F-35 Lightning II

[BarrelNut]

Kaksi RAAF:n F-35A konetta laskeutuivat äskettäin Amberleyn tukikohtaan (Queenslandissa, Brisbanen lähellä). Tarkoituksena on esitellä konetta kansalaisille lentonäytöksessä:

 

[yrjö]

China’s claim it has ‘quantum’ radar may leave $17 billion F-35 naked
http://www.news.com.au/technology/i...d/news-story/207ac01ff3107d21a9f36e54b6f0fbab

 

[Gyllis1]

China’s claim it has ‘quantum’ radar may leave $17 billion F-35 naked
http://www.news.com.au/technology/i...d/news-story/207ac01ff3107d21a9f36e54b6f0fbab

Oh shit... Huono kuukausi häivekoneille. Ensin poistovana-sensorit, sitten satelliittitutkat ja nyt tämä.

Vakavasti puhuen, jo koko lähtökohta artikkeliin on vähintäänkin omituinen. Häivepommittajat B-2 ja tuleva B-21 ovat "näkymättömiä" ennakkovaroitustutkille muotonsa takia. F-22 ja F-35 eivät ole (sivuperäsimien takia), vaan ne ovat "näkymättömiä" tulenjohtotutkille. Jo nykyiset ennakkovaroitustutkat kykenevät kyllä havaitsemaan häivehävittäjät, sikäli joidenkin into näihin uusiin ihmesensoreihin huvittaa. Todellinen ongelma on maalittaminen, ei havaitseminen.

 

[magitsu]

Todellinen ongelma on maalittaminen, ei havaitseminen.

Havaitsemisen osaltakin pitäisi pystyä erottamaan häivekoneista aiheutuvat osumat kaikista muusta mahdollisesta.
Esim. useista 4. sukupolven tutkista on vihjattu suodatettavan pois ne osumat, joihin häivekone... ja ehkä myös lokit mahtuu. Jotta olisi järkevä suhde oikeiden ja väärien havaintojen välillä. AESA-tutkilla on perinteistä paremmat edellytykset.
Tämä voisi selittää sen miksi F-16:sten on väitetty olevan kykenemättömiä lukittumaan F-35:een.

 

[Raveni]

Pointti varmaan yrjön postauksessa olikin se, että maailmalla tutkitaan ja tehdään työtä aseen ja vasta-aseen parissa myös häive rintamalla. Ylimielisyys on todella vaarallinen ominaisuus ihmisessa ja se kostautuu helposti.

 

[fulcrum]

Niin tuon uutisen kirjoittaja ei ole ehkä täysin ymmärtänyt aihetta. Mainostettu 100km maksimikantama ei myöskään ennakkovaroitusjärjestelmänä olisi kovin ihmeellinen. Monet standoff-aseet jo nyt kantavat kauemmas. Kuulostaa siltä että on tehty jotain kokeita joissa on saatu hyviä tuloksia, sotilastutka on mainittu yhtenä mahdollisena applikaationa ja sen jälkeen toimittaja on vähän revitellyt. Normi_settiä.
AESA-tutkat ovat vanhempia tutkia herkempiä joten niillä on paremmat mahdollisuudet erittäin pienten kaikujen havaitsemiseen. Lisäksi GaN-teknologia voi tulevaisuudessa mahdollistaa nykyistä paljon suuremmat tehot (RistoJ tai joku taisi laskeskella että tutkan tehon kolminkertaistaminen olisi mahdollista). Mikään käänteentekevä anti-stealth-härpäke AESAt eivät kuitenkaan ole.
Impulssitutkaa joskus pallotellaan häiveentappajana, mutta kestää kyllä jonkun aikaa ennenkuin siitä saadaan mielekkäitä ilmapuolustukseen sopivia sovelluksia.

 

[Gyllis1]

Pointti varmaan yrjön postauksessa olikin se, että maailmalla tutkitaan ja tehdään työtä aseen ja vasta-aseen parissa myös häive rintamalla. Ylimielisyys on todella vaarallinen ominaisuus ihmisessa ja se kostautuu helposti.

