F-35 Lightning II

Ilmeisesti ATF osoittautui niin kalliiksi että vanhempia koneita käytetään edelleen koska niillä saadaan helpompia tehtäviä hoidettua paljon halvemmalla.


The Air Force wants to retire all 250 F-15C air superiority fighters and F-15D trainer jets.

The service also plans to retire a number of F-16C Block 25 fighters, many of which are over thirty years old. There are 787 F-16Cs on active and reserve duty.
These jets will largely be replaced by the F-35A, though it’s unclear if the Air Force plans to replace them on a one to one basis.

 
The Air Force wants to retire all 250 F-15C air superiority fighters and F-15D trainer jets.

The service also plans to retire a number of F-16C Block 25 fighters, many of which are over thirty years old. There are 787 F-16Cs on active and reserve duty.
These jets will largely be replaced by the F-35A, though it’s unclear if the Air Force plans to replace them on a one to one basis.
Annetaanpa ajan kulua niin näkee miten asiat etenevät. Paljonko on rahaa käytössä, paljonko uusien asioiden kehittäminen maksaa jne jne.
B-52:setkin lentää edelleen vielä monta vuotta.
 
B-52:setkin lentää edelleen vielä monta vuotta.
Ne varmaan modataan avaruussodankäyntiin seuraavalla vuosisadalla pommittamaan kapinallista Marsin siirtokuntaa, joka kyllästyi veroihin ja kippasi teet avaruusaluksesta pihalle niin, että putosivat Marsin ilmakehään palaen poroksi.
 
Monessa maassa lennetään vielä Mig-21:silläkin. Suomessahan niitä oli ennen Hornetteja. Koneiden päivitys ei ole halpaa hommaa.
 
Jännä väite siitä, että RAM imisi niin paljon energiaa, että se olisi merkittävä lämpökuorma.
Ei kyllä kestä mitään fysikaalista tarkastelua. Koneen pintaan kohdistuva lämpökuorma auringosta ja kitkasta vaihtelee vähintään useita kymmeniä kilowatteja olosuhteiden mukaan. Vaikea kuvitella, että koneeseen RAM-kerroksen vaikuttavuusalueen taajuuksilla hetkellisesti kohdistuvat ~kilowatin tai jatkuvat kymmenien wattien säteilykuormat olisivat erotettavissa muista tekijöistä johtuvista lämmön vaihteluista.
 
Ei kyllä kestä mitään fysikaalista tarkastelua. Koneen pintaan kohdistuva lämpökuorma auringosta ja kitkasta vaihtelee vähintään useita kymmeniä kilowatteja olosuhteiden mukaan. Vaikea kuvitella, että koneeseen RAM-kerroksen vaikuttavuusalueen taajuuksilla hetkellisesti kohdistuvat ~kilowatin tai jatkuvat kymmenien wattien säteilykuormat olisivat erotettavissa muista tekijöistä johtuvista lämmön vaihteluista.
Joo, on se sikälikin kun miettii mikä määrä lämpenemistä pitäisi lähettäjän kyetä jäähdyttämään/varastoimaan jos sitä olisi huomattavissa osoitettavissa vastaanottajapäässä.

Eiköhän ne luukut ole lennon jälkeen tosiaan auki siksi, että F-22 ja F-35 yleisesti sitoo lämpöä polttoaineeseen.
 
Hollannin lentokielto kesti päivän.
The 1st F-35 took to the air again this morning from Leeuwarden Air Base. This happened after it was announced yesterday that the fighters had to remain on the ground due to engine wear. Splashing grit may be the cause. Extra measures have been taken to prevent so-called foreign object damage.

For example, the airbase runway system is additionally checked for debris. The F-35 has a heavier engine than an F-16 and therefore blows up more grit during taxi.
In consultation with engine manufacturer Pratt and Whitney it has been determined that the 3 F-35s must be repaired with wear. For the other devices there is no reason to keep them on the ground longer. Thus, the training program can be resumed.
 
Tuo Digital Century Serieskin epäilyttää suuresti minua kustannussäästöiltään, kun edellinen USAF hankintajohtaja, William B. Roper on ottanut mallia siihen älypuhelimista. Tiedä sitten paljonko hävittäjillä ja kännyköillä on yhteistä.....:rolleyes:
Jos mennään Gripen-tyyliseen softankehitykseen, jossa lentämisen kannalta kriittiset järjestelmät pyörivät omassa laatikossaan ja muut toiminnot "appeina" siinä päällä, paljonkin.
 
