F-35 Lightning II

Taisit nyt kyllä unohtaa, että ne kaksi konetta jäivät lätäkön toiselle puolelle tankkerin vian takia. Eivät koneet itse brakanneet. No, totta on kuitenkin että yksi kone neljästä kehitti vian aika tärkeällä hetkellä. Pystyi toki lentämään osan testeistä ja pääsi vielä palaamaan kotiinkin, mutta ilmeisesti jotain sellaista vikaantui, joka esti testien tekemisen(?)

F-35:n luotettavuusongelmia ei voi sivuuttaa huoletta, mutta entäpä jos asiaa katsotaan 30-40 vuoden aikajänteellä? Onko todellakin odotettavissa, että kaikki nämä softaongelmat ovat siellä bugilistan hännillä vielä 2050-luvullakin? Ei minusta kuulosta uskottavalta. Ja jos katsotaan yleistä kehitystä, eivätkö ihan kaikki hävittäjäprojektit seuraa F-35:n jalanjäljissä tästä eteenpäin? Softan osuus tulee kasvamaan rajusti. Sama koskee droneja ja UCAVeja. Nehän ne vasta softavetoisia ovatkin!

Vasta-argumentti on tietenkin se, että F-35:n edustama tekniikka ei vielä ole kypsää ja siksi pitäisi hankkia tässä ja nyt turvallisempi ja koetellumpi edellisen sukupolven ratkaisu. Minusta tuntuu, että nyt on jo liian myöhäinen ajankohta tehdä niin: 4. sukupolven tekniikkaa alkaa jo vanhentua kiihtyvällä tahdilla ja 5. ja 6. sukupolvet tulevat vauhdilla, nikottelusta huolimatta. Se mikä juuri nyt ehkä olisi turvallista tekniikkaa, on jo liian pian vanhentunutta.

Jospa ne hajosivatkin, piti vain keksiä hyvä tekosyy koneiden puuttumiselle, lisäksi yksi hajosi vielä suomessa. Ei olisi hyvää mainosta.
 
Eikös HX-suunnitelma ollut sellainen, että ensimmäiset koneet pitäisi luovuttaa Suomen ilmavoimille 2025 (eli viiden vuoden päästä ja viimeiset 2030 (eli kymmenen vuoden päästä)? Viidessä - kymmenessä vuodessa F-35:sen ongelmia keretään ratkomaan ja korjaamaan vaikka kuinka paljon.

Eikös tätä samaa sanottu jo 2010, että viidessä - kymmenessä vuodessa F-35:n ongelmia ehditään ratkomaan ja korjaamaan vaikka kuinka paljon?
 
Eikös HX-suunnitelma ollut sellainen, että ensimmäiset koneet pitäisi luovuttaa Suomen ilmavoimille 2025 (eli viiden vuoden päästä ja viimeiset 2030 (eli kymmenen vuoden päästä)? Viidessä - kymmenessä vuodessa F-35:sen ongelmia keretään ratkomaan ja korjaamaan vaikka kuinka paljon.
Kaikkea keretään kunhan laitetaan rahaa tarpeeksi kiinni. Softapuolella windows taitaa painia tänäkin päivänä bugien kanssa ja kun yhden korjaa niin toinen löytyy. Ei isosta softasta varmaan tule valmista ikinä. Suomi on kuitenkin ostamassa konetta vuonna 2021 ja se ei saa olla "keskeneräinen" bugi pesä. NH90 on varmasti opettanut jotain. Ei lämärillä siis ole varaa nostaa jalkoja pöydälle ja sytytellä sikareja vaan töitä saa painaa ihan huolella. Toki jos on varaa ostaa koneita joissa saa olla "pikku" vikoja niin mikäs siinä.
 
Eikös tätä samaa sanottu jo 2010, että viidessä - kymmenessä vuodessa F-35:n ongelmia ehditään ratkomaan ja korjaamaan vaikka kuinka paljon?
Sanottiin, eikä ole syytä epäillä etteikö niin olisi tehty.

