Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
No edelleenkin ei.Eikö noiden pitänyt sulattaa tukialusten kannet?
No edelleenkin ei.
Tuossa videossa noita myyttejä kumotaan.
Harrastelijavideo - painoarvo zero. Jotakin kertoo se, jos vaivautuu vakavissaan kommentoimaan "ei voi lentää yöllä" -juttuja... Haloo, viimeiset päivähävittäjät valmistettiin joskus viime vuosituhannella!
Sopii hyvin harrastelijakeskusteluun. Noita on muuten useampi osa. Väittämiä on niin paljon ettei mahdu yhteen osaan. Siitä että onko jokin väittämä kumottu tai ei tuon mukaan,en ota kantaa.
Video sopii lähinnä mitään sotilasilmailusta tietämättömille kukkahattutädeille, jotka sattuvat törmäämään vasemmistolaiseen blogikirjoitukseen ja sen sisältämiin valheisiin tai vahvasti muunneltuun totuuteen. Muuten video on melkolailla ala-arvoinen (ainakin) kolmesta syystä:
A) Video on yksityishenkilön käsialaa (kanavasta päätellen), ei esimerkiksi DOD:n tai LM:n, mistä seuraa se, että väittämät olisi syytä lähdeviitoittaa.
B) Videossa on vahvoja mainoksen elementtejä. Ensin kehutaan AESA, EOTS ja EO DAS maasta taivaisiin - mitä tekemistä tällä on myyttien murtamisen kanssa? Hieman myöhemmin kerrotaan, kuinka polttoaineella jäähdytetään runkoa - mitä myyttiä nyt murretaan? Hienoja teknisiä saavutuksia, ei siinä mitään. Nuo tekniset saavutukset eivät kuitenkaan liity mitenkään murrettaviin myytteihin.
C) Asioita yksinkertaistetaan ja katsojan oletetaan olevan kukkahattutäti, ja vieläpä heikkolahjainen sellainen. Jokaisen pitäisi tajuta, että moderni monitoimihävittäjä ei voi lentää vain valoisan aikaan ja hyvissä sääolosuhteissa, kun kerran siviili-ilmailukin siihen kykenee. Yhtä lailla jokin "It can't do CAS" on täysin käsittämätön jo myyttinä. Harvassa ovat taistelutehtäviin suunnitellut miehitetyt ilma-alukset, jotka eivät pysty tarjoamaan lähi-ilmatukea jollakin tavalla. Konekivääreillä, konetykeillä, täsmäaseilla - you name it!
Annan kuitenkin yläpeukkua ääninäyttelystä (no joku mikseri siellä kuitenkin on ollut käytössä...); se on komeaa, kuten amerikkalaisissa sotatarvikemainoksissa aina!
No jaa. Ei lennä yöllä. Ei lennä sateella. Ei pysty kunnolla Cas tehtäviin jne jne. Kaikki on mainittu ongelmina kansan suussa,.Ei lennä tiettyä nopeutta,ei pilvien yläpuolella. Jopa täällä.
Cas tehtävän kykenemättömyydessä ei ole mitään käsittämätöntä. Se tarkoittaa että kone on heikko siinä, eikä mitenkään vertailukelpoinen A-10:lle. Vähän kuin suomen Hornet ennen päivitystä.
Ne on ehkä linkattu tänne, mutta ei kukaan epäile tosissaan, etteikö F-35 pystyisi lentämään yöllä sen ollessa valmis. Kysymys on mitä suurimmassa määrin keskeneräisestä projektista ja siinä ilmenneistä takaiskuista.
Usko pois ei ole... Voit käydä läpi noita videoita netistä ja niissä todellakin on jatkuva tarkennus. Maalien löytäminen/seuraaminen/tunnistaminen tuollaisilla 3 tarkennus vaihtoehdolla olisi lähes mahdotonta. Se miksi ne on tuolla mainittu en osaa sanoa. Siihen toteutekaanko se lentäjän näkymä sitten digitaalisesti vai optisesti en osaa sanoa.
Voit vapaasti kuvitella mitä haluat mutta Saab ei ole kyllä tuossa tai missään muuallakaan yksiselitteisesti kertonut että JAS Gripen NG:ssä olisi suunnattuja datalinkkejä. Ainoat mainoksissa ja kaikkialla muuallakin mainitut datalinkit ovat TIDLS, Link 16 ja mahdollisuus integroida omia kansallisia datalinkkejä.