Jep. Se vakavasti otettava työ tehdään kuitenkin joidenkin muiden kuin foorumin sisävesimurtaja-suunnittelutiimin toimesta. Eikä tuollainen termi ja asiavirheitä täynnä oleva raapustus saa minua vielä huolestumaan, muutenkaan en näe miten minun ylimielisyyteni vaikuttaisi ase/vasta-ase kehitykseen millään lailla. Ei yhtään sen enempää kuin joidenkin haaveilut noista häiveen turhaksi tekevistä ihmesensoreista.

 

[Mustaruuti]

http://maanpuolustus.net/threads/muuttaako-kvanttitutka-ilmasodan-luonteen-ja-nykykehityksen.4197/

 

[Raveni]

Jep. Se vakavasti otettava työ tehdään kuitenkin joidenkin muiden kuin foorumin sisävesimurtaja-suunnittelutiimin toimesta. Eikä tuollainen termi ja asiavirheitä täynnä oleva raapustus saa minua vielä huolestumaan, muutenkaan en näe miten minun ylimielisyyteni vaikuttaisi ase/vasta-ase kehitykseen millään lailla. Ei yhtään sen enempää kuin joidenkin haaveilut noista häiveen turhaksi tekevistä ihmesensoreista.

Ei niistä haaveilla tarvitse. On luonnollista että jollain aikavälillä sellainen sensori syntyy.

 

[Gyllis1]

Ei niistä haaveilla tarvitse. On luonnollista että jollain aikavälillä sellainen sensori syntyy.

Kokonaan tarpeettomaksi tekevä? Saanen epäillä. Häiveestä saatava hyöty ei nähdäkseni tule mihinkään häviämään sensoritekniikankaan kehittyessä. Häivekoneen entistä paremmin havaitsemaan tai maalittamaan kykenevä sensori kaiken järjen mukaan havaitsee ja maalittaa häivettä hyödyntämättömän koneen vieläkin kauempaa.

Ja näitä pohtiessa on myös muistettava, että niitä häiveominaisuuksiakin kehitetään jatkuvasti.

 

[ctg]

näitä pohtiessa on myös muistettava, että niitä häiveominaisuuksiakin kehitetään jatkuvasti.

Kehitetään, mutta tulevatko ne kiinni f35n on aivan toinen kysymys. Alusta on pitkällä tuotannossa.

 

[Gyllis1]

Kehitetään, mutta tulevatko ne kiinni f35n on aivan toinen kysymys. Alusta on pitkällä tuotannossa.

Melko varmasti tulee ennen 24/7 kattavaa häiveentappaja sateellitutkaverkostoa...

Tuskin on koko vehje enää edes palveskäytössä ennenkuin noita täällä visioituja juttuja on tuotannossa, jos on ikinä.

 

[Raveni]

30 vuotta on jumalattoman pitkä aika kun kyse on teknologiasta ja sen kehittämisestä. Verratkaa vaikka 1987 vuotta, vuoteen 2017. Aika paljon on muuttunut. Tuota härveliä meinataan pitää käytössä 40 vuotta ja jopa 60 vuotta. Ei mahdotonta mutta kyllä siinä välissä kone rakennetaan uusiksi aika monta kertaa. 8000 lentotuntia on toki paljon ja tokihan se on enemmän mitä vaikkapa 4000 tai 6000. Kyse ei ole pelkästään noista tunneista joilloin toki saadaan elinkaari hinta näyttämään halvemmalta kun voidaan samalla hankitulla alustalla lentää pidempään. Kyse on siitä mikä suoritusarvo on 30 vuoden kuluttua. Paljonko rahaa on jouduttu käyttämään sen yllä pitämiseen ja paljonko joudutaan käyttämään. Nuo luvut ovat täysin auki eikä vastausta tulla saamaa.

Toki Gyllis1 on oikeassa siinä että jos häivekone havaitaan 100km päästä niin häiveetön havaitaan vielä kauempaa. Onko sillä merkitystä Suomen kannalta? Taistelutila jossa toimitaan on muutoinkin pieni. Johan täälläkin on kerrottu, että naapurin S-400 järjestelmä ei ole vaarallinen hävittäjälle kuin 100km saakka ja isommat puikot on tarkoitettu tutka ja sodanjohto koneita vastaan. Eli siihen koneeseen ei pystytä vaikuttamaan vaikka se havaittaisiinkin. Näin nykyään. Tulevaisuudessa ei tiedä millaista puikkoa on olemassa. Saattaa olla hyvinkin, että hävittäjiä ammutaa alas 400km päästä.

