F-35 Lightning II

Tärkeä tieto jos satutte F-35:lla ilma-Teboilille.

aerospace_nerd1
how long does it actually take to refuel?

@aerospace_nerd1
Approximately 5 minutes for 10,000 lbs of fuel

Itse höpötit fms-kaupoista. Miten ne liittyvät varaosien hinnoitteluun?

No kyllä se nyt siltä vaikuttaa että teoria on kehitetty (boldattu kohta, nimenomaan spekuloit asialla ) ja sitä tukevia todisteita nyt kaivataan:

En minäkään väitä että hakkaisit poikaystävääsi, haluisin vain tietää että onko siitä todisteita ettet hakkaa.
Lainasit edelleen väärää viestiä!

Palataanpas asialliseen keskustelluun. Edelleen palaan aiheeseen, onko F-35 varaosien ja tarvikkeiden osalta kellään tiedossa hintojen kehityksestä mitään dataa?
 
Jos ja kun tuo pinnoite on kallis huoltaa niin miksi se täytyy olla rauhanajan "varusteena" kaikissa koneissa?

Tai tarvitseeko pinnotetta korjata joka välissä jos se on kallista. Osaa koneista, joilla lennetään paljon harjoituslentoja, voidaan antaa pinnoitteen pikkuhiljaa rapistua ja korjata se myöhemmin jonkun isomman rempan yhteydessä.
Ja eihän viat häivepinnoitteessa tee koneesta käyttökelvotonta, se ei vaan ole enää niin häive kun uutena, tutka, sensorit, aseet ym. toimii kuten ennenkin.
Kyllä F-35 vikaantuneesta pinnoitteesta huolimatta on varmaankin edelleen tehokas hävittäjä joka pärjää vertailussa monelle muulle HX-kandidaatille.
 
Jenkkikomentajan kommentti (IL): ”Huollossa avattujen rungon luukkujen häivepinnoitteita ei enää tarvitse uusia päinvastoin kuin toisessa häivehävittäjässä, F-22:ssa.”

Suomen sotilas: ”F-35:ssä käytetään ensimmäistä kertaa lentokoneen hiilikuituvahvisteisessa rakenteessa nanotekniikkaa. Häivepinnoitteen korjaaminen saattaa vaatia tehdaskorjausta samoin kuin koneiden peruskorjaukset ja suurimmat muutokset. Euroopassa on tuotantolinja Italiassa, ja sen katsotaan riittävän.”


Jos Gripenin ylläpitokustannuksia voidaan demota vain paperille niin yhtäläillä vaikea on saada tietoa F35:n nanopinnoitteen huollosta tai ylläpidosta. Samaten on auki, onko Italian tehdas jatkossa se ainoa tapa suurempiin häivepäivityksiin vai onko esim Israelilla, pohjolalla ja vaikka Patrialla tähän jatkossa suurempi rooli kuten nyt on Israelilla lähdekoodin suhteen. Ja onko yleensä pinnoitteen huollon rooli mikä nyt kun sen ylläpitoa on kehitetty.

Suomi on hyvin pitkällä nanotekniikassa ja myös tutkien käyttämien tekniikoiden ymmärryksessä joten voi myös kysyä mitä osaamista meillä itsellämme olisi mm tutka-aaltoja absorboivan pinnoitteen luomisessa.

Merkittävää on myös se, millainen on sovitussa kaupassa valmistajan rooli ja sopimus häivepinnan ylläpidossa ja toisaalta se, onko se Suomelle riittävä ajatellen kriisiajan toimintaa ja huoltoa. Tämähän on kysymys joka oli heti tapetilla muun ylläpidon lisäksi valmistajan kanssa eikä meillä ole tietoa mihin tämä on edennyt. Mitä nyt jokunen Patrian kauppa ja järjestely on tapahtunut sen jälkeen.
 
Viimeksi muokattu:
Jos kuvitellaan f 35 ilman häiveominaisuutta niin miten näette sen suorituskyvyn verrattuna muihin kandidaatteihin?Onko se edelleen askeleen edellä muita?

