F-35 Lightning II

Brittiläisen komitealausunnon perusteella F-35:n sisuksista löytyy ainakin 96 gigatavua muistia ja 500-1000 prosessoria.
http://data.parliament.uk/writtenev...ttee/delivering-carrier-strike/oral/71235.pdf

Ei pysty edes käsittämään sitä jäähdytyksen tarvetta ja sitä myötä virrankulutusta. Miten mahtaa olla jäähdytys tehtynä? Nestejäähdytys varmaan, mutta ei riitä mikään perus fordin jäähdytin, kun eihän prossujen lämpö saa olla kovinkaan korkea pitkään.

Entäpäs jos se prosessorien älytön määrä ei olekkaan tehon tarpeesta vaan jakamaan sitä isoa dataa jotta kuormitus pysyy matalana per prossu
 
Ei pysty edes käsittämään sitä jäähdytyksen tarvetta ja sitä myötä virrankulutusta. Miten mahtaa olla jäähdytys tehtynä? Nestejäähdytys varmaan, mutta ei riitä mikään perus fordin jäähdytin, kun eihän prossujen lämpö saa olla kovinkaan korkea pitkään.
Entäpäs jos se prosessorien älytön määrä ei olekkaan tehon tarpeesta vaan jakamaan sitä isoa dataa jotta kuormitus pysyy matalana per prossu
En tiedä miten itse prossujen päässä, mutta viime kädessä polttoainetta käytetään lämmönsiirtoon.
 
eihän prossujen lämpö saa olla kovinkaan korkea pitkään.

Entäpäs jos se prosessorien älytön määrä ei olekkaan tehon tarpeesta vaan jakamaan sitä isoa dataa jotta kuormitus pysyy matalana per prossu

Lampo: varsinainen ongelma on ihan muualla, asekuilun lampotila pakkaa nousemaan

Olet aivan oikeassa, etta jakamisesta on kysymys. Yksikin pullonkaula saattaa olla kohtalokas, kun "kaikki" perustuu sensorifuusioon. Toinen juttu sitten on se, etta selitykseni korkeasti tulkitsevien kielten ja konelaheisten kielten kayton erosta ei saavuttanut "encore, encore!" vastaanottoa. Yleison pyynnosta huolimatta:) jatkan asiasta: Prosessorien alyton maara tulee mahdolliseksi (ja vahentaa jo muutenkin massiivisen keskusjarjestelman taakkaa) silla, etta prosessointia on toteutettu myos suoraan hardware-tasolla, hajautetusti. Tama on aivan yleinenkin trendi (esim. Internet of Things, IoT) ja ilman tallaista vaihtoehtoa (ja sen kayttoa laajasti) koko F-35 olisikin mahdottomuus.
 
Kyllä sitä lämpöä tuleekin, ja se on ollutkin haaste.

Salamanteri jo vähän viittasi asiaan. Mutta selvennetään.

Porukka varmaan ajattelee, että siellä on 1000 tietokonesuoritinta? Se on kuitenkin yleensä jotain pienempää.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Microprocessor

Lähes jokaisessa F-35 rakenteessa, jossa on enemmän kuin kaksi osaa, on prosessori ohjaamassa niiden toimintaa.

Tuossa on käsittääkseni F-35 päätietokone. Integrated Core Processor

https://www.google.fi/url?sa=t&sour...zCbAQFggjMAA&usg=AOvVaw0qyWTjPgWz3hDJbIgFBYfC

Tuo siis on lentävä tehotyöasema. Pari prossua ja näytönohjaimet.

Lisää ja paremmin tietävät saavat jatkaa.
 
Salamanteri jo vähän viittasi asiaan. Mutta selvennetään.
Mites se asekuilujuttu?

Onhan se noloa jos luukut pitaa aukaista vain viilennykseksi (ja siina menee se stealth samalla).

