Käyttökustannuksista puhutaan yleisesti ja vain rahan muodossa mutta mistä ne tarkalleen muodostuvat ja miten ylikalliina pidetty F-35 voi pienentää niitä?
Kustannukset jakaantuvat tietääkseni näin:
- Varaosat kuluviin osiin (laskutelineet, moottorin osat, kannattimet)
- varaosat elektroniikkaan (sensorien osat, näytöt, johdotukset, anturit, mittarit, viestikalusto sekä softa) ja päivitykset
- aseet ja asejärjestelmät sekä niiden varaosat ja päivitykset
- polttoaine ja voiteluaineet ym.
- runkorakenteet ja pinnoitteet sekä niiden korjaukset
- muuta, mitä?
Tämä tuntuu ehkä itsestään selvältä, joten ymmärrän, ettet sitä erikseen maininnut, mutta: henkilöstökulut. Minimissään voidaan laskea vain ilmavoimien mekaanikot ja lentäjät, toisaalta voidaan laajentaa vaikkapa Patrian mekaanikkoihin, lentäjien ja mekaanikkojen toimintaa tukevaan muonitus- ja lääkintähenkilöstöön sekä vartiostoon ja polttoainetta rahtaaviin sotilaskuljettajiin... Mahdollisuudet ovat loputtomia.
Miten henkilöstökuluissa voidaan sitten säästää? Huoltotoiminnan ulkoistaminen on mahdollisuus, virallisesti sitä ei toki haluta, enkä kyllä minäkään, jos totta puhutaan. Mutta mahdollista se olisi. Ja vaikka PBL-järjestelmään ei muuten luottaisi, niin esimerkiksi Polskassa ja Koreassa on Suomea alhaisempi palkkataso.
Yksi vaihtoehto säästää olisi karsia tukikohtien määrästä, koska F-35:llä on hyvä toimintasäde. Yhteen päätukikohtaan siirtyminen toisi suurimmat säästöt, mutta siinäkin säästettäisiin, jos maantietukikohtia varten tarvittavaa kalustoa ja henkilöstöä ei enää hankittaisi/varastoitaisi/ylläpidettäisi esimerkiksi 15 tukikohtaa varten vaan tyydyttäisiin esimerkiksi 10 tukikohtaan.
Eräs konetyypistä huolimatta säästöä tuottava vaihtoehto olisi houkutella Patria siirtämään toimintonsa ilmavoimien päätukikohtaan, jotta konetta ei tarvitse siirtolentää sen lähtiessä isompaan huoltoon Patrialle Halliin. Periaatteessa vuori (lue: ilmavoimat) voisi tulla Muhammedinkin (lue: Patria) luokse, mutta eiköhän se kuitenkin mene niin, että Muhammed tulee vuoren luokse.
Se missä näin maalaisjärjellä ajattelisin että uuden sukupolven kone kuten F-35 VOISI tuoda säästöjä suhteessa F-18C/D Hornettiin:
- kannattimien vähäinen tarve ja pienempi kuluminen (mikäli ei käytetä paljon ulkoista kuormaa). Runkoon ja siipiin ei kiinnitellä mitään podeja joten kiinnitykset eivät kulu tai rasitu.
- Ulkoisen kuorman vähäisempi käyttö rasittaa koneen siipiä vähemmän=pidempi elinikä siiville
Aseiden siirtäminen siivistä sisäiseen asekuiluun ei ole mikään ilmiselvä säästöjen tuottaja, koska vastaavasti tällöin voi olettaa asekuilujen ja siellä olevien kiinnikkeiden huollon tuottavan ylimääräisiä kustannuksia suhteessa perinteisempää suunnittelua edustavaan hävittäjään. Pitäisi olla käytössä dataa, jota maallikoilla ei ole, jos haluaisi tehdä hyviä tai ainakin lähelle osuvia arvioita.
Siipien vähäisempi kuluminen on hieman epämääräinen väitteenä. Kävin tästä aiheesta nimimerkin
@fyysikko kanssa aiemmin
opettavaisen keskustelun.
Suomen tilanteessa suuressa kuormassa lentäminen on joka tapauksessa harvinaisempaa kuin maailmalla. Meikäläiset koneet eivät lennä maailmalla operaatioissa pommilastissa odottaen ilmatukipyyntöä (ainakaan tähän mennessä, koputan puuta). Harjoituskäytössäkin lasti on luultavasti kevyempi kuin maailmalla keskimäärin (ilmataistelupainotus vs. pommitukset), ja jos harjoitusalue alkaa varuskunnan porteilta, niin lisäpolttoainetankkejakaan ei välttämättä tarvitse kantaa niin usein ja/tai niin montaa kuin ulkomailla.
