F-35 Lightning II

Suksi nyt jo vittuun.
Kai saan huomauttaa jos huomaan omasta mielestäni epäkohdan luvuissasi, ilman että minun tarvii kesken työpäivän ruveta laskemaan tehopainosuhteita.
Tuollaisesta kielenkäytöstä on joku jo saanut pojoja... Just saying...
 
Gyllis hyvä, vedä välillä henkeä, ja rauhoitu.

Postaat vertailun käyttäen lukuja joiden tiedät itsekin olevan F-35:n kannalta epäedullisia. Muut koneet lentävät käytännössä aina vähintään yhden lisäsäiliön kanssa, kun taas F-35 kantaa kaiken bensan sisällään.
Joten kerro nyt omin sanoin miten tuo 50% sisäisellä bensakuormalla vertailu on relevantti taistelulentojen ja tosielämän kannalta ja onko se mielestäsi "reilu" ketjun aiheen kannalta katsottuna.
Jos vastaus on ei, mitä sitten halusit kertoa tai saavuuttaa postaamalla tuon vertailun?
Et postannut sitä gripenin tai rafalen ketjuun, vaan nimenomaan F-35:n.

Eikö tuo nyt ole aika selvää? Tähystäjä nimenomaan pyysi sitä ja juuri tuolla tavoin esitettynä.

Hiljattain tälläkin foorumilla esillä olleessa videossa mm. brittien Typhoon-pilotti vertasi Gripenin suorituskykyä F-16 hävittäjään, ja mainitsi sen olevan huomattavan alitehoinen juurikin Eurofighter Typhooniin verrattuna. Olisikin erityisen kiinnostavaa kuulla näkemyksiä näistä aiheista erityisesti verrattuna muiden HX-hankkeessa ehdolla olevien konetyyppien jo todennettuihin suorituskykyihin näillä osa-alueilla...

Alla vielä tähdensin disclaimerina, että miten ja mitä on laskettu.

Kaikista tarjolla olevista ehdokkaista Typhoonilla on ylivoimaisesti paras teho-paino-suhde. Se on tunnettu asia. Alla on ohjukset ja 50% bensaa. Jos joku haluaa, niin laskee omat lukunsa.

Draken 0,92
Gripen C 1,00
Gripen NG 1,01
F-35 1,10
Superhornet 1,10
Rafale 1,19
F-18 C 1,25
F-16C Block 50 1,25
F-22 1,33
Typhoon 1,34
F-15 C 1,35

Edelleen, josko vaikka jaksaisit laskea ne mielestäsi reilut lukemat? Näkisin ne mielelläni. Ja ne voisivat olla arvokkaita koko foorumille.

Tyydyttivätkö nämä teoreettiset laskelmat, joissa koneet ovat kuivina, jotka jo postasin? Sen ainakin pitäisi suosia F-35?

Draken 1,08
Gripen C 1,21
Gripen NG 1,25
Superhornet 1,37
F-35 1,47
Rafale 1,48
F-16C 1,51
F-18 C 1,57
F-22 1,61
Typhoon 1,67
F-15 C 1,70

Typhoon on silti omassa luokassaan. Ja Suomen Hornet on itse asiassa aika kova luu. :)
 
Sen voisin kyllä vielä tarkentaa, että nämä puhtaat numerovertailut sinänsä eivät juurikaan kiinnosta minua, koska niihin jokainen kyllä löytää omat mieleisensä luvut.

Sen sijaan huomattavasti mielenkiintoisempaa ja myös hedelmällisempää on pohtia sitä, että miten nämä erot hävittäjien suorituskyvyssä näkyvät käytännön taistelutoiminnassa. Vasta kun tälle tasolle siirrytään näistä numeronmurskajaisista voidaan alkaa tehdä oikeansuuntaista analyysiä.

Kaikinpuolin täydellistä konettahan ei ole olemassa, mutta oikeanlaisilla taktiikoilla tietyt heikkoudet koneen suorituskyvyssä voidaan minimoida.

