F-35 Lightning II

Ainakin tuo polttoaineen kulutus on päin persettä. Toimiaika ilmassa noin 3h. Sisäinen polttoaine kuorma ~8400kg
3h?

Jos nyt ajatellaan, että pitäisi vähintään parvi pitäisi pitää ilmassa 24/7, se tarkottaisi, että käytettävissä tulisi olla 8 parvea. Ja tuplat koko Suomelle. Ja sitten vielä huollossa olevat päälle. Tuohan tarkottaisi 24/7 toimintaan koko maassa 90 F-35:n tarvetta.
 
3h?

Jos nyt ajatellaan, että pitäisi vähintään parvi pitäisi pitää ilmassa 24/7, se tarkottaisi, että käytettävissä tulisi olla 8 parvea. Ja tuplat koko Suomelle. Ja sitten vielä huollossa olevat päälle. Tuohan tarkottaisi 24/7 toimintaan koko maassa 90 F-35:n tarvetta.
186 min..normi lentoon 45 l/min
 
3h?

Jos nyt ajatellaan, että pitäisi vähintään parvi pitäisi pitää ilmassa 24/7, se tarkottaisi, että käytettävissä tulisi olla 8 parvea. Ja tuplat koko Suomelle. Ja sitten vielä huollossa olevat päälle. Tuohan tarkottaisi 24/7 toimintaan koko maassa 90 F-35:n tarvetta.

Niin, käytännössä jatkuvaa läsnäoloa ilmassa ei pystytä kovin kauaa ylläpitämään ilman ilmatankkausta. Hornetilla vastaava toiminta-aika on reilun tunnin luokkaa.
 
Ainakin tuo polttoaineen kulutus on päin persettä. Toimiaika ilmassa noin 3h. Sisäinen polttoaine kuorma ~8400kg
Jep; juuri sanoi "suden suu" US:n haastattelussa näin:
LeVinen mukaan koneen polttoaineenkulutus partioalueella odotellessa on luokkaa 100 paunaa/minuutti (n. 45 kg/min, 2700 kg/h), joten yli kahdeksan tonnin sisäisellä polttoainekuormalla se pystyy liki kolmen tunnin toiminta-aikaan.

Kaikki muu riippuukin siitä, mitä muuta kuin optimikruisaamista tehtävällä tehdään.

Luulen, että tuo 1200km toimintamatka on muunnosvirhe 740NM toimintasäteestä A/A-kuormalla, ja 11.000kg/h on luultavasti jostain löydetty maininta MIL-tehon kulutuksesta.

186 min..normi lentoon 45 l/min

Tarkkana yksiköiden kanssa: 45kg = 55l :)
 
Jep; juuri sanoi "suden suu" US:n haastattelussa näin:


Kaikki muu riippuukin siitä, mitä muuta kuin optimikruisaamista tehtävällä tehdään.

Luulen, että tuo 1200km toimintamatka on muunnosvirhe 740NM toimintasäteestä A/A-kuormalla, ja 11.000kg/h on luultavasti jostain löydetty maininta MIL-tehon kulutuksesta.



Tarkkana yksiköiden kanssa: 45kg = 55l :)
Katos ville pirua.
 
Ihan näin hatusta heittäisin, että "odotusnopeudella partioalueella" HN pysyy ilmassa 1-2 lisäsäiliöllä melkein kolme tuntia.... Taas kerran sellainen arvo, jossa on niin paljon muuttujia, että julkisin tiedoin vertailu on mahdotonta.
 
Ihan näin hatusta heittäisin, että "odotusnopeudella partioalueella" HN pysyy ilmassa 1-2 lisäsäiliöllä melkein kolme tuntia.... Taas kerran sellainen arvo, jossa on niin paljon muuttujia, että julkisin tiedoin vertailu on mahdotonta.

On nämä aika vakioita nykykoneissa; käytännön kentänlaitahavaintojen mukaan yksisäiliöinen HN käy noin 90min harjoituslennolla Selkämerellä. Rampant Rafale kesti 85 minuuttia ja sisälsi rankasti liikehdintää, yhdellä säiliöllä kokonaiskulutus oli 4,8 tonnia. Matalalennossa Rafalelle kuvaillaan toiminta-ajaksi täysin sileänä 90min. Kolmella kapealla säiliöllä Rafalen toiminta-aika, suorituskyky ja ulottuvuus lienee samaaa luokkaa kuin F-35:lla. Sea Harrierin kulutuksen nyrkkisääntö oli 100lbs/min matalalla ja 50lbs/min korkealla.