Odotan edelleen innolla sinulta lisätietoja kuten missä vaiheessa kehitys on, mahdollista käyttöönottovuotta tai edes nimeä tälle suunnatulle datalinkille.
Perustuu samoihin teknologioihin mutta eivät ole ollenkaan samoja sensoreita. Kuten huomaat, että esim. Sniper kykenee näkemään 8 kertaa pidemmälle kuin Skyward pienimmillä katselukulmilla. Jos oletetaan että molemmissa olisi tavanomainen 1M sensori niin Skyward kykenee juuri ja juuri havaitsemaan sellaisen kohteen joka Sniperilla voidaan helposti tunnistaa.
Suurimmat kantoraketit kyetään näkemään hyvissä olosuhteissa lähes 1000 kilometrin päästä mutta tuossa seurattiin Falcon 9:ä, joka on vain keskikokoinen raketti. Paljain silmin se voisi olla parhaissa olosuhteissa nähtävissä muutaman sadan kilometrin päästä päämoottorin käydessä. Olet varmaan tietoinen, että DAS seurasi tuon raketin lentoa koko lennon ajan ja se onnistuisi paljain silmin kenties 100-200 km etäisyyksiltä parhaissa olosuhteissa.
Odotan edelleen sinulta luotettavia lähteitä siitä, että UV-perustaiset MAW:t olisivat parempia kuin IR-perustaiset. Ei taida tulla?
http://www.wpafb.af.mil/news/story_print.asp?id=123066261
Ainoa tuon tietojen ja kuvien kanssa yhteensopiva sensori L3 Cincinnati Electronicsin tuotannossa on tämä:
http://www.cinele.com/images/Documents/Datasheets/ir2013/2k_x_2k.pdf
Samalla firmalla on 16M sensori mutta se ei välttämättä sovi koska päivitysnopeus on puolet hitaampi ja sensorilla on isommat vaatimukset. Kilpailijoilla ei ole kuin 1M sensoreita tällä hetkellä tarjolla vaikka jotkut ovat kehittämässä 4M sensoreita eli kyllä kyseessä on aika lailla tämän hetken huippua oleva sensori.
Eli EOTS:ssa on myös samanlainen sensori kuin DAS:ssa, joten EOTS:ssa on aika lailla varmuudella erittäin hyvä tarkkuus ja erittäin laaja katselukulma.
Kuten todettua esim. ohjuslaukaisujen havainnointi kaikista suunnista on kyllä erittäin oleellista. Ohjuksia kun voi tulla niin maalta, mereltä ja ilmasta ja aina ei voida tietää tarkkaan missä kaikki mahdolliset vihollisen yksiköt missäkin tilanteessa ovat. Sitäpaitsi jos DAS kykenee havaitsemaan ja seuraamaan Falcon 9 kantorakettia yli 1300 km päästä, niin se kykenee tekemään saman esim. S-300 pitkän kantaman ohjuksille varmasti satojen kilometrien päästä.
Eli sinulla ei ole mitään kokemusta lämpökameroista. Fakta on että lämpökamera näkee yleisesti ottaen selvästi paremmin sateen ja sumun läpi kuin paljaalla silmällä on mahdollista, joissain oloissa paljon paremmin.
Raakadata on oleellista jos halutaan tehdä todellista sensorifuusiota jossa sensorien tuottama data fuusioidaan eikä vain yhdistellä sensorien muodostamia seurantoja. Tuossa siis yhdessä tietokoneessa käsitellään kaikki sensoridata ja tuo data yhdistetään ja muodostetaan seurannat kaikesta tuosta datasta. Tällöin yhdenkään sensorin ei tarvitse kyetä muodostamaan yhtään omaa seurantaa ja silti maalia voidaan seurata kun eri sensoreiden tuottama data yhdistetään. Tuo lisää suorituskykyä erityisesti ELSO:n alaisuudessa ja häivemaaleja vastaan huomattavasti.
Kuka vain voi yrittää mutta edelleenkin F-35 ja F-22 ovat ainoat koneet joissa väyläratkaisu riittää kunnon sensorifuusioon. Esim. F-35:n kaikki 7 IR-sensoria tuottaa dataa laskujeni mukaan pakkaamattomana yli 1,5 gigatavua sekunnissa. AESA tutka ja ELSO-järjestelmä tuottavat molemmat dataa vähintään satoja megatavuja sekunnissa ja päälle vielä datalinkit niin mikään MIL-STD 1553 tai 1773 -perustainen järjestelmä ei olisi riittävä. Toki kun lasketaan suorituskykyvaatimuksia oleellisesti ja tehdään vain seurantojen korrelointi niin vaadittava väylänopeus putoaa radikaalisti ja vanhat ratkaisut ovat riittäviä. Pointtini olikin, että jo pelkästään väyläratkaisu takaa sen, että muissa koneissa ei sensorifuusio voi olla edes likimainkaan samaa tasoa kuin F-35:ssä.