Seuraava kysymys kuuluukin, että mikä konetyyppi mahdollistaa teknisten ominaisuuksiensa puolesta kaikkein tehokkaimmat ilmaistaistelutaktiikat, ja sitä kautta parhaan kokonaissuorituskyvyn nimenomaan Suomen ilmapuolustusta ajatellen?

Vasta siinä vaiheessa kun on päästy tämänkaltaisten kysymysten äärelle analyysissä, tulee mahdolliseksi oikeasti kokonaisuuden kannalta merkityksellisten päätelmien tekeminen...
 
Suksi nyt jo vittuun.
Kai saan huomauttaa jos huomaan omasta mielestäni epäkohdan luvuissasi, ilman että minun tarvii kesken työpäivän ruveta laskemaan tehopainosuhteita.
Katos se on gylliksellä
taas vaipan vaihto aika
 
Katos se on gylliksellä
taas vaipan vaihto aika
Ot mutta nyt muistan sut, oon ihmetellyt mikä sun fiksaatio on muhun. Sä oot se sankari joka pasko rauhanturvaajien päälle sinä yhdessä ketjussa. Pahoitit vissiin pahasti mielesi kun laitoin sut ruotuun.
Muoks. Joo sama jätkä, rupesit sönkkäämään jotain skeidaa kun rauhanturvaajille annettiin veteraanistatus, ja vainonnut mua sen jälkeen. Aika säälittävää, koitas jo päästä yli
 
Ot mutta nyt muistan sut, oon ihmetellyt mikä sun fiksaatio on muhun. Sä oot se sankari joka pasko rauhanturvaajien päälle sinä yhdessä ketjussa. Pahoitit vissiin pahasti mielesi kun laitoin sut ruotuun.

Ot kans, mutta kun en muista kuinka olisit laittanut minut ruotuun. Edelleen kyseisestä asiasta sitä mieltä kuin ketjussa kirjoitin.
Eikä kaltaisesi neiti ketään ruotuun laita.
 
Jos sopii, niin palaan vielä tähän, kun asiaa kysyttiin.

Mitä merkitystä on toimintasäteellä ilman merkityksellistä asekuormaa?

En nyt jaksa kaivaa tähän varsinaisia lukuja kun niitä löytää jokainen ihan googlaamallakin, mutta olen kyllä siinä käsityksessä, että niin F-35:n, Eurofighter Typhoonin, Dassault Rafalen kuin myös F/A-18E Super Hornetin relevantti toimintasäde taisteluvarustuksessa on selkeästi Gripen E:tä suurempi.

Eli jos tähän ei löydy luotettavia lähteitä, jotka todistavat toisin, pysyn kyllä käsityksessäni. Varsinkin verrattaessa yksimoottorista Gripeniä kaksimoottorisiin ja isokokoisempiin hävittäjiin olisi ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna kummallista, jos näissä hävittäjissä olisi Gripeniä pienempi toimintasäde. F-35 puolestaan saa tässä suhteessa huomattavaa etua siitä, että siinä on Gripeniä merkittävästi tehokkaampi moottori ja se kantaa normaalitilanteessa asekuormansa rungon sisällä, mikä vähentää ilmanvastusta merkittävästi.

Eli olemmeko nyt kaikki siis yhtä mieltä siitä, että Gripen E:ssä on kaikista tarjokkaista huonoin teho-painosuhde, se pystyy kantamaan vähiten asekuormaa ja myös sen tositilanteessa merkityksellinen toimintasäde on kaikkein pienin?

Otetaan ensin helppo asia. Kai jokainen ymmärtää, että ei tehokkaampi moottori paranna kantamaa, vaan heikentää sitä. Saati sitten kaksi moottoria.

Otetaan sitten huomattavasti vaikeampi asia. Yksi hävittäjäsuunnittelun paradokseista, mikä kuvaa hyvin, miten suunnittelijat joutuvat tekemään varsin monimutkaisia kompromisseja.

