F-35 Lightning II

Ei. Vain jotkut laatu- ja turvallisuustasot pitää täyttää, mitä väliä kuinka ne saavutetaan.
Kyllä tästä Hornet ja JASSM-ajasta on jo annettu näytöt osaamisesta ja luotettavuudesta. Muuten ei olisi herunut entistä kovempia lupia.

USAssa on kerrottu siirrytyn kolmiportaisesta huolto-organisaatiosta F-35 myötä kaksiportaiseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että täällä olisi samanlaista muutosta enää mahdollista tehdä.
USAn asevoimat on mustasukkaisia pitämään huoltoa itsellään kun Euroopassa on noita ulkoistuskumppanuuksia vaikka kuinka. Kuten meillä.
 
Näitä kustannuksia on niin toivoton laskea. Tässä esimerkkinä Normalnyi Katastrof USA-style:

"As we have previously reported, the F-35 has experienced spare parts shortages. In 2018, DOD had a repair backlog of about 4,300 F-35 parts. DOD is taking steps to address these issues such as improving timing of spare parts deliveries. In addition, DOD purchased certain parts in advance, but as the F-35 has been modified over time, these parts can no longer be used on the aircraft. For example, 44 percent of purchased parts were incompatible with aircraft the Marine Corps took on a recent deployment."


Eiköhän jättämällä tuollaiset touhut välistä ole mahdollista laskea kustannuksiakin härmässä:).
 
Kysymys onkin voiko F-35:sta enää ropailla varusmiesvoimin vai hoidettaisiinko asia esim sopimusehoilla täälläkin kovapalkkaisilla ammattilaisilla.
Modulaarisella järjestelmäsuunnittelulla pyritään siihen että etulinjan huolto olisi helpompaa ja vaatisi vähemmän erikoisosaamista. Kukaan ei tule istumaan laivueen kentällä F-35:n vieressä kolvi kädessä.
 
Tuskin asia on niinkään että käyttäjäorganisaatiot eivät ole tehneet mitään säästöjä, eihän tuossa niin väitetä. Siellä saattaa toki olla enemmän kiinteitä kustannuksia kuten palkat ja kiinteistökulut joihin ei voi kovin helposti vaikuttaa.

Asian voi nähdä niinkin, että jos LM on jo niistänyt 40% ylläpitokuluista ja vielä pitäisi saada liki toiset 40% alas nykytasosta, niin kuinka paljon säästöpotentiaalia on enää jäljellä? Tuonkin haastattelun mukaan ylläpitojärjestelmä alkaa saavuttaa normaalia kypsyystasoa, jolloin kustannukset alkavat vakiintua ja helpot säästökohteet käydä vähiin.
Prosenttilaskusta sen verran, että jos käyttökulut (muuttuvat kulut) laskevat siksi, että säästetään lentotunneissa, niin kiinteät kulut (hallitus) nousevat, suhteessa.
 
Modulaarisella järjestelmäsuunnittelulla pyritään siihen että etulinjan huolto olisi helpompaa ja vaatisi vähemmän erikoisosaamista. Kukaan ei tule istumaan laivueen kentällä F-35:n vieressä kolvi kädessä.

Totta. Mutta osia korjataan silti. Depot-tason huollossa korjaamisen pitää sitten jo onnistua. Siinä on ainakin vielä haasteita:

"These reliability challenges are exacerbated by DOD’s limited capability to repair broken parts at the military depots. The capabilities to repair parts are currently 8 years behind schedule."

Lähde sama kuin yllä. Eli osia siis kyllä korjataan, mutta ei enää kentän laidalla. Tämä nopeuttaa toimintaa kentällä, mutta toisaalta haastaa logistiikan aiempaa kovemmin.
 
Sehän myös tarkoittaa isompien pääomien sitoutumista varaosapooliin, kun yksittäisen osan sijaan kenttähuollossa vaihdetaan moduuleita joiden lukumäärässä on myös oltava reserviä. Tämä toki ei koske ainaostaan F-35:ttä, trendi on ollut jatkuva jo vuosikymmeniä ja on oikeastaan aika väistämätön, kun koneet monimutkaistuvat. Myös huoltokohteiden määrähän kasvaa.
 
myös tarkoittaa isompien pääomien sitoutumista varaosapooliin,
Toisaalta pooli-ajattelu tasoittaa kysyntaa, ja osien summa muodostuu pienemmaksi kuin jos itsekukin toimise
... mutta mita tapahtuu omavaraisuudelle, ja kiihkeassa toiminnassa myos sille, etta paljonko konemaarasta x saadaan irti 'sorties' - toki tehtavat kestoltaan ja muutenkin eroavat kovasti, joten tuo tavoiteluku ei ole mikaan vakio
 