Varhaisessa vaiheessa lausunto ongelmasta (kuinka pitkaan voi jatkaa lentamista asekuormalla ylikuumassa tilassa) oli, etta kukaan ei tieda emmeka aio testata.
- jalkimmainen heitto tietysti viittasi siihen, etta palotilanteessa kunkin aseen "brewing time" eli kauanko on aikaa toimia, ennenkuin on tulee silmille, on testattu sekunnilleen. Mutta aivan eri luokan lampotiloissa.
 
Tanskan valtion tarkastusviraston F-35 raportti:
http://www.rigsrevisionen.dk/media/2104677/sr0217.pdf

Yhteenvetoja voi google translatella täältä: http://nytkampfly.dk

Tai täältä: https://www.tu.no/artikler/f-35-den...sperters-advarsler-om-kampflyinnkjopet/410280

Mitä nyt nopeasti itsellä osui silmään:
-27 konetta on liian vähän
-elinkaarikustannukset aliarvioitu
-lentotunnit per vuosi yliarvioitu
-lisääntyneestä melusta aiheutuvat kustannukset aliarvioitu
Eli suorituskykyarvioista ei löytynyt moitittavaa?
 
Tuossa ylla viitatussa todetaan, etta voi olla vaikea laskea kustannuksia, kun niin paljon on ulkoistettu (ei tarkoita, etteivatko kustannukset voisi olla alemmat kuin jossain toisenlaisessa jarjestelyssa):
Det globale vedligeholdelseskoncept for F-35 kampflyene udvikles af JSF-programmet og er baseret på et tæt samarbejde mellem de lande, som bruger kampflyet. Det indebærer, at Forsvarsministeriet ejer selve kampflyet, mens komponenter, reservedele og støtteudstyr ejes af JSF-programmet via en global reservedelspulje.
- Suomen tapauksessa tuosta seuraa viela vertailujen validiteettiongelmia

Mutta sitten jatketaan huomiolla, ettei kysymys ole vain rahasta vaan pienetkin hairiot voivat kertautua suuriksi vaihteluiksi valmiudessa.

Ja edelleen, etta toipuminen voi olla vaikeaa, koska siina vaiheessa omien mekaanikkojen maara on jo sopeutettu uuteen toimintatapaan.
 
Tuossa ylla viitatussa todetaan, etta voi olla vaikea laskea kustannuksia, kun niin paljon on ulkoistettu (ei tarkoita, etteivatko kustannukset voisi olla alemmat kuin jossain toisenlaisessa jarjestelyssa):
Det globale vedligeholdelseskoncept for F-35 kampflyene udvikles af JSF-programmet og er baseret på et tæt samarbejde mellem de lande, som bruger kampflyet. Det indebærer, at Forsvarsministeriet ejer selve kampflyet, mens komponenter, reservedele og støtteudstyr ejes af JSF-programmet via en global reservedelspulje.
- Suomen tapauksessa tuosta seuraa viela vertailujen validiteettiongelmia
1) laskea kustannuksia = alentaa kustannuksia (ulkoistamisen jälkeen vain ulkoistuksen operaattori voi kustannuksia omalla toiminnallaan alentaa, ei tilaaja ja maksaja)
2) laskea kustannuksia = määrittää aritmeettisesti kustannuksia (operaattori voi hinnoitella tuotteensa kuten haluaa siltä osin kun sopimusteksti ei heitä johonkin jo sido, ja siihen on vaikea kilpailuttamalla vaikuttaa jos operaattoreita on vain yksi)
Oliko tuossa kyse molemmista edellisistä, vaiko vain toisesta ja jos niin kummasta?
Molemmat ovat ainakin perusteltavissa olevia väitteitä, pitivätpä ne sitten paikkansa tai eivät.
 