Eli, jos halutaan lentää kauas, niin sitten tietysti tarvitaan paljon polttoainetta. Sitä varten sitten tarvitaan tietysti iso runko. Iso runko aiheuttaa ilmanvastusta, ja polttoainetta tarvitaan vähän enemmän. Hävittäjä tarvitsee moottorin, ja iso määrä polttoainetta ja iso runko vaativat ison ja tehokkaan moottorin (tai peräti kaksi), joka painaa enemmän, kuluttaa enemmän ja aiheuttaa suuremman ilmanvastuksen, joten jälleen täytyy vähän suurentaa polttoainemäärää ja runkoa. Ja jotta tämä nyt jo varsin raskas hävittäjä pystyy liikehtimään tehokkaasti, tarvitaan isot ohjainpinnat, esim. kaksi pyrstöä jne, ja aiheutuu ilmanvastusta ja jälleen tarvitaan polttoainetta.

Tällaisesta koneesta hyviä esimerkkejä ovat Hornet ja erityisesti Superhornet, sekä toki myös F-35

Sitten toinen vaihtoehto, rakennetaan mahdollisimman kevyt ja sutjakka kone, johon riittää pienempi moottori, ja tietysti myös sitten vähemmän polttoainetta.

Tällaisia koneita ovat esim. F-16 ja Gripen.

Yllättäen, nämä pienemmät koneet eivät välttämättä häviä kantamassa isommilleen.

Yksi tapa tarkastella kantamaa karkeasti on https://en.wikipedia.org/wiki/Fuel_fraction

Fuel fraction is a key parameter in determining an aircraft's range, the distance it can fly without refueling. Breguet’s aircraft range equation describes the relationship of range with airspeed, lift-to-drag ratio, specific fuel consumption, and the part of the total fuel fraction available for cruise, also known as the cruise fuel fraction,

Draken 0,23
Gripen C 0,26
F-16C Block 50 0,27
F-22 0,29
Gripen NG 0,30
Typhoon 0,31
Rafale 0,31
Superhornet 0,32
F-18 C 0,32
F-15 C 0,32
F-35 0,39

Viitaten vielä edellä mainitsemaani, vaikka Hornetilla on suurempi fuel fractio kuin F-16, on niiden kantama käytännössä samaa luokkaa. F-16 voi olla jopa parempi. F-16 vastus on paljon alhaisempi.

Jos sitten kaivetaan esiin se mainittu artikkeli. (Oli vähän työlästä löytää se, mutta tässä on https://www.reddit.com/r/F35Lightning/comments/5fv9he/combat_radius_of_western_multirole_fighters/)

Niin lopputulema kantamasta on jotain ihan muuta kuin yllä väitettiin.

From all of these sources, a clear picture emerges: The Rafale has a somewhat longer air-to-air combat radius, at around 900 nm. The others (Super Hornet, Typhoon, F-35, Gripen E) all have an air-to-air combat radius of around 750-800 nm.

Tuo on noin vähän vajaa 1.500 kilometriä. Ja combat radius tarkoittaa etäisyyttä, jolla lennetään kohteeseen, täytetään tehtävä ja palataan takaisin. Range on siis usein enemmän kuin 2*radius.

Ok. Mutta, ylläolevan artikkelin lukemalla selviää myös, että jos nuo tiedot ja analyysit pitävät paikkansa (kirjoittaja toteaa itse, että tarkkaa tietoa Gripenin osalta ei vielä ole), käy myös ilmi, että Gripen kuljettaa sinne sitten vähiten kuormaa. Mutta ainakin ilmataisteluaseistus kulkee, tai vaihtoehtoisesti jonkinlainen A2G kykykin. Jassmit eivät esim. kuitenkaan kulje mukana niin kauas.

No, onko se suuri ongelma, jos Jassmit eivät kulje mukana 1500 kilometrin päähän, josta ne sitten voisi laukaista?

Kauimmaisin suunta, johon voisi kuvitella, että koneilla tarvisi lentää, olisi Kaliningrad. Mutta sinnekin on Google Earthin mukaan Helsinki Vantaalta vain 660 kilometriä. Gripen siis pystyy helposti kantamaan Jassmit sinne asti. Tai sitten haluttaessa jotain muuta. Jassmiiniahan kun ei edes tarvitse saattaa juuri Ahvenanmaata pidemmälle, kun se jo kantaa perille.

Eli, kuten jo totesin, tällä asialla ei mielestäni ole Suomen HX-hankkeen kannalta mitään käytännön merkitystä.