Jos mennään Gripen-tyyliseen softankehitykseen, jossa lentämisen kannalta kriittiset järjestelmät pyörivät omassa laatikossaan ja muut toiminnot "appeina" siinä päällä, paljonkin.
Erottelun tapaista on ollut voimassa jo pitkään. Saab olevinaan taas keksi jotain uutta, vaikka kyseessä taitaa olla enemmänkin jostain pienestä lisäsävystä joka liittyy enemmän siihen, että kyseessä on tuorein projekti.

Tuossa on F-35:n lähtökohtia aiheeseen. Sivulla 3 systeemiarkkitehtuurista. Miten lienee Gripukka E:n datan käsittelyn arkkitehtuuri ja sen tulevaisuus? Siinä lento- ja tehtäväsoftien erottelu on sittenkin vain siivu.
layer.JPG

Esim. tästä lopputyöstä voisi tutkailla mielenkiinnolla sivua 61, jolta alkaa otsikot
6. The competitors as networked platforms……………………………………………………...61
Saab Gripen E as a networked platform…………………………………………………61
Tosin sivu 66 on ainoa, johon kannattaa keskittyä. Siinä toistetaan se ruotsalaisten tarina jaosta ja helppoudesta. Sitten kyse onkin MADL:n puutteesta ja miten merkittäväksi sen arvioi plus siitä millainen Ruotsi olisi Kanadalle kehityskumppanina vs. eyes-maat. Meidän kannalta merkittävää olisi MADL ja Ruotsi kehityskumppanina vs USAn tarjoama yleisesti. Eyes-tavaraan ei taida olla pääsyä F-35 myötä.
Saab boasts of the Gripen E’s in-service upgrade potential and claims that “up until 2050- 2060, [the type] will be continuously enhanced with the latest technologies.” The avionics of the Gripen E are split: the 10 percent of the platform’s codebase dedicated to critical flight management functions is separated from the 90 percent dedicated to tactical management functions. This reportedly allows for a modular systems architecture where new capabilities can be integrated without the need to re-certify flight-management software. Furthermore, industry commentators recognize that the Gripen family’s relatively narrow manufacturing base has allowed Saab in the past to closely manage the development and testing of new avionics and tactical systems so that they could be integrated soon after being requested. Gripen E test pilot Robin Nordlander claims that “should Canada select the Gripen E, there is nothing stopping us from integrating the necessary datalinks desired by the customer.”

Kun noita kehityspolkuja pohtii niin on vaikea uskoa, että Gripen E kykenisi pitämään tahtia. Jo F-35:n Block 4 vaikuttaa kovalta mittarilta suhteessa koko Gripen E:n elinkaaren aikana saavuttamaan kykyhuippuun. Ettei vain olisi lähes kaikki otettu jo irti heti kättelyssä? Sitten olisi lähinnä tietokoneiden kehittymistä ja softakehitystä tarjolla jatkoon. Ei energiantuotanto- tai jäähdytysreserviä kuten F-35. Eikä vlo-datalinkkiä vaan tukkoinen nuhapumppu L16/Tilds.

Miten mahtaa Globaali jakaa tietonsa kun ei luulisi L16/Tilds olevan kovin huima suhteessa mahdollisesti kerättävään dataan?
 
Viimeksi muokattu:
F-35 updeitti HASCin irvinaamoille (tosi pitkä):

Tässä mehukkain osuus:
Lockheed Martin is applying the full weight of our talent and ingenuity to root out F-35 sustainment cost drivers. In the last five years, Lockheed Martin invested nearly $400 million dollars to aggressively drive sustainment cost reduction and increase readiness performance – all while scaling the fleet. Our contract actuals demonstrate Lockheed Martin success in reducing 44% our share of Cost per Flying Hour (CpFH) in this time. Further, our proven forecasting models show another ~40% reduction in Lockheed Martin CpFH in the coming five years as ongoing investments with long lead times continue to bear results.

Our O&S affordability drive has a two-fold focus: reduce manpower and material cost. We are decreasing the people required to support and maintain the F-35 by digitally transforming through robotic process automation, streamlining flight-line operations, and establishing a financial structure to decrease sustainment labor rates by more than 20%.