Siinä mielessä olet mielestäni väärässä, että jos häive menettää ns. merkityksensä sensorille niin sen mittausetäisyys säilyy mielestäni samana myös häiveettömään koneeseen. Jos häive menettää merkityksensä niin silloin se koneen koko on ratkaisevaa näkymisessä. Se pinnoite käsittääksen loistaa kvantti tutkaan samalla tavalla. Jos toimii niin kuin sen on kerrottu toimivan. Toki se torjunta on vielä ongelmallinen mutta kaipa siihenkin ratkaisuja etsitään.

Palaan vielä tuohon ylimielisyyteen. On mielestäni ylimielistä nostaa yksi asia ylitse muiden vain omaan uskoon ripustautuen. Kukaan ei voi varmaksi sanoa mitä military rintamalla on 10 vuoden päästä ja miten häivekoneiden torjunta onnistuu. Itse seuraan kehitystä mielenkiinnolla tapana ole suoralta kädeltä tyrmätä asioita mahdottomina.

 

[Gyllis1]

30 vuotta on jumalattoman pitkä aika kun kyse on teknologiasta ja sen kehittämisestä. Verratkaa vaikka 1987 vuotta, vuoteen 2017. Aika paljon on muuttunut. Tuota härveliä meinataan pitää käytössä 40 vuotta ja jopa 60 vuotta. Ei mahdotonta mutta kyllä siinä välissä kone rakennetaan uusiksi aika monta kertaa. 8000 lentotuntia on toki paljon ja tokihan se on enemmän mitä vaikkapa 4000 tai 6000. Kyse ei ole pelkästään noista tunneista joilloin toki saadaan elinkaari hinta näyttämään halvemmalta kun voidaan samalla hankitulla alustalla lentää pidempään. Kyse on siitä mikä suoritusarvo on 30 vuoden kuluttua. Paljonko rahaa on jouduttu käyttämään sen yllä pitämiseen ja paljonko joudutaan käyttämään. Nuo luvut ovat täysin auki eikä vastausta tulla saamaa.

Toki Gyllis1 on oikeassa siinä että jos häivekone havaitaan 100km päästä niin häiveetön havaitaan vielä kauempaa. Onko sillä merkitystä Suomen kannalta? Taistelutila jossa toimitaan on muutoinkin pieni. Johan täälläkin on kerrottu, että naapurin S-400 järjestelmä ei ole vaarallinen hävittäjälle kuin 100km saakka ja isommat puikot on tarko

Palaan vielä tuohon ylimielisyyteen. On mielestäni ylimielistä nostaa yksi asia ylitse muiden vain omaan uskoon ripustautuen.

Mihin helvetin omaan uskoon ripustautuen? Eikös se nyt ole ihan kiistaton fakta että nyt ja nähtävillä olevassa tulevaisuudessa häivekoneiden havaitseminen ja maalittaminen on vaikeampaa kuin esimerkiksi muiden HX:ssä mukana olevien koneiden.
Uskon ja toivon varassa ovat sitten nuo häiveen mitätöivät supersensorit.
Kuten esimerkiksi F-35:n menestys kilpailutuksissa, tai kaikissa uusissa hävittäjäprojekteissa näkyvä häiveominaisuuksien hyödyntäminen muodossa tai toisessa antaa ymmärtää (T-50, J-20 yms), ammatti-ihmisten näkemys on hieman erilainen kuin täällä esitetyt arviot häiveen tulevaisuudesta...

 

[yrjö]

30 vuotta on jumalattoman pitkä aika kun kyse on teknologiasta ja sen kehittämisestä.

Eikö tämä väittämä päde minkä tahansa koneen suhteen?