2) laskea kustannuksia = määrittää aritmeettisesti kustannuksia
etukateisarvioihin (a priori) perustuen, eli siis arvioida, oli siis tama
"voi olla vaikea laskea kustannuksia, kun niin paljon on ulkoistettu"
- arvioita ei kai kukaan tee yhtena konttana, vaan osatekijoidensa kautta? Aritmetiikaksi riittaa ynnaaminen
ei tilaaja ja maksaja
Ulkoistamisen voisi (yleensa) kiteyttaa kahteen asiaan:
1) tilaajan saamat laskut tulevat, maksun tapahduttua, hanen kustannuksikseen
2) kustannuksia on kahdenlaisia: kiinteita ja muuttuvia. (Yleensa) ulkoistamisella pyritaan (mm.) muuttamaan kiinteiden kustannusten luonnetta enemman muuttuviksi. Tama vahentaa tilaajan/ laskun maksajan jaljella olevan (ydin)bisneksen nk. "operational gearing'ia". Tama on (yleensa) hyva asia.

1) laskea kustannuksia = alentaa kustannuksia (ulkoistamisen jälkeen vain ulkoistuksen operaattori voi kustannuksia omalla toiminnallaan alentaa, ei tilaaja ja maksaja)
- Menee vahan kehapaattelyksi kohtasi 2 ruotimisen jalkeen (ylla)?

Olin ajatellut, etta lisaamalla taman selittavan sulkeistetun sita ulkoistettua selittamaan ja selventamaan
(ei tarkoita, etteivatko kustannukset voisi olla alemmat kuin jossain toisenlaisessa jarjestelyssa)
olisi jo teoreettisestikin mahdotonta paatya epaselvyyteen, mutta annan yrityksestasi taydet 10 pistetta ( ja:) papukaijamerkin).

Hyvaa vkonlopun jatkoa Sinulleo_O
 
Tanskan valtion tarkastusviraston F-35 raportti:
http://www.rigsrevisionen.dk/media/2104677/sr0217.pdf

Yhteenvetoja voi google translatella täältä: http://nytkampfly.dk

Tai täältä: https://www.tu.no/artikler/f-35-den...sperters-advarsler-om-kampflyinnkjopet/410280

Mitä nyt nopeasti itsellä osui silmään:
-27 konetta on liian vähän
-elinkaarikustannukset aliarvioitu
-lentotunnit per vuosi yliarvioitu
-lisääntyneestä melusta aiheutuvat kustannukset aliarvioitu

Se oli joltain osin ihmeellinen se Tanskan perustelupaperi. Nuo auttavat selittämään otaksumia siellä ihmeellisyyksien taustalla.

Se on myös hassua, että Tanskalaiset ovat ostaneet ennen kaikkea lentotunteja. Suomessa ostetaan riittävän kattavaa kokonaissuorituskykyä mahdollista sotaa varten. Ja se vaatii kappalemääriä lentokoneita.
 
ihmeellinen se Tanskan perustelupaperi
Oli se. Aivan jarjetonta hiusten halkomista oletuksista, ja oliko milla niista 27 vai 28 konetta "oikea vastaus".

ostaneet ennen kaikkea lentotunteja.
Ja tassakin taas: joka kolmas vuosi taytyy pystya lahettamaan koneita "sotaretkelle" eli expedition hommiin. Tehdyt paatokset natsaavat edelleen, jos (ja vain jos) siella lennettavista tunneista 80% kelpaa korvaamaan (!) harjoittelua?

sotaa varten[. Ja se] vaatii kappalemääriä lentokoneita.
Nayttaa olevan taysin outo ajatus. Toisaalta taytyy sanoa, etta sitten joskus kun heilla on fregateissaan seka SM2 etta SM6 ohjukset, niin ei tarvi muuta kuin ajaa ne kolmioon, parkkiin Tanskan ymparille ja ilmapuolustus on jo enemman kuin puolivalmis.
 
Jep. Kyllä Tanska on oikea heavy hitter kansainvälisen osallistumisen suhteen.
Niillä pojoilla saa sitten paikattua sitä, ettei oikeasti käytä puolustukseensa riittävästi rahaa.
 
heavy hitter kansainvälisen osallistumisen suhteen.
Niillä pojoilla saa sitten paikattua sitä, ettei oikeasti käytä puolustukseensa riittävästi rahaa.
Kylla, tuo on kirjoitettu ihan puolustuspolitiikkaankin sisalle. Hehan tekivat (eurrooppalaisessa sarjassa) Libyassa aluksi saman verran kuin UK ja Ranska, kunnes pommivarasto tyhjeni ja piti lahtea kotiin. Toisin kuin Ruotsi, joiden Gripeniin NATO-lopo ei sopinut ollenkaan, ja muutakaan ei ollut siella tarjolla... en mainitse Suomen Horneteista mitaan (Ilmasta-maahan kyky oli vasta tekeilla).