We are concentrated on cost reduction in part by applying cutting-edge analytics and prognostics to improve demand planning and material forecasting and maintenance predictability. We are also instituting reliability and maintainability improvements to keep parts on the jet longer, executing long-term agreements with key suppliers, and aggregating the total program demand to increase buying power.

We cannot accomplish sustainment affordability alone – we must attack these costs as an integrated enterprise in partnership with our customers. While O&S costs include non-addressable items, of the items we can address as a collective team, Lockheed Martin costs account for ~39% of the total O&S cost of the F-35, with the U.S. Government and Pratt & Whitney accounting for the remainder.

Eli kai haluaisivat osoittaa, että julkisen pitäisi kyetä laskea omaa osuuttaan kustannuksista kun LM on jo 44% laskenut ja näkee 40% vielä säästöä tulevan omasta osuudestaan.
 
F-35 updeitti HASCin irvinaamoille (tosi pitkä):

Tässä mehukkain osuus:


Eli kai haluaisivat osoittaa, että julkisen pitäisi kyetä laskea omaa osuuttaan kustannuksista kun LM on jo 44% laskenut ja näkee 40% vielä säästöä tulevan omasta osuudestaan.
Säästöä on tulossa. Jos asialle ei tehdä mitään, niin 40% jenkkien F-35:sta on ilman toimivaa moottoria vuonna 2030. Kun kone ei lennä, niin säästöähän siitä tulee.

https://news.usni.org/2021/04/22/ha...ghters-but-not-enough-f-35-spares-sustainment
 
Hävittäjien ohjelmistot ovat monimutkaisia kokonaisuuksia - sen voi sanoa vaikka yhdenkään toimintaan en ole yksityiskohtaisesti perehtynyt. Kun aiemmin mainitsin SAAB:in ohjelmistoarkkitehtuurin vaikutuksesta työmääriin uusia aseita tai monia muita ominaisuuksia lisättäessä, tarkoitin pääasiassa tätä

"By designing the avionics architecture for Gripen to separate flight critical functions; the functions that ensure the safety and security of pilots, from mission critical functions; which include intelligence, surveillance, and reconnaissance, as well as communication, radio and navigation systems for combat and peacekeeping operations, mission functions can be upgraded without having to retest safety critical functions."

Enemmän tuosta SAAB:in ratkaisusta löytty linkistä, varsinkin kappaleesta Avionics platform software architecture


Tuossa jutussa vuodelta 2019 ei mainita että SAAB olisi ensimmäinen yritys maailmassa joka tuolla tavalla asioita tekisi, mutta siitä saa käsityksen että ohjelmistopuoli on suunniteltu niin että uusien toimintojen lisääminen pitäisi olla nopeaa ja asiakaskohtaisten kustomointien teko mahdollista. Esim.
“There is an ambition that in 10 to 15 years we can combine Gripen with unmanned systems. In this way, more advanced tasks can be integrated, such as aircraft that can release small subsystems of aircraft decoys that fly for a few minutes, disposable surveillance robots and other systems that aid the pilot by gathering vital defence information; these also keep the pilot and the fighter out of harm’s way.”

Jos uusien asioiden lisääminen koneeseen jälkikäteen on liian hidasta ja/tai kallista nämä muutokset jäävät helposti tekemättä. Asiakas joutuu ostamaan kokonaan uuden koneen sen sijaan että päivittäisi nykykonetta.
 
Ei kyllä kestä mitään fysikaalista tarkastelua. Koneen pintaan kohdistuva lämpökuorma auringosta ja kitkasta vaihtelee vähintään useita kymmeniä kilowatteja olosuhteiden mukaan. Vaikea kuvitella, että koneeseen RAM-kerroksen vaikuttavuusalueen taajuuksilla hetkellisesti kohdistuvat ~kilowatin tai jatkuvat kymmenien wattien säteilykuormat olisivat erotettavissa muista tekijöistä johtuvista lämmön vaihteluista.
Voisiko tässä olla sellainen puoli, että pinnoite imee myös auringon lämpökuormaa normipintaa enemmän ja on se pääasiallinen lämmönlähde? Vaikka RAM-kerros toimiikin parhaiten tietyillä taajuusaluille, se vaikuttaa myös muilla taajuuksilla. Lisäksi konetta lienee myös optimoitu lämpöjäljen pienentämiseksi, joten kerros saattaa toimia myös lämpösäteilyä imevästi tarkoituksella. Tuskin lämpö mikään vakava ongelma on, mutta mitenhän rajoilla mennään jäähdytyksen suhteen? Voiko kone olla ongelmissa esim. lasereiden tai muiden säteilyenergiaan perustuvien aseiden kanssa? Entä jos teholtaan Voronežia vastaava maatutka suunnataan pienellä keilalla koneeseen / parveen RAM-kerroksen vaikuttavuusalueen taajuuksilla? Ei varmaankaan mahdollista nykytekniikalla, mutta varmasti asia, jota vastapeluri ainakin tutkii, jos säteilyn imemisen tuottama lämpö on ongelma.

