Tuo hyvin epämääräinen beamed-datalinkki viittaus oli tasan yhdessä Powerpointissa vuodelta 2010 ja sen jälkeen sitä ei ole näkynyt. Kumma, ettei sveitsiläisille kerrottu Gripenin uudesta datalinkistä mitään kun evaluoivat koneita. Sveitsiläisten mukaanhan Gripen ei ollut mitenkään erityisen hyvin varustettu tuossa suhteessa.
Ööö, mainittiinko siinä datalinkkejä ollenkaan? Sveitsin evaluaatio tehtiin 2009.
Mielenkiintoista on ettei Boeing, tutustuttuaan sveitsiläisten kriteereihin, uskaltanut lähettää Super Hornettia kisaan ollenkaan.
Tuo DAS-testi oli vuodelta 2010 silloisella kehitysversiolla. Tuolloin Falcon 9:stä oli käytössä vain v1.0 versio, joka on melkein pilkulleen saman kokoinen kuin tuo Sojuz. Suomesta Plesetskiin on muuten itärajalta noin 450 km matkaa, melko paljon vähemmän kuin tuo 1320 km DAS-testissä.... Videolta on helppo todeta, että vielä ei oltu vielä lähelläkään DAS:n maksimietäisyyksiä, koska Falcon 9 näkyy niin selvästi, kirkkaana ja isona. Olosuhteetkaan eivät olleet optimaaliset koska laukaisu tapahtui alkuillasta lämpimällä säällä (jolloin ilmankosteus on melko korkea Floridassa) ja ilma oli puolipilvinen. Toki olosuhteet eivät olleet myöskään mitenkään huonot.
Toki DAS:n kantama on todennäköisesti lyhyempi kuin vaikka Piraten sen kapeimmalla katselukulmalla. Pointti onkin, että tällöin Pirate näkee taivaasta vain pari promillea yhdellä kertaa. Etsiessään maaleja se näkee ehkä 1/10 koko taivaasta eikä koskaan näe esim. koneen alle tai takasektoriin ja tällöin menee aina muutama sekunti että maalitieto päivittyy. DAS näkee aina ja jatkuvasti kaiken mitä koneen ympärillä on ja maalitieto päivittyy kymmeniä kertoja sekunnissa. Pirate ei tiedä mitään jos koneen sivulla tai takana ammutaan ohjus tai viholliskone lentää kohti muualta kuin edestä. Vihollinen kun saattaa olla niin ikävä että ei tee asioita niin kuin haluaisit...
Ja edelleen, pointti on se että sinä väität DASsin pystyvän korvaamaan IRST-järjestelmät optiikalla joka on monta kertaa heikkotehoisempi. Terveen järjenkin pitäisi kertoa miksi DAS ei siihen pysty. Todennäköisesti PIRATEn mikä tahansa suurennosaste päihittää efektiivisessä kantamassa DASsin kevyesti. Skyward vielä selkeämmin.
Tietysti DAS pystyy sitten tekemään paljon muuta sellaista mihin ei perinteisellä IRSTillä tai IP-säiliöllä pysty, mutta siitä ei tässä ollutkaan kysymys, vaan siitä onko DAS efektiivinen ilmataistelusensori siinä mielessä että sillä voisi yrittää etsiä kohteita kantamalta jolla on taktista merkitystä - vastaus on selkeästi ei. Ei kukaan tekisi IRST-järjestelmiä suurentavalla optiikalla jos samaan suorituskykyyn voisi päästä kiinteällä laajakulmalinssillä.
Eikä se F-35 -fanien mainostama Falcon-video kerro yhtään mitään siitä mikä on järjestelmän tehokas taktinen kantama. Optisella järjestelmällä voi nähdä suuren kontrastin kohteita hyvinkin kaukaa. Jalkapallon kokoinen satelliitti maapallon kiertoradalla on öisin nähtävissä ihmissilmin. Mikään hävittäjätutka ei pystyisi likikään samaan kantamaan. Kertooko tämä siitä että hävittäjätutkat ovat turhia?