Kuvitteletko että korjaamattomia vikoja ja bugeja ei löydy muista koneista koska niistä ei uutisoida? Verrokkina, Belgian F-16 koneissa on tällä hetkellä enemmän korjaamattomia vikoja kuin F-35:ssa.
Suomi on kuitenkin ostamassa konetta vuonna 2021 ja se ei saa olla "keskeneräinen" bugi pesä. NH90 on varmasti opettanut jotain. Ei lämärillä siis ole varaa nostaa jalkoja pöydälle ja sytytellä sikareja vaan töitä saa painaa ihan huolella. Toki jos on varaa ostaa koneita joissa saa olla "pikku" vikoja niin mikäs siinä.
Sama kysymys kuin edelliselle. Purasenkin mukaan kaikilla valmistajilla on vielä tekemistä eikä mikään niistä ole valmis. Voipi kuule olla että jää koneet ostamati jos täytyy viaton verme löytyä.
 
Juu, sellaista laitetta ei näiltä markkinoilta löydykään jossa ei vikoja olisi, niistä ei vaan tiedoteta. F-22:n jälkeen tätä tiedottamista vaadittiin Jenkkilässä. Kunhan Boeing saa oman projektinsa kunnolla käyntiin joskus vuosien päästä niin edessä on sama huutaminen kuin nyt kolmefemman kanssa.

Jokohan SH:n AESAn ongelmat on ratkottu ja toimiiko uusi IRST kunnolla? Minkälaisia ongelmia muilla HX-kandeilla on?
 
Sanottiin, eikä ole syytä epäillä etteikö niin olisi tehty.
Purasenkin mukaan kaikilla valmistajilla on vielä tekemistä eikä mikään niistä ole valmis. Voipi kuule olla että jää koneet ostamati jos täytyy viaton verme löytyä.
Se on juurikin näin.
Itse en ole kovinkaan huolissani F-35:sen ongelmista. Niitä varmasti korjaillaan ennen kuin Suomi saisi ensimmäiset koneensa ja varmaan uusia epäkohtia löytyy ja niihin keksitään ratkaisuja koko koneen elinkaaren ajan.
Mielestäni Suomi on ihan sopivaan aikaan hieromassa HX-kauppoja ainakin mitä tulee F35:seen.
 
Se on juurikin näin.
Itse en ole kovinkaan huolissani F-35:sen ongelmista. Niitä varmasti korjaillaan ennen kuin Suomi saisi ensimmäiset koneensa ja varmaan uusia epäkohtia löytyy ja niihin keksitään ratkaisuja koko koneen elinkaaren ajan.
Mielestäni Suomi on ihan sopivaan aikaan hieromassa HX-kauppoja ainakin mitä tulee F35:seen.
Kyllähän näitä löytyy ihan kaikista ehdokkaista jos jaksaa ja viitsii vähän kaivella.
Itsekseen sammuilevien tutka ja navingointinäyttöjen (joskus korkkaavat samaan aikaan) korjaaminen on tuon artikkelin kirjoitushetkellä ollut työn alla viisi vuotta.

Saab ei kommentoi...

"For several years Jas Gripen has been drawn with errors that have restricted the use of the fighter aircraft, A problem with the Swedish weapon system is that the pilots' pressured suits are hassling, which has meant that the Armed Forces have imposed restrictions on how high the plane may fly and how hard they may turn. In addition, the data screens for navigation and radar on the aircraft occasionally go out, and sometimes simultaneously - a problem that has lasted for five years."
 
Viimeksi muokattu:
F35_Tulta-Taivaalta-ALKU_PlRHA.jpg

 
Yllä olevasta kirjoituksesta käy selville, että jos kone selviää sotapeleistä erityisen hyvin, eli vähillä tappioilla. Silloin tuolla konetyypillä voidaan nykyinen suoritustaso korvata vähemmälläkin konemäärällä kuin 64 tai muiden ehdokkaiden konemäärä. Suorituskyky on kuitenkin suhteessa vastustajaan ja puolustettavaan alueeseen joten mikään selkeä tuo konemäärän yhtälö ei ole.
 
Elon Musk "haastaa" F35:sen


Elon Musk: Droonit tulevat, hävittäjät ovat pian menneisyyttä


– Hävittäjien aikakausi on ohitse.

Näin sanoi Teslan ja SpaceX:n toimitusjohtaja Elon Musk keskustellessaan Yhdysvaltain ilmavoimien korkean edustajan kanssa ilmasotaa käsitelleessä konferenssissa Floridassa.