Verratkaa vaikka 1987 vuotta, vuoteen 2017. Aika paljon on muuttunut.

kerrot tässä kyllä hiukan itsestäänselvyyksiä

Tuota härveliä meinataan pitää käytössä 40 vuotta ja jopa 60 vuotta. Ei mahdotonta mutta kyllä siinä välissä kone rakennetaan uusiksi aika monta kertaa.

Mutta rakentaako Suomi? Ja onko se, että kone rakennettaan uudestaan hyvä vai huono asia? Olisiko hyvä, jos Hornetit olisivat samanlaisia kuin sinä päivänä kun ne ostettiin?

8000 lentotuntia on toki paljon ja tokihan se on enemmän mitä vaikkapa 4000 tai 6000.

8000 lentotuntia on luultavasti uusi 6000 tuntia. On perusteltua olettaa, että uusien koneiden osalta pyritään suurempiin lentotuntimääriin koska kaikki haluavat säästää ja voittaa kisoja uusilla valteilla. Sellainen rungon iso lentotuntimäärä eittämättä on.

Kyse ei ole pelkästään noista tunneista joilloin toki saadaan elinkaari hinta näyttämään halvemmalta kun voidaan samalla hankitulla alustalla lentää pidempään. Kyse on siitä mikä suoritusarvo on 30 vuoden kuluttua.

Kyllä se suoritusarvo on ihan yhtä lailla tärkeää 5, 10, 15, 20 tai 25 vuoden kuluttua hankinnasta. Jos jääkiekkojoukkue voittaa 3-2 niin kolmannen maalin tekijä teki voittomaalin, mutta se ei olisi ollut voittomaali jos kahta ekaa ei oltaisi tehty. Kaikki maalit ovat tärkeitä kuten elinkaaressa kaikki vuodet ovat tärkeitä. Ei voida mitenkään sanoa, että 30 v kuluttua olisi olennaisesti tärkeämpää kuin esim. 25 vuoden kuluttua.

Onko Hornetin suoritusarvo olennasimmpaa kun se lähtee pois rivistä kuin esim. nyt?

Vaikka tällainen häiveen tyhjäksi tekevä uusi teknologia tulisi, niin paska säkä käy, jos se juuri toimituksia seuraavan päivänä julkaistaan ja tulee käyttöön sitä seuraavina vuosina. Mahdollista se on tietysti.

Paljonko rahaa on jouduttu käyttämään sen yllä pitämiseen ja paljonko joudutaan käyttämään.

Kukaan ei tiedä sitä minkään konetyypin suhteen.

Kaikkien koneiden ostohinta ja elinkaarikustannusten hinta on samaa luokkaa puolustusministeriön saamien tietojen mukaan.

Nuo luvut ovat täysin auki eikä vastausta tulla saamaa.

Et saa tarkkoja lukuja siitäkään, paljonko Tesla 3 omistaminen maksaa 14 vuoden kuluttua. Sellaista se elämä on. Tulevaisuutta ja tulevaisuuden mukanaan tuomia maksuja ei vaan voi tietää. Ei tässä kukaan tiedä paljonko uuden Gripenin kulungit ovat mutta kukaan ei jaksaa paasata sivutolkulla siitä.

Juusti justiinsa kertoi, että käyttökulut on puolustusministeriön saamien tietojen mukaan samaa kokoluokkaa kaikilla ehdokkailla.

Toki Gyllis1 on oikeassa siinä että jos häivekone havaitaan 100km päästä niin häiveetön havaitaan vielä kauempaa.

Tämä pätee vaan jos havaitseminen perustuu nyt tunnettuun teknologiaan.

Pudotus edellyttää, että maalia voidaan ampua eli ohjus lukittuu. Saadaanko mahdolliset kvanttitutkat tai muut uudet teknologiat miniatyrisoitua hävittäjän nokkaan tai ohjuksen hakupäihin häivekoneiden aikakaudella? Ja vaikka saadaan, maailmasta ei ne legacy-aseet katoa mihinkään.