Mitähän olen vääristellyt. Olen pyytänyt sinulta todisteita ja faktaa väitteillesi, mutta kovin nihkeästi olet sellaisia tarjonnut vaikka moneen kertaan olen pyytänyt.
No kerrot varmaan missä väitin UV-pohjaisen varoitusjärjestelmän olevan
ylivoimainen?
En ole tuollaisia tietoja nähnyt missään. Ehkä jossain ensimmäisissä kehitysversioissa on käytetty jotain tuollaisia kennoja mutta fakta on, että DAS:n sensorit tehdään L3 Cincinnati Electronicsin tehtaalla jossa tehdään kyseisen firman parhaat sensorit:
http://www.cinele.com/index.php?opt...cs-facility&catid=67:eits-news-cat&Itemid=148
"Large format array" tuon firman käsitteistössä tarkoittaa 4M (2048x2048) tai suurempia sensoreita (nykyisellään siis 4M ja 16M sensorit).
Sikäli kun ymmärsin oikein, uusimmassa Sniper XR:n - johon EO-DAS perustuu - versiossa tarjotaan 1024x1024 -kennoa. Tuntuisi vähän oudolta ettei siihen olisi parempaa laitettu jos sellainen olisi ollut jo pitkään tarjolla.
Se että joku firma valmistaa tai tarjoaa jotain versiota hardwaresta ei tarkoita vielä sitä että sitä vielä pultattaisiin tuotantolinjalla oleviin koneisiin ja podeihin. Kenties vastikään mainitut uutiset EO-DASsin päivityksestä viittaavat juuri kennon vaihtoon parempaan?
Selexillä luonnollisesti on käytössään saman tasoinen teknologia, joten eräiden väitteet siitä että Skyward on varmasti huonompi, tuntuvat aika ihmeellisiltä...
Joo, mutta UV-säteily vaimenee nopeasti muista syistä ilmakehässä. Ilmakehässä oleva otsoni, pienhiukkaset ja ihan ilmakehän omat molekyylit absorboivat UV-säteilyä voimakkaasti. Huomattavaa on, että UV-säteilyä erittäin voimakkaasti imevä otsoni lisääntyy reippaasti kun noustaan maan pinnalta ylöspäin. Otsonia on eniten juuri niillä korkeuksilla missä hävittäjäkoneet lentävät eli 5-15 km korkeuksilla. Senpä vuoksi UV-perustaiset MAWS:t toimivat lähinnä matalalla ja miksi hävittäjäkoneisiin asennetaan mielellään IP-perustainen MAWS jos mahdollista.
Ööö...ei. Otsonia on maanpinnalla verraten paljon (etenkin isojen kaupunkien ja teollisuusalueiden lähellä - otsoni on merkittävä ilmansaaste!), sitten pitoisuudet putoavat noin 10km asti jossa ne alkavat taas pikkuhiljaa nousta. Varsinainen otsonikerros alkaa vasta jostain 15-20 kilometristä.
Ohjuslaukaisun emissio UV-alueella on noin kertaluokkaa pienempi kuin IP-alueella. Ohjuksen matkalentovaiheessa UV-alueella ei tule mitään säteilyä vaan ohjus on näkymätön UV-sensorille. Toki säteily on paljon pienempää myös IP-alueella mutta lentävä ohjus voidaan kuitenkin havaita riittävän kaukaa jotta omasuojajärjestelmä voi toimia sitä vastaan. Ohjuksen kärki erityisesti lämpenee lentovaiheessa ja lisäksi rakettimoottori on lämmin sammumisen jälkeenkin. UV-sensorilla tätä mahdollisuutta ei ole ollenkaan.