Ja vertailuksi Viper-nostalgiaa:
On low-alt bomb runs with two tanks, we could hold 540 knots ground speed and fly for well over an hour. Not too shabby, as after dropping we could come out at 600 knots in mil power. So 250 miles out, then back without refueling.
We flew primarily A2A config, maybe with a centerline tank. (......) A good rule of thumb was 7 pounds per mile plus your reserve fuel at homeplate. A quick climb to 25-30,000 feet, then pull back to about 1500 pounds per hour at .85 mach, light up and/or eat those stale Fritos, KFC chicken parts, ham sandwich ......... Pretty neat to go 500 miles on 1500 pounds of gas ( that's about 2 miles per gallon, or is my math that far off)
≈ 680kg/h korkealla yhdellä säiliöllä (alkuvaiheen blokkeja tuo Gumsin Viper)

Jos ja kun F-35:n matkakulutus lentopinnoilla on 2,7t/h, rullaukseen, nousuun, korkeuteen ja reserveihin menee luokkaa tonni. Silloin kruisaamiseen jää noin 2h45min edestä kerosiinia.
 
Viimeksi muokattu:
On nämä aika vakioita nykykoneissa; käytännön kentänlaitahavaintojen mukaan yksisäiliöinen HN käy noin 90min harjoituslennolla Selkämerellä. Rampant Rafale kesti 85 minuuttia ja sisälsi rankasti liikehdintää, yhdellä säiliöllä kokonaiskulutus oli 4,8 tonnia. Matalalennossa Rafalelle kuvaillaan toiminta-ajaksi täysin sileänä 90min. Kolmella kapealla säiliöllä Rafalen toiminta-aika, suorituskyky ja ulottuvuus lienee samaaa luokkaa kuin F-35:lla. Sea Harrierin kulutuksen nyrkkisääntö oli 100lbs/min matalalla ja 50lbs/min korkealla.

Ja vertailuksi Viper-nostalgiaa:


≈ 680kg/h korkealla yhdellä säiliöllä (alkuvaiheen blokkeja tuo Gumsin Viper)

Jos ja kun F-35:n matkakulutus lentopinnoilla on 2,7t/h, rullaukseen, nousuun, korkeuteen ja reserveihin menee luokkaa tonni. Silloin kruisaamiseen jää noin 2h45min edestä kerosiinia.
Ja häiveessä. Toisinkuin muut.
 
Ja häiveessä. Toisinkuin muut.
Jep, se on suojassa taistelukoneiden tutkilta, jos ne niitä käyttävät. Tämä ei liene uutinen.

Jos F-35:llä on sisäinen pommikuorma, toimintasäde on prosyyrien mukaan 590NM, mistä voinee päätellä toiminta-ajasta olevan 40min pois. Mitähän se tekee kulutuksen kasvuna, ehkä -> 3,5t/h? Eli silläkin vaikuttaa hyvin paljon se, mitä ollaan tekemässä. Kaikenlainen liikehdintä on raskaalle koneelle raskasta.

Aika samoissa mennään kilpailjoiden kesken, kiistaton etu on tosiaan tuo tutkahäive 4 AMRAAM kuormalla (Sidekickia odotellessa).
 
Jep, se on suojassa taistelukoneiden tutkilta, jos ne niitä käyttävät. Tämä ei liene uutinen.

Jos F-35:llä on sisäinen pommikuorma, toimintasäde on prosyyrien mukaan 590NM, mistä voinee päätellä toiminta-ajasta olevan 40min pois. Mitähän se tekee kulutuksen kasvuna, ehkä -> 3,5t/h? Eli silläkin vaikuttaa hyvin paljon se, mitä ollaan tekemässä. Kaikenlainen liikehdintä on raskaalle koneelle raskasta.

Aika samoissa mennään kilpailjoiden kesken, kiistaton etu on tosiaan tuo tutkahäive 4 AMRAAM kuormalla (Sidekickia odotellessa).
Suomelle tulevassa on 6 ohjusta. Tuo häive vähentää myös venäjän s-400 järjestelmien pelkoa.
 