On siinä DAS erottavana tekijänä, mutta sitten se on kone siinä kuin muutkin.

Muoks. Ja edelleen, jokaisella hävittäjällä on omat heikkoutensa ja vahvuutensa.
 
Ovat saapuneet jo Turkuun. Ilmeisesti myös Eurofighterit, koska kaverin työpaikalla oli käynyt royal airforce porukkaa.
 
@Merten sheriffi olikos se niin, että asut Turun lähellä?
Aiotko mennä mp-netin kärkenä tiedustelemaan?

Menen lauantaina mutta perheen voimin. Emäntä ei siedä jos jään höpöttelemään liikoja. Mutta toki menen ja kyselenkin. Vartiolentueesta ainakin kysyn Dornierin mahdollisista korvaajista.
Edit: Heidekenissä olen syntynyt joten niin turkulainen kuin vain voi olla. Tosin nykyään asun Kaarinassa.
 
Menen lauantaina mutta perheen voimin. Emäntä ei siedä jos jään höpöttelemään liikoja. Mutta toki menen ja kyselenkin. Vartiolentueesta ainakin kysyn Dornierin mahdollisista korvaajista.
Edit: Heidekenissä olen syntynyt joten niin turkulainen kuin vain voi olla. Tosin nykyään asun Kaarinassa.
Jos saat hyviä kuvia niin laita toki mp-nettiin meillekkin nähtäväksi jotka jäävät rannalle ruikuttamaan.
Varsinkin F-35 kiinnostaisi ja onhan tuo Dornierin korvaajakin mielenkiintoista tietoa.
 
Menen lauantaina mutta perheen voimin. Emäntä ei siedä jos jään höpöttelemään liikoja. Mutta toki menen ja kyselenkin. Vartiolentueesta ainakin kysyn Dornierin mahdollisista korvaajista.
Edit: Heidekenissä olen syntynyt joten niin turkulainen kuin vain voi olla. Tosin nykyään asun Kaarinassa.

Kysys nyt piloteilta että uskovatko taisteluun ilmaherruudesta omassa ilmatilassa.
 
Jenkkikomentajan kommentti (IL): ”Huollossa avattujen rungon luukkujen häivepinnoitteita ei enää tarvitse uusia päinvastoin kuin toisessa häivehävittäjässä, F-22:ssa.”

Suomen sotilas: ”F-35:ssä käytetään ensimmäistä kertaa lentokoneen hiilikuituvahvisteisessa rakenteessa nanotekniikkaa. Häivepinnoitteen korjaaminen saattaa vaatia tehdaskorjausta samoin kuin koneiden peruskorjaukset ja suurimmat muutokset. Euroopassa on tuotantolinja Italiassa, ja sen katsotaan riittävän.”


Jos Gripenin ylläpitokustannuksia voidaan demota vain paperille niin yhtäläillä vaikea on saada tietoa F35:n nanopinnoitteen huollosta tai ylläpidosta. Samaten on auki, onko Italian tehdas jatkossa se ainoa tapa suurempiin häivepäivityksiin vai onko esim Israelilla, pohjolalla ja vaikka Patrialla tähän jatkossa suurempi rooli kuten nyt on Israelilla lähdekoodin suhteen. Ja onko yleensä pinnoitteen huollon rooli mikä nyt kun sen ylläpitoa on kehitetty.

Suomi on hyvin pitkällä nanotekniikassa ja myös tutkien käyttämien tekniikoiden ymmärryksessä joten voi myös kysyä mitä osaamista meillä itsellämme olisi mm tutka-aaltoja absorboivan pinnoitteen luomisessa.

Merkittävää on myös se, millainen on sovitussa kaupassa valmistajan rooli ja sopimus häivepinnan ylläpidossa ja toisaalta se, onko se Suomelle riittävä ajatellen kriisiajan toimintaa ja huoltoa. Tämähän on kysymys joka oli heti tapetilla muun ylläpidon lisäksi valmistajan kanssa eikä meillä ole tietoa mihin tämä on edennyt. Mitä nyt jokunen Patrian kauppa ja järjestely on tapahtunut sen jälkeen.