Jos sitten vertailuksi tarkastellaan F-35:ttä. Sen kuorma sinne 1500 kilometrin etäisyydelle on neljä ohjusta tai kaksi ohjusta ja kaksi pommia. Ei siis käytännössä enempää kuin Gripenilläkään (vaikka pommit voivat olla kyllä selkeästi painavampia kuin Gripenillä, noin kauaksi kannettuna)

Entä sitten ne Jasmiinit? F-35 kantaa ne ulkopuolella, mikä sitten syö kantamaa. Mutta riittää kyllä mainiosti Suomen tarpeisiin.

Edit. siipien alla F-35 voi siis kantaa muutakin enemmän, mutta kanta siis kärsii siitä.

Toivottavasti tämä selvensi asioita. Kysykää, kommentoikaa, esittäkää tarkennuksia, mikäli tarvetta on.


aa8fdc8e.jpg
 
Jos sopii, niin palaan vielä tähän, kun asiaa kysyttiin.





Otetaan ensin helppo asia. Kai jokainen ymmärtää, että ei tehokkaampi moottori paranna kantamaa, vaan heikentää sitä. Saati sitten kaksi moottoria.

Otetaan sitten huomattavasti vaikeampi asia. Yksi hävittäjäsuunnittelun paradokseista, mikä kuvaa hyvin, miten suunnittelijat joutuvat tekemään varsin monimutkaisia kompromisseja.

Eli, jos halutaan lentää kauas, niin sitten tietysti tarvitaan paljon polttoainetta. Sitä varten sitten tarvitaan tietysti iso runko. Iso runko aiheuttaa ilmanvastusta, ja polttoainetta tarvitaan vähän enemmän. Hävittäjä tarvitsee moottorin, ja iso määrä polttoainetta ja iso runko vaativat ison ja tehokkaan moottorin (tai peräti kaksi), joka painaa enemmän, kuluttaa enemmän ja aiheuttaa suuremman ilmanvastuksen, joten jälleen täytyy vähän suurentaa polttoainemäärää ja runkoa. Ja jotta tämä nyt jo varsin raskas hävittäjä pystyy liikehtimään tehokkaasti, tarvitaan isot ohjainpinnat, esim. kaksi pyrstöä jne, ja aiheutuu ilmanvastusta ja jälleen tarvitaan polttoainetta.

Tällaisesta koneesta hyviä esimerkkejä ovat Hornet ja erityisesti Superhornet, sekä toki myös F-35

Sitten toinen vaihtoehto, rakennetaan mahdollisimman kevyt ja sutjakka kone, johon riittää pienempi moottori, ja tietysti myös sitten vähemmän polttoainetta.

Tällaisia koneita ovat esim. F-16 ja Gripen.

Yllättäen, nämä pienemmät koneet eivät välttämättä häviä kantamassa isommilleen.

Yksi tapa tarkastella kantamaa karkeasti on https://en.wikipedia.org/wiki/Fuel_fraction

Fuel fraction is a key parameter in determining an aircraft's range, the distance it can fly without refueling. Breguet’s aircraft range equation describes the relationship of range with airspeed, lift-to-drag ratio, specific fuel consumption, and the part of the total fuel fraction available for cruise, also known as the cruise fuel fraction,

Draken 0,23
Gripen C 0,26
F-16C Block 50 0,27
F-22 0,29
Gripen NG 0,30
Typhoon 0,31
Rafale 0,31
Superhornet 0,32
F-18 C 0,32
F-15 C 0,32
F-35 0,39

Viitaten vielä edellä mainitsemaani, vaikka Hornetilla on suurempi fuel fractio kuin F-16, on niiden kantama käytännössä samaa luokkaa. F-16 voi olla jopa parempi. F-16 vastus on paljon alhaisempi.

Jos sitten kaivetaan esiin se mainittu artikkeli. (Oli vähän työlästä löytää se, mutta tässä on https://www.reddit.com/r/F35Lightning/comments/5fv9he/combat_radius_of_western_multirole_fighters/)

Niin lopputulema kantamasta on jotain ihan muuta kuin yllä väitettiin.