Toisaalta, Tanskassa on sailytetty asevelvollisuus, joten ne, jotka sen jalkeen ilmoittautuvat vapaaehtoisiksi ulkomailla mahd. kaytettaviin yksikoihin ovat valikoitua ainesta.

Ja, tulevalla kaudella (laitoin jakson tarkat vuosiluvut tuonne "uutisia"-lankaan) kootaan ihan oikea prikaati, kaikki tarvittavat osatekijat ml. joten tykistokin paasee pitkalta kuntikseltaan. Heidan hankintansa on lykatty kahden suunnittelukauden yli, muiden hankkeiden edistamiseksi.
- tuon takia se 27 vai 28 F-35:a keskustelu on niin Big Deal siella, koska toimitaan monen vuoden kiinteassa rahoitusraamissa
- prikaatin kokoista yksikkoa ei kuitenkaan tulla lahettamaan ulkomaille, vaan nyt teravimman paan kayttotarve kotitantereellakin nahdaan ihan mahdollisena
 
sitten jatketaan huomiolla, ettei kysymys ole vain rahasta vaan pienetkin hairiot voivat kertautua suuriksi vaihteluiksi valmiudessa.

Ja edelleen, etta toipuminen voi olla vaikeaa, koska siina vaiheessa omien mekaanikkojen maara on jo sopeutettu uuteen toimintatapaan.

Jossei nyt edes pystyynajovaiheessa, yhden valtion sisalla, niin mites sitten sotatilanteessa, monenkeskeisesti?
- ref. tuo lehtireferaatti USAn tilintarkastajista (tanskalaisten sijaan)
 
USAF:n F-35A laivue siirtyy ensi kuussa Japaniin Kadenan lentotukikohtaaan puolen vuoden deploymentille.

Air Force F-35s coming to Japan in November

https://www.defensenews.com/air/2017/10/23/air-force-f-35s-coming-to-japan-in-november/

The Air Force’s F-35 is making its operational debut in the Asia-Pacific region, with 12 A-models set to arrive at Kadena Air Base, Japan, early this November for a six-month deployment.

More than 300 airmen from the 34th Fighter Squadron at Hill Air Force Base, Utah — including pilots, maintainers and other personnel — will deploy to Kadena to support the aircraft, Pacific Air Forces announced.

“The F-35A gives the joint warfighter unprecedented global precision attack capability against current and emerging threats while complementing our air superiority fleet,” said Gen. Terrence O’Shaughnessy, Pacific Air Forces commander. “The airframe is ideally suited to meet our command’s obligations, and we look forward to integrating it into our training and operations.”
 
Tuossakin (ylla) tulee esiin havittaja-fleetin sisainen
"complementing our air superiority fleet"
quarterback ajattelu: F-35 toimii edessa ja takaa, ison asekuorman kantavat F-15 koneet
roiskivat, avuksi, maaleja.

Japanista kasin toimittaessa tosin F-35 kantama on rajoite, ja toisaalta taas toimitaan niin lahella
potentiaalista vastustajaa, etta tankkerihommat ovat riskaabeleja.

Mika viekin ajatukset jaappanilaisten omaan stealth-havittajaan. Ei siihen, joka lentaa jo, vaan piruspoydalla olevaan:
- F-22 "look'kia" - niitahan he halusivat ostaa, mutta kun ei kaynyt, niin tekevat nyt oman
- iso kantama, ja iso asekuorma (eli vahan samoja ajatuksia kuin jenkkien PCA 6th gen - hankkeessa)

Onko kukaan bongannut artikkeleita, joissa olisi lisaa yksityiskohtia?
 
Back
Top