Kuten sanoin: mielestäni se on aika yksiselitteinen. Saat olla ihan vapaasti eri mieltä. Saab nyt tuskin kuitenkaan ihan selkeästi valehtelemaan ryhtyy siitä millaisia ratkaisuja koneessa on.
Voit vapaasti kuvitella mitä haluat mutta Saab ei ole kyllä tuossa tai missään muuallakaan yksiselitteisesti kertonut että JAS Gripen NG:ssä olisi suunnattuja datalinkkejä. Ainoat mainoksissa ja kaikkialla muuallakin mainitut datalinkit ovat TIDLS, Link 16 ja mahdollisuus integroida omia kansallisia datalinkkejä.
Odotan edelleen innolla sinulta lisätietoja kuten missä vaiheessa kehitys on, mahdollista käyttöönottovuotta tai edes nimeä tälle suunnatulle datalinkille.
Oletan siksi, että Litening ja Sniper (johon EOTS perustuu) ja muut vastaavat systeemit on tarkoitettu ilmarynnäköintikäyttöön jolloin niillä on yleensä tietyt ominaisuudet jotka tekevät niistä huonompia jos niitä pitää käyttää ilmataistelusensorina, ja päinvastoin. Verrataanpa Skywardin ja Sniper XR:n katselukulmia:
Sniper XR:
Kapeakulma: 1x1 astetta
Laajakulma: 4x4
Navigaatio: En löytänyt tätä mistään mutta Liteningillä se on 18x24 astetta ja Sniperillä lienee samaa luokkaa.
Skyward:
Kapea: 8x6.4
Keski: 16x12.8
Laaja: 30x24
Kuten näkyy, Skywardin kapein katselukulma skannaa yli kolminkertaisen alan verrattuna Sniperin laajakulmaan. "Pillin läpi katsominen" vaikuttaa osuvalta vertaukselta. En ole nähnyt missään EOTSin katselukulmia, mutta ne lienevät aika lailla (ellei täysin) samat Sniperin kanssa, koska sensorien päätarkoitus on sama, eli rynnäköintiapu. En ole ainakaan missään nähnyt että sitä olisi muutettu.
Perustuu samoihin teknologioihin mutta eivät ole ollenkaan samoja sensoreita. Kuten huomaat, että esim. Sniper kykenee näkemään 8 kertaa pidemmälle kuin Skyward pienimmillä katselukulmilla. Jos oletetaan että molemmissa olisi tavanomainen 1M sensori niin Skyward kykenee juuri ja juuri havaitsemaan sellaisen kohteen joka Sniperilla voidaan helposti tunnistaa.
Kantorakettien laukaisut ovat hyvissä olosuhteissa nähtävissä paljain silmin satojen kilometrien, jopa yli 1000 kilometrin etäisyydeltä. En ole vaikuttunut.
Suurimmat kantoraketit kyetään näkemään hyvissä olosuhteissa lähes 1000 kilometrin päästä mutta tuossa seurattiin Falcon 9:ä, joka on vain keskikokoinen raketti. Paljain silmin se voisi olla parhaissa olosuhteissa nähtävissä muutaman sadan kilometrin päästä päämoottorin käydessä. Olet varmaan tietoinen, että DAS seurasi tuon raketin lentoa koko lennon ajan ja se onnistuisi paljain silmin kenties 100-200 km etäisyyksiltä parhaissa olosuhteissa.
Odotan edelleen sinulta luotettavia lähteitä siitä, että UV-perustaiset MAW:t olisivat parempia kuin IR-perustaiset. Ei taida tulla?
Sikäli kun minä ymmärsin, DASsin sensorit eivät enää edes edusta mitään alan ehdotonta huippua koska kennojen kehitys on ollut niin nopeaa. Onko tuo pikselimäärä muuten varma tieto? Olen nähnyt myös 1024x1024 ja 640x512 -mainintoja.
Laajakulmanäkymät on noissa IR-sensoreissa tarkoitettu pääasiassa lento- ja laskeutumisavuksi. Maalit (niin ilma- kuin maakohteetkin) etsitään isommalla suurennoksella. PIRATEn erottelukyky on keskisuurennoksella moninkertainen verrattuna DASsiin. Ajanmukaisemmalla kennolla ero kasvaa.
http://www.wpafb.af.mil/news/story_print.asp?id=123066261
Ainoa tuon tietojen ja kuvien kanssa yhteensopiva sensori L3 Cincinnati Electronicsin tuotannossa on tämä:
http://www.cinele.com/images/Documents/Datasheets/ir2013/2k_x_2k.pdf
Samalla firmalla on 16M sensori mutta se ei välttämättä sovi koska päivitysnopeus on puolet hitaampi ja sensorilla on isommat vaatimukset. Kilpailijoilla ei ole kuin 1M sensoreita tällä hetkellä tarjolla vaikka jotkut ovat kehittämässä 4M sensoreita eli kyllä kyseessä on aika lailla tämän hetken huippua oleva sensori.