From all of these sources, a clear picture emerges: The Rafale has a somewhat longer air-to-air combat radius, at around 900 nm. The others (Super Hornet, Typhoon, F-35, Gripen E) all have an air-to-air combat radius of around 750-800 nm.

Tuo on noin vähän vajaa 1.500 kilometriä. Ja combat radius tarkoittaa etäisyyttä, jolla lennetään kohteeseen, täytetään tehtävä ja palataan takaisin. Range on siis usein enemmän kuin 2*radius.

Ok. Mutta, ylläolevan artikkelin lukemalla selviää myös, että jos nuo tiedot ja analyysit pitävät paikkansa (kirjoittaja toteaa itse, että tarkkaa tietoa Gripenin osalta ei vielä ole), käy myös ilmi, että Gripen kuljettaa sinne sitten vähiten kuormaa. Mutta ainakin ilmataisteluaseistus kulkee, tai vaihtoehtoisesti jonkinlainen A2G kykykin. Jassmit eivät esim. kuitenkaan kulje mukana niin kauas.

No, onko se suuri ongelma, jos Jassmit eivät kulje mukana 1500 kilometrin päähän, josta ne sitten voisi laukaista?

Kauimmaisin suunta, johon voisi kuvitella, että koneilla tarvisi lentää, olisi Kaliningrad. Mutta sinnekin on Google Earthin mukaan Helsinki Vantaalta vain 660 kilometriä. Gripen siis pystyy helposti kantamaan Jassmit sinne asti. Tai sitten haluttaessa jotain muuta. Jassmiiniahan kun ei edes tarvitse saattaa juuri Ahvenanmaata pidemmälle, kun se jo kantaa perille.

Eli, kuten jo totesin, tällä asialla ei mielestäni ole Suomen HX-hankkeen kannalta mitään käytännön merkitystä.

Jos sitten vertailuksi tarkastellaan F-35:ttä. Sen kuorma sinne 1500 kilometrin etäisyydelle on neljä ohjusta tai kaksi ohjusta ja kaksi pommia. Ei siis käytännössä enempää kuin Gripenilläkään (vaikka pommit voivat olla kyllä selkeästi painavampia kuin Gripenillä, noin kauaksi kannettuna)

Entä sitten ne Jasmiinit? F-35 kantaa ne ulkopuolella, mikä sitten syö kantamaa. Mutta riittää kyllä mainiosti Suomen tarpeisiin.

Edit. siipien alla F-35 voi siis kantaa muutakin enemmän, mutta kanta siis kärsii siitä.

Toivottavasti tämä selvensi asioita. Kysykää, kommentoikaa, esittäkää tarkennuksia, mikäli tarvetta on.


aa8fdc8e.jpg
Gripen taitaa tuossa esimerkissä kantaa kolmea lisäsäiliötä? Joka sitten rajoittaa sen liikehtimiskykyä ja äänivallin rikkominenkin tekee jo tiukkaa, puhumattakaan mistään supercruiseista. Kun taas F-35 kelaa sen 1.6M vauhtia ja on lähes yhtä hyvä (tai huono :)) liikehtimiskyvyltään kuin kevyempänäkin.
 
From all of these sources, a clear picture emerges: The Rafale has a somewhat longer air-to-air combat radius, at around 900 nm. The others (Super Hornet, Typhoon, F-35, Gripen E) all have an air-to-air combat radius of around 750-800 nm.

Tuo on noin vähän vajaa 1.500 kilometriä. Ja combat radius tarkoittaa etäisyyttä, jolla lennetään kohteeseen, täytetään tehtävä ja palataan takaisin. Range on siis usein enemmän kuin 2*radius.

Ok. Mutta, ylläolevan artikkelin lukemalla selviää myös, että jos nuo tiedot ja analyysit pitävät paikkansa (kirjoittaja toteaa itse, että tarkkaa tietoa Gripenin osalta ei vielä ole), käy myös ilmi, että Gripen kuljettaa sinne sitten vähiten kuormaa. Mutta ainakin ilmataisteluaseistus kulkee, tai vaihtoehtoisesti jonkinlainen A2G kykykin. Jassmit eivät esim. kuitenkaan kulje mukana niin kauas.