Onko sillä merkitystä Suomen kannalta? Taistelutila jossa toimitaan on muutoinkin pieni. Johan täälläkin on kerrottu, että naapurin S-400 järjestelmä ei ole vaarallinen hävittäjälle kuin 100km saakka ja isommat puikot on tarkoitettu tutka ja sodanjohto koneita vastaan. Eli siihen koneeseen ei pystytä vaikuttamaan vaikka se havaittaisiinkin. Näin nykyään. Tulevaisuudessa ei tiedä millaista puikkoa on olemassa. Saattaa olla hyvinkin, että hävittäjiä ammutaa alas 400km päästä.

Suomen ilmatila on Eurooppalaisittain ihan isohko. Huomaatko, miten koko ajan kirjoituksesi on spekulaatiota ja pelkoa tulevasta? Koko ajan punainen lanka on siinä, että epäilet tulevaisuudessa tulevan uusia teknologioita, ohjuksia jne. Näin varmasti käy, mutta uskotko, että uusiin uhkiin vastaa parhaiten joku 70-luvulla kehitetty lentokone ja jos niin miksi? Ei tässä kukaan tiedä mitä tapahtuu, ihan varmasti olet monessa asiassa oikeassa. Niin tuleekin uusia ohjuksia. Luuletko, että se Superhornet, Mirage tai Gripen on vahvemmilla kun uusia uhkia tulee?

Siinä mielessä olet mielestäni väärässä, että jos häive menettää ns. merkityksensä sensorille niin sen mittausetäisyys säilyy mielestäni samana myös häiveettömään koneeseen. Jos häive menettää merkityksensä niin silloin se koneen koko on ratkaisevaa näkymisessä. Se pinnoite käsittääksen loistaa kvantti tutkaan samalla tavalla. Jos toimii niin kuin sen on kerrottu toimivan. Toki se torjunta on vielä ongelmallinen mutta kaipa siihenkin ratkaisuja etsitään.

Puhut pinnoitteesta kuin olisi selvä tieto, että koneessa on pinnoite? Onko siinä? Yhtä hyvin spekuloidaan, että ne edut joita pinnoite toi aiempiin koneisiin on "leivottu" rakenteeseen sisään. Koska kukaan ei tiedä, eikä kukaan voi toteen näyttää, molemmat näkemykset on silkkaa arvailua. Tosin arvio siitä, että kehitystä olisi tapahtunut on loogista.

 

[tutka]

Puhut pinnoitteesta kuin olisi selvä tieto, että koneessa on pinnoite? Onko siinä? Yhtä hyvin spekuloidaan, että ne edut joita pinnoite toi aiempiin koneisiin on "leivottu" rakenteeseen sisään. Koska kukaan ei tiedä, eikä kukaan voi toteen näyttää, molemmat näkemykset on silkkaa arvailua. Tosin arvio siitä, että kehitystä olisi tapahtunut on loogista.

"Baked in" on termi, jota Lockheed/JPO käyttävät koneen markkinoinnissa, ei siis spekulointia. Sen sijaan arvailut voivat olla hyvin perusteltujakin, esimerkiksi pinnoitteen käytöstä. Jos tuotantolinjan kuvia tai videoita katsoo tarkasti, niistä voi päätellä yhtä ja toista.

Minun arvaukseni niistä on, että valmiissa koneessa (ja tuotantolinjalla) näkyvät vaaleammanharmaat ja mattapintaiset kohdat ovat sitä "baked in"-osastoa, eli mahdollisesti hiilinanoputkipinnoitetta, joka a) vaimentaa valittujen taajuusalueiden heijasteita ja muuttaa ne lämmöksi/sensoridataksi ja b) on sijoiteltu siten, että muuta pintamateriaalia pitkin johtuva säteily aina parkkeeraa niihin eikä päädy takaisin taivaalle. ne on valmistettu jo ennen kokoonpanoa, ja ovat siten suunniteltuja, että niiden kohdalla voidaan käyttää ruuvejakin paneelien kiinnittämiseen (ainakin huoltovideoiden perusteella). Näiden alueiden välissä oleva pinta voi olla aivan tavallista komposiittia, kunhan pinnoite on hyvin johtava. Tuotantolinjalla (keltaisena/vihreänä näkyvät) paljaat pintaelementit ovat aivan yhtä täynnä saumoja, ruuveja ja niittejä kuin muissakin koneissa. Lockheedin turvaluokitellussa maalaamossa koneisiin tulee "stealth", kuten jossakin markkinointijutussa mainitsivat. Se siis peittää ja eristää nämä konventionaaliset rakenteet pois ottamasta vastaan pintaa pitkin johtuvia säteilyjä.