Pakko sen pinnoitteen on oltava korjattavissa myös kenttäolosuhteissa, vaikka niissä hienoissa lämpö/kosteussäädellyissä teltoissa? Ei sotatarviketta, joka voi vaurioitua käytössä voi suunnitella jonnekin kauas tehtaaseen lentämistä vaativaksi. Voi mennä sotatoimet persiilleen pikkuvaurioiden vuoksi..
 
Pakko sen pinnoitteen on oltava korjattavissa myös kenttäolosuhteissa, vaikka niissä hienoissa lämpö/kosteussäädellyissä teltoissa? Ei sotatarviketta, joka voi vaurioitua käytössä voi suunnitella jonnekin kauas tehtaaseen lentämistä vaativaksi. Voi mennä sotatoimet persiilleen pikkuvaurioiden vuoksi..
Tämä.

Jos vaativat sen, että Suomi lähettää huollettavaksi ja korjauksiin F-35:t johonkin ulkomaille, niin pitäkööt tunkkinsa. Kaikki koneisiin liittyvä huolto ja korjaus tulee olla suoritettavissa Suomessa rauhan ja sodan aikana, koska ei se meitä hyödytä, jos kriisin tullessa ne koneet ovat jossakin Italian maalla ottamassa rusketusraitaa huollossa tai korjauksessa.
 
Tämä.

Jos vaativat sen, että Suomi lähettää huollettavaksi ja korjauksiin F-35:t johonkin ulkomaille, niin pitäkööt tunkkinsa. Kaikki koneisiin liittyvä huolto ja korjaus tulee olla suoritettavissa Suomessa rauhan ja sodan aikana, koska ei se meitä hyödytä, jos kriisin tullessa ne koneet ovat jossakin Italian maalla ottamassa rusketusraitaa huollossa tai korjauksessa.

On jenkeillä itselläänkin vastaava ongelma. Alkaa lennätelemään koneita korjattavaksi kriisialueelta maailman toiselle puolen..

Luulisin, että ne puhdasilmavaatimukset kenttäkorjauksissa liittyvät sen pinnoitteen korjaamiseen? Ei normaali ruuvaaminen moisia vaadi..?
 
On jenkeillä itselläänkin vastaava ongelma. Alkaa lennätelemään koneita korjattavaksi kriisialueelta maailman toiselle puolen..

Luulisin, että ne puhdasilmavaatimukset kenttäkorjauksissa liittyvät sen pinnoitteen korjaamiseen? Ei normaali ruuvaaminen moisia vaadi..?

Ja varmaan ajateltu hiekkamaiden hiekkamyrskyjä, joille kotimaan siitepölykausi kalpenee
 
Kauppalehti:
Lentäjä-ässä Billie Flynnillä on takanaan tuhansia lentotunteja kymmenillä eri konemalleilla. Nykyään hän lentää koelentoja kaikilla F-35-koneilla.

Amerikkalainen puolustusvälinevalmistaja Lockheed Martinin on yksi Suomelle hävittäjiään tarjoavista yhtiöistä. Yhtiön F-35A-monitoimihävittäjä on ehdolla Hornetien korvaajaksi.

Lockheed Martinin koelentäjä Billie Flynn on varsinainen lentäjä-ässä. 23 vuotta Kanadan puolustusvoimissa palvelleella hävittäjälentäjällä on takanaan runsaat 5 000 lentotuntia yli 80 eri lentokoneella.

Flynn ja joukko muita Lockheed Martinin työntekijöitä ovat tulleet Turun ilmailutapahtumaan Turku Airshow’hun markkinoimaan konettaan.

