Gyllis1
Respected Leader
Ei taida riittää.
F-35 Lightning II
- Viestiketjun aloittaja Hejsan
- Aloitus PVM
Einomies1
Respected Leader
Kyllä tuon DAB/DVB-T aaltoalueen herkkyys 100 km päästä on max.100m, joten jos ohjuksessa on aktiivinen tutka tai kuvantava IR niin kyllä sen luulisi riittävän. Esimerkiksi haukutun Umkhonto-IR ohjuksen hakupää hakee maalia 1 km etäisyydeltä itsenäisesti. Sen matkan päähän kun saa puikon maalista niin kyllä mahdollisuudet on hyvät.
Gyllis1
Respected Leader
Lauri on eri mieltä:
Puranen on tietoinen Hensoldtin kokeesta.
– Kukaan häivekonevalmistaja ei ole väittänyt, että kone on näkymätön, se täytyy muistaa. Puhun nyt yleisellä tasolla: passiiviset tutkat ovat maassa olevia järjestelmiä. Enemmän on kyse siitä, missä vaiheessa pystytään tulenosoitustutkalla ottamaan maali lukkoon ja ampumaan siihen, Puranen sanoo.
Häivehävittäjien ominaisuudet on optimoitu juuri niille tutkasäteilyn alueille, joita tulenosoitustutkat käyttävät. Näin kone on mahdollisimman vaikeasti otettavissa tutkan lukkoon ja torjuttavissa.
– Passiiviset tutkajärjestelmät eivät pysty ohjaamaan asejärjestelmiä, ne eivät ole niin tarkkoja.
Suomen historian suurin asekauppa taitekohdassa: Hintakatto asetettu 10 miljardiin – kysyimme 5 tärkeää kysymystä
Puolustushallinto lähettää pian tarkennetut tarjouspyynnöt hävittäjävalmistajille. Ensi talvena Pirkkalassa jylisee.
www.is.fi
fulcrum
Greatest Leader
Passiivitutkan, samaten kuin pitkän aallonpituuden tutkan rooli häiveen torjunnassa on verkottuminen paikallisiin lyhyen kantaman tarkkuussensoreihin (ip, tv-kuva, lyhytaaltotutka) jotka hoitaisivat aseen tai torjuntahävittäjän terminaalivaiheen. Se tietenkin edellyttää kehittynyttä datalinkittämistä, vanhanaikaisella puheradiolla ei tässä hommassa menesty. "Kaarra Masa vähän oikeelle...eiku oikeelle...siinä sen pitäis olla just hollilla, näkyykö..."
Äskettäin uutisoitiin että PV on selvittänyt häiveen merkitystä tulevaisuudessa ja lopputulema oli että merkitys tulee vähenemään muttei kuitenkaan kokonaan katoamaan. Eli sama johtopäätös kuin tämänkin foorumin aivoriihellä.
Äskettäin uutisoitiin että PV on selvittänyt häiveen merkitystä tulevaisuudessa ja lopputulema oli että merkitys tulee vähenemään muttei kuitenkaan kokonaan katoamaan. Eli sama johtopäätös kuin tämänkin foorumin aivoriihellä.
Einomies1
Respected Leader
Ok, tämä ei sitten muuta tilannetta dramaattisesti, vaan X-alueen tutkia tarvitaan edelleen tuossa primääristi.Lauri on eri mieltä:
Puranen on tietoinen Hensoldtin kokeesta.
– Kukaan häivekonevalmistaja ei ole väittänyt, että kone on näkymätön, se täytyy muistaa. Puhun nyt yleisellä tasolla: passiiviset tutkat ovat maassa olevia järjestelmiä. Enemmän on kyse siitä, missä vaiheessa pystytään tulenosoitustutkalla ottamaan maali lukkoon ja ampumaan siihen, Puranen sanoo.
