F-35 Lightning II

F-35 taitaa monessa mielessä olla teknologia demostraattori joka tuotu kansainvälisille markkinoille ja sarjatuotantoon. F-35:sta seuraava hävittäjä mikä sen malli nimi sitten ikinä onkaan saattaa olla sellainen jossa F-35:n haasteet sekä ongelmat on huomioitu sekä korjattu jo suunnittelu vaiheessa. Noin monimutkaista laitetta voi olla ns. vaikea korjata vaan pitäisi monessa mielessä tehdä kokonaan uusiksi. Tähän ei ole rahaa eikä halua.

Käyttäjät sitten tulevat kärsimään kukkarossaan näistä vanhoista, uusista ja vielä löytymättömistä vioista sekä ongelmista. Nyt jo historian kallein asejärjestelmä ja loppulaskua ei ole nähty eikä summa ole millään muotoa vielä tiedossa. Mielenkiintointa nähdä näkeekö pv näissä ongelmissa tarpeeksi syytä jättää F-35 lopullisen hävittäjä valinnan ulkopuolelle? Epäilen...

Tähän kiteytyy mielestäni hyvin koko F-35 projekti. Edes rapakon takana ei olla varmoja siitä saadaanko koneesta koskaan sellaista mitä ollaan ajateltu.
Noista vioista on puhuttu ja kirjoitettu niin kauan etten jaksa enää hirveästi kiinnostua. On käynyt ilmi erinäisistä kommenteista että kaikilla on niitä, mutta tietysti vaihtelevilla alueilla.

F-35 projekti ei ole vain kallein historiassa (hävittäjä), vaan myös ilmeisesti avoimimmin tiedotettu hanke. Konetyyppi on myös kaikkein uusin ja tehty keskeisesti poikkeuksellisella tavalla. Mikään muu konetyyppi ehdokkaista ei ole suunniteltu keräämään tietoa, käsittelemään sitä ja jakamaan sitä kuten F-35. Samassa yhdistyy myös uusin häiveteknologia sekä hyvä toimintasäde ilman lisätankkeja.

F-35 heikkouksia voisivat olla arvaamattomien kustannuksien lisäksi teknologinen kehittymättömyys ja taistelukokemuksien puute. Lisäksi koneen kyky toimia Suomen oloissa tilapäiskentiltä ja koneen suorituskyky ulkoisessa kuormassa arveluttavat. Muiden kandien osalta näissä ei liene samanlaisia ongelmia, mutta muissa ei toteudu listaamani F-35 edut. Ehdottomasti F-35 on kokonaisuutena varmasti sitä mitä me tarvitsisimme eniten, mutta onko kone riittävän luotettava ja maturoitunut? Soveltuuko se kotimaan puolustukseen hyökkäyssodankäynnin lisäksi?

Nämä epäilyttävät korkeiden käyttökustannusten pelon lisäksi minua.
 
Tosta kun mää katon ikkunasta horisonttiin, niin näen Etelä-Suomen kaukotutkan Tampereen ja Kangasalan rajalla.
Vielä näet, 5min pilliin viheltämisen jälkeen ehkä et :)
Jo 90-luvulla ilmavoimat lähti siitä että kaukovalvontatutkat ovat rauhanajan ilmavalvontaväline. Niille ei ollut mitään erityistä sodanajan roolia, kun ei katsottu että ne selviäisivät sodassa kovin pitkään.
Tutkakoneen ilmeinen etu on esim. siinä että mikäli vihollinen lamauttaa maatutkia painopistealueella niin tutkakone voidaan nopeasti lennättää paikalle paikkaamaan katveita.
 
Soveltuuko se kotimaan puolustukseen hyökkäyssodankäynnin lisäksi?
Tämän lauseen sisältöä kannattaa tarkastella tarkemnmin.
Sillä pelkkä puolustus vaikuttaa juuri siltä mihin meillä ei ole varaa. Se voisi hyvinkin vaatia suurempia resursseja (kykyä hajautettava kun ei tiedä mistä ja milloin tullaan) kuin aloitteen tempaisu ja voimien koonti johonkin painopisteeseen hyökkäyksellisesti. Toki oman it:n vaikutuspiirissä toimiminen olisi mm. sellainen force multiplier, joka tasoittaisi etua minkä hyökkääjä saa tilannekuvassa oman aloitteensa myötä.
 