EDIT: http://www.compositesworld.com/articles/skinning-the-f-35-fighter
EDIT2: "Baked in" voi tarkoittaa myös minimaalisia toleransseja reunamateriaalien lisäksi/sijaan: http://www.mmsonline.com/articles/composites-machining-for-the-f-35

EDIT3: Pannaan nyt vielä mukaan tuorein juttu, jonka lukemisesta nuo yllä olevat v.2010 artikkelit tulivat alunperin mieleen: https://www.flightglobal.com/news/a...s-and-scanners-illuminate-f-35-ramp-u-432983/

 

[jokuvaan]

On sanottu, että kaikki koneet mahtuvat 7-10 miljardin haarukkaan, ei ole sanottu, että kaikilla koneilla on sama hintalappu. Eli samalla konelukumäärällä yksi konetyyppi voi maksaa n. 7 miljardia ja toinen n. 10 miljardia.

 

[magitsu]

On sanottu, että kaikki koneet mahtuvat 7-10 miljardin haarukkaan, ei ole sanottu, että kaikilla koneilla on sama hintalappu. Eli samalla konelukumäärällä yksi konetyyppi voi maksaa n. 7 miljardia ja toinen n. 10 miljardia.

Niin ja suorituskyky on jokaisella koneella hiukan erilainen.

 

[jokuvaan]

Suorituskyky toki vaihtelee, mutta RFI:n perusteella kaikki koneet suoriutuivat annetuista skenaarioista.

Jäämeri:
"Vastausten perusteella voi kuitenkin todeta että kaikki HX-kandidaatit ovat suorituskykynsä, tekniikkansa, aseistuksensa ja kustannuksiensa puolesta soveltuvia Suomen olosuhteisiin."

 

[Gyllis1]

"Baked in" on termi, jota Lockheed/JPO käyttävät koneen markkinoinnissa, ei siis spekulointia. Sen sijaan arvailut voivat olla hyvin perusteltujakin, esimerkiksi pinnoitteen käytöstä. Jos tuotantolinjan kuvia tai videoita katsoo tarkasti, niistä voi päätellä yhtä ja toista.

Minun arvaukseni niistä on, että valmiissa koneessa (ja tuotantolinjalla) näkyvät vaaleammanharmaat ja mattapintaiset kohdat ovat sitä "baked in"-osastoa, eli mahdollisesti hiilinanoputkipinnoitetta, joka a) vaimentaa valittujen taajuusalueiden heijasteita ja muuttaa ne lämmöksi/sensoridataksi ja b) on sijoiteltu siten, että muuta pintamateriaalia pitkin johtuva säteily aina parkkeeraa niihin eikä päädy takaisin taivaalle. ne on valmistettu jo ennen kokoonpanoa, ja ovat siten suunniteltuja, että niiden kohdalla voidaan käyttää ruuvejakin paneelien kiinnittämiseen (ainakin huoltovideoiden perusteella). Näiden alueiden välissä oleva pinta voi olla aivan tavallista komposiittia, kunhan pinnoite on hyvin johtava. Tuotantolinjalla (keltaisena/vihreänä näkyvät) paljaat pintaelementit ovat aivan yhtä täynnä saumoja, ruuveja ja niittejä kuin muissakin koneissa. Lockheedin turvaluokitellussa maalaamossa koneisiin tulee "stealth", kuten jossakin markkinointijutussa mainitsivat. Se siis peittää ja eristää nämä konventionaaliset rakenteet pois ottamasta vastaan pintaa pitkin johtuvia säteilyjä.