----------

Jos sitten vertailuksi tarkastellaan F-35:ttä. Sen kuorma sinne 1500 kilometrin etäisyydelle on neljä ohjusta tai kaksi ohjusta ja kaksi pommia. Ei siis käytännössä enempää kuin Gripenilläkään (vaikka pommit voivat olla kyllä selkeästi painavampia kuin Gripenillä, noin kauaksi kannettuna)

----------

Edit. siipien alla F-35 voi siis kantaa muutakin enemmän, mutta kanta siis kärsii siitä.

Ymmärsit kai että F-35 lensi tuossa vertailussa pelkällä sisäisellä polttoaineella, kun taas muissa koneissa oli maksimimäärä ulkoisia lisäpolttoainesäiliöitä? Joka tekee noista koneista kömpelöitä ja hitaita verrattuna F-35:een joka pystyy vaikka maksiminopeuteensa tuossa sisäisessä lastissa.

Ja tarvittaessa F-35 pystyy kantamaan ulkoisia lisäpolttoainesäiliöitä jos niihin tarvetta ilmenee.
 
Gripen taitaa tuossa esimerkissä kantaa kolmea lisäsäiliötä? Joka sitten rajoittaa sen liikehtimiskykyä ja äänivallin rikkominenkin tekee jo tiukkaa, puhumattakaan mistään supercruiseista. Kun taas F-35 kelaa sen 1.6M vauhtia ja on lähes yhtä hyvä (tai huono :)) liikehtimiskyvyltään kuin kevyempänäkin.

Ymmärsit kai että F-35 lensi tuossa vertailussa pelkällä sisäisellä polttoaineella, kun taas muissa koneissa oli maksimimäärä ulkoisia lisäpolttoainesäiliöitä? Joka tekee noista koneista kömpelöitä ja hitaita verrattuna F-35:een joka pystyy vaikka maksiminopeuteensa tuossa sisäisessä lastissa.

Ja tarvittaessa F-35 pystyy kantamaan ulkoisia lisäpolttoainesäiliöitä jos niihin tarvetta ilmenee.

Tottakai, nuo asiat pitävät paikkansa. Se olisi pidemmän keskustelun aihe, mutta jatketaan asiasta joskus toiste. Öitä.
 
Gripen taitaa tuossa esimerkissä kantaa kolmea lisäsäiliötä? Joka sitten rajoittaa sen liikehtimiskykyä ja äänivallin rikkominenkin tekee jo tiukkaa, puhumattakaan mistään supercruiseista. Kun taas F-35 kelaa sen 1.6M vauhtia ja on lähes yhtä hyvä (tai huono :)) liikehtimiskyvyltään kuin kevyempänäkin.

Huomatkaa myös että F35 remaining payload on >18000lbs ja Gripenin 1370lbs [sic].
 
No niin nyt on äijä jonka lahkeessa on rautaa ja sanalla painoa, Dave Deptula, kenraaliluutnantti evp. Ukon kynästä on lähtöisin Desert stormin ilmakampanja sekä Irakin ja Afganistanin ilmaoperaatiot joten kokemusta ja näkemystä varmasti löytyy.
http://breakingdefense.com/2016/12/mr-trump-we-need-f-35s-produced-faster-not-fewer/
En malta olla copy peistaamatta muutamaa lainausta:

The case for increasing the F-35 procurement rate is two-fold: proven results and basic economics. To start with, the F-35 not only works, but is enormously more effective than prior generation aircraft. In early operational exercises, out of 32 separate F-35A engagements against F-15Es, the F-35A sustained zero losses. The Marine Corps is getting similar results with their F-35Bs. Operational pilots are finding the F-35 is fundamentally changing the way the U.S. Marine Corps thinks about operating from its sea bases.