Asiasta uutisoi CNBC.com.

Muskin mielestä tulevaisuudessa sotaa käydään miehittämättömillä drooneilla, halutaan sitä tai ei.
Hän sanoo puhuvansa asiasta nyt, koska pelkää Yhdysvaltain jäävän jälkeen asekehittelyssä, jollei se kykene innovatiivisuuteen.

Musk korostaa myös, että Yhdysvaltain puolustusministeriön kallein asejärjestelmä, Lockheed Martinin F-35 -hävittäjä, tarvitsee kilpailijan.
Myöhemmin hän tarkensi Twitterissä, että kilpailijan pitäisi olla nimenomaan drooni, joka pystyy ihmisen kauko-ohjauksessa itsenäisiin päätöksiin.

– F-35:llä ei olisi mitään mahdollisuuksia sellaista vastaan, Musk sanoi keskustelukumppanilleen.

Kyberturvallisuuden professori: Ei vielä mahdollista

Kysymys hävittäjistä ja drooneista on ajankohtainen ja mielekäs, myöntää Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori, eversti evp. Martti Lehto.

Lehdon mukaan droonien kyky ja tekoälysovellukset eivät kuitenkaan vielä ole niin pitkällä, että ne kykenisivät samoihin tehtäviin kuin miehitetyt hävittäjät.

Musk on hänen mukaansa kuitenkin oikeilla jäljillä. Tällä hetkellä drooneja käytetään tiedusteluun ja valvontaan sekä jossain määrin myös aseellisissa tehtävissä.

Isot droonit ovat Lehdon mukaan kuitenkin vielä varsin yksinkertaisia. Vasta näinä aikoina ne ovat tehneet ensimmäisiä itsenäisiä laskeutumisia lentotukialuksille ja itsenäisiä ilmatankkauksia.

Tulevaisuudentutkija: Väistämätön kehitys

Tulevaisuudentutkija Risto Linturi pitää Elon Muskin lailla väistämättömänä kehitystä, joka korvaa hävittäjät drooneilla.

Mitä ihminen tuollaisessa lentävässä laitteessa edes tekisi, hän kysyy.

Linturi vastaa itse, että ihminen on vain haitta, joka tarvitsee paineilman sekä terästä ja panssarilasia ympärilleen.
Tämä kaikki tekee hävittäjän painavammaksi, mikä taas esimerkiksi haittaa sen kääntymistä ja lyhentää lentomatkaa.

Droonit ovat kevyempiä, niiden laiteratkaisut parempia ja tuotatovolyymit suurempia, mikä tekee niistä paljon halvempia. Käytännössä voisimme saada yhden torjuntahävittäjän elinkaarikustannuksilla miljoona "halpisdroonia", Linturi laskee.

Hävittäjien tehtäviä pitäisi Linturin mukaan tarkastella uudelleen ja samalla pohtia, millä muilla keinoilla asioita voisi hoitaa.
Osa niistä voitaisiin hänen mukaansa tästä päivästä lähtien hoitaa drooneilla.

Kaikkia hävittäjien tehtäviä ei kuitenkaan voisi heti korvata miehittämättömällä laitteella. Sellaisia ei saisi edes varmuudella tilattua mistään.

Hankintapäätös myös sitoisi ostajan myyjätahoon.
Jos Suomi hankkisi drooneja, jotka toimisivat kauko-ohjauksella ja satelliittijärjestelmän varassa, sitoisi se meitä Yhdysvaltoihin ja tai Elon Muskiin, joka aikoo lähettää tällä vuosikymmenellä 40 000 satelliittia kiertämään maapalloa, Linturi sanoo.

Kehittyneen droonin valmistaminen olisi helpointa Yhdysvalloille. Myös Kiinalla ja Venäjällä on kyky kehittää vastaavia.
 
Yllä olevasta kirjoituksesta käy selville, että jos kone selviää sotapeleistä erityisen hyvin, eli vähillä tappioilla. Silloin tuolla konetyypillä voidaan nykyinen suoritustaso korvata vähemmälläkin konemäärällä kuin 64 tai muiden ehdokkaiden konemäärä. Suorituskyky on kuitenkin suhteessa vastustajaan ja puolustettavaan alueeseen joten mikään selkeä tuo konemäärän yhtälö ei ole.
Sama oli siinä aiemmassa Kauppalehden Puras-haastatteluvideossa.