Häivehävittäjien ominaisuudet on optimoitu juuri niille tutkasäteilyn alueille, joita tulenosoitustutkat käyttävät. Näin kone on mahdollisimman vaikeasti otettavissa tutkan lukkoon ja torjuttavissa.
– Passiiviset tutkajärjestelmät eivät pysty ohjaamaan asejärjestelmiä, ne eivät ole niin tarkkoja.
Suomen historian suurin asekauppa taitekohdassa: Hintakatto asetettu 10 miljardiin – kysyimme 5 tärkeää kysymystä
Puolustushallinto lähettää pian tarkennetut tarjouspyynnöt hävittäjävalmistajille. Ensi talvena Pirkkalassa jylisee.
Gyllis1
Respected Leader
Niin vissiin, samaan lopputulokseen päädyttiin muistaakseni jo siinä HX-esiselvityksessä.
Leickmann
Kersantti
Vastustajan stealth-kohde voidaan havaita tosiaan passiivitutkalla, tai riittävän läheltä normaalilla tutkalla, tai sitten kohteen lähettämän säteilyn perusteella. Myös Patria valmistaa ja myy passiivisensorijärjestelmiä. Selvää on kuitenkin, että stealth on etu tulevaisuudessakin, liittyen esim tulenjohtotutkan "lukitus-etäisyyteen".
Noista viimeiseen liittyen, kohde voi toki valita, ettei lähetä mitään, mutta sittenpä se ei voi hyödyntää tutkaansa.
www.patria.fi
Noista viimeiseen liittyen, kohde voi toki valita, ettei lähetä mitään, mutta sittenpä se ei voi hyödyntää tutkaansa.
Products and services | Patria
Patria is a modern and international defence and technology company with over 100 years of experience.
388th Fighter Wing focuses on F-35A operational capabilities, mission readiness
As the Air Force continues to sharpen its competitive edge to become a more lethal and ready force, the first combat-coded F-35A Lightning II wing has been a key contributor to the force’s overall
www.388fw.acc.af.mil
Ilmeisesti kun varaosatilanne on kunnossa, F-35:llä on tosi hyvät käyttöasteet.
Jos meillä olisi samanlaiset F-35-käyttöasteet, niin meille riittäisi helposti se, että uusisimme vain yksipaikkaiset Hornetit F-35:llä. 90% käytettävyys kahdessa yksikössä ja 80% yhdessä yksikössä tarkoittaa meidän tapauksessa 48 F-35 käytettävissä ja 8 huollossa. Eli itse uskon, että jos saamme varaosasopimukset kuntoon, pärjäämme 57 F-35:llä.
Huhta
Greatest Leader
@Einomies1 @Gyllis1 @fulcrum
Kommenttia tähän jo aiemmin esille nostamaani? Silloin vaiettiin kuoliaaksi, kukaan ei kommentoinut asiaan mitään.
maanpuolustus.net
Kommenttia tähän jo aiemmin esille nostamaani? Silloin vaiettiin kuoliaaksi, kukaan ei kommentoinut asiaan mitään.
STEALTH
hmmm, Onkohan tuo takaisinhsijastuman väheneminen, kun säde siirtyy sivuun keskilinjasta pinnan absorpoitumisen vuoksi? Eli säde kimpoutuu jonnekkin muualle ja siroutuu siten jonkin verran??? Tuo on tosiaan mielenkiintoinen kysymys! Ja todettakoon heti alkuun, että täysin varma en ole tästä...
maanpuolustus.net
Einomies1
Respected Leader
En pysty kommentoimaan tuohon rajallisella tietämykselläni kuin siteeraten nettihelvettiä.@Einomies1 @Gyllis1 @fulcrum
Kommenttia tähän jo aiemmin esille nostamaani? Silloin vaiettiin kuoliaaksi, kukaan ei kommentoinut asiaan mitään.