Vielä näet, 5min pilliin viheltämisen jälkeen ehkä et :)
Jo 90-luvulla ilmavoimat lähti siitä että kaukovalvontatutkat ovat rauhanajan ilmavalvontaväline. Niille ei ollut mitään erityistä sodanajan roolia, kun ei katsottu että ne selviäisivät sodassa kovin pitkään.
Tutkakoneen ilmeinen etu on esim. siinä että mikäli vihollinen lamauttaa maatutkia painopistealueella niin tutkakone voidaan nopeasti lennättää paikalle paikkaamaan katveita.
Tiedän :)
 
Vielä näet, 5min pilliin viheltämisen jälkeen ehkä et :)
Jo 90-luvulla ilmavoimat lähti siitä että kaukovalvontatutkat ovat rauhanajan ilmavalvontaväline. Niille ei ollut mitään erityistä sodanajan roolia, kun ei katsottu että ne selviäisivät sodassa kovin pitkään.
Tutkakoneen ilmeinen etu on esim. siinä että mikäli vihollinen lamauttaa maatutkia painopistealueella niin tutkakone voidaan nopeasti lennättää paikalle paikkaamaan katveita.
Toisaalta myös tutkakone voidaan paikantaa hyvin helposti, kun se siellä taivaalla säteilee voimakkaasti ei niin stealthyssä rungossaan ja maalinosoitus lienee helppoa.
 
"Anonyymi"pilotti ei tykkää kosketusnäytöstä. Väittää 20% menevän väärin tai saa väärän informaation. Vertaa siis perinteisiin nappeihin ja kytkimiin. G-voimissa vaikea tökkiä sileää näyttöä. Saati kirjoittaa virtuaalinäppäimillä.

 
Juuttien eka kone linjalta ulos

Denmark at NATO on Twitter: "The first Danish F-35 rolling off the assembly line. Extensive tests are now planned after which it will be handed over to Denmark in April ✈️ https://t.co/tIE2X2HUaD" / Twitter

EsrOnf3XUAE_fgA
 
"Anonyymi"pilotti ei tykkää kosketusnäytöstä. Väittää 20% menevän väärin tai saa väärän informaation. Vertaa siis perinteisiin nappeihin ja kytkimiin. G-voimissa vaikea tökkiä sileää näyttöä. Saati kirjoittaa virtuaalinäppäimillä.

Ugrien kielellä.
 
Jo 90-luvulla ilmavoimat lähti siitä että kaukovalvontatutkat ovat rauhanajan ilmavalvontaväline. Niille ei ollut mitään erityistä sodanajan roolia, kun ei katsottu että ne selviäisivät sodassa kovin pitkään.
KEVA 2010 on nimestään huolimatta kaukovalvontatutka (500km), Sisu E13TP 8x8 takaa liikkuvuuden.
Passiiviset tutkat olisivat hyvä lisäys.
 

Liitteet

  • KEVA2010.jpg
    KEVA2010.jpg
    30.7 KB · Luettu: 15
KEVA 2010 on nimestään huolimatta kaukovalvontatutka (500km), Sisu E13TP 8x8 takaa liikkuvuuden.
Passiiviset tutkat olisivat hyvä lisäys.
Joo nykyäänhän liikkuvatkin tutkat kyllä pystyvät mukavan muhkeisiin havaintoetäisyyksiin. Lentävässä tutkassa on silti etunsa. Tutkakone pystyy myös taistelunjohtoon.

'Passiivinen tutka' tarkoittaa järjestelmää jossa kohde pyritään paikantamaan ja tunnistamaan sen lähettämän sähkömagneettisen säteilyn avulla. 'Tutkavaroitin' varoittaa vain että jostain päin meitä ruutataan tutkalla.
2000-luvulla taistelukoneiden tutkavaroittimet ovat kehittyneet tähän 'passiivinen tutka' -suuntaan vaikka niistä edelleen puhutaan tutkavaroittimina. Aikaisemmin tutkavaroitin saattoi olla niinkin hifi laite kuin lamppu kojelaudassa joka syttyi jos siihen kytketty vastaanotin sattui havaitsemaan säteilyä.
 
Ilmavalvonnan kontekstissa passiiviinen tutka yleensä ymmärretään monipaikkatutkaksi, joka vastaanottaa kohteesta heijattuvaa säteilyä, jonka lähteenä ovat esim. tv- ja radioasemat.

Kohteen tunnistaminen ja paikantaminen sen lähettämän sähkömagneettisen säteilyn perusteella kuuluu elektroniseen tiedusteluun tai toisella kotimaisella lyhennettynä kykyyn nimeltä ESM.
 