F-35 on ollut mukana ennakkosuosikkispekulaatioissa Suomen seuraavasta hävittäjästä.
Flynnin mukaan F-35 erottuu muista hävittäjävaihtoehdoista Stealth-häiveteknologiansa ja sensoritekniikkansa avulla.
”F-35 on kone, jota ei voi nähdä eikä havaita. Selviytymiskyvyssä tai tehokkuudessa sitä ei voi verrata yhteenkään neljännen sukupolven hävittäjään”, Flynn sanoo.

Flynn on lentänyt 25 taistelutehtävää Kosovossa ja entisen Jugoslavian alueella, mistä hänen johtamansa yksikkö sai kuningatar Elisabet II:nmyöntämät kunniamitalit.

Taistelukentiltä kartuttamansa kokemuksen perusteella Flynn nostaa hävittäjän tärkeimmäksi ominaisuuksiksi selviytymiskyvyn eli sen, että sotilaat saadaan taisteluista elossa kotiin.

”Suomelle, jolla on erittäin pitkä raja hyvin rosoisten naapureiden kanssa, tärkeintä on hävittäjä, joka pystyy selviytymään tämän päivän erittäin kuolettavista uhista.”
Lockheed Martinin F-35-ohjelmaa on kuvailtu maailman kalleimmaksi asekehityshankkeeksi.

Yhtiön Suomen F-35-kampanjaa johtavan Mark Pranken mukaan koneiden hintaa on kuitenkin saatu painettua alaspäin suunniteltua nopeammassa aikataulussa.
Lockheed Martinin alkuperäisenä tavoitteena oli, että koneiden yksikköhinta tippuisi 80 miljoonaan dollariin vuoteen 2020 mennessä. Yhtiö kertoo jo saavuttaneensa virstanpylvään.

Nyt yhtiö haluaa lisätä tuotantoa ja laskea yksikköhintaa edelleen. Pranken mukaan tarkoituksena on myös alentaa lentotunnin hinta alle 25 000 dollariin.
Suomen hävittäjähankinnan hintahaarukaksi on arvioitu 7–10 miljardia euroa. Suomen 64 Hornetia korvataan täysimääräisesti.

Pranken mukaan kymmenen miljardin euron budjetin pitäisi riittää Hornetien korvaamiseen F-35-hävittäjillä.

”Uskomme, että tulemme pääsemään määritellyn budjetin rajoihin. Koneen lopullinen hinta riippuu siitä, mitä Suomen ilmavoimat haluavat siihen mukaan.”
Pranken mukaan kauppa sisältäisi teollista yhteistyötä, teknologisen ja tuotannollisen osaamisen siirtämistä sekä huoltoon ja ylläpitoon liittyvää toimintaa.
Teollinen yhteistyö toisi hänen mukaansa Suomeen uusia työpaikkoja.
”Uuden teknologian mukana tulee uusia työpaikkoja. Kyseessä on erilainen tapa hoitaa tuotantoa ja koneen huoltoa. Joten kyllä, se tietäisi myös uusia työpaikkoja.”
Hävittäjäkaupoissa on aina mukana poliittinen ulottuvuus. F-35:n kohdalla on puhuttu yhteistyöstä muiden samaan hävittäjämalliin päätyneiden maiden kanssa. Monet niistä ovat Nato-maita.

Pranken mukaan F-35-hävittäjien ja Naton välille ei voi vetää suoraa viivaa.
”On Suomen itsenäinen päätös, liittyykö se Natoon vai ei, eikä se riipu F-35:sta. F-35 mahdollistaa sen, että voi halutessaan toimia muiden Nato-joukkojen kanssa. Koneet toimivat yhteen saumattomasti.”

Kyse on hänen mukaansa yhteistyömahdollisuuksien parantamisesta, ei sotilaallisesta liittoutumisesta.

”Sillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä Natoon liittymisen kanssa. Se antaa mahdollisuuden yhteistyöhön niiden maiden kanssa, jotka operoivat F-35:lla.”

  • Lehmusvirta,-Antti60%20copy.png

    Antti Lehmusvirta
    Ota yhteyttä
  • Kirjoittajan muut jutut
 
Back
Top