STEALTH
hmmm, Onkohan tuo takaisinhsijastuman väheneminen, kun säde siirtyy sivuun keskilinjasta pinnan absorpoitumisen vuoksi? Eli säde kimpoutuu jonnekkin muualle ja siroutuu siten jonkin verran??? Tuo on tosiaan mielenkiintoinen kysymys! Ja todettakoon heti alkuun, että täysin varma en ole tästä...
Esimerkkinä AN/SPY-6(V) AMDR, joka tulee 2023 alkaen Flight III Arleigh Burkeihin:
For the Flight III Burke-class destroyer's SPY-6(V) AMDR will feature 37 RMAs. The new radar will be able to see targets half the size at twice the distance of today’s SPY-1 radar. The AMDR will have four array faces to provide full-time, 360-degree situational awareness. Each 14-by-14-foot face is about the same size as today’s SPY-1D(V) radar.
The AN/SPY-6(V) AMDR will 30 times more sensitive than the AN/SPY-1D(V) in the Flight III configuration, and is being designed to counter large and complex raids, Raytheon officials say. The new radar will have adaptive digital beamforming and radar signal processing for dealing with high-clutter and jamming environments.
The AN/SPY-6(V) radar also is reprogrammable to adapt to new missions or emerging threats. It uses high-powered gallium nitride (GaN) semiconductors, distributed receiver exciters, adaptive digital beamforming, and Intel processors for digital signal processing.
The new radar will feature S-band radar coupled with X-band horizon-search radar, and a radar suite controller (RSC) to manage radar resources and integrate with the ship’s combat management system.https://nationalinterest.org/blog/b...e-defense-about-get-major-radar-upgrade-77781
Itse ihan perusjärjellä ajatellen tuolla GaN-teknologialla ja uusimilla innovaatioilla S-aaltoalueen( NATO E/F) valinnalla on syynsä. Perustietämyksen mukaan tutkan aallonpituus on 7,5-15 cm , joka on paljon enemmän kuin X-aaltoalueen (NATO I/J) tutkissa eli 3cm +/-. L-aaltoalueella(NATO D) tutkasäteen pituus 0n 15-30 cm ja taas paljon pidempi. Sen olen kuullut että L/D -aaltoalueen tutkat vaativat paljon tehoa saavuttaakseen hyvän kantaman ja tutkan aallonpituus on itsessään se joka kykenee paljastamaan häivemaalit. Toisaalta S-aaltoalueen tutkilla ei väitetä olevan sellaista "anti-stealth"-kykyä kuin L-aaltoalueella(kts. linkki).
Ehkä S-aaltoalueen tutkat antavat 3D-tiedon, mitä pidemmän taajuuden tutkat eivät kykene antamaan? Tätä tukisi myös se seikka että ESSM kykenee erottamaan S-aaltoalueen säteilyn maalista. S-aaltotutkaan ei ilmeisesti vaikuta sää niin paljon kuin lyhyen aallonpituuden tutkiin. Joku syy kuitenkin on sille että uusimmissa lännen sotalaivoissa käytetään dual-band tutkia S-ja X-alueilla.
Joku voi oikaista ja korjata jos olen väärässä.
Joitakin vuosia sitten Venäjä mainosti kehittäneensä "Sunflower"- OTH tutkan, jolla häivemaalit havaittaisiin jopa 500 km päästä ja niitä voitaisiin seurata. Sillekin löytyy epäilijänsä, kuten muille samankaltaisille ihmetutkille, joita ryssät kehuskelevat aina säännöllisesti kehittäneensä.
HUOMIO, varoitus! Dave Majumdar mainittu!
Russia is the latest country to claim that it has developed a new radar system that can detect stealth warplanes. But the Sunflower low-frequency over-the-horizon radar likely suffers all the same drawbacks that have plagued previous generations of similar sensors.
Namely, Sunflower might be able to detect a low-observable airplane. But it probably can’t do so with great fidelity — nor generate a useful targeting track for a missile to follow. Despite Russia’s claim, stealth aircraft are no less difficult to find, target and destroy now than they were before the Sunflower’s introduction.