Suomelle tulevassa on 6 ohjusta. Tuo häive vähentää myös venäjän s-400 järjestelmien pelkoa.
Ei, vaan Lockheedilla on suunnitelma nimeltä Sidekick, jonka toteutuessa tulisi mahdollisuus sijoittaa kuiluun kaksi ohjusta nykyisen yhden sijaan. Jos suunnitelma onnistuu, sitten on kuusi. Alkuperäisessä speksissä ei ole tilaa kahdelle ohjukselle ejektoreineen, ei pyydetty eikä suunniteltu. Jokaisen kuilussa käytettävän kuorman täytyy mahtua annetun kolmiulotteisen speksin sisäpuolelle, ja Sidekickin kanssa on ollut kummallisen pitkään ongelma, eikä siitä vieläkään puhuta kuin suunnitelmana. Odotellaan, josko suunnitelma saadaan täyttämään speksit ja validoitua tällä vuosikymmenellä. Toistaiseksi Suomelle myydään neljän ohjuksen häivekonetta, enempää ei ole myydä. Prospekteja on kuuteen, aivan kuten muidenkin tuotekehityssuunnitelmien kanssa on tilanne.

...mistä muuten tuli mieleen; onko joku nähnyt kuvia tai raporttia kuiluun sijoitetusta AMRAAMista ja sellaisen laukaisusta? (Ovikiinnityksen käytöstä on filmit tarjolla, toki) En väitä etteikö sellaista olisi, mutta en muista nähneeni "tuotannossa". Onko jollain pointteria antaa sellaiseen?
 
Viimeksi muokattu:
Ei, vaan Lockheedilla on suunnitelma nimeltä Sidekick, jonka toteutuessa tulisi mahdollisuus sijoittaa kuiluun kaksi ohjusta nykyisen yhden sijaan. Jos suunnitelma onnistuu, sitten on kuusi. Alkuperäisessä speksissä ei ole tilaa kahdelle ohjukselle ejektoreineen, ei pyydetty eikä suunniteltu. Jokaisen kuilussa käytettävän kuorman täytyy mahtua annetun kolmiulotteisen speksin sisäpuolelle, ja Sidekickin kanssa on ollut kummallisen pitkään ongelma, eikä siitä vieläkään puhuta kuin suunnitelmana. Odotellaan, josko suunnitelma saadaan täyttämään speksit ja validoitua tällä vuosikymmenellä. Toistaiseksi Suomelle myydään neljän ohjuksen häivekonetta, enempää ei ole myydä. Prospekteja on kuuteen, aivan kuten muidenkin tuotekehityssuunnitelmien kanssa on tilanne.

...mistä muuten tuli mieleen; onko joku nähnyt kuvia tai raporttia kuiluun sijoitetusta AMRAAMista ja sellaisen laukaisusta? En väitä etteikö sellaista olisi, mutta en muista nähneeni "tuotannossa". Onko jollain pointteria antaa sellaiseen?
Se on kyllä ihan tuossa virallisessa tiekartassa vuoden 2023 kohdalla:

Screenshot_20200219_012118_com.android.gallery3d.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Llisäksi, jos käy ilmi, että Sidekick edellyttää muutoksia koneen laipioissa tai laitteistojen sijoittelussa kuilun sisällä, on hyvä että suunniteltu aikataulu on noin nopea. Silloin tarvittavat muutokset on ehkä ehditty jo implementoida Suomen tilaamiin koneisiin.

Jokin tässä Sidekickissä mättää. Ei vain se, että sitä ei kukaan partnereista tilannut alkuperäiseen suunnitelmaan, vaan se että toteutus on näin hidas, ja mitään muuta ei hankkeesta ole julkaistu kuin nimi ja sijoitus tiekarttaan. Tää on kymmenen vuotta vanha juttu jo. Siksi epäilen, että on haettu uudentyyppistä ejektoria, jota ei ole, ja jos sitä ei ehditä kehittää, pitää tehdä kuiluun lisää tilaa.

Jos Sidekick toteutuu aikataulussa, niin hyvä sitten niin. Mutta tässä on selvä epäsuhta prospektien ja toteuman välillä. Hankkeissa tulee aina kompromisseja ja kaikkea ei saada. F-35:n muuttuminen suvereenien valtioiden ainoaksi ilmaherruuslaitteeksi koneen suunnittelun jälkeen on aika suuri haaste. Näin tärkeässä asiassa ei pidä uskoa ennenkuin näkee valmista.
 
On hyvä, että suunnitelma on mukana tiekartassa (y)
Kommenttini koski lähinnä tätä:

"Sidekickin kanssa on ollut kummallisen pitkään ongelma, eikä siitä vieläkään puhuta kuin suunnitelmana"

Lockheed Martin esitteli tuon sidekickinsä joskus viime keväänä. Sen jälkeen se lisättiin tiekarttaan. Ei se nyt kummallisen pitkältä ongelmalta tunnu kun sivupotkusta ei oltu vuosi sitten kuultukaan
 
Llisäksi, jos käy ilmi, että Sidekick edellyttää muutoksia koneen laipioissa tai laitteistojen sijoittelussa kuilun sisällä, on hyvä että suunniteltu aikataulu on noin nopea. Silloin tarvittavat muutokset on ehkä ehditty jo implementoida Suomen tilaamiin koneisiin.