Missä väitin Boeingin valehtelevan ja mistä?
Pääasiassa nuo miljardit ovat menneet koneiden rakentamiseen. Pelkästään F-35:n kehityskulut ovat olleet tuota suuremmat. Super Hornetin kehityskulut ovat olleet vain kymmenesosa tuosta koko potista.
X-32:ssa tai X-35:ssä ei ollut kovinkaan kummoiset avioniikat ja pääosa F-35:n avioniikasta on kehitetty vasta tuon 15 vuotta sitten tehdyn valinnan jälkeen. Sitäpaitsi kuten itsekin totesit, ei Super Hornetissa ole IEEE 1394 väylää, eikä sellaista ole edes luvattu.
Gripen NG:n tekniset ratkaisut ovat osin vielä hämärän peitossa. Saab on kuitenkin puhunut suunnatuista ("beamed") datalinkeistä ja tuskin nyt täysin palturia puhuisivat.
Luonnollisesti myös Ruotsin ilmavoimilla on vahva intressi siihen että Gripenin datalinkit pysyvät ajan tasalla joten arvelen ettei aiota pysyä 25 vuotta vanhassa ratkaisussa.
Falcon 9 on isompi kuin Sojuz joiden laukaisut hyvissä olosuhteissa nähdään Suomessa Plesetskistä.
Varmasti DAS näkee useimmissa tilanteissa paremmin kuin paljas silmä, mutta pointti on se ettei kyseinen kohde ollut mikään erityisen haastava eikä siitä voi vetää johtopäätöksiä sensorin käytännön kantamasta, joka on todennäköisesti paljon pienempi kuin edes edellisen sukupolven IRSTin. PIRATElla pystyy näkemään planeettoja jotka ovat vielä vähän kauempana kuin Falcon9...
Minä tässä odotan että lakkaisit vääristelemästä puheitani...
Se tieto minkä minä näin oli että järjestelmässä käytettiin aluksi Sniper XR:n kennoa (640x400 tjsp) ja tuossa vanhassa uutisessa mainittu kehitysversio oli 1M sensori mitä tarjotaan nyt myös uusimmassa Sniper-säiliöissä.
Pelkkä pikselimäärä ei tietenkään kerro vielä kaikkea joten näiltä osin eri sensorien todellinen suorituskyky jää arvoitukseksi.
The newly expanded Mason, Ohio facility houses a new state-of-the-art semiconductor processing facility designed to meet the demand for the next generation of large format infrared imaging arrays used on platforms such as the F-35 Joint Strike Fighter and Wide Area Aerial Surveillance (WAAS) programs.
Edelleen, kyse on enemmän optiikan rajoituksista, kuin kennojen. Käytännössä ip-sensoreissa, niin FLIR kuin IRST-tyyppisissäkin, kuitenkin käytetään aina jonkunasteista suurennosta jonka magnitudi riippuu sitä mitä halutaan nähdä.
Ei vaikuta todennäköiseltä että EOTS olisi suunnattu kovin vahvasti ilmataistelukäyttöön koska silloin F-35 tarvitsisi erillisen maalinosoitussäiliön rynnäkkökäyttöön ja siinä ei tietenkään olisi mitään järkeä.
Veikkaan vahvasti että ei. Falcon9 painaa 500 tonnia ja 1. vaihde kiihdyttää raketin noin Mach 10:een. S-300:n ohjus painaa 1.5 tonnia ja maksiminopeus on noin Mach 6. Laukaisussa vapautuva energiamäärä on kantoraketilla varmasti luokkaa 1000 kertaa suurempi kuin ilmatorjuntaohjuksella minkä on pakko ainakin jossain määrin heijastua myös havaintoetäisyyteen. Tähän vielä päälle usein todellisuudessa huonommat olosuhteet (pilviä, sumua, kosteutta jne) niin näkyvyys voi jäädä aika paljon heikommaksi.
Sähkömagneettisen spektrin absorptiokäyrä:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/18/Absorption_spectrum_of_liquid_water.png
Digitaalinen taistelukenttä s. 427:
UV-alueen käyttö ohjusvaroittimissa perustuu siihen, että 230 – 280 nm aallonpituuksilla ei ole lainkaan
auringosta johtuvia heijastuksia. Tämä johtuu siitä, että ilmakehän ylimmät osat absorboivat
tällä aallonpituudella kaiken auringosta tulevan säteilyn. Toisaalta ilmakehän alaosissa
absorptio näillä aallonpituuksilla on pienehkö.