Toisaalta pooli-ajattelu tasoittaa kysyntaa, ja osien summa muodostuu pienemmaksi kuin jos itsekukin toimise
... mutta mita tapahtuu omavaraisuudelle, ja kiihkeassa toiminnassa myos sille, etta paljonko konemaarasta x saadaan irti 'sorties' - toki tehtavat kestoltaan ja muutenkin eroavat kovasti, joten tuo tavoiteluku ei ole mikaan vakio

Pankaa se pullo pois
 
Mitä sinä nyt taas horiset? Juuri markkinatalouden takia sotilaslentäjille alettiin maksamaan lentolisää, jotta joukkopako yksityiselle sektorille parempien palkkojen perässä vähenisi. Palkat eivät millään mittareilla ole erittäin matalat. Hävittäjälentäjän koulutus tietää valtiolle miljoonalaskua, ja koulutetulle lentäjälle on ollut muitakin ottajia.
Tämän päivän Lapin Kansasta:

"Lentäjien työvoimapula ei Lapin lennostoa koske. [Lapin lennoston komentaja] Karjalaisen mukaan lentäjiksi riittää tulijoita, eivätkä siviilipuolen yhtiöt, kuten Finnair, enää houkuttele sotilaslentäjiä kuten aiemmin. Korona-aikana on menty pikemminkin toiseen suuntaan ainakin pienessä mitassa.

Karjalainen kertaa Suomen ilmavoimien saaneen siviili-ilmailun puolelta kiinnostuneita yhteydenottoja. Kun työt ovat pandemian takia vähissä, lentäjät ovat kysyneet mahdollisuutta siirtyä ilmavoimien palvelukseen.

Mitään kategorista vastausta tulijoille ei ole tarjota. Jokainen tapaus harkitaan Karjalaisen mukaan erikseen.

Pelkkä lentotaito ei riitä. Jos hakijan sotilasura on jäänyt vähäiseksi, hänen sijoittamisensa Hornetin ohjaamoon on vaikeaa.

- Ei meillä kukaan ole koskaan pelkkä lentäjä, sotilas ja upseerius ovat aina mukana."


Toisaalta jutun mukaan Lapin lennostossa on ollut pulaa lentomekaanikoista.
 
Pankaa se pullo pois
Kumpaa (vaiko molempia) et ymmarra?
f-35 kv. tuki- ja huoltomallia
ihan palapelitason portfolioteorian toimintaperiaatetta

1, risti, 2? Risti olisi 'jotain hajua on' vaihtoehto

Jos taas taistelutehtavan termi 'sorties' ei uppoa, niin selvennettakoon, etta esim. USMC aikoo lentaa lahelle suuntautuvia CAS-tehtavia 4 per paiva, kun taas yleisemmin tavoitteena (monen paivan kestolla) on paasta vahintaan kahteen.
 
Kysymys onkin voiko F-35:sta enää ropailla varusmiesvoimin vai hoidettaisiinko asia esim sopimusehoilla täälläkin kovapalkkaisilla ammattilaisilla.
Ei ne niitä hornettejakaan roppaile varusmiesvoimin eikä edes ilmavoimien henkilökunnan voimin.

Puolustusvoimat tekee päivittäisen käyttöhuollon ,mutta Patria tekee määräaikaishuollot ja korjaukset.





Työnjaon ansiosta Ilmavoimat voi keskittyä ydinosaamiseensa eli lentämiseen, Ilmavoimien entinen Hornet-projektipäällikkö ja nykyinen HX-projektipäällikkö Seppo Pietiläinen toteaa.


Työnjako Patrian ja Puolustusvoimien organisaation välillä on selkeä. Ilmavoimat vastaa operatiivisesta toiminnasta ja koneiden päivittäisestä käyttöhuollosta.
Patria vastaa puolestaan merkittävissä määrin määräaikaishuolloista, korjauksista ja koneiden päivityksistä Puolustusvoimien määrittelemien tavoitteiden ja vaatimusten mukaan.