Elon Musk "haastaa" F35:sen
Linturilla muna pystyssä Muskin sanomiin. Pihalla on kuitenkin kuin lintulauta mm. suorituskykyisimpien lennokkien hinnasta. Mitä tekee esim. ehdottamallaan miljoonalla halpisdroonilla jos yksikään niistä ei kykene siihen tehtävään, jonka miehitetty tekee?
 
Jos simula
Yllä olevasta kirjoituksesta käy selville, että jos kone selviää sotapeleistä erityisen hyvin, eli vähillä tappioilla. Silloin tuolla konetyypillä voidaan nykyinen suoritustaso korvata vähemmälläkin konemäärällä kuin 64 tai muiden ehdokkaiden konemäärä. Suorituskyky on kuitenkin suhteessa vastustajaan ja puolustettavaan alueeseen joten mikään selkeä tuo konemäärän yhtälö ei ole.
Tämä on varmasti yksi erittäin tärkeä osa tuota. Toinen tärkeä osa-alue, joka olisi hyvä saada mallinnettua on miten koneita pystytään ylläpitämään taistelussa jopa viikkojen ajan. Ja tämä nimenomaan hajautetussa ympäristössä. Tämä näkökulma voi tuottaa yllättäviä tuloksia, edellyttäen että se saadaan oikein mallinnettua.
 
Elon Musk "haastaa" F35:sen


Elon Musk: Droonit tulevat, hävittäjät ovat pian menneisyyttä


– Hävittäjien aikakausi on ohitse.

Näin sanoi Teslan ja SpaceX:n toimitusjohtaja Elon Musk keskustellessaan Yhdysvaltain ilmavoimien korkean edustajan kanssa ilmasotaa käsitelleessä konferenssissa Floridassa.

Asiasta uutisoi CNBC.com.

Muskin mielestä tulevaisuudessa sotaa käydään miehittämättömillä drooneilla, halutaan sitä tai ei.
Hän sanoo puhuvansa asiasta nyt, koska pelkää Yhdysvaltain jäävän jälkeen asekehittelyssä, jollei se kykene innovatiivisuuteen.

Musk korostaa myös, että Yhdysvaltain puolustusministeriön kallein asejärjestelmä, Lockheed Martinin F-35 -hävittäjä, tarvitsee kilpailijan.
Myöhemmin hän tarkensi Twitterissä, että kilpailijan pitäisi olla nimenomaan drooni, joka pystyy ihmisen kauko-ohjauksessa itsenäisiin päätöksiin.

– F-35:llä ei olisi mitään mahdollisuuksia sellaista vastaan, Musk sanoi keskustelukumppanilleen.

Kyberturvallisuuden professori: Ei vielä mahdollista

Kysymys hävittäjistä ja drooneista on ajankohtainen ja mielekäs, myöntää Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori, eversti evp. Martti Lehto.

Lehdon mukaan droonien kyky ja tekoälysovellukset eivät kuitenkaan vielä ole niin pitkällä, että ne kykenisivät samoihin tehtäviin kuin miehitetyt hävittäjät.

Musk on hänen mukaansa kuitenkin oikeilla jäljillä. Tällä hetkellä drooneja käytetään tiedusteluun ja valvontaan sekä jossain määrin myös aseellisissa tehtävissä.

Isot droonit ovat Lehdon mukaan kuitenkin vielä varsin yksinkertaisia. Vasta näinä aikoina ne ovat tehneet ensimmäisiä itsenäisiä laskeutumisia lentotukialuksille ja itsenäisiä ilmatankkauksia.

Tulevaisuudentutkija: Väistämätön kehitys

Tulevaisuudentutkija Risto Linturi pitää Elon Muskin lailla väistämättömänä kehitystä, joka korvaa hävittäjät drooneilla.

Mitä ihminen tuollaisessa lentävässä laitteessa edes tekisi, hän kysyy.

Linturi vastaa itse, että ihminen on vain haitta, joka tarvitsee paineilman sekä terästä ja panssarilasia ympärilleen.
Tämä kaikki tekee hävittäjän painavammaksi, mikä taas esimerkiksi haittaa sen kääntymistä ja lyhentää lentomatkaa.