EODAS is composed of six IDAs, each with 90° field-of-view optics pointed in the different cardinal directions. A seventh unit resides in the Electro-Optic Targeting System (EOTS), a high-resolution gimbaled targeting system positioned under the nose of the aircraft. Researchers have identified several key roles for EODAS and EOTS, including missile threat warning, infrared search and track, target detection and recognition/identification, battle damage assessment, and piloting and navigation, in all weather situations, both day and night.
Eli EOTS:ssa on myös samanlainen sensori kuin DAS:ssa, joten EOTS:ssa on aika lailla varmuudella erittäin hyvä tarkkuus ja erittäin laaja katselukulma.
RWR onkin hyödyllinen myös (ja etenkin) vielä pitkän matkan päässä olevia uhkia vastaan. Pointtini on se että siinä vaiheessa jos tilannetieto on niin kuralla ettei vihollisen tulosuunnasta ole mitään hajua ja joudutaan nojaamaan DASsin useimmissa tilanteissa rajoitettuun kantamaan, niin välttämättä sekään ei enää siinä tilanteessa auta.
Mitä on sitten nämä muut tehtävät mitä DAS tekee? Muiden omien koneiden sijainti - luulisi että datalinkit pitävän huolen tästä? Yölentäminen? Ok, mutta sitä varten on jo EOTS. BDA? No tämä on varmaan kyllä hyödyllinen jos pommittaa paljon savimajoja ja haluaa tietää mikä meni pieleen kun osui taas orpokotiin. Välttämättä kaikille loppukäyttäjille tuollainen ominaisuus ei ole niin olennainen joten miksi maksaa siitä.
Kuten todettua esim. ohjuslaukaisujen havainnointi kaikista suunnista on kyllä erittäin oleellista. Ohjuksia kun voi tulla niin maalta, mereltä ja ilmasta ja aina ei voida tietää tarkkaan missä kaikki mahdolliset vihollisen yksiköt missäkin tilanteessa ovat. Sitäpaitsi jos DAS kykenee havaitsemaan ja seuraamaan Falcon 9 kantorakettia yli 1300 km päästä, niin se kykenee tekemään saman esim. S-300 pitkän kantaman ohjuksille varmasti satojen kilometrien päästä.
Datalinkit eivät kykene välittämään niin tarkkaa tietoa kuin optinen järjestelmä (mitä jos vaikka GPS on pois pelistä?) ja lisäksi niiden viiveet ovat väistämättä suuremmat.
Yölentäminen onnistuu paremmin kun kykenee näkemään koko koneen ympäri koko ajan. Mikään normaali IRST ei kykene näkemään koneen taakse, sivuille, ylös ja alle. Lisäksi mikään tavanomainen IRST ei kykene yhtä aikaa kunnolla etsimään maaleja ja toimimaan navigointiapuna. Esim. Piratessa ja Skywardissa on oma navigointimoodinsa. DAS+EOTS yhdistelmällä tuo onnistuu helposti.
Sikäli kun olen nähnyt niin lämpökameroista on meritoiminnassa erikseen varoitettu etteivät ne välttämättä toimi sumussa tai sateessa. Osa UV-spektristä läpäisee veden paremmin kuin näkyvä valo tai IP.
Tietysti kun katsoo missä useimmat länsimaiden sodat on viime aikoina käyty niin on aika ymmärrettävää ettei jäätä, sadetta tai sumua pidetä kovin merkittävänä vaikeutena.
Eli sinulla ei ole mitään kokemusta lämpökameroista. Fakta on että lämpökamera näkee yleisesti ottaen selvästi paremmin sateen ja sumun läpi kuin paljaalla silmällä on mahdollista, joissain oloissa paljon paremmin.
Pistänpä lähteen tällekin väitteelleni:
http://www.flir.com/uploadedFiles/FOG_techNote_LR.pdf
Huomattavaa on, että havaintoa varten tarvittavaksi lämpötilaeron erottelukyvyksi on tuossa taulukossa valittu 0,15K, mikä saavutetaan tavanomaisella jäähdyttämättömällä lämpökameralla. Nykyisissä jäähdytetyissä sensoreissa erottelukyky on huomattavasti parempi joten havaintoetäisyydetkin ovat jotain ihan muuta, myös sumussa ja sateessa.