Jokin tässä Sidekickissä mättää. Ei vain se, että sitä ei kukaan partnereista tilannut alkuperäiseen suunnitelmaan, vaan se että toteutus on näin hidas, ja mitään muuta ei hankkeesta ole julkaistu kuin nimi ja sijoitus tiekarttaan. Tää on kymmenen vuotta vanha juttu jo. Siksi epäilen, että on haettu uudentyyppistä ejektoria, jota ei ole, ja jos sitä ei ehditä kehittää, pitää tehdä kuiluun lisää tilaa.

Jos Sidekick toteutuu aikataulussa, niin hyvä sitten niin. Mutta tässä on selvä epäsuhta prospektien ja toteuman välillä.
6 sisäisen ilmataisteluohjuksen mahdollisuudesta on puhuttu yli kymmenen vuotta, mutta kukaan koneen tilaajista ei ole ilmeisesti ole ollut niin kiinnostunut että olisivat olleet valmiita maksamaan tuon kehittämisen.

Tämä sidekick on tosiaan viime toukokuulla julkisuuteen tuotu lämärin omalla rahallaan kehittämä ratkaisu.
Tuskin sitä olisi tuohon tiekarttaan lätkäisty jos ei olisi toteuttamiskelpoinen ja budjetoitu.

What we’ve done is essentially completed trade studies, design and development” of Sidekick, a Lockheed Martin spokesman explained to Aviation Week. “What is left to be fielded would be things like software integration, weapons separation testing, flight testing and airworthiness testing.”
 
Niin ja tuleehan tuo uusi ohjuskin. Täällä varmaan jo onkin ollut juttua tästä.
Peregrine Air-to-Air Missile

acks plenty of power in half the space
Body
The Peregrine™ missile is a small, fast, lightweight air-to-air weapon for use against drones, manned aircraft and cruise missiles. Built with additive manufacturing and readily available materials, the missiles are low cost. They are also lighter, effectively doubling the number of missiles that current fighter jets can carry.
GOES THE DISTANCE
The new, smaller Peregrine is faster and more maneuverable than legacy medium-range, air-to-air missiles. Its relatively compact, 6 foot long airframe weighs just over 150 pounds.
PENETRATES BAD WEATHER
Peregrine can seek out targets, even in bad weather. Its sophisticated sensor, guidance and propulsion systems can detect, track and engage moving targets at any time of day.
INCREASES FIREPOWER
The system’s compact airframe doubles the number of weapons current aircraft can carry, allowing U.S. and allied fighter pilots to field more missiles and maintain air dominance. It can be easily used by today's fourth- and fifth-generation fighter jets and is compatible with current launch gear.
 
Kiitoratavaatimus on vähän kuin lentotunnin hinta. Yksityiskohtia tuntemattoman on mahdotonta arvioida ovatko julkisuuteen heitellyt luvut vertailukelpoisia.

Moottori.fi:n toimitus on hyvin todennäköisesti tätä asiaan syvällisemmin perehtymätöntä porukkaa ja poimii kirjoitelmiinsa vain satunnaislukuja muista medioista.
Kyllä moottori.fi:n toimitus nyt sentään olisi voinut käyttää samaa äänennopeutta jokaiselle koneelle ilmoittaessaan huippunopeuksia, mutta sekin näyttää olevan heiltä aivan liikaa vaadittu. Toisaalta siitä näkee selvästi mitä konetta yrittävät puffata, ja mitä taas eivät missään tapauksessa halua valittavan.
Rafalella M=1 on 1083 km/h
F-35:lla M=1 on 1125 km/h
Gripenillä ja Eurofighterilla M = 1 on 1225 km/h
Superhornetin osalta moottori.fi:n näkemystä ei joko vielä ole tai sitä ei ole tähän ketjuun linkattu.
Todellisuudessa niillä lentokorkeuksilla joilla huippunopeus saavutetaan M=1 on noin 1060 km/h +- tuulen nopeus, jos halutaan se maanpinnan suhteen ilmoittaa. Eli edellisessä atlantin myrskyssä noilla korkeuksilla suurimmillaan +- 360 km/h.
 
Back
Top