Technically speaking, that’s almost certainly true. Fighter-size stealth aircraft are optimized to avoid detection by radars in higher-frequency bands such as the C, X, Ku and part of the S band.
Low-frequency radars with larger wavelengths aren’t really affected by the stealth features that tend to defeat higher-frequency sensors. There’s a resonant effect with low-frequency radars that can generate a significant signal return despite an aircraft’s low-observable shaping and radar-absorbing coating.
But the same qualities that allow a low-frequency radar to detect a stealth fighter also prevent it from detecting the same aircraft with great precision. Mike Pietrucha, a former U.S. Air Force an electronic warfare officer, told reporter Dave Majumdar from The National Interest that early low-frequency radars could poinpoint a target’s location to within only 10,000 feet or so — not nearly accurately enough to guide a missile.
For that reason, low-frequency radars such as Sunflower are useful only as early-warning systems. All they can do is alert air-defenders to the likely presence of low-observable aircraft in a general area.
https://medium.com/war-is-boring/do...alth-fighter-detecting-new-radar-94ce6fc66883
Perustietoa:
https://www.radartutorial.eu/07.waves/Waves and Frequency Ranges.en.html
Tällä laskukaavalla yhden F-35A:n hinnaksi muodostuu 71,13 miljoonaa dollaria. Samaa hintaluokkaa kuin Super Hornet.
64 kappaletta ja se on 4,5 miljardia dollaria. Jos Hornet-kaupan aikainen suhdeluku koneiden oma hinta plus muu tilpehööri, niin tuo pitää kertoa 1,7:llä, niin lopullinen hinta olisi 7,65 miljardia dollaria, mikä on aika looginen hinta noin puolta pienemmät kalliimmalla kappalehinnalla olleet Belgian ja Alankomaiden kaupat olivat siinä neljän miljardin tienoilla.
Veikkaan, että se mikä voi viedä meidän tapauksessa F-35:n kustannuksissa lähemmäs kymppimiljardia on oman täysin itsenäisen huoto-organisaation pystyttäminen.
Hanski
Ylipäällikkö
Jokohan Suomen ilmavoimien esikunnassa sovitellaan ostohousuja?
Muuten hyvä yhteenveto kustannuksista, mutta FMS-ohjelman vaikutus koneen hintaan tulee huomioida (oliko se nyt 3%) ja hankintakehykseen pitää saada mahdutettua aseet ja tarvittava tukikohtainfra. Näillä koneen yksikköhinnoilla ei pitäisi olla mahdoton tehtävä!
Tuossa tuota hinnanalenemaa visioituna:
Pentagon: Häivehävittäjä F-35:n hintaan miljoonien alennus – tilauksia havitellaan myös Suomelta https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006289656.html
Pentagon: Häivehävittäjä F-35:n hintaan miljoonien alennus – tilauksia havitellaan myös Suomelta https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006289656.html
Sidotaanko mahdollinen ostos valuuttakurssiin? Hornettien aikana Markan arvo heikkeni ja hinta nousi ropisten.
En tiedä, mutta Euro on stabiilimpi kuin mitä markka oli. Uskoisin tarjouksen olevan taaloina.
Taala oli 2010 aikoihin 1,6 euroa. Nyt luokkaa 1,15 tai jotain. Tosin nyt jo monta vuotta heittely ollut olematonta.
vehamala
Kenraali
Onko tässä mennyt valuutat jotenkin sekaisin ?
Viimeisin löytämäni kurssi on suunnilleen 1€ = 1,11 USD
Ja aika pitkään on euro ollut kalliimpi kuin taala.
(sikäli kuin se nyt jotain merkitsisi)
Vai oliko euro 1.6 taalaa? Tuommoinen vaihtokurssi on turistille nannaa kun hintataso on jo valmiiksi alhainen.