Voit katsoa esimerkkejä vaikka Youtubesta:
Ei, muttei se myöskään ole jotain niin käsittämätöntä että vaadittaisiin Roswellin alieneilta Delta Forcen kaappaamaa teknologiaa jonka jälkikehittelyyn on upotettu miljardi biljardi dollaria - millaisen kuvan näistä F-35-keskusteluista joskus saa. Kaikki on parasta koska Amerikka eikä muiden kannata edes yrittää...todennäköisesti 1Mb/s väylännopeus ei ole ollut mikään pullonkaula kuin aivan vasta ehkä viime aikoina. Vaihtoehtoja on muitakin, esimerkiksi 1773b jota käytetään Super Hornetissa ja Desert Falconissa, ehkä joissain muissakin.
Se että IEEE1394:n teoreettinen väylännopeus on jotain ei tarkoita että koko järjestelmä olisi samassa suhteessa tehokkaampi. Luultavasti väylännopeuden koko kapasiteettia ei käytetä likipitäenkään hyväksi vielä nykyisellä teknologian tasolla. Ihmettelen myös pakkomiellettäsi raakadataan. Se data pitää kuitenkin joka tapauksessa kompressoida sellaiseen muotoon että se voidaan lentäjälle esittää mahdollisimman helposti pureksittavassa muodossa.
Raakadataon oleellista jos halutaan tehdä todellista sensorifuusiota jossa sensorien tuottama data fuusioidaan eikä vain yhdistellä sensorien muodostamia seurantoja. Tuossa siis yhdessä tietokoneessa käsitellään kaikki sensoridata ja tuo data yhdistetään ja muodostetaan seurannat kaikesta tuosta datasta. Tällöin yhdenkään sensorin ei tarvitse kyetä muodostamaan yhtään omaa seurantaa ja silti maalia voidaan seurata kun eri sensoreiden tuottama data yhdistetään. Tuo lisää suorituskykyä erityisesti ELSO:n alaisuudessa ja häivemaaleja vastaan huomattavasti.
Kuka vain voi yrittää mutta edelleenkin F-35 ja F-22 ovat ainoat koneet joissa väyläratkaisu riittää kunnon sensorifuusioon. Esim. F-35:n kaikki 7 IR-sensoria tuottaa dataa laskujeni mukaan pakkaamattomana yli 1,5 gigatavua sekunnissa. AESA tutka ja ELSO-järjestelmä tuottavat molemmat dataa vähintään satoja megatavuja sekunnissa ja päälle vielä datalinkit niin mikään MIL-STD 1553 tai 1773 -perustainen järjestelmä ei olisi riittävä. Toki kun lasketaan suorituskykyvaatimuksia oleellisesti ja tehdään vain seurantojen korrelointi niin vaadittava väylänopeus putoaa radikaalisti ja vanhat ratkaisut ovat riittäviä. Pointtini olikin, että jo pelkästään väyläratkaisu takaa sen, että muissa koneissa ei sensorifuusio voi olla edes likimainkaan samaa tasoa kuin F-35:ssä.
Ok, eli Boeingkin valehtelee...dämn.
Missä väitin Boeingin valehtelevan ja mistä?
Mihinköhän Super Hornettiin käytetyt 50 miljardia dollaria ovat sitten menneet. Ilmeisesti ei ole ainakaan avioniikkoja kehitetty?
JSF:n avioniikka- ja suorituskykyvaatimukset lyötiin lukkoon jo 90-luvun alkupuolella JAST-projektissa ja Boeing pääsi mm. perinpohjaisesti tutustumaan F-22:n avioniikkaan (joka käytti samaa IEEE1394-väylää). Sen jälkeen molemmat yhtiöt saivat yhtä paljon aikaa ja rahaa(!) sekä koneen että avioniikan kehittelyyn. F-35 voitti käsittääkseni lähinnä paremman suorituskykynsä (etenkin VTOL) ansiosta, en ole nähnyt missään mitään kommentteja avioniikkojen toiminnasta.
Pääasiassa nuo miljardit ovat menneet koneiden rakentamiseen. Pelkästään F-35:n kehityskulut ovat olleet tuota suuremmat. Super Hornetin kehityskulut ovat olleet vain kymmenesosa tuosta koko potista.
X-32:ssa tai X-35:ssä ei ollut kovinkaan kummoiset avioniikat ja pääosa F-35:n avioniikasta on kehitetty vasta tuon 15 vuotta sitten tehdyn valinnan jälkeen. Sitäpaitsi kuten itsekin totesit, ei Super Hornetissa ole IEEE 1394 väylää, eikä sellaista ole edes luvattu.
Katselkaa luennot ja lukekaa materiaali. Sitten käsi sydämelle ihan aikuisten oikeesti. (Huom! Berke ei toimi väärin eikä epäeettisesti eikä muutenkaan arvelluttavalla tavalla. Ja hänellä on kiistatonta kokemusta sotilaslentämisestä.)
On sitä muutkin ehdottaneet, kuin minä. Enkä minä ole haudan vakavissani.