Kuten näkyy, UV-säteily noilla aallonpituuksilla läpäisee veden erinomaisesti (tosin ei ihan yhtä hyvin kuin näkyvä valo, muistin käyrän väärin). Absorptio kasvaa voimakkaasti IP-alueella ja on aika korkea keskipitkien aaltojen 3-6 mikrometrin alueella.
Tietysti haittapuolena on että ohjuslaukaisun emissiomäärä noilla 'sopivilla' (aika kapeilla) UV-alueilla ei ole varmaan kovin suuri.
Edelleen minulle jää vähän mysteeriksi, miksi on olennaisesti huonompi ratkaisu analysoida data valmiiksi jo sensoreissa ja lähettää vain olennainen tieto keskustietokoneelle? Kyllähän se tietokone osaa yhdistellä datan pakatustakin muodosta.
Mikä on sitten "todellista sensorifuusiota"? Air International -lehden numerossa 3/2015 kerrottiin Super Hornetin Block II:n Phase II-ohjelmistopäivityksistä:
"H10E Phase II load is focused on improvements to the APG-79 radar intended to correlate ground and surface tracks with those generated by off-board sensors, to improve lethality against stationary or moving targets."
"The aircraft's integrated multi-spectral sensor suite allows radar, infrared and electronic support measures (ESM) to provide the pilot with enhanced situational awareness and be linked with off-board sensors."
Super Hornetissa otetaan käyttöön IRST, Lockheed-Martinin IRST21. Se perustuu F-14D:ssä käytettyyn AN/AAS-42:een eli on ilmeisesti lähtökohtaisesti ilmataistelujärjestelmä. Uusimmissa päivityksissä (jotka ovat testattavina) Super Hornetissa voidaan integroida sekä tutkan, ESM:n, IRSTin ja datalinkkien tieto samalle näytölle. Toisin sanoen vaikuttaa siltä että sensorifuusio on aika lähellä sitä mitä F-35:ssä, pl. DAS-järjestelmä.
Boeing:
“I don’t think there is any significant difference between capabilities between the two airplanes,” said Mills, arguing that the Super Hornet is flying today and even has some stealth capability.
“The Block II Super Hornet actually has the same avionics package and weapons system that we had designed for our JSF offering; that includes APG-79 AESA radar and a much different avionics architecture that includes a high speed data network.”
Sinä:
"Eli kuten sanoin, Super Hornetin minkään version avioniikat eivät ole mitenkään kummoiset varsinkaan F-35:n verrattuna."
Mielestäni nyt suht ilmiselvää?
Ei ole ei. Ehkä sitä ei koeta niin kriittiseksi osaksi?
Korkeat kehityskulut eivät ole välttämättä positiivinen signaali F-35:hän on kuitenkin tavallaan kolmen eri koneen projekti. Vaikka ne ovatkin pitkälti sama kone, niin kaikki testaukset, kelpoisuudet jne, pitää kuitenkin tehdä joka variantille erikseen ja siihen uppoaa tietysti paljon enemmän rahaa kuin vain yhden tyypin kehittelyyn.
Aika hankala uskoa. Kun miettii, mitä määriä dataa vaikka tutka tuottaa. Se kerää vielä käsittääkseni kumulatiivista dataa puskuriin ja analysoi sitä lävitse. Todennäköisesti siellä käytetään myös ihan dedikoituja piirejä, jotka on optimoitu juuri tietyn tyyppiseen singaalin analysointiin. Ei olisi mitään järkeä puskea sitä kaikkea raakadataa keskustietokoneelle, jossa sitä sitten yleiskoneella ohjemallisesti pyrittäisiin työstämään. Se tukehtuisi siihen.
Toki. Kaikki aina mahdollista... Jos tästä löytyy lähteitä, niin tutustun mielelläni. Mutta, riittävällä detaljitasolla todennäköisesti ei löydy.
http://www.flightglobal.com/news/ar...ch-new-aesa-radar-to-export-customers-376369/
"The SABR REP cannot be retrofitted back into the F-35 because APG-81 does not have a "backend" as such, instead most of the processing for the radar is performed in the JSF's core processors, says Joe Ensor, Northrop's vice president for intelligence, surveillance and reconnaissance and targeting systems."