"Anonyymi"pilotti ei tykkää kosketusnäytöstä. Väittää 20% menevän väärin tai saa väärän informaation. Vertaa siis perinteisiin nappeihin ja kytkimiin. G-voimissa vaikea tökkiä sileää näyttöä. Saati kirjoittaa virtuaalinäppäimillä.
Superissa kuitenkin siirryttiin kosketusnäyttöön Bl 3 myötä, Gripen E:hen tulee lopulta kosketusnäyttö vaikka ruotsalaiset ensin suunnitteli itselleen kolmeen osaan jaettua entistä...
 
"Anonyymi"pilotti ei tykkää kosketusnäytöstä. Väittää 20% menevän väärin tai saa väärän informaation. Vertaa siis perinteisiin nappeihin ja kytkimiin. G-voimissa vaikea tökkiä sileää näyttöä. Saati kirjoittaa virtuaalinäppäimillä.

En suosittele kokeilemaan liikenteessä laittomuuksia, mutta voihan sitä kuvitella kirjoittavansa tai käyttävänsä jotain ohjelmaa tai peliä tabletilla, jota pitelee ratissa kiinni saman aikaan kuin ajaa.
 
Superissa kuitenkin siirryttiin kosketusnäyttöön Bl 3 myötä, Gripen E:hen tulee lopulta kosketusnäyttö vaikka ruotsalaiset ensin suunnitteli itselleen kolmeen osaan jaettua entistä...

Juu ja Rafalessa on ollut alusta asti. Eurofighterinkin konsepteissa näkyy vastaavia kosketusnäyttöjä.

Ei varmaan ihan sysipaska ratkaisu ole, kun kaikki ovat enemmän tai vähemmän samoilla linjoilla.
 
En suosittele kokeilemaan liikenteessä laittomuuksia, mutta voihan sitä kuvitella kirjoittavansa tai käyttävänsä jotain ohjelmaa tai peliä tabletilla, jota pitelee ratissa kiinni saman aikaan kuin ajaa.
Jatkuvastihan näitä näkee liikenteessä, ihan kohtuudella se onnistuu jos on muuten tutut vehkeet mutta siitä huolimatta en suosittele kokeilemaan. Ilmassa on yleensä onneksi vähän väljempää niin se on vähän eri ympäristö naputella kosketusnäyttöjä.

Yleisesti ottaen kun puhutaan hallintalaitteista ihmisen ja koneen välissä, niin ei niissä ole täydellistä olemassa muutenkaan. Kosketusnäytöt valtaavat nuo hytät aivan puhtaasti konfiguroitavuutensa takia ja säästösyistä. Se mikä on tuohon ruudulle helppo tehdä softalla voi maksaa perinteisessä hytässä aivan helvetisti rahaa ja miestyötunteja ja mekaaninen ratkaisu ei anna lentäjille oikeastaan paskankaan vertaa vapauksia muokata setuppia mieleisekseen.

Normaalistihan nuo koneet on kutakuinkin suunniteltu sen hotas järjestelmänsä ympärille niin, että kun ollaan todellisessa karvapallossa, niin siihen kosketusnäyttöön ei tarvitse kajota, Kaikki hoituu käsi kaasulla ja ohjaustikulla aivan hyvin. Sitten jos ei olla vielä täydessä rähinässä, niin nuo koneet osaavat kyllä pitää suuntia/korkeuksia aivan itsekseenkin jolloin on kaksi kättä vapaana naputtelemaan kosketusnäyttöjä, eikä konekkaan tee väkivaltaisia manoveerejä siinä joka vaikuttaisi suoritukseen.

Tuo CAS operaatioissa vielä toistaiseksi käytettävä tapa hakata koordinaatteja käsin on lienee se ongelmallisin tilanne, mutta melko varmasti poistuu ongelmalistalta suoraan kehityksen myötä. Jos ei maalinosoittajan vehkeestä saa toivottua maalia välitettyä suoraan datalinkillä, niin kuka se on kieltämästä esim. hävittäjän tietokoneiden puheentunnistusta ymmärtämään mitä heppu sieltä maasta huutaa? Poimii siihen ruudulle vaikka optioiksi että tuohon se halus ampua ja tuohon. Sitten lentäjä itse valkkaa että mihin toivotuista maaleista ammutaan ja täts it.

Kun lentää modernilla tietokoneella, niin ongelmia lienee parasta ratkaista moderneilla lähetymistavoilla eikä pidättäytyä väkisellä jossain vanhassa tavassa ihan vain koska niin on tehty ennenkin.
 
Back
Top