EDIT: http://www.compositesworld.com/articles/skinning-the-f-35-fighter
EDIT2: "Baked in" voi tarkoittaa myös minimaalisia toleransseja reunamateriaalien lisäksi/sijaan: http://www.mmsonline.com/articles/composites-machining-for-the-f-35

EDIT3: Pannaan nyt vielä mukaan tuorein juttu, jonka lukemisesta nuo yllä olevat v.2010 artikkelit tulivat alunperin mieleen: https://www.flightglobal.com/news/a...s-and-scanners-illuminate-f-35-ramp-u-432983/

Ne vaaleanharmaat kohdat koneessa ovat ymmärtääkseni vain erilaista RAM-pinnoitetta. Usein avattavien huoltoluukkujen reunat, jotkin paneelit ja ohjainpinnat ovat sillä päällystettyjä. Tuon harmaan tavaran etuna on, että sitä ei tarvitse uusia luukun avaamisen jälkeen. Harvemmin avattavat luukut on päällystetty "tavallisella" pinnoitteella joka täytyy uusia sen jälkeen kun luukku on avattu. Eli harmaalla kamalla haetaan säästöä huollon kustannuksista.
Kuvat F-35:stä kahdesta eri tuotantovaiheesta otettuna. Vasemman puoleisessa näkyy keskeneräinen pinnoite, oikealla puolella valmis.


Mitä tulee tuohon "sisään leivottuun" häivepinnoitteeseen, tässä hiukan aviation weekin spekulointia sen tiimoilta, L&M:n patenttien pohjalta. Itse itseäni lainaten viime lokakuulta tästä vitjasta:

Koko artikkeli on maksuseinän takana mutta tässä vähän juttua F-35:n RAMista:
Köh köh ei muutan taida olla L-taajuuskaan F-35:n tappaja.
http://aviationweek.com/aircraft-design/magic-behind-radar-absorbing-materials-stealthy-aircraft

But during development, something happened. First, program officials began hinting the F-35 might be stealthier than the F-22; hard to believe, given its less-disciplined shape. Then officials started referring to a material secret, a “conductive layer . . . where the magic happens.” In May of 2010, Tom Burbage, then executive vice president for the F-35 program, disclosed the incorporation of “fiber mat” technology, describing it as the “biggest technical breakthrough we’ve had on this program.”

The fiber mat would replace many RAM appliques by being cured into the composite skin, making it durable. Burbage further specified the mat featured a “non-directional weave”— which would ensure EM properties do not vary with angle. Baked into the skin, this layer could vary in thickness as necessary. Lockheed declined to provide further details, citing classification. Without further evidence, fiber mat would imply use of fibers, rather than particles, which would make for stronger surfaces and the word “conductive” points to carbon-based RAM.

But only a month before Burbage’s disclosure, Lockheed filed a patent claiming the first method of producing a durable RAM panel. The patent details a method for growing carbon nanotubes (CNT) on any kind of fiber—glass, carbon, ceramic or metal—with unprecedented precision in control of length, density, number of walls, connectivity and even orientation. The CNT-infused fibers can absorb or reflect radar, and connectivity among the CNTs provides pathways for induced currents.

Significantly, the CNTs can be impregnated with iron or ferrite nanoparticles. Fibers can have differing CNT densities along their lengths and homogenous fibers can be layered or mixed. The embodiments described include front layers with impedance matching air, use of quarter-wavelength depths for cancellation, stepped or continuous CNT-density gradients and continuously varying densities at specific depths for broadband absorption. The fibers can be disposed with “random orientation” in materials including “a woven fabric, a non-woven fiber mat and a fiber ply.”

The patent claims composites with CNT-infused fibers are capable of absorbing EM waves from 0.1 MHz to 60 GHz, a bandwidth unheard of in commercial absorbers, with particular effectiveness in L- through K-band. The patent does not quantify the absorptivity, but does say the panels would be “nearly a black body across . . . various radar bands.” Also, interestingly, a layer can be composed so an attached computer can read the induced currents in the fibers, making the layer a radar receiver.

While the patent mentions stealth aircraft, it does not mention the F-35 specifically, and the manufacturing readiness level of the material at the time it was granted is not known. But the proximity in timing and technology of the filing to the “fiber mat” disclosure is hard to ignore. Asked to comment on whether CNT-infused fiber RAM is in use on the F-35 and whether it is the technology to which Burbage had referred, Lockheed Martin spokesman Mike Rein stated only, “We have nothing to add to what was outlined in the patent submittal.”