The ever-declining cost per F-35 is now approaching the same unit cost as old fighters, but the F-35 is demonstrating multiple times the combat power: greater air-to-air effectiveness; greater capability to suppress enemy air defenses; greater survivability. These capabilities make the F-35A more lethal and survivable than any legacy aircraft. Even at the current price point, this makes the F-35 an incredible value, and the unit cost is continuing to degrease. Much ink and hot air have been expended addressing the cost of the F-35 program with little discussion of its effectiveness. Intelligent analysis would shift focus from aircraft unit cost to cost per desired effect. Doing so finds that the F-35 delivers immense value.
 
Huomatkaa myös että F35 remaining payload on >18000lbs ja Gripenin 1370lbs [sic].
Hyvä huomio
Tuossahan lennettiin optimaalista matkavauhtia pelipaikalle jossa tapeltiin minuutti, ja lennettiin optimaalista vauhtia takaisin kotiin. Mitäs jos A2-keltainen olisikin väijyttänyt pommituskeikalta kotiin palaavat koneet? Siinä missä Gripen-kuski huutaa radioon "Bingo fuel, braking contact", F-35:llä on löpöä vielä toiseen ja kolmanteenkin erään ja pääsee vielä kotiinkin sen jälkeen.
En allekirjoita mustiksen näkemystä tuonkaan asian (kantama) merkityksettömyydestä meidän kannalta.
 
Tuossa Gripen (Ruotsi huoltaa) ja F35 (meidän oma kokoonpano/huolto) taidettiin kyllä törmätä heti siihen dilemaan, että vähentämällä Gripen myötä F35:n lukumäärää vähennetään myös mahdollisuutta saada järkevä kokoonpanodiili F35:n osalle saati, jos havitellaan muidenkin maiden huoltoa tänne. Eli kokoonpano/huolto toki olisi todennäköisempi mitä suurempi on konemäärä.
Mikäli tänne ei tule muiden maiden koneiden huoltoa, niin onko oikeasti mitään tarvetta saada tänne kokoonpanoakaan?
Omien koneiden huolto edellyttää tietysti sitä että henkilökunta osaa homman, ja sen osaamisen voi saada kokoonpanemalla koneita, mutta se kai toimii ihan riippumatta siitä missä huoltohenkilökuntamme koneita kokoaa, täällä vaiko esim jenkeissä.
Veikkaan että huoltohenkilökuntamme työllistäminen jenkkeihin kokoonpanohommiin tulee oleellisesti halvemmaksi kuin koneen kokoonpano täällä, ja vaikutus tulee siis kauppahinnan noususta jos täällä.
Työllisyys- / veropoliittisena kysymyksenä kokoamispaikan ero on niin pieni että sillä tuskin on oikeasti muuta merkitystä kuin poliittisten irtopisteiden keräämisessä.
 
Hyvä huomio
Tuossahan lennettiin optimaalista matkavauhtia pelipaikalle jossa tapeltiin minuutti, ja lennettiin optimaalista vauhtia takaisin kotiin. Mitäs jos A2-keltainen olisikin väijyttänyt pommituskeikalta kotiin palaavat koneet? Siinä missä Gripen-kuski huutaa radioon "Bingo fuel, braking contact", F-35:llä on löpöä vielä toiseen ja kolmanteenkin erään ja pääsee vielä kotiinkin sen jälkeen.
En allekirjoita mustiksen näkemystä tuonkaan asian (kantama) merkityksettömyydestä meidän kannalta.
Eiköhän meidän kannalta olennaisempaa ole ero toiminta-ajassa operoidessa, kuin toimintamatkassa optimikorkeudella ja optimivauhdilla, millä noi Range jutut yleensä lasketaan.

Tai voithan ajatella niinkin, että muilla koneilla lasketaan Range matalalla tutkakatveessa lennettäessä ja F-35 häivekoneella taas optimikorkeudella ja vauhdilla lennettäessä. Olisko se sitten ainakin reilua, kaikille sama todennäköisyys tulla SAM järjestelmien maalitauluksi matkan aikana, takaan että F-35 voittaa vertailun selvin luvuin ...;)
Laskelmaa voi nimittäin olla aika vaikeaa tehdä niin että muille koneille lasketaan polttoaineen kulutukseen lisämenekki siitä että väistetään S-400 ohjusta matkalla kerran.
 