Droonit ovat kevyempiä, niiden laiteratkaisut parempia ja tuotatovolyymit suurempia, mikä tekee niistä paljon halvempia. Käytännössä voisimme saada yhden torjuntahävittäjän elinkaarikustannuksilla miljoona "halpisdroonia", Linturi laskee.

Hävittäjien tehtäviä pitäisi Linturin mukaan tarkastella uudelleen ja samalla pohtia, millä muilla keinoilla asioita voisi hoitaa.
Osa niistä voitaisiin hänen mukaansa tästä päivästä lähtien hoitaa drooneilla.

Kaikkia hävittäjien tehtäviä ei kuitenkaan voisi heti korvata miehittämättömällä laitteella. Sellaisia ei saisi edes varmuudella tilattua mistään.

Hankintapäätös myös sitoisi ostajan myyjätahoon.
Jos Suomi hankkisi drooneja, jotka toimisivat kauko-ohjauksella ja satelliittijärjestelmän varassa, sitoisi se meitä Yhdysvaltoihin ja tai Elon Muskiin, joka aikoo lähettää tällä vuosikymmenellä 40 000 satelliittia kiertämään maapalloa, Linturi sanoo.

Kehittyneen droonin valmistaminen olisi helpointa Yhdysvalloille. Myös Kiinalla ja Venäjällä on kyky kehittää vastaavia.
Ne on kyllä ryssät, jotka tulevat tai niin harkitessaan eivät. Harkinnan tulokseen taas vaikuttaa meidän käytettävissämme olevan tarkan ruudin ja siihen liitetyn valuraudan määrä.
 
Niin ja sekä määrään että tarkkuuteen vaikuttavat jakelutie ja kaverit.
 
Jos simula

Tämä on varmasti yksi erittäin tärkeä osa tuota. Toinen tärkeä osa-alue, joka olisi hyvä saada mallinnettua on miten koneita pystytään ylläpitämään taistelussa jopa viikkojen ajan. Ja tämä nimenomaan hajautetussa ympäristössä. Tämä näkökulma voi tuottaa yllättäviä tuloksia, edellyttäen että se saadaan oikein mallinnettua.
No tämä ei taidakaan selvitä pelkän konemallin perusteella koska ennustaa pitäisi, että kauanko sota kestää tai voi kestää, kauanko miehet, polttoaineet ja aseet riittää, mistä ja miten niitä saa lisää, kauanko olemme yksin vai olemmeko ja mikä kapasiteetti meillä on vastassa.
 
Yllä olevasta kirjoituksesta käy selville, että jos kone selviää sotapeleistä erityisen hyvin, eli vähillä tappioilla. Silloin tuolla konetyypillä voidaan nykyinen suoritustaso korvata vähemmälläkin konemäärällä kuin 64 tai muiden ehdokkaiden konemäärä. Suorituskyky on kuitenkin suhteessa vastustajaan ja puolustettavaan alueeseen joten mikään selkeä tuo konemäärän yhtälö ei ole.
Ja jos se fanin korvaan sattuu hyvältä niin pakkohan se on niin olla vaikka apu:n kertomana :) :) :)
 
Ja jos se fanin korvaan sattuu hyvältä niin pakkohan se on niin olla vaikka apu:n kertomana :) :) :)
Sun kannattaa jatkaa noita medialuvun opintoja alkeista vielä ainakin kakkosvaiheeseen niin huomaat, että ensinnäkään lehden nimi ei ratkaise, hyvät toimittajat tekevät töitä useille lehdille, toisekseen APU ei ole profiililtaan sama asia kuin ennen ja, että se toimittaja on artikkelissa se merkittävin seikka.
 
Sun kannattaa jatkaa noita medialuvun opintoja alkeista vielä ainakin kakkosvaiheeseen niin huomaat, että ensinnäkään lehden nimi ei ratkaise, hyvät toimittajat tekevät töitä useille lehdille, toisekseen APU ei ole profiililtaan sama asia kuin ennen ja, että se toimittaja on artikkelissa se merkittävin seikka.
Juu minä muistan jo "vanhana pelaajana" kuinka kolmefemmasta kohistiin jo aikaa sitten.
En nyt ihmettelisi jos mikrobitin toimittajalle on jäänyt ns.veto päälle
 
Back
Top