenhan niitä ei varmaan asennettaisi esim. laivoihin?
Sikäli kun olen nähnyt niin lämpökameroista on meritoiminnassa erikseen varoitettu etteivät ne välttämättä toimi sumussa tai sateessa. Osa UV-spektristä läpäisee veden paremmin kuin näkyvä valo tai IP.
Tietysti kun katsoo missä useimmat länsimaiden sodat on viime aikoina käyty niin on aika ymmärrettävää ettei jäätä, sadetta tai sumua pidetä kovin merkittävänä vaikeutena.
Eli kuten sanoin, F-35:ssä on valtavan paljon kehittyneempi ja nopeampi väyläratkaisu kuin missään muussa hävittäjässä poislukien F-22. Se, että asia voitaisiin teoriassa tehdä muissakin koneissa ei poista sitä faktaa että tuollaista päivitystä ei kukaan, missään ja koskaan ole edes väittänyt suunnittelevansa. Kuten sanoin, tuollaisia juttuja ei tehdä vain kävelemällä kauppaan ja ostamalla nippua johtoja ja kasaa verkkolaitteita.
Ei, muttei se myöskään ole jotain niin käsittämätöntä että vaadittaisiin Roswellin alieneilta Delta Forcen kaappaamaa teknologiaa jonka jälkikehittelyyn on upotettu miljardi biljardi dollaria - millaisen kuvan näistä F-35-keskusteluista joskus saa. Kaikki on parasta koska Amerikka eikä muiden kannata edes yrittää...todennäköisesti 1Mb/s väylännopeus ei ole ollut mikään pullonkaula kuin aivan vasta ehkä viime aikoina. Vaihtoehtoja on muitakin, esimerkiksi 1773b jota käytetään Super Hornetissa ja Desert Falconissa, ehkä joissain muissakin.
Se että IEEE1394:n teoreettinen väylännopeus on jotain ei tarkoita että koko järjestelmä olisi samassa suhteessa tehokkaampi. Luultavasti väylännopeuden koko kapasiteettia ei käytetä likipitäenkään hyväksi vielä nykyisellä teknologian tasolla. Ihmettelen myös pakkomiellettäsi raakadataan. Se data pitää kuitenkin joka tapauksessa kompressoida sellaiseen muotoon että se voidaan lentäjälle esittää mahdollisimman helposti pureksittavassa muodossa.
Silti tuo ei ole ollenkaan sama kuin mitä käytetään eri firman tuotteessa. Sitäpaitsi X-32 kehitettiin nopeasti melkein 20 vuotta sitten (kuin myös X-35) ja se kaiken lisäksi hävisi koko kilpailun selvästi. F-35:n avioniikkaa on kehitetty tuosta päivästä lähtien isolla rahalla ja sen avioniikka- ja arkkitehtuuriratkaisut ovat kehittyneet noista demokoneista valtavasti. Eli kuten sanoin, Super Hornetin minkään version avioniikat eivät ole mitenkään kummoiset varsinkaan F-35:n verrattuna.
Ok, eli Boeingkin valehtelee...dämn.
Mihinköhän Super Hornettiin käytetyt 50 miljardia dollaria ovat sitten menneet. Ilmeisesti ei ole ainakaan avioniikkoja kehitetty?
JSF:n avioniikka- ja suorituskykyvaatimukset lyötiin lukkoon jo 90-luvun alkupuolella JAST-projektissa ja Boeing pääsi mm. perinpohjaisesti tutustumaan F-22:n avioniikkaan (joka käytti samaa IEEE1394-väylää). Sen jälkeen molemmat yhtiöt saivat yhtä paljon aikaa ja rahaa(!) sekä koneen että avioniikan kehittelyyn. F-35 voitti käsittääkseni lähinnä paremman suorituskykynsä (etenkin VTOL) ansiosta, en ole nähnyt missään mitään kommentteja avioniikkojen toiminnasta.