Mikäli tänne ei tule muiden maiden koneiden huoltoa, niin onko oikeasti mitään tarvetta saada tänne kokoonpanoakaan?
Omien koneiden huolto edellyttää tietysti sitä että henkilökunta osaa homman, ja sen osaamisen voi saada kokoonpanemalla koneita, mutta se kai toimii ihan riippumatta siitä missä huoltohenkilökuntamme koneita kokoaa, täällä vaiko esim jenkeissä.
Veikkaan että huoltohenkilökuntamme työllistäminen jenkkeihin kokoonpanohommiin tulee oleellisesti halvemmaksi kuin koneen kokoonpano täällä, ja vaikutus tulee siis kauppahinnan noususta jos täällä.
Työllisyys- / veropoliittisena kysymyksenä kokoamispaikan ero on niin pieni että sillä tuskin on oikeasti muuta merkitystä kuin poliittisten irtopisteiden keräämisessä.
Se on niin pitkä prosessi - vuosia, kun koneita kasataan. Tietenkin jos tulee kokoonpano niin tulee huoltokin. Vähintäinkin omien huolto.
 
Aivan liian herkullinen juttu tuossa lainauksessa: ihrat pois yksikköhinnasta. :D

... Even at the current price point, this makes the F-35 an incredible value, and the unit cost is continuing to degrease. ...

Ja vakavammin sitten. Fledalle ja hänen esikunnalleen täytyy kyetä osoittamaan, että F-35 on hyvä diili ja hintansa väärti. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat sitä luokkaa, että tukena saa olla kyllä aika mittava joukko asiantuntijoita ja mielellään myös talousihmisiä. Sekään ei haittaisi, jos T:n suurelle narsissille saisi suihkuteltua hiukkasen substralia. Noh, kassellaan.
 
Italy has become the first country to operate the F-35 outside of the U.S.

https://theaviationist.com/2016/12/...untry-to-operate-the-f-35-outside-of-the-u-s/

On Dec. 12, whilst several Israeli and international media outlets focused on the delivery of the first F-35I “Adir” to Nevatim airbase (delayed by some 6 hours because of fog) highlighting how Israel had just become “the first country after the US” to get the new plane, far from the spotlight, the 13° Gruppo (Squadron) of the 32° Stormo (Wing) of the Aeronautica Militare (Italian Air Force, ItAF) received its first two F-35A Lightning II, becoming the very first country to take delivery of the 5th generation stealth jet outside of the U.S.

Noteworthy, the delivery flight was carried out by two Italian military pilots (the Israeli planes were flown by Lockheed Martin pilots) who flew their two JSFs (Joint Strike Fighters) to Amendola, where the aircraft landed in the early afternoon on Monday.

Indeed, whereas the arrival of the first Israeli or Dutch F-35s got a significant media coverage (with constant updates, live streaming on social media, etc.), the Italian Air Force has kept a very “low profile” about its achievements with the F-35 so far.

However, Italy has made some significant work on the Lightning II: on Dec. 3, 2015, the ItAF welcomed the first F-35 at the Final Assembly and Check Out (FACO) facility at Cameri, in northwestern Italy. That aircraft was also the first assembled and delivered outside the U.S.

Then, on Feb. 5, 2016 the first Italian Air Force F-35, successfully completed the type’s very first transatlantic crossing landing at Naval Air Station Patuxent River, Maryland. To prepare for the 7-hour transoceanic flight the Italian Air Force conducted tanker trials in the U.S. (in July 2015) with its KC-767A, that became the first tanker not operated by the U.S. Air Force to undergo refueling certification trials with an F-35.

Three Italian F-35s are currently deployed at Luke’s multinational F-35 pilot training centre.

And, as explained mentioned, on Dec. 12, the first two aircraft (reportedly AL-5 and AL-6) arrived at their operational base in southeastern Italy.

30803429432_b8e00989fe_k.jpg
 
Tottakai, nuo asiat pitävät paikkansa. Se olisi pidemmän keskustelun aihe, mutta jatketaan asiasta joskus toiste. Öitä.

Pitävät paikkansa mutta et katsonut tarpeelliseksi edes mainita? Miksi?
 
Back
Top