Juu ei - toisaalta etenkin pilvisessä säässä 'sammuneen' ohjuksen näkeminen voi olla ip-sensorillekin vaikeaa. Lämpöjälki on kuitenkin paljon pienempi kuin esimerkiksi lentokoneen.
PAK-FAhan tulee ainakin aluksi muuten uv-pohjainen ohjusvaroitusjärjestelmä. Tätä voi tietenkin joku pitää vain osoituksena venäläisteknologian primitiivisyydestä, toisaalta ehkä PAK-FAn sivututkat pystyvät myös toimimaan tässä roolissa.
Koska yksittäinen sensori toimii silloin pelkästään omalla toiminnallaan keräämällään tiedolla. Esim. tutkassa tutkakaiun pitää ensin läpäistä havaintokynnys jotta siitä muodostetaan havainto. Kun tutka saa riittävän monta peräkkäistä havaintoa, voidaan muodostaa seuranta. Jos havaintoja jää välistä riittävästi tai havainnot eivät ole riittävän voimakkaita, ei kohteesta muodosteta seurantoja tai seuranta lopetetaan. Keskustietokone ja samalla pilotti ei tällöin saa mitään tietoa kohteesta. Kun käsitellään raakadataa, voidaan yhdistää eri sensorien havaintoja ja muodostaa seurantoja vaikka yksikään sensori itsessään ei kykenisi muodostamaan seurantaa. Lisäksi sensorifuusiolla on käsissään kaikki data mitä sensori näkee kohteesta eikä vain sensorin ja myös tietää millä tavalla sensoridatasta ja seurannat muodostettu.
Juu, ymmärrän mitä tarkoitat, en vain edelleenkään ymmärrä miksi tämä vaatii juuri keskustietokoneratkaisun? Mikäänhän ei tunnu estävän sensoreita lähettämässä myös "potentiaalisia" havaintoja keskustietokoneelle joka voi sitten yhdistellä niitä mielensä mukaan. Eikä F-35:ssä muutenkaan nyt niin monta relevanttia sensoria ole. Käytännössä häivemaalin havainnointi fuusioidulla datalla tapahtuu luultavasti pelkästään koneen oman ja ulkopuolisen tutkan havainnointeja yhdistämällä. Joissakin tilanteissa myös passiivinen EM voisi olla merkityksellistä. IP-sensori on useimmissa tilanteissa luultavasti aika vähämerkityksellinen koska jos kone näkyy infrapunassa, se näkyisi varmasti myös tutkassa.
Tietysti järjestelmän päivityksen helppouden kannalta, keskitetty arkkitehtuuri voi olla käytännöllisempi.
Tuossahan sanotaan suoraan, että kyseessä on seurantojen korrelointijärjestelmä eli yhdistelee eri sensorien itsenäisesti muodostamia seurantatietoja. Ei ole sama asia ollenkaan ja lisäksi puuttuu automaattinen sensorien ohjaus.
Minulle jää taas epäselväksi miksi automaattinen sensorien ohjaus puuttuisi? Tainnut olla muodossa tai toisessa aika peruskauraa hävittäjissä jo viimeistään 1980-luvulla.
Firman kauppamiehen kanssa eri mieltä oleminen on aika lailla eri asia kuin valehtelijoiksi syyttäminen. On aivan päivänselvää, että Super Hornetin avioniikat eivät ole samalla tasolla tai edes lähellä. Siinä ei ole IEEE 1394b-väylää, ei ole DAS:n kaltaisia sensoreita, tuleva sensorifuusio on huomattavasti kevyempi, ei ole MADL:n kaltaista datalinkkiä jne.
...eli se ei siis ole ollenkaan samaa tasoa kuin F-35:ssä, mikä on täysin päinvastainen kanta siihen mitä Boeing itse sanoo? Mutta Boeing ei kuitenkaan valehtele? Hyvin hämmentävää.
Olen myös aika yllättynyt siitä miten Lockheed-Martin tuntuu olevan ainoa lafka joka ei mainospuheissaan liioittele.