– Ilmavoimat tekee myös pienen osan määräaikaishuolloista itse. Se pitää yllä osaamista ja tukee poikkeusolojen toimintaa, lentokalustoalan toimialajohtaja Harri Korhonen Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta sanoo.

https://www.patriagroup.com/fi/medi...anuus-tuo-tuloksia-elinkaaren-tukipalveluissa
 
Viimeksi muokattu:
Ilmavoimat tekee myös pienen osan määräaikaishuolloista itse. Se pitää yllä osaamista ja tukee poikkeusolojen toimintaa, lentokalustoalan toimialajohtaja Harri Korhonen Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta sanoo.
Todettakoon nyt kuitenkin, että tuo osa, jonka suuruudesta voi näköjään esittää erilaisia arvioita, sisältää kaikkia Hornetin määräaikaishuoltoja. Ihan raskaimpiakin.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Ainakin Patria on ennakoinnut, että PVn strategisena kumppanina sillä tulisi olemaan osaamista huoltaa myös F-35 koneita.

Patrialle ja Kongsbergille F-35 huolto-osaamista - ostivat AIM Norway MRO-yhtiön


Kongsberg Defence & Aerospace (KDA), joka on Kongsberfin tytäryhtiö, on tehnyt sopimuksen Norjan puolustusministeriön kanssa Aerospace Industrial Maintenance Norway AS:n (AIM Norway) ostamisesta. Kyseessä on Norjan puolustusvoimien liiketoimintaa, joka vastaa maan ilmavoimien lentokoneiden ja helikoptereiden huolloista, kunnossapidosta ja päivityksistä.

Keskeisiä tehtäviä ovat uuden Lockheed Martin F-35 Lightning II -hävittäjän ja Norjan uusien Leonardo AW101-pelastushelikoptereiden moottorihuollot.

Patria on Suomen Puolustusvoimien strateginen kumppani, jolla on iso rooli myös Ilmavoimien HX-hävittäjähankkeessa. Nyt yhtiön osaaminen laajenee siis F-35 -hävittäjien huolto-ohjelmaan.
 
Älä kehtaa tänne tuoda, täyspaska juttu. David Axelta ei ole tullut vuosien varrella muuta kuin vääristelyä liittyen F-35:een.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ne niitä hornettejakaan roppaile varusmiesvoimin eikä edes ilmavoimien henkilökunnan voimin.

Puolustusvoimat tekee päivittäisen käyttöhuollon ,mutta Patria tekee määräaikaishuollot ja korjaukset.





Työnjaon ansiosta Ilmavoimat voi keskittyä ydinosaamiseensa eli lentämiseen, Ilmavoimien entinen Hornet-projektipäällikkö ja nykyinen HX-projektipäällikkö Seppo Pietiläinen toteaa.


Työnjako Patrian ja Puolustusvoimien organisaation välillä on selkeä. Ilmavoimat vastaa operatiivisesta toiminnasta ja koneiden päivittäisestä käyttöhuollosta.
Patria vastaa puolestaan merkittävissä määrin määräaikaishuolloista, korjauksista ja koneiden päivityksistä Puolustusvoimien määrittelemien tavoitteiden ja vaatimusten mukaan.

– Ilmavoimat tekee myös pienen osan määräaikaishuolloista itse. Se pitää yllä osaamista ja tukee poikkeusolojen toimintaa, lentokalustoalan toimialajohtaja Harri Korhonen Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta sanoo.

https://www.patriagroup.com/fi/medi...anuus-tuo-tuloksia-elinkaaren-tukipalveluissa
Lähinnä pohdin sitä, että pääseekö varusmiehet tulevaisuudessa tekemään laisinkaan huoltoja vai vaatiiko huoltojen tekeminen kaikissa tapauksissa jonkinlaisen sertifioinnin. Nämä ovat myös sopimusteknisiä asioita johon varmasti liittyy myyjän puolelta myös tiettyjen teknisten tietojen suojaamista. Toki varusmiehet varmasti voivat edelleenkin pyyhkiä kuomun, laittaa löpöä koneeseen ja hoitaa aseistuksen sekä sen mitä tuohon toimintaan oleellisesti muutoin kuuluu. Ei ole sanottu, että varusmiehet avaisivat ainuttakkaan mutteria tai tekisivät käytännössä mitään mikä voisi johtaa sellaisen tiedon saamiseen koneesta joka ei saa päätyä ulkopuolisille. Mutta kuten sanoin minä en en tiedä vaan arvailen. Monessa maassa ei ole käytössä yleistä asevelvollisuutta joten ei ole tätä ongelmaankaan.
 
Totta. Mutta osia korjataan silti. Depot-tason huollossa korjaamisen pitää sitten jo onnistua. Siinä on ainakin vielä haasteita:

"These reliability challenges are exacerbated by DOD’s limited capability to repair broken parts at the military depots. The capabilities to repair parts are currently 8 years behind schedule."