Tai miten pinnoite ylipäätään toimii? Lämmönsiirrossahan on fysikaaliset rajat, mutta voiko pinnoitetta ylikuormittaa säteilyllä niin, että toimivuus heikkenee? Tai vaikuttaako lämpeneminen toimintaan?
 
Voisiko tässä olla sellainen puoli
Kovin vaikean oloista rakennelmaa koetat kyhäillä suhteessa siihen, ettei sanoja vain ollut välttämättä kummoinen tietäjä. Eli ennemmin ns. somen poskisolisti.

One of the most common RAMs is called iron ball paint, which contains tiny metal-coated spheres suspended in an epoxy-based paint. The spheres are coated with ferrite or carbonyl iron. When electromagnetic radiation enters iron ball paint it is absorbed by the ferrite or carbonyl iron molecules which causes them to oscillate. The molecular oscillations then decay with the release of heat, and this is an effective mechanism of damping electromagnetic waves. The small amount of heat generated by the oscillations is conducted into the airframe where it dissipates.

Another type of RAM consists of neoprene sheet containing ferrite or carbon black particles. This material, which was used on early versions of the F-117A Nighthawk, works on the same principle as iron ball paint by converting the radar waves to heat.
Rautapallomaali voi viitata aiempiin tai Wild Weasel F-16:sten Have Glass -käsittelyyn. F-35 osalta siirryttiin "paistettuun ratkaisuun" eli se on kiinteämpi osa rakennetta kuin maalikäsittely.

Kitka, auringonvalo (1366 wattia neliömetriä kohti) yms. kaikki säteilylämpökuormaa, jotka on osin pyrittävä imemään ja sitten jäähdyttämään.
 
Viimeksi muokattu:
@fyysikko on tekijä, ei kun tietäjä™, joka osaisi arvioda varmasti paremmin noita fysikaalisia suhteellisuuksia.

Minulle tulee vain mieleen, että jos oletetaan Growler + vaikka kaksi NGJ:ta. Nehän käytännössä varastaa Growlerin GE F414-moottoreilta käyttövoiman lisäämällä ilmanvastusta NGJ:n omien ram-air turbiinien käytön kautta. Tämän NGJ:iden tarvitseman energian tuotannossa tuotetun hukkalämmön määrä ylittää varmuudella sen, mitä NGJ:iden kohde vastaanottopäässä voisi imaista RAM:in kautta tutkasäteilyä.
Kun sen NGJ:n tarvitseman energian tuotannossa syntyvä lämpö ei ole minkäänlainen lisähaaste Growlerille niin ei kai yleisesti RAMin kautta tutkasäteilyn imu voi olla kovin merkittävä lämmönlähde?

Tässä yksi sen puolesta puhuva viite:
The loss is actually the conversion of radio frequency energy into heat, and although
most absorbers do not dissipate enough energy to become even detectably warm when
illuminated by a radar, this is nevertheless the mechanism by which they operate.
https://core.ac.uk/download/pdf/36699944.pdf (sivu 8)
 
Viimeksi muokattu:
Kovin vaikean oloista rakennelmaa koetat kyhäillä suhteessa siihen, ettei sanoja vain ollut välttämättä kummoinen tietäjä. Eli ennemmin ns. somen poskisolisti.

Monimutkaiset ajatusrakennelmat ja heikkouksien etsiminen epätodennäköisten skenaarioiden kautta on paheeni ja viettelykseni.


Rautapallomaali voi viitata aiempiin tai Wild Weasel F-16:sten Have Glass -käsittelyyn. F-35 osalta siirryttiin "paistettuun ratkaisuun" eli se on kiinteämpi osa rakennetta kuin maalikäsittely.

Kitka, auringonvalo (1366 wattia neliömetriä kohti) yms. kaikki säteilylämpökuormaa, jotka on osin pyrittävä imemään ja sitten jäähdyttämään.