- koneen sensorit on kaikki rungon suojassa jonka luulisi lisäävän niiden käyttöikää ja vähentävän korjaustarvetta säätä ja iskuja vastaan. Sensoreita ei myöskään tarvitse asentaa ja irroitella podeissa joka helpottaa ja nopeuttaa koneen käyttöä eri tehtävissä.
Ovatko EO DAS:n infrapunasensorit rungon suojassa?
Anyway, tämä on jälleen vaihtokauppa: mitä parempaan suojaan laitat jotakin, sitä enemmän joudut purkamaan tieltä, jotta pääset siihen käsiksi korjaustarpeen ilmetessä. Eli ei se nyt mitenkään ilmiselvästi halvempi ratkaisu ole laittaa jotakin parempaan suojaan, muutenhan kaikki tekisivät niin. F-35 on suunniteltu häiveominaisuuksia painottaen, ja se selittää monia yleisesti ottaen poikkeuksellisia ratkaisuja (sisäiset asekuilut, ei ylimääräisiä ulokkeita/kohoumia koneen ulkopinnalla jne.).
- Kehittyneen simulaattorin käyttö vähentää tyyppikoulutuksen kustannuksia huomattavasti eikä 2-paikkaisia koneita tarvitse hankkia erikseen.
Tämä on kaksiteräinen miekka.
Olen itsekin aiemmin korostanut, että F-35 on hyvin helppo lennettävä. Simulaattorilla voidaan myös harjoitella enemmän ja paremmin kuin vanhemmissa konetyypeissä.
Toisaalta yksipaikkaisuus tarkoittaa sitä, ettei kyydissä ole opettajaa, joka voisi ehkä vielä pelastaa koneen, jos aloittelija toheloi. Mikäli tilanne ei ihan hiljattain ole muuttunut, niin Yhdysvalloissa F-22:n puikkoihin hamuavilla pitää joko olla aiempaa hävittäjätaustaa tai he opettelevat lentämään F-16:lla ennen kiipeämistä yksipaikkaisen F-22:n ohjaamoon.
F-35:n osalta on kyllä tarkoitus, että lentäjänalku hyppää suoraan harjoitushävittäjästä F-35:n puikkoihin. Päätöstä on varmasti tutkittu tarkoin ja toimittu siltä pohjalta. Ammattilaisetkin ovat silti olleet aina joskus väärässä. Suoraan harjoitushävittäjästä tulevien pilottien koulutus
on alkanut vasta ihan äsken, joten vasta tulevat vuodet osoittavat, oliko ratkaisu oikea vai tarvitaanko sittenkin kaksipaikkainen versio.
En siis missään tapauksessa väitä, että yksipaikkainen kone olisi jokin ruumisarkku. Yksipaikkaisen konetyypin tuomat säästöt voivat hyvinkin kumota mahdollisesti hieman kohoavan onnettomuusfrekvenssin tuomat kustannukset. Samaten harjoitushävittäjän tyypillä on varmasti vaikutuksensa, korealaisten T-50 voi tarjota paremmat eväät F-35:n lentämiseen kuin meikäläisten ikivanha Hawk(, joka onneksi on menossa vaihtoon heti Hornetin jälkeen 30-luvulla).
- Vain 1 moottori vähentää huoltoa karkeasti 50% sekä säästää aikaa ja varaosia.
- Häivepinnoitteet ja rakenteiden huolto+korjaus voi taas olla hieman haastavampia ja maksaa enemmän. Tosin F-35 on 3-gen häivekone ja häivepinnoitteet on kehittyneet myös huomattavasti ja tarvitsevat vähemmän hoitoa.
Näistä olen aika lailla samaa mieltä kanssasi. Häiveestä tarkemmin tietämättä epäilisin, että häiveen huollossa voidaan mahdollisesti säästää rauhan aikana jonkin verran. Esimerkiksi luukkujen häiveteippausten ei luulisi olevan välttämättömiä, vaikka asiantuntemukseni ei riitäkään arvioimaan, aiheuttaako niiden laiminlyönti jotakin pysyvämpää vahinkoa koneen häiveominaisuuksille.