Lähde sama kuin yllä. Eli osia siis kyllä korjataan, mutta ei enää kentän laidalla. Tämä nopeuttaa toimintaa kentällä, mutta toisaalta haastaa logistiikan aiempaa kovemmin.
Kyllä, vaativimpia huoltoja keskitetään. Tämä on ollut trendi jo vuosikymmeniä koska muuten noiden koneiden huoltokustannukset karkaisi täysin käsistä kun yksiköissä täytyisi pitää isoa määrää kallispalkkaisia eksperttejä. Ja sama juttu varaosapoolien kanssa, niitä on ollut myös Eurofighterin ja Gripenin ylläpitojärjestelmissä, ne vaan eivät tahdo sotilaspuolella toimia niin hyvin kuin siviili-ilmailussa.
 
Lähinnä pohdin sitä, että pääseekö varusmiehet tulevaisuudessa tekemään laisinkaan huoltoja vai vaatiiko huoltojen tekeminen kaikissa tapauksissa jonkinlaisen sertifioinnin. Nämä ovat myös sopimusteknisiä asioita johon varmasti liittyy myyjän puolelta myös tiettyjen teknisten tietojen suojaamista. Toki varusmiehet varmasti voivat edelleenkin pyyhkiä kuomun, laittaa löpöä koneeseen ja hoitaa aseistuksen sekä sen mitä tuohon toimintaan oleellisesti muutoin kuuluu. Ei ole sanottu, että varusmiehet avaisivat ainuttakkaan mutteria tai tekisivät käytännössä mitään mikä voisi johtaa sellaisen tiedon saamiseen koneesta joka ei saa päätyä ulkopuolisille. Mutta kuten sanoin minä en en tiedä vaan arvailen. Monessa maassa ei ole käytössä yleistä asevelvollisuutta joten ei ole tätä ongelmaankaan.
En usko että tilanne olisi tässä suhteessa yhtään erilainen Hornetin kanssa. Siinä oli (ja on) aivan yhtä paljon asioita joita ei saisi ulkomaailmalle lörpötellä.
 
"The Air Force remains committed to the F-35, and it is the “cornerstone” of USAF’s force planning, but the new tactical aviation study will decide if USAF should surge its production of the jet, Chief of Staff Gen. Charles Q. Brown Jr. said Feb. 25.

This fighter is a short-medium term necessity
The Navy already contemplates reforms in the Juan Carlos I and in Rota to operate the F-35B
03 Feb 2021 | Madrid

"The Spanish Navy has begun to study the implementation and entry into service process of the F-35B fighter jet - a version with short take-off and vertical landing capacity - from the US company Lockheed Martin. The arrival of this fifth-generation aircraft would force a series of reforms to be undertaken at the Rota naval base and the Juan Carlos I LHD to ensure operability and would also imply other challenges from the point of view of safety, maintenance and maintenance. personal.

It is well known that the F-35B is the only aircraft on the market to replace the veteran Harrier AV8B + of the Ninth Squadron. The Navy has not hidden its commitment to the F-35B for years and even manages a calendar. According to their plans, the Harriers will be in service until 2028, perhaps a little longer, so the new fighter should arrive around those dates. To do this, it will be necessary to launch the acquisition program in the next five or six years.

In a recent article in the General Navy Magazine, three lieutenants - Santiago Touriño, Pedro López and Richard José Pereira - delve into the implications of the purchase of this fighter, a project that would allow maintaining the projection capacity provided by the embarked fighter and attack aviation.

From a logistics point of view, a new hangar would be necessary for the ALIS (Automatic Logistics Information System) system and maintenance work, as well as a new simulation building with four FMS (Full Mission Simulator) cabins. Both would be at the Aircraft Flotilla (Floan) facility in Rota and would have to meet the program's strict safety requirements.

The LHD Juan Carlos I would also need adaptation works. In this case, the flight deck would have to be reinforced to avoid degradation due to high temperatures caused by engine exhaust gases in vertical intakes and to create space for the ALIS logistics system on board and for mission planning. The Navy would also have to update fuel pressure lines and power outlets for maintenance. All these works would be included in an action plan, if Spain finally bets on the F-35B.

Personnel and training
Staff training is the other key point of the program. To ensure a smooth transition with the Harrier, advance training of pilots and maintenance technicians on the F-35B systems is necessary. The initial number of personnel will depend on the number of aircraft that is planned to acquire, however, according to the current plans of the Navy, the initial nucleus would be composed of between four and six pilots and between twenty and thirty maintainers.

"This squad would have to remain in the squad for at least four to six years after completing their training in the F-35B systems. Later, new staff would be added, as the Harrier is decommissioned, until the completion of the number to be determined, according to the experience that other operators of this plane already have," the article details."
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top