Ehkä tässä oli pontimena huono perehtymiseni pinnoitteisiin, koska olin ( ilman sen kummempaa lähdettä ) ajatellut pinnotteiden toimivan sirottamalla säteilyn poispäin lähteestä eikä absorboimalla säteilyä, joten erilaisia mahdollisuuksia tuli heti mieleen uuden tiedon avulla. Joka tapauksessa, lainatun twiittaajan tietämyksen tasosta riippumatta, säteilyn/lämmönkäsittelyyn pinnoite kuitenkin vaikuttaa. Koska nuo kysymykset tulivat mieleeni, ne todennäköisesti ovat tulleet myös konetta suunnitelleiden huomattavasti fiksumpien henkilöiden mieleen ja otettu huomioon marginaaleissa.

Jos @fyysikko tai muu asiaa osaava vastaa, niin olisi kiva saada ainakin valistunut arvaus, miten pinnoite mahdollisesti käyttäytyy, jos a) säteilyä tulee enemmän, kuin se ehtii absorboida b) jos pinnoite pystyy absorboimaan enemmän säteilyä kuin johtaa sitä lämmöksi runkoon ja c) onko näillä edes väliä, eli esim. käykö laser polttamaan reikää ennenkuin nämä rajat tulevat vastaan.

Ajatus siitä, että lämpö johdetaan polttoaineeseen on siinä mielessä mielenkiintoinen, että silloinhan polttoaineen vähentyessä lämmönvarastointikyky pienenee ja suurempi osa lämmöstä jää runkoon (olettaen, että koneeseen kosketuksissa oleva polttoainepinta-ala pienenee eikä polttoaine saavuta syttymis/kiehumislämpötilaa tätä kautta). Polttoaineen lämmönjohtokyvyn avulla voisi varmaan jotenkin arvioida, kuinka paljon enemmän lämpörasitusta runkoon tulisi.
 
Monimutkaiset ajatusrakennelmat ja heikkouksien etsiminen epätodennäköisten skenaarioiden kautta on paheeni ja viettelykseni.
No se on ihan virkistävääkin. Tulosta ei vain tarvitse odottaa kovin usein vaan helpompi selitys voittanee useimmiten.

Tuota polttoaineen lv-kykyä eri määrillä voisi olla kiintoisaa selvittää. Samalla muistaen, että se on F-35 ainutlaatuinen ominaisuus. Muut joutuu jäähdyttämään ohivirtauksella yms. ja ehkä jättämään tekemättä joitakin lämpöä tuottavia toimia vrt. F-35 jos muu kuin lentäminen kovaa ilmanvastuksen kautta ja "auringon otto" voi aiheuttaa paljon sitä.
 
  • Tykkää
Reactions: xzu
1) Polttoainetta käytetään yleisesti lämmön siirtämiseen lentokoneissa. F-35:ssä sen osuus lämmön siirrossa on kuitenkin korostut. Polttoaineeseen ei ole tarkoitus varastoida lämpöä, mutta joissakin tilanteissa (esim. maassa) näin voi alkaa tapahtua. Polttoaineeseen siiretty lämpö hävitetään polttamalla lämmennyt polttoaine ja/tai siirretään ilmaan lämmönvaihtimien ja/tai rakenteellisten säiliöiden pinnan kautta.

2) Lähtökohtaisesti lentokoneen pintaan muodostunut lämpö säteilee/johtuu ilmaan eikä sitä missään tapauksessa ole tarkoitus johtaa koneen rakenteisiin.

3) Koneen rungon/pintalevyjen kautta ei lähtökohtaisesti jäähdytetä mitään, jonka pitää pysyä vähänkään tarkasti tietyssä lämpötilassa. Koneen rungossa kierrätetään ilmaa siirtämään lämpö pois.

4) RAM perustuu osittain säteilyn absortoitumiseen, mutta myös sen siroutumiseen jolloin kaiku hajoaa tilavuudessa ja ajassa.

5) RAM absorboinnin kyllästäminen toimii kuten valon suuntaaminen mustaan pintaan: suuremmalla teholla saadaan suurempi heijastus ja lämpövaikutus.

6) NGJ siirtää kaiken lämpönsä suoraan ilmaan, ei sillä ole koneeseen mitään vaikutusta. (Tai no moottorien lämpö nousee kun tuotetaan enemmän tehoa)
 
Back
Top