Vasemmistolaisuuteen on aina liittynyt läheisesti pasifismi, koska yleensä sodat käynnistyvät omistavan luokan taloudellisten intressien vuoksi, ja proletariaattia on käytetty tykinruokana. Suomalaisen nykyvasemmiston intressissä on lähinnä ollut huolehtia siitä, ettei rahaa käytetä kritiikittömästi eikä ainakaan yhtään ylikorostuneessa suhteessa kaikkiin muihin julkisen talouden tarpeisiin nähden. (Yhtenä esimerkkinä tästä on Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen USA, jonka infrastruktuuri on rappeutumassa ja mitään soteahan siellä ei ole.)
Harvassa ovat asiaan perehtyneet vasemmistolaiset, jotka ei olisi sitä mieltä että Suomen puolustus on pidettävä uskottavana periaatteella "tänne ei tule kukaan", myös ilma-aseen osalta. Lukumäärä ja euromäärä vain täytyy kyetä perustelemaan todella hyvin. Amerikka-aversiota löytyy myös vasemmistolaisten riveistä enemmän, koska he ovat syystä tai toisesta enemmän tietoisia tai huolestuneita nykysodissa tapahtuvista sotarikoksista, joita muut tyytyvät olankohauttamaan hiljaisesti pois. (* Semmoisen kanssa asekauppa ei välttämättä ole vastavuoroiseen luottamukseen perustuvaa. (näin asia liittyy myös otsikon F-35:een)
50 vuotta sitten oli SKP ja SKDL miehitettyinä tyypeillä, jotka olivat yhtä paljon tai vähän suomettuneita kuin kaikki muutkin poliitikot, paitsi että heidän sovittuna roolinaan oli syleillä itänaapuria avoimemmin kuin muut. Että näyttää kivalta. Sillä porukalla ei ole mitään yhteistä nykyisen Vasemmiston kanssa.
Vasemmiston sijaan nykyään minua hermostuttaa enemmän eräs toinen porukka, jonka riveistä kuuluu epäilyjä siitä kannattaako Venäjää vastaan puolustautua, tai jonka riveissä veljeillään aika paljon Venäjän rahoittaminen ryhmittymien kanssa. Eli en tiedä onko tilannekuva ihan koko spektrille selkeä. Venäjä luikertaa sisään nationalismin, ei vasemmiston kautta.
(* E: Libyan tuhoaminen oli siitä erikoinen hanke, että siinä olivat innokkaina osallisina kaikki HX-tarjoajat. Ruotsin ryhmittyminen samaan leiriin vei Saabilta pois yhden tärkeän poliittisen ja ideologisen valttikortin. Vasemmistolaisesti ajatteleville tämä on tärkeää, sillä maailman toivottaisiin rakentuvan kansainvälisille sopimuksille ja niiden kautta toimimiselle. Hallitusohjelmakin taitaa vihjaista, että kansainvälinen oikeus olisi pienen valtion paras turva.
